Tapahtumatiedot
A (s. 1955) haki 14.2.2022 päivätyllä lääkevahinkoilmoituksella korvausta koronavirusrokotteiden aiheuttamasta lääkevahingosta.
A sai ensimmäisen koronavirusrokoteannoksen 19.3.2021 Vaxzevria-valmisteella (Astra Zeneca) ja toisen koronavirusrokoteannoksen 9.6.2021 Comirnaty-valmisteella (BioN-Tech and Pfizer).
Vahinkoilmoituksen mukaan A:lla diagnosoitiin silmän värikalvon ja sädekehän tulehdustila. Tulehdus ja siihen liittyvä yleisoireet alkoivat 3–4 päivän kuluttua ensimmäisen koronavirusrokoteannoksen saamisesta. Oireet pahenivat toisen koronavirusrokoteannoksen saamisen jälkeen. Lisäksi ilmeni uusia oireita. Aivo-oireina ilmeni silmien hämärtämistä, huimausta ja aivosumua. Lisäksi ilmeni kiertäviä ja voimakkaita kipuja eri puolilla kehoa. Kivut olivat symmetrisiä ja alkoivat yleensä illalla. Kivut kestivät noin 1–2 vuorokautta, jonka jälkeen tilanne jatkui parempana. Kohtauksiin liittyi myös koko kehon jäykkyyttä. Kämmenien ja jalkapohjien keskellä tuntui piste, joka tuntui kouristavan kättä/jalkaa. Liikkuminen vei kaiken energian. Kävellessä ilmeni horjumista ja lihasheikkoutta. Lihasheikkoutta ja lihaskatoa ilmeni alusta lähtien. Puutumista ilmeni öisin etu- ja keskisormissa ja joskus päivisin suun ympärillä. Säärien iholla tuntui neulanpiston kaltaisia tuntemuksia ynnä muita tuntohäiriöitä. Ummetusta ja suolen heikkoutta oli ollut. Virtsan poistuminen tapahtui aalloissa, kuten kivutkin. Väsymystä oli jatkuvasti. Pienikin rasitus aiheutti samanlaisen oloin kuin rasittava urheilusuoritus oli aiemmin aiheuttanut. Käsissä oli vapinaa. Tavarat tippuivat, koska tarttuminen ei onnistunut. Mustelmia ja samoja neurologisia oireita kuin alussa oli ollut lokakuusta 2021 lähtien. Neurologisiin oireisiin liittyi rintakipua. A:n toimintakyky oli alentunut. Liikkuminen oli vähentynyt jaksamattomuuden takia. Kortisoni oli auttanut pahimpiin kipuihin.
A totesi vahinkoilmoituksen liitteenä olleessa kirjelmässään, että hänellä todettu kaihi oli pahentunut. A oli saanut lähetteen kaihileikkaukseen. Syyksi oli todettu 9.8.2021 ja 17.1.2022 oireiden perusteella rokotteen piikkiproteiinin aiheuttama harvinainen autoimmuunireaktio ja verisuonitulehdus, jota ei vielä Suomessa pystytty verikokein todentamaan. A kertoi, että Saksassa oli siitä tutkimusta. Lääkityksenä oli kortisoni sekä silmään että suun kautta. A:n mukaan uveiittipoliklinikalla todettiin, että koronarokotteista oli sattumaa enemmän samanlaisia tapauksia. Reumatologin lausunnossa todettaan, että ”koronarokotteisiin kuten koronainfektioonkin on liitetty runsaasti erilaisia reumatologisia oireita nivelkivuista seronegativiiseen polyartriittiin ja jopa leukosytoklastista vaskuliittia ja ANCA pos munuaisvaskuliitteja on kuvattu”. A totesi haittana olevan myös se, ettei hän voinut ottaa kolmatta koronavirusrokoteannosta, minkä takia hän oli immuunipuutteinen ja autoimmuunireaktion kourissa ja siten erityksissä. A ei ollut pystynyt tekemään yrityksensä töitä. Ansionmenetykset olivat mittavat. Kustannuksia oli syntynyt lääkärikäynneistä ja lääkkeistä.
Vakuutusyhtiö antoi asiassa korvauspäätöksen 19.5.2022. Yhtiö katsoi, etteivät A:n kertomat moninaiset oireet ja todetut sairaudet olleet todennäköisesti aiheutuneet Vaxzevria- ja Comirnaty-koronavirusrokotteista. Lisäksi yhtiö totesi, että vaikka olisi todennäköistä, että A:lla rokotteiden saamisen jälkeen ilmennyt oireilu olisi osin ohimenevästi syy-yhteydessä rokotteisiin, olisi kyse kuitenkin vakuutusehtojen tarkoittamasta kohtuudella siedettävästä haittavaikutuksesta, josta ei makseta korvausta. Yhtiö ei maksanut A:lle korvausta lääkevahinkovakuutuksesta.
A teki asiassa uuden vahinkoilmoituksen, joka on päivätty 29.5.2023. A kertoi vahinkoilmoituksessa ja siihen liittyvässä laajassa lisäkirjelmässä muun muassa, että hänelle oli asetettu seuraavat diagnoosit: Y59 Rokotteen haittavaikutus, R20.2 SFN tyyppiset oireet ja neuropaattinen kipu, G90.8 Dysautonomia, I26.9 Keuhkoveritulppa ilman akuuttia keuhkosydänsairautta, K07.60 Leukanivelen dysfunktio-oireyhtymä, H25.1 Vanhuuden tumakaihi ja I63.6 Aivolaskimoiden tukosten aiheuttama aivoinfarktiepäily. Haiman eksokriinisen vajaatoiminnan syitä ja Menieren tautia/endolymfaattista hydropsia koskevat tutkimukset olivat vielä kesken. Ennen koronavirusrokotteita A oli tehnyt vaativia töitä yrityksensä kautta, vaikka hän olikin eläkkeellä. A myös liikkui viitenä päivänä viikossa ja harrasti lisäksi myös muuta aktiivisesti. Rokotteiden jälkeen alkoi jatkuva sairastelu. Kun toisesta rokotteesta oli kulunut noin kuusi kuukautta, alkoi hidas kuntoutuminen. Pahimmat kivut vähenivät kortisonihoidon alettua, mutta kognitiiviset ongelmat lisääntyivät. A arvioi, että vuoden 2022 syksyllä hänen toimintakykynsä oli noin puolet entisestä. Vuoden 2023 alussa A:n toimintakyky taas romahti uusien sairauksien myötä.
Vakuutusyhtiö antoi asiassa korvauspäätöksen 4.9.2023. Yhtiö katsoi, etteivät A:n kertomat moninaiset oireet ja todetut sairaudet olleet todennäköisesti aiheutuneet Vaxzevria- ja Comirnaty-koronavirusrokotteista. A:n toimittamissa vahinkoilmoituksissa oli eroa lääkärinhoidon alkamisen ajankohdan suhteen. Myös A:n ilmoittamat haitat erosivat ilmoituksissa. Esimerkiksi A:lla ilmenneet keuhkoembolia ja haimaongelmat olivat ilmenneet melkein kahden vuoden kuluttua toisen koronavirusrokoteannoksen saamista, mikä osoitti syy-yhteyden puuttumisen.
Asiakkaan valitus
Vakuutuslautakunta toteaa, että A:n ratkaisusuosituspyyntö liitteineen ja lisäkirjelmineen muodostaa laajan asiakirja-aineiston, jonka sisältöä ei ole mahdollista selostaa ratkaisusuosituksessa kokonaisuudessaan. Asiakirjoista ilmenee muun muassa seuraavaa:
A on tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta. A vaatii korvausta ansionmenetyksestä, terveydenhuollon kustannuksista, lääkekustannuksista ja pysyvästä haitasta.
A:n mukaan Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) julkaisemassa Koronarokoteturvallisuus: Yhteenvetoraportti ajalta 1.1.2021—31.12.2022 -julkaisussa on todettu, että tromboosi ja hyytymishäiriö kytkeytyvät erityisesti Astra Zenecan rokotteeseen. A kuuluu ikänsä puolesta siihen ryhmään, jonka oli pakko ottaa kyseinen rokote. Sen jälkeen rokotteen antaminen päätettiin lopettaa haittavaikutusten vuoksi.
Ensimmäiset oireet alkoivat heti 19.3.2021 saadun koronavirusrokotteen jälkeen. Iriitti puhkesi huhtikuussa 2021. Kesäkuussa 2021 tapahtuneen koronavirusrokotuksen jälkeen alkoi kivuliain jakso monenkirjavin oirein ja viikoittain esiintyvin kohtauksin, jolloin A:n elimistö oli sekaisin. A:n toimintakyky oli kesällä ja syksyllä 2021 korkeintaan 20 % entisestä. A ei pystynyt tekemään töitä eikä liikkumaan kuin 15 minuutin kävelyjä. Väsymystä aiheutti yhtä lailla fyysinen, sosiaalinen ja kognitiivinen rasitus.
Kun toisesta koronavirusrokotuksesta oli kulunut kuusi kuukautta, alkoi hidas kuntoutuminen. A kuntoutti itseään siten, että hän tasapainoili aktiviteetin ja levon välillä. Pahimmat kivut vähenivät kortisonihoidon aloittamisen myötä, mutta kognitiiviset ongelmat jatkuivat. Muistaminen vaikeutui, samoin monen asian tekeminen/mielessä pitäminen. Aivot väsyivät herkästi. Pystyasennossa ilmeni näön hämärtymistä. Vuoden 2022 syksyllä A:n toimintakyky oli noin kolmasosa entisestä.
Vuoden 2023 alussa A:n toimintakyky romahti uusien sairauksien myötä alle 20 prosenttiin. Arjesta selviytyminen vei kaikki voimat. Haiman eksokriininen vajaatoiminta aiheutti väsymystä. Keuhkoveritulppa vei viimeisetkin voimat. Huimaus ja pahat kiertohuimauskohtaukset hidastivat kuntoutumista. Keväällä 2023 A joutui lepäämään paljon. Kävely rajoittui 100–500 metriin pahimpana aikana. Kevään ja syksyn 2023 aikana toipuminen eteni niin, että A pystyi kävelemään 700 m – 1 km. Hidas kuntoutuminen jatkui vuonna 2024. A harjoitti syksyllä 2024 systemaattisesti pacingiä, jolloin kuntoutuminen eteni ja pari vuotta kestäneet dysautonomiaoireet ja neuropaattiset kivut lievenivät. Tosin kesällä 2024 A kärsi kivuista yhtäjaksoisesti yli kuukauden. Myös lääkitys alkoi tehota.
Vakuutusyhtiö väittää, että A:n oireita on pidetty toiminnallistyypillisinä. A:n mukaan kukaan lääkäri ei ole sanonut niin. Hermoratatutkimuksella ei ole voinut myöskään todentaa ohutsäieneuropatiaa, joka on diagnosoitu oireiden perusteella myöhemmin. Tutkimuksissa on todettu, että erityisesti Astra Zenecan rokote aiheuttaa hyytymien lisääntymistä, muun muassa mikrohyytymiä, jotka eivät näy kaikissa tutkimuksissa. Comirnaty-koronavirusrokotteen saamisen jälkeen oireet pahenivat.
Koronavirusrokotteiden jälkeen A:lle puhkesivat iriitti, dysautonomia, ohutsäieneuropatia, keuhkoveritulppa ja haiman eksokriininen vajaatoiminta, jotka voivat tutkimusten mukaan johtua koronasta tai rokotteista. Lisäksi on todettu häiriöitä mitokondrioiden toiminnassa ja autovasta-aineiden kohoamista. Piikkiproteiinin kohonneet vasta-aineet viittaavat rokotteeseen, eivätkä sairastettuun tautiin. Rokotehaitta on diagnosoitu ja uveiittipoliklinikalle tulleille potilaille iriitti oli puhjennut noin kahden viikon kuluttua koronavirusrokotteen saamisesta. Näin tapahtui myös A:lle.
Koronavirusrokote voi aiheuttaa samantyyppisen oirekuvan kuin long covid, vaikka sitä ei diagnosoidakaan sellaiseksi. Kysymyksessä on Post vac -syndrooma, jossa on kuitenkin samat piikkiproteiinin aiheuttamat vauriot kuin erityisesti mRNA-rokotteissa. Elimistö kääntyy omia elimiään vastaan torjuessaan piikkiproteiinia, joka ei ole poistunut elimistöstä. Tutkimuksissa piikkiproteiinia löytyy melkein kaikista kudoksista.
