Tapahtumatiedot

Asiakas M on hakenut oikeusturvaetua riita-asiaan, jossa on kysymys hänen ja hänen entisen avopuolisonsa välisistä asioista. Riita-asioissa on kysymys yhteisvelasta, jonka asiakas on maksanut kokonaan yksin pois. Toiseksi kysymys on asiakkaan ottamasta velasta, jolla on kunnostettu yhteisesti omistettua kiinteistöä, minkä lisäksi kysymys on vahingonkorvausvaatimuksesta entistä puolisoa T:tä kohtaan. Lisäksi M:n entinen puoliso T on nostanut asiassa vastakanteen, jossa vaaditaan M:ltä maksamattomia vuokria. Vakuutusyhtiö katsoo, että riita-asioissa on kysymys osapuolten yhteisomistussuhteen purkamisen ajankohtaan sijoittuvista seikoista ja että riidat ovat myös olennaisilta osin seurausta yhteisomistussuhteen purkamisesta. Käsiteltävänä olevat riita-asiat kuuluvat vakuutuksen rajoitusehtojen piiriin, eikä vakuutusyhtiöllä näin ollen ole korvausvelvollisuutta.

Asiakkaan valitus

Asiakas on tyytymätön vakuutusyhtiön päätökseen.

Kyse on entisistä avopuolisoista, jotka ovat eronneet ja joiden yhteisesti omistetun kiinteistön erotteluun on otettu uskottu mies jakamaan tämä ainut yhteisesti omistettu kohde. Tässä vaiheessa on ollut selvää, ettei oikeusturvavakuutus tule käyttöön rajoitusehtojen takia, eikä oikeusturvaa ole edes haettu tähän prosessiin.

Kiinteistö on saatu eroteltua, mutta sen aikana/jälkeen on ollut riitaa vielä seuraavista asioista:
1) yhteisesti otettu solidaarinen velka, jonka M on maksanut kokonaan yksin pois;
2) M:n yksin ottama velka, jolla on hänen mukaansa kunnostettu yhteisesti omistettua kiinteistöä ja jonka vastapuoli T on kiistänyt;
3) vahingonkorvausvelka, kun T on kiinteistön myyntiprosessin aikana rikkonut kiinteistön tarpeistoa ja uskottu mies on tehnyt tästä kauppahinnan vähennyksen; ja
4) vastakanteella M:ltä vaaditut vuokrat vuokrasopimuksen perusteella.

Kyse on siis neljästä eri asiasta: 1) regressivelka, 2) perusteettoman edun palautus liittyen kiinteistöön, 3) vahingonkorvausvelka ja 4) maksamattomat vuokrat.

Kyse ei ole avoliiton erottelusta tai osituksesta, jotka on rajattu pois vakuutusehdoissa. Asiakas katsoo, ettei kyse ole puhtaasti avoliiton aikaisista varallisuusoikeudellisista asioista, vaan enemmänkin kahden ihmisen välisistä riidoista, joihin asiakas tarvitsee oikeusturvavakuutuksen. Asiassa on lisäksi tehty rikosilmoitus hallinnan loukkauksesta T:n estäessä M:ltä kiinteistön hallinnan.

Riidan kohteena ollut solidaarinen velka on syntynyt asianosaisten seurustelun aikana, eikä velan erääntyminen ollut millään tavalla sidottu parisuhteen päättymiseen. On ollut puhdasta sattumaa, että velan periminen ja erääntyminen on tapahtunut vasta yhteiselämän päätyttyä ja tämä olisi aivan yhtä hyvin voinut tapahtua myös yhteiselämän jatkuessa. Solidaarista velkaa tulee periä kanssavelalliselta tai se vanhenee.

