Tapahtumatiedot

Asiakas (s. 1945) liukastui ja kaatui 21.1.2020 oikealle kyljelleen saaden kylkiluiden sarjamurtuman kylkiluissa 5–9 ja kylkiruston repeämän. Asiakkaalle on jäänyt kiputila oikeaan kylkeen. Asiakas haki korvausta pysyvästä haitasta yksityistapaturmavakuutuksestaan.

Vakuutusyhtiö on katsonut, että asiakas on saanut tapaturmassa kylki-luiden 5–9 murtumat sekä kylkiruston repeämän, joista on jäänyt pysyvänä haittana oikean kyljen kiputila, joka vastaa haittaluokkaa 1. Vakuutusyhtiön korvauspäätösten 12.3.2025 ja 8.5.2025 mukaan pysyvä haitta ei vastaa vakuutusehdoissa määriteltyä vähimmäishaittaluokkaa 2 (10 %), eikä asiakas ole oikeutettu korvaukseen pysyvästä haitasta.

Asiakkaan valitus

Asiakas ilmoittaa tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta asiassa.

Asiakas on kaatunut 21.1.2020 työmaalla jäätikköisellä, epätasaisella ja liukkaalla piha-alueella. Asiakas kaatui oikealle kyljelleen ja kylki osui epätasaiseen koholla olleeseen jäämuodostelmaan. Heti kaatumisen jälkeen kylkeen tuli kova kipu, eikä asiakas pystynyt liikkumaan lainkaan. Asiakas oli hoidettavana yliopistollisessa sairaalassa ja joutui jäämään sairaalahoitoon, koska ei kyennyt liikkumaan. Magneettikuvauksessa 2.2.2020 todettiin viiden kylkiluun sarjamurtuma, joiden ympärillä oli lievä inflammaatioeffuusio ja hiukan pleuranestettä. Asiakkaan mukaan kylkiluiden ja kylkiruston repeämän seurauksena hänelle on muodostunut pysyvänä haittana vaikea kiputila oikeaan kylkeen. Kyljessä tuntuu vihlovaa kipua sisään hengitettäessä ja vartalon liikkeissä. Varsinkin sellaisissa liikkeissä, joissa on vartalon kiertoa, tulee kova kipu oikeaan kylkeen. Nukkuminen oikealla kyljellä ei onnistu kipujen vuoksi. Myös mm. vaatteiden pukemisessa ja riisumisessa on vaikeuksia kivun vuoksi. Kipu vaivaa kaikissa päivittäisissä toiminnoissa, joissa ylävartalo kiertyy tai rasittuu.

Asiakasta hoitaneet lääkärit ovat arvioineet tapaturmavammasta jääneen kroonisen kiputilan vastaavan vähintään haittaluokan 4 mukaista pysyvää haittaa. Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri on lausunnossaan 16.5.2022 todennut, että riisuminen ja pukeutuminen ovat selvästi poikkeavia, joka kuuluu jo luokkaan 4–8. Erikoislääkäri on katsonut haittaluokan kuuluvan ainakin luokkaan 3–4. Lääketieteen lisensiaatti ja yleislääketieteen erikoislääkäri on lausunnossaan 30.6.2025 arvioinut haittaluokan olevan 4.

Kyseiset lääkärit ovat tutkineet asiakkaan henkilökohtaisesti vastaanotollaan ja todenneet pysyvän vian ja haitan sekä niistä aiheutuvan pysyvän haitan haittaluokituksen. Vakuutusyhtiö on korvauspäätöksessään katsonut, että asiakkaalle on jäänyt tapaturmasta pysyvä haitta selkään. Vakuutusyhtiön mukaan kyseessä olisi lievä toiminnan vajaus, jonka haittaluokka olisi 1. Asiakkaan mukaan vakuutusyhtiön kuulema ortopedian erikoislääkäri ei ole huomioinut sitä, että magneettitutkimuksessa 2.2.2020 on todettu kylkiluiden sarjamurtuma. Erikoislääkäri ei ole lainkaan tavannut eikä tutkinut asiakasta ja on antanut arvionsa pelkästään vakuutusyhtiön toimittaman kirjallisen aineiston perusteella.

Asiakkaan vaatimuksen mukaan haittaluokaksi tulee määrätä vähintään 4 ja vakuutusyhtiön tulee maksaa asiakkaalle korvausta pysyvästä haitasta haittaluokkaa vastaavasti.