A:lla on hoidettu vuonna 2023 laaditun vahinkoilmoituksen jälkeen seuraavia sairauksia: R42 Pyörrytys ja huimaus, K90.3. Haimaperäinen rasvaripuli, K93 Keuhkoembolia, D68.8 Hyytymishäiriö (APC resistenssi), I69.3 Aivojen mikroangiopatia ja M25.5 Arthralgia. Rokote voi joko laukaista perinnöllisen sairauden, pahentaa olemassa olevia sairauksia tai laukaista uusia oireita ja sairauksia. A:lla on fatiikkia ja heikko rasituksensieto (PEM-oire), aivosumua, sydänoireita (ylimääräistä nitroa joutuu käyttämään usein), haiman eksokriininen vajaatoiminta, hyytymiä (muun muassa sairastettu keuhkoveritulppa), lihas-, nivel- ja sidekudosperäisiä kipuja sekä neuropaattisia kipuja. Munuaisten vajaatoimintaa kuvaavat arvot ovat tippuneet sairastamisen aikana 80:stä 66:een, joka on alarajalla. Lisäksi A:lla on silmä- ja sisäkorvasairauksia sekä dysautonomia.
A on liittänyt ratkaisusuosituspyyntöönsä useita linkkejä lääketieteellisiin ja muihin julkaisuihin.
Lisäkirjelmä 20.12.2025
A käy läpi eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen ratkaisua, jossa arvioitiin THL:n ja STM:n menettelyä 65–69-vuotiaiden henkilöiden AstraZeneca-koronavirusrokotuksissa keväällä 2021.
A katsoo, ettei vakuutusyhtiö ole käyttänyt korvauspäätöksissään ja vastineessaan ajantasaista tutkimustietoa. A on liittänyt kirjelmäänsä verkkolinkkejä lääketieteellisiin julkaisuihin, joissa hänen mukaansa on ajantasaista tutkimusta niistä asioista, jotka vakuutusyhtiö on vastineessaan kiistänyt.
A on eritellyt ratkaisusuosituspyynnössään ennen koronavirusrokotteita ilmenneet sairaudet ja rokotteiden jälkeen esiintyneet sairaudet ja oireet, joiden hän katsoo olevan potilastietojen ja lääketieteellisen tutkimusten perusteella vähintään todennäköisesti rokotteen aiheuttamia. Vakuutusyhtiö on kirjannut A:n terveyshistoriaan muun muassa suun terveydenhuollon käyntejä, vaikka A oli aloittanut hoidot jo ennen rokotteita. Suun oireiden osalta rokotehaittoihin on laskettavissa leukanivelten tulehdus. Tulehduksesta kerrotaan 27.9.2021 tapahtuneen lääkärikäynnin kirjauksessa, mutta vakuutusyhtiö on jättänyt sen raportoimatta. A pyytää, ettei Vakuutuslautakunta ota huomioon muita suun terveydenhuollon kirjauksia kuin 27.9.2021 tehdyn kirjauksen.
Rokotehaittaa pääasiallisesti hoitaneen yksityislääkärin kirjauksista on otettu huomioon vain ensimmäinen ja koottu valikoiden yhteen kolme muuta käyntiä. Rokotehaittoja ei hoideta julkisessa terveydenhuollossa muutoin kuin oireiden mukaisesti niiden erikoisaloilla. Näin ollen rokotevauriota lääketieteellisen tutkimuksen mukaan selittäviä diagnooseja ei ole huomioitu. A pyytää, että yksityisten lääkäreiden käynnit otetaan kokonaisuudessaan huomioon. Lisäksi A pyytää, että julkisen neurologin käyntien yhteenveto 2.12.2021 otetaan huomioon OmaKanta-kirjauksen mukaan, koska se puuttuu vastineesta lopullisena.
A käy läpi sairauksia, jotka hänellä on diagnosoitu jo ennen koronavirusrokotteiden saamista sekä kyseisten sairauksien hoitoa ja nykytilaa. A toteaa muun muassa, että niska-hartiaseudun vaivoja on arveltu sekä vakuutusyhtiön vastineessa että päivystyksessä huimaus ynnä muiden oireiden taustaksi. A kuitenkin katsoo, etteivät hänen oireensa johdu niskasta. A:lle aiheutui vuonna 2019 tapahtuneessa auto-onnettomuudessa piiskaniskuvamma, jonka jälkeen niskasta otettiin magneettikuvat, eikä niistä löytynyt syytä niska-hartiaseudun ongelmiin tai huimaukseen. A katsoo, ettei hänellä todettu nivelrikko selitä kaikkia tukielimistön kipuja. A:n selkä, niska ja vasen lonkka on tutkittu vuosina 2024 ja 2025 tapahtuneiden kaatumisten yhteydessä. Perusterveydenhuollossa on todettu, ettei A:n käsissä ole nivelrikkoa.
A katsoo, että iriitti, entesiitti ja systeemitulehdus ovat erittäin todennäköisesti aiheutuneet koronavirusrokotteesta. Uveiittipoliklinikan kirjauksissa on alusta asti merkitty pitkäkestoinen/uusiutuva säde- ja värikalvon tulehdus, entesiitti (selittää nivel- ja lihaskipuja) ja viimeisimmässä kontrollikäynnissä syksyllä 2025 todettiin, että kyse on selvästä rokotevauriosta. A ei ole väittänyt, että kaihi olisi seurausta koronavirusrokotteesta. A on sanonut, että kaihi paheni iriittisilmässä, jonka vuoksi se jouduttiin leikkaamaan.
A katsoo, että haiman eksokriininen vajaatoiminto on seurausta koronavirusrokotteesta. Vatsa- ja suolisto-oireet ovat hallinnassa Creon-lääkityksellä, joka on pysyvä. Tutkimuksissa on todettu, että long covid aiheuttaa haiman sairauksia.
A:lla todettiin keuhkoveritulppa 21.2.2023. A:lla on todettu perinnöllinen hyytymishäiriö APC-resistenssi. Rokotteiden on todettu laukaisevan piileviä perinnöllisiä sairauksia. A katsoo, että keuhkoveritulpan ja koronavirusrokotteiden välillä on ajallinen yhteys, koska piikkiproteiinia oli laboratoriotutkimuksissa jäljellä vuoden 2022 lopulla.
A viittaa vakuutusyhtiön vastineeseen ja toteaa, ettei hänelle ole puhjennut uusia sairauksia kesäkuun 2023 jälkeen. Vuoden 2023 jälkeen diagnosoiduissa sairauksissa ei ole kyse eri sairauksista, vaan siitä, että rokotteiden jälkeen ilmenneet oireet ovat saaneet diagnoosin myöhemmin. Pyörrytys ja huimaus, jotka alkoivat jo 2021, liittyvät dysautonomiaan, hyvälaatuiseen asentohuimaukseen sekä aivojen mikroangiopatiaan. Haimaperäinen rasvaripuli diagnosoitiin 14.12.2023 kuvaamaan haiman eksokriinista vajaatoimintaa, jonka oireita oli tutkittu jo keväällä 2023. Aivo-oireita on ollut alusta asti. Magneettikuvien perusteella diagnoosiksi asetettiin 17.2.2025 aivojen mikroangiopatia. Nivel- ynnä muita kipuja on ollut alusta asti, ja reumatologian käynnillä vuonna 2024 diagnoosiksi asetettiin artralgia, koska varsinaista reumasairautta ei laboratoriokokeissa löytynyt.
A vaatii, ettei hänen asiansa käsittelyssä huomioida vakuutusyhtiön vastineessa esitettyä tulkintaa, jonka mukaan hänen oireitansa ei ole pystytty todentamaan. Kaikki A:n sairaudet ja oireet on todennettu tutkimuksin, diagnosoitu ja niitä hoidetaan uusimman ja jatkuvasti kertyvän lääketieteellisen tiedon perusteella.
Vakuutusyhtiö ei ole tilannut kesäkuun 2023 jälkeisiä potilasasiakirjoja. Niistä näkyy, että sydänoireet pahenivat rokotteiden jälkeen, mutta lääkitystä korjaamalla ne ovat hallinnassa. Diagnoosiksi asetettiin 14.2.2025 ateroskleroottinen sydänsairaus. Sydänlääkkeiden lisäys helpotti myös aivo-oireita. Myös kilpirauhasta on seurattu ja se on saanut 29.10.2025 diagnoosin määrittämätön atoksinen struuma.
Vakuutusyhtiön vastineessa on todettu, että rokotustilanteessa voi ilmetä ahdistukseen liittyviä reaktioita. A huomauttaa, ettei hänellä ollut tällaisia oireita rokotustilanteissa eikä lääkärien vastaanotoilla.
Spikeopatia ei ole diagnoosi kuten vastineessakin sanotaan, mutta se selittää tutkimusnäyttöön perustuvan syy-yhteyden rokotteen ja piikkiproteiinin aiheuttamien oireiden ja sairauksien välillä. Moninaiset oireet selittyvät sillä, että lääketieteellisten tutkimusten mukaan piikkiproteiini voi aiheuttaa elimistössä tilan, joka vahingoittaa useita elimiä. PostVac- oireyhtymä puolestaan kuvaa tällaista long covid -tyyppistä oirekuvaa, joka voi kestää kuukausia tai vuosia, voi olla parantumaton tai johtaa kuolemaan. Näin ajallinen yhteys ei ole lyhytaikainen vaan pitkäkestoinen. Tämä tiedetään aiemmistakin vastaavista infektioiden jälkitaudeista.
A katsoo, että vakuutusyhtiön vastineessa ei ole huomioitu rokotehaitan kannalta keskeisiä potilaskirjauksia. Lisäksi tietoja on jätetty pois tai vähätelty.
A vaatii, että hänen asiansa ratkaistaan lääketieteellisen tutkimustiedon perusteella. A viittaa toimittamiinsa lääketieteellisiin artikkeleihin. Lisäksi A selostaa potilaskirjauksia, joita ei ole huomioitu vakuutusyhtiön vastineessa.
A:n toimittama lääketieteellinen selvitys
Vakuutusyhtiöllä on ollut korvauskäsittelyn aikana A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä 6.7.2023 saakka. Koska A on viitannut kirjelmissään myös edellä mainitun ajankohdan jälkeisiin potilaskirjauksiin, varasi Vakuutuslautakunta A:lle mahdollisuuden toimittaa lisäselvitystä. A toimitti lautakunnalle lääketieteellistä selvitystä ajalta 27.7.2023—7.11.2025. Lautakunta on kuullut selvityksistä vakuutusyhtiötä.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö toteaa, että koronavirusrokotteita tutkitaan muiden lääkkeiden tavoin jatkuvasti lisää. Vakuutusyhtiö seuraa tarkasti rokotteista niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin julkaistavaa tutkimustietoa. Arvioitaessa myyntiluvan saaneen lääke- tai rokotevalmisteen mahdollisia haittavaikutuksia käytetään lääkevahinkovakuutuksessa lähtökohtana lääkevalvontaviranomaisten, kuten Euroopan lääkeviraston (EMA) lääketurvatoiminnan tuottamaa tietoa. EMAn tehtävänä on analysoida potilaiden ja terveydenhuollon ammattilaisten raportteja, kliinisiä tutkimuksia, lääketieteellistä kirjallisuutta sekä muiden sääntelyviranomaisten jakamia tietoja ja näiden tietojen valossa tunnistaa yhteyksiä epäiltyjen haittavaikutusten ja valmisteen välillä sekä arvioida valmisteen turvallisuutta. Mikäli seurannassa tunnistetaan uusia haittavaikutuksia, määrätään lääkkeen tai rokotteen valmisteyhteenvetoa muutettavaksi. Tämän lisäksi yhtiö keskustelee koronavirusrokotteisiin liittyvistä yleisistä kysymyksistä myös Fimean ja THL:n kanssa. Lääkevahinkojen korvauskäsittely pohjautuu ajantasaiseen, päätöksentekohetkellä vallitsevaan tutkimustietoon.