FINE on antanut ratkaisun VKL 457/15 (2016), jossa on käyty juuri samanlaista tilannetta läpi. Ratkaisussa on suositeltu oikeusturvan myöntämistä. Myös nyt käsiteltävässä asiassa M perii velkoja entiseltä avopuolisoltaan, jotka eivät liity parisuhteen loppumiseen. Tämän perimisen taustalla voi olla liityntä yhteisomistussuhteeseen, mutta vastapuolen mukaan näin ei ole. Yhteisomistussuhde kiinteistön osalta jo purettu uskotun miehen toimesta. Muut velat liittyvät perusteettoman edun palautukseen ja vahingonkorvausvelkaan. Nämäkään eivät liity parisuhteen päättymiseen liittyviin varallisuussuhteisiin. Etenkin regressivelka olisi tullut joka tapauksessa riidan kohteeksi, vaikka osapuolet olisivat vielä yhdessä, koska M maksoi sen yksin pois ja vaatii kanssavelallista maksamaan siitä puolet takaisin. Kanssavelallinen sattuu olemaan hänen entinen avopuolisonsa.

Entinen puoliso T on kieltäytynyt maksamasta solidaarista tai muitakaan velkoja takaisin M:lle. Kyse ei ole osituksesta, erottelusta tai yhteisomistussuhteen purkamisesta. Kyse on erilaisista velkomussuhteista kahden osapuolen välillä.

Asiakas katsoo edellä mainituin perustein, ettei nyt puheena oleva riita (riidat) ole rajoitusehdon mukainen parisuhteenpäättämiseen liittyvä varallisuusriita (FINE-065343 (2024): parisuhteen päättymistä koskevia riitoja ovat esimerkiksi omaisuuden jakamista koskevat riidat sekä riidat, joissa peritään toiselta osapuolelta tämän osuutta parisuhteen aikaisista yhteisistä menoista.)

Asia on saatettu nyt oikeuteen ja vastapuoli T on vastauksessaan tehnyt myös vastakanteen, jolla hän vaatii vuokrasopimuksen perusteella maksamattomia vuokria M:ltä – tämäkään vaatimus ei liity parisuhteen päättymiseen tai ole rajoitusehdon mukainen varallisuusriita.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutuksenottaja M on hakenut oikeusturvaetua kiinteistön erotteluun liittyvässä riita-asiassa. Vakuutusyhtiölle 16.4.2025 toimitetun oikeusturvailmoituksen mukaan M ja hänen avopuolisonsa ovat eronneet. Tämän johdosta M:n ja T:n yhdessä omistaman kiinteistön jakamiseksi asiaan on määrätty uskottu mies yhteisomistussuhteen purkamiseksi. Prosessin aikana M:n entinen avopuoliso T on hajottanut heidän yhteisesti omistamaa kiinteistöä arvoltaan 1000 euron edestä. Tämän osalta vaatimus T:tä kohtaan on ollut 500 euroa.

M on lisäksi maksanut T:n puolesta heidän yhteisen velkansa määrältään 20 700 euroa, jonka perusteella T:n tulisi maksaa siitä puolet. Lisäksi M on ottanut yksin omiin nimiinsä remonttivelan, jolla on remontoitu osapuolten yhteisesti omistamaa kiinteistöä ennen kiinteistön myyntiä. M:n mukaan tästä on aiheutunut perusteetonta etua T:lle.

Ilmoituksen mukaan T on puolestaan vaatinut M:ltä vastakanteella vuokran maksamista vuodelta 2023, jonka M on kiistänyt.

Näin ollen kyse on M:n mukaan omaisuuden erottelun ja kiinteistönkaupan aikana ja sen johdosta syntyneestä 1) regressivelasta, 2) perusteettoman edun palautuksesta liittyen kiinteistöön, 3) vahingonkorvausvelasta sekä 4) maksamattomista vuokrista.

Vakuutusyhtiö ei ole myöntänyt oikeusturvaetua asiassa vedoten oikeusturvaehtojen rajoitusehtoon yhteisomistussuhteesta ja sen purkamisesta. Asiasta on tehty kielteinen korvauspäätös 14.5.2025. M on toimittanut 4.6.2025 sekä 22.7.2025 oikaisupyynnön kielteiseen korvauspäätökseen. Vastaanotetut selvitykset eivät ole aiheuttaneet muutosta korvausratkaisuun.