Asiakas on toimittanut 30.10.2025, 10.11.2025 ja 29.12.2025 Vakuutuslautakunnalle saapuneet lisäkirjelmät, joiden yhteydessä hän on toimittanut selvityksenä 22.10.2025 erikoislääkärin lausunnon. Asiakkaan mukaan lääkärinlausunto tukee hoitaneen lääkärin arviota siitä, että haittaluokan aste on 3–4. Lisäksi asiakas on kertonut lisäkirjelmissä mm. vahinkotapahtumasta ja oireistaan.

Vakuutuslautakunnan pyytämän asiantuntijalausunnon johdosta toimittamassaan 27.2.2026 päivätyssä lisäkirjelmässä asiakas toteaa, että vaiva on jäänyt pysyväksi. Asiakkaan mukaan dosentti Timo Pohjolainen ei ole häntä tutkinut. Asiakas kertoo mielestään tehneensä oman osuutensa vaivan takia käymällä omalla kustannuksillaan useissa tutkimuksissa. Asiakas on lisäksi selostanut laajasti tilannettaan.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toteaa, että asiakas on tapaturmassa 21.1.2020 liukastunut ja kaatunut oikealle kyljelleen, saaden sarjakylkiluunmurtuman 5–9 kylkiluissa ja kylkiruston repeämän. Asiakkaalle on jäänyt tapaturmasta 21.1.2020 pysyvänä haittana kiputila oikeaan kylkeen.

Vakuutusyhtiön vastineen mukaan asiakkaan toimittamien lääketieteellisten asiakirjojen perusteella tehtyjen arviointien mukaan tapaturmasta 21.1.2020 on jäänyt asiakkaalle haittaluokkaan 1 (5 %) kuuluva pysyvä haitta. Koska vakuutukseen sovellettavien ehtojen mukaan korvaukseen oikeuttaa pysyvä haitta, jonka haittaluokka on vähintään 2 (10 %), vakuutusyhtiö pitäytyy korvauspäätöksissä 12.3.2025 ja 8.5.2025, joiden mukaan vakuutettu ei ole oikeutettu korvaukseen pysyvästä haitasta.

Asiakkaan Vakuutuslautakunnalle toimittaman lisäkirjelmän ja 22.10.2025 päivätyn E-lääkärinlausunnon johdosta antamassaan lisäkirjelmässä vakuutusyhtiö viittaa uuteen asiantuntijalääkärin lausuntoon 4.11.2025, jonka mukaan haittaluokka jää yhä alle korvaukseen oikeuttavan haittaluokan.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnalla on käytössä asiakasta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 21.1.2020–22.10.2025.

Yliopistollisen keskussairaalan päivystyspoliklinikan 21.1.2020 kirjauksen mukaan asiakas on työssä ollessaan 21.1.2020 liukastunut ja kaatunut oikealle kyljelleen. Oikeassa kyljessä on ollut kovaa kipua, sisäänhengitys oli kivuliasta ja asennon vaihtaminen oli vaikeaa. Kliinisessä tutkimuksessa hengitysäänet olivat symmetriset, oikealla kylkiluissa oli kipua ja rintarangassa sekä lapaluun seudussa koputusarkuutta. Yliopistollisessa sairaalassa on tehty keuhko- ja rintarangan röntgentutkimukset, joissa ei todettu traumaattisia muutoksia. Diagnoosina oli rintarangan ruhje (S20.2). Kivuliaisuuden takia asiakas ei päässyt nousemaan ylös sängystä, minkä vuoksi aloitettiin kipulääkitys ja asiakas oli aluksi traumaosastolla, josta hän kotiutui, kun pystyi liikkumaan.

Rintakehän magneettitutkimuksessa 1.2.2020 todettiin oikealla kyljen takaulkosivulla useita kylkiluumurtumia. Radiologin lausunnon mukaan murtumia oli vähintään viidessä kylkiluussa, ja todennäköisesti murtuneet kylkiluut olivat V-, VI-, VII-, VIII- ja IX-kylkiluu. Murtumissa todettiin noin puolen luun paksuuden verran siirtymää. Murtumien läheisyydessä oli pehmytkudosturvotusta ja murtumien kohdilla hohkaluuturvotusta sekä lievää nestekertymää. Oikeanpuoleisessa keuhkopussissa oli pieni määrä nestettä. Nestevaipan paksuus oli noin yksi senttimetri.