Yhtiö katsoo, ettei A:n ilmoittama laaja-alainen ja vaihteleva oirekuva sovi koronavirusrokotteiden aiheuttamaksi. A on myös ilmoittanut haittavaikutuksina sellaisia sairauksia, jotka hänellä on jo diagnosoitu aiemmin ja oireita, joita hänellä on ollut jo ennestään. Lisäksi A on ilmoittanut oireita ja sairauksia, joita ei ole voitu todentaa hänelle tehdyissä tutkimuksissa. Osalla A:n ilmoittamista haitoista ei ole myöskään ajallista yhteyttä koronavirusrokotteisiin.
Keuhkoveritulppa
A:n vahinkoilmoitukset koskevat kahdenlaisia koronavirusrokotteita: adenovirusvektorirokote Vaxzevriaa sekä mRNA-rokote Comirnatya.
Koronavirusrokotteista adenovirusvektorirokotteiden ja joidenkin veritulppien välillä on arveltu olevan yhteys. Kansainvälisissä tutkimuksissa on todettu olevan mahdollista, että adenovirusvektorirokote voi erittäin harvinaisena haittavaikutuksena aiheuttaa vaikeita hyytymishäiriöitä, joissa kehittyy verihiutaleita aktivoivia vasta-aineita. Tilan kansainvälinen nimitys on vaccine-induced immune trombotic thrombocytopenia (VITT) tai tromboottinen trombosytopeeninen oireyhtymä (TTS). Tilalle ovat ominaisia trombosytopenia (veren alhainen verihiutalemäärä), positiiviset verihiutaletekijä 4 (PF4) hepariinivasta-aineet ilman hepariinin käyttöä sekä valtimo- ja laskimotukokset. mRNA -rokotteet eivät tällaista tilaa aiheuta.
Kaikki veritulpat, joilla on ajallinen yhteys koronavirusrokotteeseen, eivät johdu rokotteesta. Kansallisissa tai kansainvälisissä tutkimuksissa minkään koronavirusrokotteen ei ole todettu lisäävän yksittäisten veritulppien riskiä verrattuna sellaiseen potilasryhmään, jota ei ole rokotettu. Keuhkoveritulpat ovat väestössä melko yleisiä ja kansainvälisessä ja kansallisessa selvityksessä niitä on todettu ilmenevän rokottamisen jälkeen saman verran kuin rokottamattomalla väestöllä keskimäärin.
A:lla todettiin keuhkoveritulppa vasta keväällä 2023 eli kahden vuoden kuluttua siitä, kun hän oli saanut Vaxzevria-rokotteen. Rokotteen ja keuhkoveritulpan välillä ei siten ole ajallista yhteyttä.
Iriitti, leukanivelen dysfunktio-oireyhtymä, kaihin pahentuminen, Ménièren tauti, verisuonitulehdus, haiman eksokriininen vajaatoiminta, suolisto- ja virtsausongelmat, mustelmataipumus ja rintakipu
Värikalvotulehdus on autoimmuunireaktio, joka on usein etiologialtaan epäselvä. Iriitti ei ole koronavirusrokotteiden tunnettu haittavaikutus. Yhtiö katsoo, etteivät iriitti ja siihen liittyvät yleisoireet ole todennäköisessä syy-yhteydessä A:n saamaan Vaxzevria-rokotteeseen.
Vakuutusyhtiön käytössä olevan selvityksen perusteella A:lla on taustalla pitkä purentafysiologisen hoidon historia, ja hänellä on ollut TMD-oireilua teini-ikäisestä lähtien. A:n ilmoittamat oireet tai niiden paheneminen eivät liity saatuihin koronavirusrokotteisiin.
A:lla on seurattu alkavaa harmaakaihia jo ainakin joulukuusta 2019 alkaen. Yhtiö katsoo, ettei kaihi liity A:n saamiin koronavirusrokotteisiin. Rokotteiden ei myöskään tiedetä aiheuttavan kaihin pahentumista.
Vakuutusyhtiön käytössä olevan selvityksen mukaan A:lla ei ole todettu Ménièren tautia. Kyseessä ei myöskään ole koronavirusrokotteiden yleinen haittavaikutus. Ihovaskuliitit on kirjattu Vaxzevria-rokotteen tuntemattomiin haittavaikutuksiin. Comirnaty-rokotteen haittavaikutuksissa sen sijaan ei mainita vaskuliitteja.
A:lla todettiin haiman eksokriinistä vajaatoimintaa alkuvuodesta 2023 alkaen. Yhtiö katsoo, ettei kyse ole koronavirusrokotteiden tunnetusta haittavaikutuksesta. Oireilulla ei myöskään ole ajallista yhteyttä A:n saamiin koronavirusrokotteisiin. Vatsavaivoista A kertoi 26.1.2023 käynnillä, jota koskevan kirjauksen mukaan A:lla oli ollut kahden viikon ajan ripulia 5–6 kertaa vuorokaudessa. A:ta on tutkittu virtsaoireiden takia myös helmikuussa 2023, jolloin virtsassa oli kasvanut E. coli -bakteeri. Esimerkiksi kirjauksessa 16.3.2022 ulostaminen ja virtsaaminen kuvautuivat normaaleina.
A:lla kuvattiin mustelmataipumusta loppuvuodesta 2021. Verikokeissa ei ilmennyt mustelmataipumusta selittävää hyytymispoikkeavuutta, mutta valkosolut olivat koholla todennäköisesti kortisonihoidon vuoksi. Oireen kirjattiin sopivan kortisonin haittavaikutukseksi.
Rintakivuista A on kertonut joulukuussa 2021, jolloin hän kertoi kyse olevan lokakuussa 2021 ilmenneestä uudesta oireesta. Rintakipu itsessään ei ole koronavirusrokotteiden tunnettu haittavaikutus. Vaxzevria-rokotteen osalta rintakipua kuvataan voivan esiintyä veritulpan ja samanaikaisesti ilmenevän verihiutaleiden niukkuuden yhteydessä ja Comirnaty-rokotteen osalta sydänlihastulehdukseen tai sydänpussitulehdukseen liittyen. A:lla ei ole todettu edellä mainittuja tiloja. Toisaalta A sairastaa myös sepelvaltimotautia, jonka oireena voi olla esimerkiksi rintakipu ja rasituksessa ilmenevä suorituskyvyn lasku.
Long covid -tyyppinen oirekuva, dysautonomia ja ohutsäieneuropatiatyyppinen oireilu
A:lle asetettiin yksityisen neurologin etäkäynnillä diagnoosit Y59 Rokotteen haittavaikutus, U09.9 Long covid mRNA rokotteen jälkeen SARS-CoV-2 ei osoitettu, G90.8 Dysautonomia ja R20.2 SFN tyyppiset neuropaattiset oireet. Yhtiö huomauttaa, että tunnisteiden viralliset nimet ovat U09.9 COVID-19-virusinfektion jälkitila, tarkemmin määrittelemätön, G90.8 Muu autonomisen hermoston sairaus ja R20.2 ihon tuntohäiriö. Diagnosointi perustuu pääasiassa A:n itsensä kertomaan oirekuvaan.
A:n oireilua on pidetty koronavirusrokotteiden aiheuttamana long covid -oireyhtymänä. Long covid viittaa sairastetun covid-19-infektion aiheuttamaan jälkitilaan. Lääkkeiden sääntelyviranomaisten kansainvälisen yhteenliittymän (ICMRA) 5.7.2023 antaman lausunnon mukaan niin sanottua long covid -tilaa ei ole tunnistettu koronarokotteiden mahdolliseksi haittavaikutukseksi. Vaxzevria- ja Comirnaty-rokotteiden haittavaikutustiedoissa ei mainita tällaista oireistoa. Yhtiö katsoo, että vallitsevan lääketieteellisen tietämyksen perusteella koronavirusrokotteet eivät aiheuta long covid -tyyppistä oireistoa. Sen sijaan koronavirusrokotteiden on todettu vähentävän tällaisen oireilun kehittymisen riskiä sairastetun koronainfektion jälkitilana. Myös useat A:n ratkaisusuosituspyyntöön liittämät artikkelit toteavat saman.
Vakuutusyhtiön tiedossa ei ole mitään sellaista luotettavaa lääketieteellistä tutkimusta, joka osoittaisi koronavirusrokotteiden voivan aiheuttaa long covidia tai sitä muistuttavaa tilaa. Tällaista tietoa ei ole yhtiön saaman tiedon mukaan myöskään viranomaisilla, esimerkiksi THL:llä. A:n ratkaisusuosituspyynnössä mainitsemat PostVac syndrome ja spikeopathy eivät ole virallisia diagnooseja tai terveysviranomaisten tunnistamia tiloja.
EMA julkaisi 20.11.2025 Comirnaty-rokotetta koskevan turvallisuusraportin, jonka mukaan markkinoille tulon jälkeisten ohutsäieneuropatiatapausten arvioinnin perusteella ei ole riittävästi näyttöä Comirnaty-rokotteen ja ohutsäieneuropatian välisen syy-yhteyden tueksi. Kirjallisuudesta ei tunnistettu selkeää (biologista) mekanismia ohutsäieneuropatian syntymiselle rokotuksen antamisen seurauksena. Tällä hetkellä ei ole riittävästi näyttöä Comirnaty-rokotteen ja ohutsäieneuropatia välisen syy-yhteyden tueksi.
Tutkimuksissa A:lla ei ole todettu ohutsäieneuropatiaa. Diagnosointi on tehty yksityislääkärin etävastaanotoilla A:n kertoman oirekuvan perusteella. A:lle ei myöskään suositeltu ihobiopsiaa ohutsäieneuropatian varmistamiseksi, sillä yksityislääkärin mukaan ohutsäieneuropatia on vasta-ainevälitteinen ilmiö ja nykykäsityksen mukaan tarvittaisiin tuntomuutosten tai hyperalgesian osoittaminen sekä mahdollisesti QST-tutkimus, eikä ihobiopsiasta käytännössä ole ollut hyötyä. A:lle tehdyssä ENMG-tutkimuksessa ei myöskään todettu polyneuropatiaa, hermopinteitä tai viitteitä myopatiasta.
Koronavirusrokotteiden tiedetään voivan aiheuttaa lyhytaikaisia oireita kuten päänsärkyä, väsymystä, pahoinvointia, sekä lihas- ja niveloireita. Covid-19 Vaccine AstraZeneca- sekä Comirnaty-koronavirusrokotteiden valmisteyhteenvedoissa todetaan, että rokotteiden haittavaikutukset ovat yleensä lieviä tai kohtalaisia ja väistyvät pian rokotteen saamisen jälkeen. Koronavirusrokotteet eivät tiettävästi aiheuta pitkittyneitä ja määrittämättömiä oireita. Lisäksi itse rokotustilanteessa voi ilmetä ahdistukseen liittyviä reaktioita, kuten vasovagaalisia reaktioita (synkopee), hyperventilaatiota tai stressiin liittyviä reaktioita (esim. huimaus, sydämentykytys, sykkeen kiihtyminen, verenpaineen muutokset, parestesia, hypestesia ja hikoilu). Stressiin liittyvät reaktiot ovat tilapäisiä ja korjaantuvat itsestään.
Vakuutusyhtiön käytössä olevan selvityksen mukaan esimerkiksi A:n nivel-, lihas- ja parestesiaoireet ovat alkaneet vaihdellen vasta viikkoja saatujen rokotteiden jälkeen. Toisaalta A:lla on jo ennestään esimerkiksi nivelrikkoa. A on myös kertonut, että hänelle on jäänyt vuonna 2015 tapahtuneen onnettomuuden jälkeen muun muassa niskahartia- ja päänsärkytyyppistä oireilua sekä fatiikkia. Käynnillä 14.11.2022 todettiin, että A:lla oli mahdollisesti ollut helmikuussa 2020 koronavirustartunta, joka voisi osaltaan vaikuttaa oirekuvaan. Kirjauksen 2.12.2021 mukaan A:n oireissa oli vaikutelma toiminnallisesta oirekorostumisesta.
Ratkaisusuosituspyynnössä ilmoitetut uudet oireet
Vakuutusyhtiö on vastaanottanut A:ta koskevia potilasasiakirjoja ajalla 22.3.2021—6.7.2023. A:n ilmoittamia uusia oireita ei mainita yhtiön vastaanottamissa potilasasiakirjoissa. Yhtiö ei ole tilannut A:n potilasasiakirjoja vuosilta 2024 ja 2025, sillä A:n ilmoittamien uusien oireiden ja A:n saamien koronavirusrokotteiden välillä ei ole ajallista yhteyttä, eivätkä ilmoitetut oireet ole koronavirusrokotteiden tunnettuja haittavaikutuksia. Yhtiö pitää epätodennäköisenä, että kyseiset oireet johtuisivat A:n saamista rokotteista.