Vakuutusyhtiön kanta
Yhteisomistussuhteesta on kyse, kun kaksi tai useampi omistaa yhdessä esineen, kuten kiinteistön. Nyt kyseessä olevassa tapauksessa on riidatonta, että riidan osapuolet ovat entisiä avopuolisoita, jotka ovat eronneet ja joiden yhteisesti omistamansa kiinteistön erotteluun on otettu uskottu mies yhteisomistussuhteen purkamiseksi.

FINE on katsonut aiemmassa ratkaisukäytännössään, että ”liittymisellä” tarkoitetaan, että asialla on looginen, todettavissa oleva yhteys rajoitusehdon tarkoittamaan asiaan. Näin ollen riidan ei tarvitse suoranaisesti ”koskea” rajoitusehdon tarkoittamaa asiaa, vaan etäisempi yhteys riittää, jotta riita katsotaan kuuluvan rajoitusehdon soveltamisalan piiriin. Tämä ilmenee esimerkiksi ratkaisusuosituksista FINE-056354, FINE-028447 ja FINE-71648-D2L3H1.

Regressivelkaa koskeva asia liittyy avopuolisoiden yhdessä ottamaan lainaan, joka on otettu edellä mainittua kiinteistöä varten. M on kiinteistökaupan jälkeen maksanut kokonaan pois kyseessä olevan lainan, josta osapuolet ovat olleet yhteisvastuussa, ja näin ollen vaatinut T:ltä puoliosuutta maksamastaan summasta. Velka on maksettu ja vaatimus on esitetty luonnollisesti kaupan jälkeen. T on kiistänyt vaatimuksen vetoamalla osapuolten väliseen sopimukseen, jonka mukaan hän on maksanut puolisoiden yhteisen talouden vuokrat ja muut asumiskulut vastineeksi velasta. Vakuutusyhtiö katsoo, että riita koskee yhteisesti rahoitetun omaisuuden kustannuksia ja vastuunjakoa, mikä kuuluu olennaisena osana yhteisomistussuhteen luonteeseen. Asialla on selkeä ja todennettavissa oleva yhteys yhteisomistussuhteeseen ja sen purkamiseen.

Perusteettoman edun palautusta koskeva asia liittyy puolestaan M:n henkilökohtaisesti ottamaan lainaan, joka on otettu avopuolisoiden yhteisesti omistaman kiinteistön remonttia varten. Laina on M:n mukaan käytetty kiinteistöä parantaviin korjauksiin ja etenkin kaivon rakentamiseen. Kiinteistön myynnin jälkeen M on katsonut, että T on hyötynyt remonteista ja velasta perusteettomasti. Vakuutusyhtiö katsoo edelleen, että kyse on yhteisesti rahoitetun omaisuuden kustannuksista ja vastuunjaosta. Vaatimus on osa taloudellista selvitystä, joka liittyy yhteisomistussuhteen päättymiseen.

Vahingonkorvaukseen perustuva vaatimus liittyy edellä mainitun kiinteistön kaupanteon yhteydessä tapahtuneeseen kiinteistön vahingoittamiseen. M:n mukaan T on hajottanut kiinteistön tarpeistoa, jonka seurauksena uskottu mies on antanut kauppahinnasta hinnanalennusta 1000 euroa. Näin ollen M on vaatinut T:tä maksamaan hänelle 500 euroa vahingonkorvauksena. T:n mukaan kyse on puolestaan siitä, että hän on hakenut kiinteistöltä kaksi ulkovalaisinta, jotka ovat olleet kolmannen osapuolen omistamia. Tämä on tehty osana omaisuuden erottelua ja yhteisomistussuhteen purkamista ja valaisimien hausta on T:n mukaan ilmoitettu myös uskotulle miehelle. Vakuutusyhtiö katsoo, että myös tällä asialla on looginen ja todennettavissa oleva yhteys yhteisomistussuhteen purkamiseen, sillä se on liittynyt myös suoraan myytävän kiinteistön kauppaan.