Yleislääketieteen erikoislääkärin 3.2.2020 käyntikertomuksen mukaan asiakkaan hengitys oli rauhallista ja keuhkojen auskultaatiossa puhtaat hengitysäänet. Rintakehällä oikealla lapaluun alapuolella oli tunnustellen arkuutta ja johtokipua. Tilanteessa konsultoitiin keskussairaalan kirurgipäivystystä. Konsultaation perusteella ei katsottu kirurgista arviota tai sairaalaseurantaa aiheelliseksi. Yleislääkäri jatkoi työkyvyttömyyttä ja kipulääkkeenä käytettiin Panacod-lääkitystä. Diagnoosina oli useat kylkiluun murtumat (S22.4).

Yleislääkärin sairauskertomustekstin 26.3.2020 mukaan kylkiluumurtumien todettiin parantuneen kohtuullisesti, mutta asiakkaalla oli edelleen ollut kipua oikean lapaluun alla selässä ja kyljessä. Tapaturman jälkeen oli ilmaantunut myös lannerangan ja oikean lonkan kipua, johon oli liittynyt liikkeessä muljahtelevaa tunnetta. Tutkimuksessa asiakas ontui oikeaa alaraajaa. Hengitysäänet olivat normaalit, rintakehä stabiili ja rintaranka kivuton. Lannerangassa todettiin tunnusteluarkuutta ja oikean lonkan liikkuvuus oli rajoittunut sekä kivulias. Asiakkaalle suositeltiin lannerangan ja oikean lonkkanivelen magneettitutkimuksia. Diagnooseina oli kylkiluun murtuma ja lannerangan nyrjähdys, joilla diagnooseilla työkyvyttömyyttä jatkettiin.

Lannerangan magneettitutkimuksessa 28.3.2020 todettiin tutkimusta koskevan lausunnon mukaan lannerangan nikamavälilevyissä rappeuma- ja madaltumamuutoksia, L5-S1-tasolla pieni välilevytyrä ja siihen liittyvä pieni välilevyn syykehän (annulus fibrosus) takaosan halkeama (fissuura).

Fysioterapeutin 20.4.2020 kirjauksen mukaan kymmenen fysioterapiakäynnin jälkeen kiputilanne oli rauhoittunut, mutta oireita oli edelleen esiintynyt oikean lonkan ja olkapään alueella kylkialueen ollessa selvästi parempi. Kyljen turvotusta ei hoitojakson lopussa enää juurikaan ollut.

Yleislääkärin kirjaaman E-lääkärinlausunnon 14.4.2020 mukaan oikean kyljen kipu oli jatkunut ja oikean lavan alla selässä sekä kyljessä on kiertoliikkeissä ollut kipua ja kaatumisen jälkeen oli viiveellä alkanut ilmaantua lannerangan ja oikean lonkan kipua. Tutkimuksessa oikean lavan seudussa oli lievää arkuutta, hengitysäänet normaalit ja oikeassa lonkassa oli lievää kiertorajoitusta ja -kipua.

Oikean kyljen magneettitutkimuksessa 2.4.2022 oikealla IX- tai X- kylkiluun alueella lähellä kylkiluun ja ruston liitosta (kostokondraalijunktio) oli signaalinlisäystä, jonka arvioitiin olevan trauman jälkeistä muutosta. Varsinaisia kylkiluumurtumia ei enää todettu, eikä keuhkopussissa ollut enää nestekertymää.

Ortopedian ja traumatologian erikoislääkärin käyntikirjauksen 19.4.2022 mukaan kipu oli magneettikuvauksessa todetun IX- tai X- kylkiluumuutoksen alueella. Vastaanotolla arvioitiin, että kyseessä on kylkiruston repeämä, joka paranee huonommin kuin kylkiluun murtuma. Saman ortopedian ja traumatologian erikoislääkärin kirjauksen 16.5.2022 mukaan asiakas kertoi erityisesti kaikissa liikkeissä, syvään hengittäessä ja vaatteita päälle laitettaessa olevan vihlaisevaa kipua. Koska riisuutuminen ja pukeutuminen olivat poikkeavia, haitan arvioitiin kuuluvan haittaluokkaan 3-4.