Rokotuksen jälkeiset yleisoireet / kohtuudella siedettävää haittavaikutusta koskeva rajoitusehto
Vakuutusyhtiö on katsonut toissijaisesti, että mikäli A:lla heti rokotuksen jälkeen ilmenneet yleisoireet olisivat yhteydessä koronavirusrokotteisiin, olisi kyse vakuutusehtojen tarkoittamista kohtuudella siedettävistä lääkkeen haittavaikutuksista.
Vakuutusyhtiön käytössä olevan selvityksen mukaan A:lle oli tullut Vaxzevria-rokotteen jälkeen päänsärkyä, lämpöilyä ja väsymystä. Oireet olivat väistyneet muutaman päivän jälkeen.
Vakuutusyhtiö oikaisee korvauspäätöksiään tältä osin ja toteaa, että mikäli katsotaan, että A:lla heti rokotuksen jälkeen ilmenneet yleisoireet olisivat yhteydessä hänen saamaansa rokotteeseen, asiakirjoista saadun selvityksen perusteella lääkevahingosta aiheutunut haitta ei ole kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään 14 päivää, kuten vakuutusehdoissa edellytetään. Tällöin korvattaviksi voivat tulla heti rokotuksen jälkeen ilmenneiden päänsäryn, lämpöilyn ja väsymyksen aiheuttamat välttämättömät ja tarpeelliset sairaanhoitokustannukset ja muut tarpeelliset kulut sekä lääkevahingosta mahdollisesti aiheutunut ansionmenetys, mikäli nämä yhteenlaskettuina ylittävät 85 euroa vakuutusehdoissa määrätyllä tavalla laskettuna.
A:n toimittama lääketieteellinen selvitys 6.7.2023 jälkeiseltä ajalta
Vakuutusyhtiö katsoo, ettei A:n toimittama uusi lääketieteellinen selvitys anna aihetta muuttaa korvauspäätöstä.
Lääketieteellinen selvitys
Vakuutuslautakunnalla on käytössä A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 19.3.2021—7.11.2025, josta ilmenee muun muassa seuraavaa:
A:lla on perussairauksina sepelvaltimotauti, verenpainetauti, nivelrikko, kohonneet kolesteroliarvot, uniapnea, harmaakaihi ja refluksitauti. A:n oikeaan lonkkaan on asennettu vuonna 2008 tekonivel. Vuonna 2015 A:lle sattui päähän kohdistunut tapaturma, josta aiheutui aivoruhje. Vuonna 2019 A oli osallisena liikenneonnettomuudessa, jonka seurauksena hänelle aiheutui niskan retkahdusvamma. A:lla todettiin vuonna 2019 hyvänlaatuisia sydämen lisälyöntejä.
A sai ensimmäisen koronavirusrokoteannoksen 19.3.2021 Vaxzevria-valmisteella.
23.3.2021 päivättyjen päivystyksen tekstien mukaan A:lla oli ilmennyt 19.3.2021 koronavirusrokotuksen jälkeen voimakasta väsymystä ja lämmönnousua. Oireet olivat hieman helpottaneet sunnuntai-iltaan 21.3.2021 mennessä. Maanantaina 22.3.2021 aamulla olo oli ollut jo normaalimpi, mutta iltapäivällä päänsärky oli alkanut uudelleen. Näkö oli sumentunut. Lisäksi oli ilmennyt lievää huimausta ja pahoinvointia. A:lle tehdyissä tutkimuksissa ei todettu oireita selittäviä löydöksiä. A kotiutui.
29.3.2021 päivätyn hammaslääkärin tekstin mukaan A:lla oli vaivaa vasemman leukanivelen seudulla. A koki purennan muuttuneen ja leuan epäsymmetrian lisääntyneen. A:lla oli taustalla pitkä purentafysiologinen historia. Hoidoksi päätettiin uuden purentakiskon valmistaminen.
30.3.2021 päivätyn päivystyksen tekstin mukaan A:lla 23.3.2021 alkaneet oireet eli pahoinvointi, huimaus ja aivosumu jatkuivat. A oli käynyt edellisenä päivänä terveysasemalla, jossa oli todettu normaali neurologinen status. FiDD-arvo oli ollut 1.0 mg/l. A:lle tehtiin päivystyksessä laboratoriokokeita sekä pään tietokonetomografiatutkimus, joissa ei todettu oireita selittäviä löydöksiä. FiDD-arvo oli viitealueella.
21.4.2021 päivätyn silmälääkärin tekstin mukaan A:lle vuonna 2015 sattuneen tapaturman jälkeen tehdyssä magneettitutkimuksessa oli todettu kahdessa kohdassa pieni aivoruhje. Tapaturman jälkeen A:lla oli ilmennyt näön hämäryyttä/sameutta ja näkökentän reunaosissa värillisiä tuplakuvia. Vastaanotolla A kertoi, että hänellä oli ollut kahden viikon ajan oikean silmän punoittelua. Lisäksi silmässä oli ollut noin kuukauden ajan valonarkuutta. Viikkoa aiemmin oikealle puolelle näkökenttää oli tullut ikään kuin harso eteen. Alanäkökentässä oli tumma heiluva juova. Iltaisin silmässä oli roskantunnetta. A:n oikeassa silmässä oli todettu jo aiemmin lasiaisirtauma. Lisäksi A:lla oli todettu alkava harmaakaihi. Vastaanotolla tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että harmaakaihi oli edennyt oikeassa silmässä. Oikeassa silmässä todettiin lisäksi värikalvotulehdus (iriitti), jonka hoitamiseksi aloitettiin Pred Forte -silmätipat, Ultracortenol-voide ja Oftan Tropicamid -silmätipat.
30.4.2021 päivätyn sairaanhoitajan etäkontaktin mukaan A:lla oli ollut nivelvaivoja. Ranteissa oli ollut jonkin verran kipua, jota ei ollut ollut aikaisemmin.
20.5.2021 päivätyn silmälääkärin tekstin mukaan A:n oikean silmän etukammioreaktio oli vähentynyt paikallishoidolla, mutta hitaammin kuin tavallisen iriitin kyseessä ollessa. Lasiaisessa todettiin edelleen solutussakkaa. A sai lähetteen uveiittipoliklinikalle.
4.6.2021 päivätyn terveyskeskuslääkärin tekstin mukaan A:lla oli ollut kuukauden ajan ranteiden ja nilkkojen kipua. A kertoi, että kivun aikana ilmeni lievää turvotusta. Vastaanotolla A:lla ei ollut nivelkipuja. A sai lähetteen laboratoriotutkimuksiin mahdollisen reumataudin tutkimiseksi.
9.6.2021 päivätyn sairaanhoitajan tekstin mukaan A sai koronavirusrokotteen Comirnaty-valmisteella.
9.6.2021 päivätyn terveyskeskuslääkärin tekstin mukaan A:lle tehtyjen laboratoriokoetutkimusten tulokset olivat normaalit, eikä niissä todettu viitteitä tulehduksellisesta nivelsairaudesta.
9.8.2021 päivätyn uveiittipolklinikan tekstin mukaan A:lla maaliskuussa 2021 alkanut ärhäkkä iriitti oli vaatinut tavallista enemmän hoitoa. Lisäksi A:lla oli ilmennyt lihasheikkoutta ja nivelkipuja. Kivut olivat alkaneet sormien heikkoutena ja levinneet nilkkoihin ja polviin. Kipuja oli viikoittain. Kivut kestivät muutamasta tunnista useampaan päivään. Särkylääkkeiden teho ei ollut ollut kovinkaan hyvä. Lisäksi A:lla oli väsymystä ja sormien pistelyä. A oli käyttänyt vuoden ajan statiinilääkitystä, jonka annostusta oli nostettu helmikuussa 2021. Silmätilanne oli rauhallinen, mutta A:lle aloitettiin yleisoireiden takia kortisonilääkitys.
16.8.2021 A:lle oli tehty laboratoriokokeita sekä keuhkojen röntgenkuvaus, jotka olivat löydöksiltään normaalit. Silmätilanne oli rauhallinen, mutta A:lla oli edelleen yleisoireita.
6.9.2021 päivätyn terveyskeskuslääkärin etäkontaktin mukaan A kertoi, että uveiittipoliklinikalla aloitettu kortisonihoito oli auttanut kipuihin. A oli kuitenkin huomannut lihaskatoa. Pohkeiden ympärysmitta oli pienentynyt 3 cm. A pystyi kävelemään vain viisi minuuttia kodin ulkopuolella. Lisäksi A oli huomannut lihasheikkoutta, lihasten pistelyä ja puutumista sekä etu- ja keskisormen puutumista. Vuosia aiemmin traumasta alkanut niskakipu oli helpottanut kortisonilääkityksen ansiosta.
A on viitannut 27.9.2021 suu- ja leukakirurgian vastaanottokäyntiin ja vaatinut, että käynnillä todetut löydökset otetaan huomioon arvioitaessa, onko leukanivelen tulehdus korvattava lääkevahinkona. Vakuutuslautakunnalle ei ole toimitettu kyseistä käyntiä koskevaa potilaskertomusta. A:n lisäkirjelmässään esittämien tietojen mukaan magneettitutkimuksessa todettiin vasemmalla aktiivinen nivelrikko ja oikealla vanha nivelrikko. Oikealla todettiin lisäksi vähäinen määrä nivelnestettä ja vasemmalla niveltulehdukseen viittaavaa tehostumista. Vasempaan leukaniveleen annettiin käynnillä kortisonipistos.
28.9.2021 neurologian poliklinikan tekstin mukaan A tuli vastaanotolle lähetteellä lihasheikkouden ja kipujen takia. A oli saanut keväällä Astra Zenecan koronavirusrokotteen, minkä jälkeen hän oli kokenut huimausta, uupumusta ja aivosumua noin kahden viikon ajan. Oikeaan silmään oli kehittynyt iriitti. Sitten A oli alkanut kokea käsien kömpelyyttä ja yleistä lihasheikkoutta. A oli aiemmin jaksanut siivota kerralla koko asunnon, nyt A jaksoi siivota vain yhden huoneen kerrallaan. Lepokaan ei palauttanut toimintakykyä saman päivän aikana. Aiemmin A oli tehnyt muutaman kilometrin kävelylenkkejä, mutta nyt kävelymatka oli lyhentynyt ollen huonoimmillaan joitakin satoja metrejä kerrallaan. Noin kerran viikossa iltaisin levossa A alkoi kokea kipua nilkoissa ja ranteissa. Toisinaan kipu saattoi olla pelkästään nilkoissa tai ranteissa, joskus vain vasemman tai oikean puolen nilkassa ja ranteessa, joskus kaikissa näissä nivelissä. Kipu oli polttavaa ja jäytävää. Kipu paheni parin tunnin kuluessa maksimaaliseksi. Yön aikana kipu hellitti pikkuhiljaa, mutta aamulla nivelet olivat jäykät ja olo oli heikko. A oli käyttänyt kipuihin Buranaa ja parasetamolia, mutta niistä ei ollut ollut juurikaan vastetta. A:n sisaruksella oli todettu lapsena seronegatiivinen nivelreuma ja toisella vanhemmista iäkkäämpänä nivelreuma. Neurologisessa statustutkimuksessa todettiin, että A koki kasvojen vasemmalla puolella kosketuksen heikommin kuin oikealla puolella. Kosketus tuntui polvista alaspäin viiveellä. Neurologisesta sairaudesta ei herännyt epäilyä. Lievän tuntopuutoksen takia A:lle ohjelmoitiin ENMG-tutkimus ja laboratoriokokeita. Kipukohtauksiin suositeltiin Panadolia.
4.10.2021 päivätyn uveiittipoliklinikan tekstin mukaan kortisonilääkitys oli auttanut oireisiin, mutta annosta vähennettäessä oireet olivat palanneet lievempinä takaisin. A:lla oli entesiittiä, väsymystä ja neurologisia oireita. Kortisonilääkitystä päätettiin kuitenkin vähentää.