M:n toissijainen peruste perusteettoman edun palautukselle liittyy myös suoranaisesti yhteisomistussuhteeseen perusteen ollessa osapuolten yhteisesti omistaman kiinteistön mahdolliset vuokratulot sekä kiinteistön hallinnanjako. Vakuutusyhtiö katsoo, että osapuolten välinen riita vuokranmaksusta ja vuokrasopimuksesta liittyy parisuhteen päättämiseen ja siihen liittyviin varallisuusriitoihin tai muihin vaatimuksiin. M:n mukaan kyseessä olevan asuinhuoneiston ostamiseen on käytetty osapuolten yhteisiä kassavaroja, jotka ovat koostunet M:n tuloista sekä T:n varoista. M:n mukaan kyse on ollut perheen asunnosta. T:n mukaan osapuolet ovat puolestaan tehneet kyseisen vuokrasopimuksen juuri ennen avoeroaan, jolloin parisuhde oli jo päättymässä. Vuokraa koskeva riita on joka tapauksessa ilmennyt parisuhteen päätyttyä ja liittyy osaksi sekä parisuhteen päättymistä että omistussuhteen purkamista koskevaan varallisuusriitakokonaisuuteen.

Vakuutusyhtiö katsoo, että riita-asioissa on tosiasiallisesti pääosiltaan kysymys osapuolten yhteisomistussuhteen purkamisen ajankohtaan sijoittuvista seikoista ja että riidat ovat myös olennaisilta osin seurausta yhteisomistussuhteen purkamisesta. Käsiteltävänä olevat riita-asiat kuuluvat vakuutuksen rajoitusehtojen piiriin, eikä vakuutusyhtiöllä näin ollen ole korvausvelvollisuutta.

Vakuutusyhtiö toteaa vielä, että sovellettua vakuutusehtoa ei ole pidetty lautakunnan mukaan (esim. FINE-028447) kohtuuttomana tai epäselvänä ottaen huomioon, että kyseessä on yleinen rajoitusehto, joka sisältyy lähes kaikkiin Suomessa myynnissä oleviin oikeusturvavakuutuksiin. Vakuutusyhtiö katsoo, ettei ehdon soveltaminen myöskään johda kohtuuttomuuteen nyt käsiteltävänä olevassa tapauksessa.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, tuleeko M:lle myöntää oikeusturvaetu hänen ja hänen entisen avopuolisonsa välisiin riita-asioihin.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Sovellettavat vakuutusehdot

2 Korvattavat vahingot

Vakuutus koskee vakuutettua yksityiselämään liittyvissä asioissa. Vakuutuksen kohteena ovat vakuutetun välttämättömät ja kohtuulliset asianajo- ja oikeudenkäyntikulut, jotka ovat aiheutuneet lakimiesavun käyttämisestä riita-, rikos- ja hakemusasioissa. Vakuutuksesta maksetaan vain vakuutetulle asianajajan tai lakimiehen käyttämisestä aiheutuneet kulut. Sen sijaan vastapuolelle maksettavaksi tuomittuja tai sovittuja vastapuolen oikeudenkäyntikuluja ei makseta.

3 Vakuutusturvan rajoitukset

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa,

[ – – ]

- joka liittyy yhteisomistussuhteeseen tai sen purkamiseen

[ – – ]

- joka koskee avioeroa tai rekisteröidyn parisuhteen purkamista taikka avioeroon, avioliiton päättymiseen, yhteiselämän lopettamiseen, avioliitonomaisen yhteiselämän lopettamiseen tai rekisteröidyn tai rekisteröimättömän parisuhteen purkamiseen tai päättämiseen liittyviä varallisuusriitoja tai muita vaatimuksia

[ – – ]

Asian arviointi

Asiaan sovellettavien vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka liittyy yhteisomistussuhteeseen tai sen purkamiseen, taikka vahinkoa, joka koskee avioeroa tai rekisteröidyn parisuhteen purkamista taikka avioeroon, avioliiton päättymiseen, yhteiselämän lopettamiseen, avioliitonomaisen yhteiselämän lopettamiseen tai rekisteröidyn tai rekisteröimättömän parisuhteen purkamiseen tai päättämiseen liittyviä varallisuusriitoja tai muita vaatimuksia.