5.10.2021 päivätyn sairaanhoitajan etäkontaktin mukaan neurologi oli tehnyt lähetteen reumatautienpoliklinikalle, josta lähete oli palautunut. Reumatologin vastauksen mukaan koronavirusrokotteisiin, kuten koronavirusinfektioonkin, on liitetty runsaasti erinäisiä reumatologisia oireita. Koska A:n oireena olivat lähinnä nivelkivut, suositteli reumatologi oireenmukaista hoitoa terveysasemalla.
28.10.2021 päivätyn uveiittipoliklinikan tekstin mukaan A kertoi, että hänellä oli ollut kahden päivän ajan kohtauksia, jolloin päänsärky ynnä muut oireet olivat olleet pahempia. Oireet vaikuttivat myös muun muassa akkommodaatioon. Iriittioireita ei kuitenkaan ollut ollut. A:lla oli ollut vähän sydänvaivaakin, johon nitro oli auttanut.
17.11.2021 päivätyn ENMG-tutkimuslausunnon mukaan A:lla ei todettu paksujen säikeiden polyneuropatiaa. Oikeassa alaraajassa oli niukkaa viitettä L5-hermojuuriärsytyksen jälkitilasta.
2.12.2021 päivätyn neurologian poliklinikan tekstin mukaan A:lla oli ilmennyt lokakuun 2021 lopulla kahdesti uusia oireita. Ensin oli ilmennyt huimausta, näön sumentumista ja kipujen lisääntymistä. Toisella kerralla oli ilmennyt rintakiputuntemuksia sekä kipua kaulalla ja päässä. Uveiittipoliklinikalla oli nostettu kortisonilääkityksen annosta. A:lla oli edelleen keinuttavaa huimausta, käsien vapinaa ja mustelmataipumusta. Iho reagoi herkästi kosketukseen värimuutoksilla. Neurologille ei herännyt epäilyä neurologisesta sairaudesta. Neurologian poliklinikalle ei sovittu jatkokäyntejä. Poliklinikan 3.12.2021 tekstin mukaan verikokeissa todettiin koholla oleva valkosoluarvo, mutta muuten tulokset olivat normaalit. Verikokeissa ei todettu mustelmataipumusta selittäviä löydöksiä. Neurologi arvioi, että oire sopi kortisonin haittavaikutukseksi.
13.12.2021 päivätyn terveyskeskuslääkärin tekstin mukaan A:lle oli tehty EKG-tutkimus, jossa näkyi jo vuonna 2019 todettu epätäydellinen haarakatkos.
17.1.2022 päivätyn uveiittipoliklinikan tekstin mukaan A:n silmätilanne oli edelleen rauhallinen. Yleisoireetkin olivat helpottamassa, mutta ne eivät olleet kuitenkaan kokonaan poissa. A kertoi, että hänellä oli aivosumua, joka sekin hankaloitti tarkkaa näkemistä. Kaihileikkauksen todettiin olevan ajankohtainen.
20.1.2022 päivätyn sairaanhoitajan etäkontaktin mukaan A:lla oli oireina tihentynyttä virtsaamistarvetta sekä kirvelyä virtsatessa. A:lla oli vanhasta Trimetin-lääkekuurista kolmen päivän annos jäljellä. A oli aloittanut lääkkeen käytön edellisenä päivänä. 21.1.2022 sairaanhoitajan etäkontaktin mukaan oireet olivat hieman lievittyneet. A sai reseptin Trimopan-lääkekuuriin. A:lla oli ollut edellisenä päivänä kaksi kertaa rintakipuja, jotka olivat ohittuneet Nitrolla.
16.3.2022 päivätyn terveyskeskuslääkärin tekstin mukaan A kertoi, että hänellä oli vaikeuksia toiminnanohjauksessa. A saattoi esimerkiksi laittaa tyhjän jugurttipurkin kaappiin. Muisti ei toiminut kuten aiemmin. Purentavaivoja oli. Suorituskyky oli laskenut merkittävästi aiempaan nähden. Jo 15 minuutin suoritus uuvutti. Ylirasitustilassa ilmeni käsien vapinaa, silmän kipua ja lihasheikkoutta. Kertomansa mukaan A ei ollut sairastanut koronavirusinfektiota. Jo tammikuussa 2021 vähennetty kortisonilääkitys suunniteltiin lopetettavaksi kevään aikana. Väsymyksen vuoksi Bisoprolol-lääkityksen annosta vähennettiin.
27.5.2022 päivätyn terveyskeskuslääkärin etäkontaktin mukaan A:n vointi oli ennallaan. Uutena oireena oli puristava tunne päässä. Oire oli poistunut Nitrolla kertaalleen, kun A oli hoitanut sillä rintakipua. A käytti edelleen kortisonilääkitystä. A:lle määrättiin kokeiltavaksi Ormox-lääkitys.
17.6.2022 päivätyn terveyskeskuslääkärin etäkontaktin mukaan A:n vointi oli ollut parempi Ormox-lääkityksen annosnoston jälkeen. Rintakipua oli ollut vähemmän. Myös pään oire oli helpottanut.
14.11.2022 päivätyn neurologi B:n etävastaanoton tekstin mukaan A:lla oli todettu ensimmäisen 19.3.2021 saadun koronavirusrokotteen jälkeen iriitti, ja FiDD-arvo oli noussut parissa päivässä. Neurologisina oireina oli ollut fatiikki, näön hämärtyminen, tasapainovaikeudet ja lievä kognitiivinen häiriö. Tekstin kirjaamisen aikaan A:lla oli muistin ja keskittymiskyvyn häiriöitä lisääntyvästi tai ne olivat ennallaan. Moniajo ei onnistunut. Iriittiin määrätty kortisonilääkitys tuntui korjaavan vointia ja oireita. Keväällä 2022 oireet olivat pahentuneet ilman selvää syytä silloin kun kortisonilääkitystä oli vähennetty. A oli saanut kesäkuussa 2021 toisen koronavirusrokotuksen, jonka jälkeen nivelkivut olivat alkaneet parissa viikossa. Heinäkuussa 2021 oli ilmennyt kovia kipuja ja tihentynyttä virtsaamistarvetta varsinkin öisin. Tekstin kirjaamisen aikaan A:lla oli lisäksi suoliston toimintahäiriö ja suolistokramppeja. A:lla oli ilmennyt myös lihasheikkoutta ja voimattomuutta sekä kävely- ja tasapainovaikeuksia. Sydän oli hakannut. A:lla oli ollut myös unihäiriö ja edelleen ilmenevää voimakasta hikoilua. Villasukat jalassakin varpaita paleli ja neurologi arvioi, että A:lla oli lämmönsäätelyhäiriö. Kesäkuussa 2021 saadun rokotteen jälkeen A:lle oli tullut myös SFN-tyyppinen oirekuva: polttelua, pistelyä, puutumista, jonkin verran nykinää ja väreilyä. SFN-tyyppiset oireet jatkuivat edelleen. Neurologi arvioi, että A:lla vaikutti olevan vaikea ääreisverenkierron häiriö. A:lla oli sekä fyysisesti että kognitiivisesti alentunut rasituksensieto. A pystyi kävelemään rauhallisesti 1–2 km, mutta hän ei pystynyt tekemään mitään aerobista. Tilanne oli kuitenkin parempi kuin vuosi aiemmin. Kognitiivisista ongelmista A kertoi, ettei hän ehtinyt lukemaan TV:n tekstejä tai ymmärtämään niitä. A ei pystynyt keskittymään kirjan lukemiseen eikä kirjoittamaan, vaikka se oli ollut hänen ammattinsa. Neurologi arvioi, että A:n oireet olivat peräisin koronavirusrokotuksista. A ei ollut todistetusti sairastanut koronavirusinfektiota, mutta helmikuussa 2020 hänellä oli ollut covid-tyyppinen oirekuva, josta toipuminen oli kestänyt kaksi kuukautta. Neurologi arvioi, että mahdollisen koronavirusinfektion sairastaminen voisi olla myötävaikuttava tekijä. A sai lähetteen pään magneettitutkimukseen sekä Emconcor CHF- ja Melatonin Orion -lääkereseptit. Diagnooseiksi kirjattiin Y59 Rokotteen haittavaikutus, U09.9 Long covid mRNA-rokotteen jälkeen, G90.8 Dysautonomia ja R20.2 SFN-tyyppiset neuropaattiset oireet.
24.11.2022 päivätyn neurologi B:n etävastaanoton tekstiin kirjatun pään magneettitutkimuslausunnon mukaan tutkimuksessa todettiin muun muassa valkeassa aineessa vähäisiä vaskulaariseen degeneraatioon sopivia T2-signaalimvoimistumia, joiden Fazekas-luokka oli 1. SWI-kuvissa aivorungossa erottui pieni vuotojälki. Neurologi arvioi, etteivät löydökset olleet kliinisesti merkittäviä. Neurologi piti edelleen A:lla ilmenneitä neurologisia oireita koronavirusrokotteiden aiheuttamina. A sai reseptin Montelukast Orion -lääkkeeseen. Naltreksonihoidon aloittamista pohdittiin.
21.12.2022 päivätyn neurologi B:n etävastaanoton tekstin mukaan A:n voinnissa oli tapahtunut vuoden aikana edistystä. Vointi vaihteli huomattavasti ja lääkkeiden sieto oli ollut huono. A:lla oli myös allergiaa ja epäily MCAS:stä eli histamiinin vapautumisoireyhtymästä. Alentunut rasituksensieto oli edelleen pahin vaiva, mutta se oli kohenemaan päin. A sai lähetteen koronavirustaudin vasta-ainetutkimukseen.
10.1.2023 päivätyn neurologi B:n etävastaanoton tekstin mukaan A sai neuropaattisen kivun ja SFN-oireiston hoitoon reseptin gabapentiinilääkitykseen. Koronavirustaudin vasta-ainetutkimuksessa oli todettu, että piikkiproteiini vasta-aineet olivat lievästi koholla (392).
25.1.2023 päivätyn suusairauksien poliklinikan loppuarvion mukaan A:n purentafysiologinen hoito toteutui ajalla 29.3.2021—25.1.2023. Leukanivelen kivut olivat lievittyneet hoitojakson aikana. A käytti purentakiskoa säännöllisesti. Kuvantamistutkimuksissa oli todettu nivelrikkomuutoksia. Vasempaan leukaniveleen 27.9.2021 pistetty kortisoni-injektio oli auttanut selvästi kipuun.
26.1.2023 päivätyn terveyskeskuslääkärin konsultaatiotekstin mukaan A:lla oli ollut kahden viikon ajan ripulia. Ripulin kanssa samoihin aikoihin oli alkanut alaselkäkipu. A:lle oli jo aikaisemmalla käynnillä ohjelmoitu laboratoriokokeita ripulin syyn selvittämiseksi.
31.1.2023 päivätyn terveyskeskuslääkärin tekstin mukaan A:lle tehty perusverenkuvatutkimus oli siisti. Lievää leukosytoosia oli todettavissa, mutta tulehdusarvot olivat kuitenkin matalat. ALAT-arvo oli 48 U/l eli koholla. Laboratoriokokeissa ei todettu ripulia selittäviä löydöksiä.
31.1.2023 päivätyn toisen terveyskeskuslääkärin tekstin mukaan A:lla oli ollut ripuli neljän viikon ajan. A sai lähetteen ulosteviljelyyn sekä reseptin metronidatsolikuuriin.
3.2.2023 päivätyn terveyskeskuslääkärin tekstin mukaan metronidatsoli oli auttanut hankalaan ripulioireeseen, mutta edellisenä iltana A:lle oli tullut lääkkeestä huono olo. Ihoa oli kihelmöinyt.
8.2.2023 päivätyn terveyskeskuslääkärin tekstin mukaan A tuli vastaanotolle kuukausi aiemmin alkaneen ripulin, vatsavaivan ja virtsan lisääntymisen vuoksi. A kertoi, että virtsaaminen oli ollut jo pidempään huonoa. A ei oikein tuntenut rakon täyttymistä. Alaselkäkipu oli alkanut virtsaoireiden kanssa samoihin aikoihin. A:lle oli kirjoitettu päivystyksessä gabapentiiniä. A:n paino oli noussut viime vuosina, vaikka hänen ruokavalionsa ei ollut muuttunut. A:lla oli ollut aiemmin ummetuspainotteinen suoli.