Asiakas M ja hänen entinen avopuolisonsa T ovat omistaneet yhdessä kiinteistön. Yhteisomistussuhteen purkamiseen on määrätty uskottu mies. Sittemmin M on nostanut T:tä kohtaan käräjäoikeudessa kanteen, jossa hän on vaatinut T:ltä yhteisvelkaan liittyvää hyvitystä, perusteettoman edun palautusta sekä vahingonkorvausta. T on nostanut vastakanteen M:ää kohtaan maksamattomista vuokrasaatavista.

Vakuutuslautakunnalle esitetyn selvityksen perusteella osapuolten yhteisvelka on otettu kiinteistön ostamista varten. M on maksanut velan kokonaan pois ja vaatii T:tä maksamaan hänelle puolet velasta takaisin. Lisäksi M on ottanut velan, jolla on rakennettu kiinteistölle kaivo ja tehty remonttia. M katsoo, että T on saanut tästä perusteetonta etua. Uskotun miehen järjestämän kiinteistön kaupanteon yhteydessä T on hajottanut kiinteistön tarpeistoa, mistä M vaatii korvausta.

T:n vastakanne M:ää kohtaan koskee saamatta olevia vuokrasaatavia. T:n mukaan M on ollut T:n vuokralaisena, eikä M ole maksanut sovittua vuokraa.

Asiaan sovellettavissa vakuutusehtojen rajoitusehdoissa vaaditaan, että riita liittyy yhteisomistussuhteeseen tai sen purkamiseen. Vakuutuslautakunta on katsonut ratkaisukäytännössään, että ”liittymisellä” tarkoitetaan, että asialla on looginen, todettavissa oleva yhteys rajoitusehdon tarkoittamaan asiaan. Näin ollen riidan ei tarvitse suoranaisesti ”koskea” rajoitusehdon tarkoittamaa asiaa, vaan etäisempi yhteys riittää, että riita katsotaan kuuluvan rajoitusehdon soveltamisalan piiriin.

Vaikka osapuolten riitaa edellä mainituista seikoista (vaatimus yhteisvelkaosuuden maksamisesta, perusteettoman edun palautus sekä vahingonkorvausvaatimus) on käsitelty käräjäoikeudessa velkomusasiana ja riita on syntynyt yhteisomistussuhteen päättymisen jälkeen, Vakuutuslautakunta katsoo, että riidassa on tosiasiallisesti pääosiltaan kysymys osapuolten yhteisomistussuhteen ajankohtaan sijoittuvista seikoista ja että riita on myös olennaisilta osin seurausta yhteisomistussuhteen purkamisesta. Vakuutuslautakunta katsoo, että nyt käsiteltävänä olevassa tapauksessa osapuolten riidalla on siten looginen ja todettavissa oleva yhteys rajoitusehdon tarkoittamaan yhteisomistussuhteeseen tai sen purkamiseen.

Vakuutuslautakunta katsoo sen sijaan, että vuokrasaatavia koskevassa vastakanteessa ei ole kysymys yhteisomistussuhteeseen tai sen purkamiseen liittyvästä riidasta eikä kyseinen riita koske myöskään parisuhteen päättämiseen liittyvää varallisuusriitaa vakuutusehtojen tarkoittamalla tavalla. Riidassa on ollut kysymys siitä, että T:n mukaan T:n ja M:n välillä on ollut vuokrasuhde ja M on jättänyt sovitut vuokrat maksamatta. Lautakunta katsoo, että tähän riita-asiaan on myönnettävä oikeusturvaetu.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö myöntää oikeusturvaedun vuokrasaatavia koskevaan riita-asiaan. Muilta osin lautakunta pitää vakuutusyhtiön päätöstä asianmukaisena eikä suosita siihen muutosta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros
Sihteeri Luukkonen Yli-Rahnasto

Jäsenet:
Haapasaari
Kankkunen
Malmberg
Ryymin