9.2.2023 päivätyn terveyskeskuslääkärin tekstin mukaan ALAT-arvo oli 62 U/l ja leukosyyttiarvo oli aavistuksen koholla. Ulostetutkimuksessa ulosteen elastaasi oli matala sopien haiman vajaatoimintaan. A:lla oli kipuja alaselässä, uutena oireena kipua oli myös lapojen välissä. A koki yleisvointinsa heikoksi. A:lle aloitettiin Creon-entsyymikorvaushoito.
14.2.2023 päivätyn terveyskeskuslääkärin tekstin mukaan A:lla oli todettu vatsan ultraäänitutkimuksessa maksan rasvoittuminen sekä vasemman munuaisen lisäselvitystä vaativa muutos. A sai lähetteen sisätautipoliklinikalle.
14.2.2023 päivätyn erikoislääkärin konsultaatiotekstin mukaan A oli huolestunut vatsan ultraäänitutkimuslöydöksestä eli munuaisen 1 cm kokoisesta, ensisijaisesti angiomyolipoomaksi sopivasta muutoksesta. Lääkäri totesi, että angiomyolipoomat ovat hyvänlaatuisia muutoksia, joten syytä huoleen ei ollut.
20.2.2023 päivätyn terveyskeskuslääkärin tekstin mukaan A:n yleisvointi oli huonontunut niin, ettei hän pystynyt olemaan jaloillaan. A:lla oli voimakasta ylävatsa- ja kylkikipua. Lääkäri suositteli soittamaan ambulanssin.
21.2.2023 päivätyn terveyskeskuslääkärin tekstin mukaan A:lle tehdyssä keuhkojen tietokonetomografiatutkimuksessa todettiin molemmilla puolilla keuhkoveritulppaan viittaavat löydökset. A:lle aloitettiin Eliquis-hoito.
6.3.2023 päivätyn apulaisylilääkärin tekstin mukaan A:lla oli ollut satunnaisesti verta ulosteessa alkuvuodesta 2023 alkaneen ripulin aikana. Terveysaseman selvittelyissä oli todettu, että Calpro-arvo oli ollut 299 µg/g eli koholla. Elastaasiarvo oli ollut 54 μg/g eli matalahko. Creon-entsyymikorvaushoidon aloittamisen jälkeen ripuli ei ollut ollut enää rasvaista, mutta A oli silti ripuloinut 3–5 kertaa vuorokaudessa. A oli laihtunut kuukauden aikana tahattomasti 2 kg. A arvioi, että Eliquis-hoidon aloittamisen jälkeen verta oli ollut ulosteen seassa enemmän. Gastropoliklinikalle tehtiin kiirehtimislähete.
25.3.2023 päivätyn päivystyksen tekstin mukaan A:ta oli alkanut aamulla huimata. Kliinisessä tutkimuksessa ei todettu huimausta selittäviä löydöksiä. Lääkäri arvioi, että huimauksen syy saattoi olla niskaperäinen. A kotiutui hyvävointisena.
18.4.2023 päivätyn endoskopiayksikön tekstin mukaan A:lle tehtiin paksusuolen tähystys. Suolesta poistettiin polyyppi. Muutoin paksusuolesta otetut koepalat olivat löydöksiltään normaalit.
20.4.2023 päivätyn päivystyksen tekstin mukaan A oli kääntänyt aamulla kylkeä, jolloin häntä oli alkanut huimata. Oire oli toistunut kylkeä kääntäessä. Lisäksi oli ollut pahoinvointia ja huteraa oloa päässä. Tinnitusoiretta oli alkanut ilmetä. Kliinisen tutkimuksen ja pään tietokonetomografiatutkimuksen perusteella ei herännyt epäilyä akuutista aivotapahtumasta. A:lle ohjattiin huimauksen asentohoito.
4.5.2023 päivätyn neurologi B:n etävastaanoton tekstin mukaan A:n vointi oli parantunut tammikuuhun 2023 saakka, mutta sitten vointi oli romahtanut A:lla todettujen keuhkoembolian ja haimaongelmien myötä. Kävelymatkat olivat maksimissaan 500 metriä. Lääkkeiden sieto oli ollut huonoa, A:lla oli ollut allergiaa ja urtikariaa. A:lla epäiltiin MCAS oireyhtymää eli histamiinin vapautumisoireyhtymää, jonka hoitamiseen A sai reseptin Desloratadin Orion -lääkkeeseen. A oli käyttänyt neuropaattisen kivun hoitoon Neurontin-lääkettä, jonka tilalle vaihdettiin Lyrica-lääkitys.
10.5.2023 päivätyn terveyskeskuslääkärin tekstin mukaan ulosteen elastaasiarvo oli 172 μg/g eli matala. Arvo oli kuitenkin parempi kuin edellisellä mittauskerralla.
17.5.2023 päivätyn endoskopiayksikön hoitokirjeen mukaan suolesta poistetun polyypin tutkimuksessa todettiin tubulaarista adenoomaa, jossa dysplasia oli kuitenkin lieväasteista. Elastaasiarvo oli hiljalleen korjaantunut ja oli enää hieman matala.
24.5.2023 päivätyn terveyskeskuslääkärin tekstin mukaan A kertoi, että oikean korvan kuulo oli ollut jo pitkään alentunut. Nyt molemmissa korvissa oli lukkoisuutta ja tinnitusta. Vasemmassa korvakäytävässä oli paineen/ahtauden tunnetta. Vasemman korvan edestä kuului rutinaa. Kainaloissa oli ollut arkuutta. Niskassa ja selässä oli ollut kipua nuoruudesta lähtien, mutta edellisen viikon aikana niskakipu oli ollut voimakkaampaa. A:ta oli tutkittu 25.3.2023 ja 20.4.2023 päivystyksessä kiertohuimauksen vuoksi. Lääkäri arvioi, että huimausoire sopi Ménièren tautiin. A:lle ohjeistettiin vähäsuolainen ruokavalio. A sai korvaoireiden takia lähetteen audiogrammiin.
30.5.2023 päivätyn terveyskeskuslääkärin tekstin mukaan audiogrammitutkimuksessa todettiin kuulonalenema 4000 kHz:n kohdalla molemmissa korvissa. A sai lähetteen korvatautien poliklinikalle.
1.6.2023 päivätyn terveyskeskuslääkärin tekstin mukaan ulosteen elastaasiarvo oli 196 μg/g eli lähes normaali. Creon-entsyymikorvaushoitoa kuitenkin jatkettiin.
6.6.2023 päivätyn terveyskeskuslääkärin tekstin mukaan kainaloiden ultraäänitutkimuksessa oli todettu suurentuneita imusolmukkeita, mutta ei mitään pahanlaatuisuuteen viittaavaa. Jatkotutkimuksille ei ollut tarvetta.
7.6.2023 päivätyn terveyskeskuslääkärin etäkontaktin mukaan korvalääkäri oli hylännyt korvaoireiden vuoksi tehdyn lähetteen. Korvalääkärin vastauksen mukaan A:lla ei ollut Ménièren tautia, vaan oire sopi hyvänlaatuiseen asentohuimaukseen.
22.8.2023 päivätyn terveyskeskuslääkärin tekstin mukaan A:lla oli ollut ajoittain hengitysvaikeutta. A koki nielemisen muuttuneen. Vuonna 2021 tehdyssä ultraäänitutkimuksessa oli todettu struuma. A koki kaulan olevan ahdas. Uloste oli ollut löysää. Vasen korvakäytävä oli tuntunut ahtaalta. Kliinisessä tutkimuksessa todettiin, että vasemman korvan edessä oli koholuomi. Korvakäytävät olivat avoimet. Nielu oli rakenteellisesti ahdas. Laboratoriokoetutkimuksissa oli todettu matala ulosteen elastaasiarvo sekä perinnöllinen APC-resistenssi. A sai lähetteen kaulan ultraäänitutkimukseen.
7.9.2023 päivätyn terveyskeskuslääkärin tekstin mukaan A:lle tehdyssä kaulan ultraäänitutkimuksessa todettiin, että vasemmassa kilpirauhaslohkossa oli aiempaan tapaan kystinen muutos, joka ei ollut huolestuttava tai aiheuttanut jatkotoimenpiteitä.
13.9.2023 päivätyn neurologi B:n tekstin mukaan A:n fyysinen rasituksensieto oli parantunut jonkin verran. Autolla ajo oli sujunut ja tuntohäiriöt olivat jonkin verran rauhoittuneet. A:lla oli kuitenkin lihasheikkoutta ja voimattomuutta edelleen. Kävely- ja tasapainovaikutta ja huimausta ei ollut nyt, mutta A:lla oli lähete korvapoliklinikalle. A:lla oli lisäksi lievä ääreisverenkierron häiriö. Varpaat olivat valkoiset mutta lämpimät. Neurologi totesi, ettei verisuonitutkimuksia tarvita, koska perifeeriset pulssit olivat hyvät. Neurologi oli saanut etävastaanotoilla käsityksen, että tilanne olisi vaikeampi. Maaliskuussa 2023 sairastetun keuhkoembolian jälkeen tehdyissä tutkimuksissa oli löytynyt APC-resistenssi, lisäksi FVIII oli ollut yli viitealueen 166 % ja proteiinit C ja S myös yli viitealueen. Sairastetun keuhkoembolian takia A:lla oli pysyvä Eliquis-antikoagulaatiohoito. A:n kognitio ei vaikuttanut heikentyneen. Fazekas-asteikon mukaisen luokan 1 mikroangiopatia ei näyttänyt merkittävältä. Lääkäri suositteli Rosuvastatin-lääkityksen aloittamista. Lisäksi A sai reseptin Lyrica-lääkkeeseen neuropaattisen kivun hoitamiseksi. Diagnooseiksi on merkitty Y59 Rokotteen haittavaikutus, R20.2 SFN-tyyppiset oireet ja neuropaatinen kipu, G90.8 Dysautonomia ja D68.8 Hyytymishäiriö. APC resistenssi. Keuhkoembolian jälkitila.
21.9.2023 päivätyn terveyskeskuslääkärin tekstin mukaan A:lle tehdyissä laboratoriokoetutkimuksissa todettiin, että ANCA-vasta-aineet olivat hivenen koholla. Lääkäri päätti konsultoida gastroenterologia A:lla ilmenneen ripulin ja matalahkon elastaasiarvon takia.
28.9.2023 päivätyn terveyskeskuslääkärin tekstin mukaan gastroenterologia oli konsultoitu Alat-maksa-arvon vaihtelusta. Gastroenterologi piti maksa-arvon vaihtelua rasvamaksaan eikä niinkään autoimmuunimaksatulehdukseen liittyvänä. Gastroenterologi suositteli, että Creon-entsyymikorvaushoito aloitettaisiin uudelleen ripulioireen takia.
12.10.2023 päivätyn neurologi B:n tekstin mukaan A:lla oli klassinen ja tyypillinen rokotehaitta ja viitteitä immunologisesta sairaudesta laajemminkin. A sai lähetteen reumatologian poliklinikalle.
27.11.2023 päivätyn reumatologian poliklinikan tekstin mukaan A:lla oli ollut niveloireita erityisesti peukaloissa ja polvissa. Aamujäykkyyttä oli jonkin verran. A ei ollut havainnut nivelturvotuksia. Varpaat palelivat ja muuttuivat valkoisiksi. A koki lämmönsäätelynsä muutenkin heikentyneen: välillä hänellä oli hiki ja välillä kylmä. Ihon alla oli ollut kipeitä patteja. Reumatologi arvioi kliinisen tutkimuksen ja laboratoriokokeiden tulosten perusteella, ettei A:lla ollut reumatautia. A:n kaularangassa ja leukanivelissä oli todettu rappeumamuutoksia, joita oli todennäköisesti myös alaselässä. Reumatologi totesi, ettei alaselän myöhäisiän oireilu sovi selkärankareumaan. Lisäksi HLA-B27-testi oli ollut negatiivinen. Reumaklinikalle ei sovittu jatkoja. Diagnoosiksi asetettiin M25.5 Arthralgia.
5.12.2023 päivätyn uveiittipoliklinikan tekstin mukaan A:n vasemmassa silmässä oli tulehdusvaivaa. A:n oikea silmä oli alkanut punoittaa 23.11.2023 ja vasenta silmää oli jomottanut. A oli aloittanut itse Pred Forte -silmätippahoidon, jolloin tilanne oli lähtenyt parempaan suuntaan. Koronavirusrokoteongelmaa hoitanut lääkäri oli todennut sen aktivoineen tilannetta. A:lla oli ollut lisäksi enemmän fibromyalgian tapaista oiretta. Yleisoireiden takia A sai lisäksi reseptin kortisonilääkitykseen.
4.1.2024 päivätyn neurologi B:n tekstin mukaan A oli käynyt reumatologin arviossa. A:lle oli tehty laboratoriokoetutkimuksia, joissa ei ollut tullut esille reumasairauteen viittaavaa. A:lle aloitettiin vaikeasti alentuneen rasituksensiedon takia pieniannoksinen naltreksonihoito.
14.2.2024 päivätyn uveiittipoliklinikan tekstin mukaan A:lla oli systeeminen tulehdustilanne, joka oli vaikuttanut silmäänkin. Kortisonilääkitys oli auttanut oireisiin. A oli vajaan kuukauden välein 1–2 päivän ajan väsynyt. Lisäksi häntä heikotti ja huimasi. Muisti oli huono. Isommalla kortisonilääkeannoksella ristiselkä oli ollut selvästi parempi, samoin aivosumu ja nivelet muutenkin. Oireet olivat selvästi aktivoituneet kortisonilääkityksen annoslaskun myötä.
29.2.2024 päivätyn terveyskeskuslääkärin tekstin mukaan A:lla oli ilmennyt vannemaista puristusta ylävatsalla noin kerran kuukaudessa. Nitro ei ollut auttanut oireeseen. A käytti edelleen Creon-entsyymikorvaushoitoa, eikä hänellä ollut ollut ripulia tai suoliston oireilua. LDL-kolesteroliarvo ei ollut tavoitteessa, minkä vuoksi kolesterolilääkitystä tehostettiin.
6.3.2024 päivätyn neurologi B:n tekstin mukaan A:lla oli mitokondriodysfunktiotyyppistä lihasten hapottamista, lihasheikkoutta sekä voimattomuutta. Tämän takia A:lle oli tehty NADMED-mitokondriotutkimus, jossa oli todettu matalat glutationitasot kautta linjan. Neurologi oli konsultoinut toista lääkäriä, jonka mukaan näillä tiedoin N-asetylkysteiinin käyttö oli perusteltua. Neurologin mukaan mitokondriodysfunktiota esiintyi merkittävällä osalla sekä ME/CFS- että long covid -potilailla. A:lta oli tutkittu epäillyn autovasta-ainevälitteisen ilmiön johdosta GPCR-reseptoriovasta-aineet, jotka eivät kuitenkaan olleet merkittävästi koholla beta-2-reseptorivasta-ainetta lukuun ottamatta. Immunologisiin hoitoihin ei tältä pohjalta lähdetty. Pieniannoksista naltreksonihoitoa päätettiin kokeilla uudelleen. Ensin kuitenkin aloitettiin mitokondriodysfunktioon Mucomyst-lääkitys.
20.3.2024 päivätyn neurologi B:n tekstin mukaan A:lle oli tehty aivojen magneettitutkimus, jossa ei todettu 23.11.2022 tehtyyn magneettitutkimukseen verrattuna uusia löydöksiä.
8.5.2024 päivätyn uveiittipoliklinikan tekstin mukaan A:n oikea silmä oli tuntunut taas huonommalta, jolloin A oli joutunut nostamaan kortisonilääkityksen annosta. A pyysi kirjauksiin tarkennusta: oireet muistuttivat fibromyalgian oireita, mutta se ei ole työdiagnoosi, vaan kyse on rokotevauriosta.
22.8.2024 päivätyn neurologi B:n tekstin mukaan A:n voinnissa ei ollut tapahtunut viime aikoina kohenemista. Toipuminen oli siten pysähtynyt jo vuoden 2023 syksyllä. Kesä oli ollut hankalampaa aikaa, sillä kuuman sieto oli dysautonomiaan liittyen heikentynyt. Diagnoosiksi merkittiin jo aiemmin merkittyjen diagnoosien lisäksi I69.3 Aivojen mikroangiopatia.
9.6.2025 päivätyn uveiittipoliklinikan tekstin mukaan A kertoi, että pahin myllerrys elimistössä oli helpottanut ja rasituksensieto oli selvästi parantunut. A:lla oli ollut nivelvaivaa ja iho-oireita: karvatuppien tulehdusta ja kirjoitusihoa. A oli käynyt leukanivelvaivojen takia leukakirurgin vastaanotolla, jossa oli todettu, että kipujen syynä oli leukanivelen kulumat.
14.2.2025 päivätyn erikoislääkärin tekstin mukaan A tuli vastaanotolle lisääntyneiden rintakipujen takia. A oli joutunut käyttämään Nitroa päivittäin vuodenvaihteen jälkeen. Nitraattiannosta lisättiin, samoin kanderstaanilääkityksen annosta.
20.3.2025 päivätyn erikoislääkärin tekstin mukaan A oli aloittanut pitkävaikutteisen nitraatin, joka ei ollut kuitenkaan laskenut verenpainearvoja. A oli ottanut kandesartaania 16 mg/vuorokaudessa, jolloin verenpainearvot olivat laskeneet. A koki, että hän oli saanut pitkävaikutteisella nitraatilla verenkiertoaan paremmaksi. Huimaus oli poissa.
3.9.2025 päivätyn erikoislääkärin tekstin mukaan A:lla oli edelleen väsymystä ja huono rasituksensieto. A joutui käyttämään satunnaisesti Nitroa. Kaulalla oli tunne kivusta. A:lla oli todettu vuonna 2023 kilpirauhasen ultraäänitutkimuksessa kolloidikysta. A sai lähetteen laboratoriokokeisiin ja kilpirauhasen ultraäänitutkimukseen. Lisäksi A sai reseptin limaa irrottavaan yskänlääkkeeseen.
29.10.2025 päivätyn erikoislääkärin tekstin mukaan A:lle tehdyssä kilpirauhasen ultraäänitutkimuksessa todettiin rauhallinen struuma, jota ei pidetty erityistä seurantaa vaativana.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kyse siitä, ovatko A:lla ilmenneet huimaus, iriitti, nivelkivut, haiman eksokriininen vajaatoiminta, keuhkoveritulppa, rasituksensiedon huonontuminen ja muut moninaiset oireet seurausta Vaxzevria- ja Comirnaty-koronavirusrokotteista.
Sovellettavat vakuutusehdot
Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2021 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut.
Ehtojen kohdan 5 (Korvattavat vahingot) mukaan lääkevahinko korvataan silloin, kun vahingonkärsinyt on vahingon seurauksena
- ollut työkyvyttömänä yhtäjaksoisesti vähintään 14 päivää tai kun hänen ruumiintoimintonsa ovat muutoin olleet yhtäjaksoisesti heikentyneinä vähintään 14 päivää
- saanut pysyvän ruumiinvamman tai sairauden tai
- kuollut.
Tämän kohdan ensimmäisestä kappaleesta riippumatta vahingonkärsineelle korvataan välttämättömät ja tarpeelliset sairaanhoitokustannukset ja ansionmenetys, mikäli nämä yhteenlaskettuna ylittävät 85 euroa jäljempänä kohdassa 7 määritellyllä tavalla laskettuna.
Asian arviointi
Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan henkilövahinko, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Tämä tarkoittaa, että vahingolla voi olla useita mahdollisia syitä, mutta lääkkeen käyttö on kaikki syyt kokonaisuutena huomioiden todennäköisin. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon lääkkeellä hoidettava sairaus tai vamma, korvauksen hakijan muut sairaudet ja kokonaisterveydentila, hänen saamansa hoito ja hoitotoimenpiteet sekä kyseinen lääke ja muu mahdollinen lääkitys. Syy-yhteys arvioidaan lääketieteellisen tietämyksen ja kokemuksen perusteella. Pelkästään ajallinen yhteys eli se seikka, että oireet ovat ilmaantuneet lääkkeen käytön aikana tai pian käytön jälkeen, ei riitä todistamaan lääkkeen käytön ja vahingon välistä todennäköistä syy-yhteyttä.
Vakuutuslautakunnan käytössä olevan selvityksen mukaan A:lla on perussairauksina sepelvaltimotauti, verenpainetauti, nivelrikko (muun muassa leukanivelissä ja oikeassa lonkassa), kohonneet kolesteroliarvot, uniapnea, refluksitauti ja harmaakaihi. A:n oikeaan lonkkaan on asennettu vuonna 2008 tekonivel. Vuonna 2015 A:lle sattui päähän kohdistunut tapaturma, josta aiheutui aivoruhje. Vuonna 2019 A oli osallisena liikenneonnettomuudessa, jonka seurauksena hänelle aiheutui niskan retkahdusvamma. A:lla todettiin vuonna 2019 hyvänlaatuisia sydämen lisälyöntejä. A:lla on ollut vuosien ajan purentaongelmia.
A sai 19.3.2021 ensimmäisen annoksen koronavirusrokotetta Vaxzevria-valmisteella. A:lla ilmeni rokotuksen jälkeen väsymystä ja lämmönnousua. Oireet helpottivat 21.3.2021 mennessä, mutta 22.3.2021 A:lla alkoi kova päänsärky. Lisäksi ilmeni näön sumentumista, huimausta ja pahoinvointia. A hakeutui 23.3.2021 päivystykseen, jossa tehdyissä tutkimuksissa ei todettu oireita selittäviä löydöksiä. Oireet kuitenkin jatkuivat. A hakeutui jälleen 29.3.2021 päivystykseen, jossa FiDD-arvon todettiin olevan 1.0 mg/l eli koholla. Seuraavana päivänä päivystyksessä FiDD-arvo oli kuitenkin laskenut viitealueelle. Huhtikuussa 2021 A kertoi noin kuukauden ajan kestäneestä oikean silmän valonarkuudesta. Sittemmin A:lla oli ilmennyt oikean silmän punoittelua ja näkökentän häiriöitä. A:lla diagnosoitiin oikean silmän iriitti, jonka hoitamiseksi aloitettiin muun muassa kortisonisilmätipat. Lisäksi harmaakaihin todettiin edenneen oikeassa silmässä. Huhtikuun lopussa A kertoi nivelvaivoista. Toukokuussa 2021 oikean silmän iriitin todettiin vähentyneen, mutta se ei ollut kuitenkaan kokonaan poistunut. A sai lähetteen uveiittipoliklinikalle.
Vastaanottokäynnillä 4.6.2021 A kertoi kuukauden ajan kestäneistä nilkkojen ja ranteiden kivusta. A:lle määrättiin laboratoriokoetutkimuksia mahdollisen reumataudin tutkimiseksi, mutta tutkimuksissa ei ilmennyt viitteitä tulehduksellisesta nivelsairaudesta. A sai 9.6.2021 toisen koronavirusrokoteannoksen Comirnaty-valmisteella.
Uveiittipoliklinikalla 9.8.2021 silmätilanteen todettiin olevan rauhallinen. A:lla oli ollut kuitenkin yleisoireita, joiden vuoksi hänelle aloitettiin kortisonilääkitys.
Syyskuussa 2021 A kertoi, että kortisoni oli auttanut kipuihin. A oli kuitenkin huomannut lihaskatoa: pohkeiden ympärysmitta oli pienentynyt 3 cm. Lisäksi A oli huomannut rasituksensietokyvyn laskua, lihasheikkoutta, lihasten pistelyä ja puutumista sekä etu- ja keskisormen puutumista. Syyskuun 2021 loppupuolella tehdyssä leuan magneettitutkimuksessa todettiin molempien leukanivelten nivelrikkoa sekä vasemman leukanivelen niveltulehdusta, jonka hoitamiseksi leukaniveleen pistettiin kortisonia. Neurologian poliklinikan vastaanotolla A kertoi käsien kömpelyydestä, lihasheikkoudesta, rasituksensietokyvyn huonontumisesta ja nivelkivuista. A:lla todettiin kasvojen vasemmalla puolella lievää tuntopuutosta ja polvista alaspäin kosketustunnon viivästymistä, joiden vuoksi A:lle ohjelmoitiin muun muassa ENMG-tutkimus, jossa ei kuitenkaan todettu paksujen säikeiden polyneuropatiaa tai muita A:n oireita selittäviä löydöksiä.
Lokakuussa 2021 kortisonilääkityksen annostusta vähennettiin, jolloin oireet palasivat takaisin. Silmätilanne oli kuitenkin pysynyt rauhallisena. Lokakuun 2021 loppupuolella A:lla ilmeni kohtauksia, joiden aikana hän koki huimausta, näön sumentumista ja kipujen lisääntymistä. Lisäksi A:lla oli ilmennyt kertaalleen rintakipua. Joulukuussa 2021 A:lla ilmeni keinuttavaa huimausta, käsien vapinaa, mustelmataipumusta ja ihon värimuutosreagointia. Neurologian poliklinikalla tehdyissä tutkimuksissa ei todettu viitteitä neurologisesta sairaudesta. Laboratoriokokeissa ei todettu mustelmataipumusta selittäviä löydöksiä.
Tammikuussa 2022 yleisoireet olivat helpottamassa. A:lla oli kuitenkin muun muassa aivosumua. Maaliskuussa 2022 A kertoi muun muassa suorituskyvyn ja muistin huonontumisesta.
A hakeutui marraskuussa 2022 yksityisen neurologin etävastaanotolle, jossa hän kertoi koronavirusrokotteiden saamisen jälkeen alkaneista sairauksista ja oireista, joita olivat muun muassa muistin ja keskittymiskyvyn häiriöt, iriitti, nivelkivut, rasituksensiedon huonontuminen, lihasheikkous ja -voimattomuus, unihäiriö, sydämen hakkaaminen, suoliston toimintahäiriö, tihentynyt virtsaamistarve ja voimakas hikoilu. Neurologi arvioi oireissa olevan kysy koronavirusrokotteiden haittavaikutuksista. A:lle asetettiin diagnooseiksi Y59 Rokotteen haittavaikutus, U09.9 Long covid mRNA-rokotteen jälkeen, G90.8 Dysautonomia ja R20.2 SFN-tyyppiset neuropaattiset oireet. Joulukuussa 2022 neurologi epäili, että A:lla oli syöttösolujen aktivaatio-oireyhtymä (MCAS) eli histamiinin vapautumisoireyhtymä. Neurologin tammikuussa 2023 tekemän kirjauksen mukaan A:lle oli tehty koronavirustaudin vasta-ainetutkimus, jossa oli todettu, että piikkiproteiinivasta-aineet olivat lievästi koholla.
Tammikuussa 2023 A:lla ilmeni ripulia ja alaselkäkipua. Maksa-arvo ALAT oli lievästi koholla. Helmikuussa 2023 ripuli jatkui edelleen. Lisäksi A kertoi jo pidemmän aikaan vaivanneesta tihentyneestä virtsaamistarpeesta. A:lla todettiin ulosteen matala elastaasiarvo, joka sopi haiman vajaatoimintaan. A:lle aloitettiin Creon-entsyymikorvaushoito. Vatsan ultraäänitutkimuksessa todettiin maksan rasvoittumista. A:lla todettiin 21.2.2023 molemminpuolinen keuhkoveritulppa, jonka hoitamiseksi aloitettiin Eliquis-antikoagulaatiohoito. Maaliskuussa 2023 A hakeutui päivystykseen huimauksen vuoksi, jonka syyksi epäiltiin niskaperäistä oireilua. Huhtikuussa 2023 A:lle tehtiin paksusuolen tähystys, jonka yhteydessä suolesta poistettiin polyyppi. Tähystyksessä otetuista koepaloista tehdyt tutkimukset olivat normaalit. A hakeutui jälleen päivystykseen huimauksen vuoksi.
Yksityisen neurologin toukokuussa 2023 tekemän kirjauksen mukaan A:n vointi oli parantunut alkuvuoteen 2023 saakka, mutta romahtanut jälleen keuhkoveritulpan ja haimaongelmien myötä. A:n kävelymatkat olivat maksimissaan 500 metriä. A:lla epäillyn histamiinin vapautumisoireyhtymän hoitamiseksi aloitettiin Desloratadin-lääkitys. A oli käyttänyt neuropaattisen kivun hoitamiseksi Neurontin-lääkitystä, joka vaihdettiin Lyrica-lääkitykseen.
Toukokuussa 2023 ulosteen elastaasiarvon todettiin hiljalleen korjaantuneen ja olevan enää lievästi matala. A kertoi jo pitkään vaivanneesta oikean korvan kuulon huononemisesta, vasemman korvan ahtauden tunteesta ja molempien korvien tinnituksesta. Audiogrammitutkimuksessa todettiin molemminpuolinen kuulonalenema 4000 kHz:n kohdalla.
Elokuussa 2023 A:lla oli jälleen ripulioiretta. Laboratoriokokeissa todettiin ulosteen matala elastaasiarvo sekä perinnöllinen APC-resistenssi. Antikoagulaatiohoito jäi löydöksen myötä pysyväksi. Syyskuussa ANCA-vasta-aineet olivat hieman koholla. Aiemmin lopetettu Creon-entsyymikorvaushoito aloitettiin uudelleen. Joulukuussa 2023 iriittioireita ilmeni jälleen.
Vuosina 2024 ja 2025 tehtyjen potilaskirjausten mukaan A:n rasituksensieto oli hieman parantunut, mutta se ei ollut kuitenkaan korjautunut entiselle tasolle. Alkuvuodesta 2025 A:lla oli ollut rintakipuja ja hän oli joutunut käyttämään nitroja päivittäin. A:lle aloitettiin pitkävaikutteinen nitraatti, jonka A koki parantaneen verenkiertoa. Lisäksi verenpainelääkitystä tehostettiin. Huimausoiretta ei ollut enää ilmennyt.
1. Lyhytaikaisesti ilmenneet päänsärky, lämmönnousu ja väsymys
Vakuutusyhtiö katsoo ensisijaisesti, että A:lla heti rokotuksen jälkeen ilmenneet yleisoireet eivät ole syy-yhteydessä A:n saamiin koronavirusrokotteisiin. Yhtiö katsoo toissijaisesti, etteivät oireet ole kestäneet vakuutusehtojen edellyttämällä tavalla vähintään 14 päivää, jolloin korvattaviksi voivat tulla heti rokotuksen jälkeen ilmenneiden päänsäryn, lämmönnousun ja väsymyksen aiheuttamat välttämättömät ja tarpeelliset sairaanhoitokustannukset ja muut tarpeelliset kulut sekä lääkevahingosta mahdollisesti aiheutunut ansionmenetys, mikäli nämä yhteenlaskettuina ylittävät 85 euroa vakuutusehdoissa määrätyllä tavalla laskettuna.
Vakuutusehtojen kohdan 5 mukaan lääkevahinko korvataan muun muassa silloin, kun vahingonkärsinyt on vahingon seurauksena ollut työkyvyttömänä yhtäjaksoisesti vähintään 14 päivää tai kun hänen ruumiintoimintonsa ovat muutoin olleet yhtäjaksoisesti heikentyneinä vähintään 14 päivää. Edellä kerrotusta riippumatta vahingonkärsineelle korvataan välttämättömät ja tarpeelliset sairaanhoitokustannukset ja ansionmenetys, mikäli nämä yhteenlaskettuna ylittävät 85 euroa ehtojen kohdassa 7 määrätyllä tavalla laskettuna.
Vakuutuslautakunnan käytössä olevan selvityksen mukaan A:lle ilmaantui 19.3.2021 saadun koronavirusrokotuksen jälkeen voimakasta väsymystä ja lämmönnousua. Oireet helpottivat sunnuntai-iltaan 21.3.2021 mennessä. Maanantaina 22.3.2021 iltapäivällä A:lla alkoi kuitenkin uudelleen päänsärky, minkä lisäksi hänellä ilmeni näön sumentumista, lievää huimausta ja pahoinvointia. Vakuutuslautakunta toteaa, että nämä oireet sopivat olemaan lyhytaikaisesti koronavirusrokotteen aiheuttamia. Lautakunta katsoo kuitenkin, etteivät A:n ruumiintoiminnot ole olleet vakuutusehdoissa tarkoitetulla tavalla heikentyneinä vähintään 14 päivän ajan koronavirusrokotuksen vuoksi. Vakuutusehtojen mukaan myös tätä lyhytaikaisempien oireiden aiheuttamat välttämättömät ja tarpeelliset sairaanhoitokustannukset sekä ansionmenetys voidaan kuitenkin korvata, mikäli niiden yhteenlaskettu määrä ylittää 85 euroa.
Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä korvaamaan A:lle edellä kuvatuista lyhytaikaisista oireista mahdollisesti aiheutuneet vakuutusehtojen mukaiset sairaanhoitokustannukset ja ansionmenetyksen, mikäli niiden yhteenlaskettu määrä ylittää 85 euroa.
2. Iriitti
Vakuutuslautakunta viittaa käytössään olevaan lääketieteelliseen selvitykseen ja toteaa, että A:lla ilmeni pian ensimmäisen 19.3.2021 annetun koronavirusrokotuksen jälkeen oikean silmän valonarkuutta ja sittemmin myös muita oikean silmän oireita. A:lla diagnosoitiin 21.4.2021 iriitti. Lääketieteellisessä kirjallisuudessa on kuvattu iriittiä harvinaisena pian koronavirusrokotteen jälkeen ilmenevänä haittana. Lautakunnan käytössä olevasta selvityksestä ei ilmene, että A olisi aikaisemmin sairastanut iriittiä. Lautakunta pitää käytössä olevan selvityksen perusteella todennäköisenä, että iriitti on seurausta Vaxzevria-koronavirusrokotteesta. Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä korvaamaan oikean silmän iriitin lääkevahinkona vakuutusehtojen mukaisesti.
3. Muiden oireiden syy-yhteys koronavirusrokotteisiin
A oikeassa silmässä todettiin iriitin lisäksi kaihin pahentumista. Vakuutuslautakunta toteaa, että kaihi kehittyy hitaasti ja että A:lla oli todettu kaihia jo ennen ensimmäisen koronavirusrokotteen saamista. Lautakunta katsoo, ettei oikean silmän kaihin pahentuminen ole todennäköisessä syy-yhteydessä koronavirusrokotukseen.
Vakuutuslautakunta viittaa A:ta koskevaan lääketieteelliseen selvitykseen ja toteaa, ettei A:lla ole todettu ohutsäieneuropatiaa asianmukaisin tutkimuksin. Lautakunta katsoo, etteivät A:lle diagnoosiksi kirjatut ohutsäieneuropatiaan viittaavat oireet ole todennäköisesti seurausta koronavirusrokotteista.
Kasvojen alueiden oireiden osalta lautakunta toteaa, että ne selittyvät A:lla todetuilla purentaongelmilla. Lautakunta katsoo, etteivät kasvojen alueen oireet ole todennäköisessä syy-yhteydessä koronavirusrokotteisiin.
Nivelkipujen osalta lautakunta toteaa, ettei A:lla ole todettu tulehduksellista reumatautia, joka viittaisi nivelkipujen liittyvän todettuun iriittiin. A:lla on todettu nivelrikkoa, joka on edennyt tutkimusten aikana. Lautakunta katsoo, etteivät A:n kertomat nivelkivut ja muut moninaiset tuki- ja liikuntaelinoireet ole todennäköisesti seurausta koronavirusrokotteista.
A:lla diagnosoitujen keuhkoveritulpan ja haiman eksokriinisen vajaatoiminnan osalta Vakuutuslautakunta toteaa, etteivät ne ole ajallisessa yhteydessä koronavirusrokotteisiin. Lautakunta katsoo, etteivät A:lla todetut keuhkoveritulppa ja haiman eksokriininen vajaatoiminta ole seurausta koronavirusrokotteiden saamisesta.
Muiden A:n ilmoittamien moninaisten oireiden osalta Vakuutuslautakunta katsoo, etteivät ne sovi koronavirusrokotteiden aiheuttamiksi.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö maksaa A:lle ensimmäisen koronavirusrokotuksen jälkeen ilmenneistä lyhytaikaisista oireista vakuutusehtojen mukaisen korvauksen, mikäli vakuutusehdoissa kerrotut kustannukset ylittävät 85 euroa. Lisäksi lautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä korvamaan A:lla todetun iriitin lääkevahinkona vakuutusehtojen mukaisesti. Muilta osin lautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Norio
Sihteeri Pippola
Jäsenet:
Jokelainen
Järvinen
Mervaala
Soinila