Kirurgin käyntimerkinnän 13.7.2022 mukaan asiakas oli vastaanotolla, koska kylkiluumurtumien jälkeen oikealle kylkeen oli jäänyt jatkuva kiputila. Kipu oli häirinnyt yöunta ja kipu oli pahentunut kaikessa rasituksessa. Lisäksi oikeassa lonkassa oli ollut kipua ja yösärkyä, sekä liikkuminen vaikeutunutta. Oikean lonkan kuvantamisessa ei todettu nivelrikkoa eikä tapaturmaan viittaavia löydöksiä. Oikeaan lonkkaan on annettu puudute- ja glukokortikoidiruiske. Kylkikivun vuoksi asiakas ohjattiin kipupoliklinikalle mahdollisia kylkivälipuudutuksia varten.

Ortopedian ja traumatologian erikoislääkärin 7.2.2025 kirjauksen mukaan oireina oli syvään hengittäessä ja vartalon kiertoliikkeissä ilmenevä kipu. Rintakehä oli stabiili. Tunnustellen alimpien kylkiluiden ja kyljen alueella oli arkuutta, ja syvään hengittäminen provosoi kipua. Vartalon kiertoliike molempiin suuntiin oli hieman rajoittunut, mutta symmetrinen. Sairauskertomuksen mukaan asiakas oli edelleen työelämässä.

Ortopedian ja traumatologian erikoislääkärin laatiman E-lääkärinlausunnon 24.2.2025 mukaan oireina oli oikean kyljen kipu, joka rajoitti oikealla kyljellä nukkumista ja kipu herätti öisin. Kivun vuoksi asiakas käytti tarvittaessa Panacod-kipulääkettä. Kliinisessä tutkimuksessa todettiin reippaasti liikehtivä ja hyväkuntoinen vanhempi mies. Oikealla kyljessä lapaluun alapuolella todettiin tunnusteluarkuutta. Hengitysäänet olivat normaalit.

Yleislääketieteeseen erikoistuneen lääkärin 30.6.2025 kirjoittaman lääkärinlausunnon mukaan asiakkaan oireena oli oikean kyljen kipu. Lausunnon mukaan ensin oli ollut kaatuessa oikean kyljen iskuvamma ja myöhemmin samana vuonna katolta osittain pudotessa oikean kyljen hankaumatyyppinen vamma, jolloin oikeaa kylkeä ei kuvattu. Vuonna 2021 oli ollut edelleen saman kyljen kolahdusvamma. Oireina olivat olleet kipu vartalon kiertoliikkeessä, syvään hengittäessä ja vaatteiden pukemisessa. Lisäksi peltisepän työssä oli ollut rasituskipua ja ajoittaista hengitysvaikeuden tunnetta. Kliinisessä tutkimuksessa hengitysäänet olivat symmetriset ja puhtaat. Rintakehän takana ja ulkosivulla todettiin tunnustellen arkuutta. Oirehaitan on katsottu olevan haittaluokan neljä (4) tasoa.

Ortopedian ja traumatologian erikoislääkärin E-lääkärinlausunnon 22.10.2025 mukaan asiakas kertoi kivun estävän oikealla kyljellä nukkumisen, ja kyljessä on ollut kipua erityisesti kiertoliikkeissä sekä yskiessä. Tunnustellen todettiin arkuutta oikealla kyljessä lapaluun alapuolella ja kyljen ulkosivulla sekä jonkin verran johtumiskipua useamman kylkiluun alueella. Hengitys oli rauhallista ja hengitysäänet normaalit.  Asiakkaalle arvioitiin jääneen pysyvä haitta.

Asiantuntijalausunto

Vakuutuslautakunta on pyytänyt asiassa asiantuntijalausunnon dosentti, fysiatrian erikoislääkäri Timo Pohjolaiselta, jolla on myös kivunhoidon ja kuntoutuksen erityispätevyydet.

Pohjolainen toistaa lausunnossaan tapahtumatiedot ja käy läpi asiakasta koskevaa lääketieteellistä selvitystä.

Asiakas on saanut 20.1.2020 oikean puolen sarjakylkiluuluumurtumat viiteen kylkiluuhun. Murtumat ovat todennäköisesti olleet kylkiluissa V-IX. Murtumat on todennettu magneettikuvauksella 2.2.2020. Vammapäivänä otetuissa röntgenkuvissa murtumia ei ole vielä todettu.

Pohjolainen toteaa, että kylkiluumurtumat eivät röntgentutkimuksessa aina näy varsinkaan silloin, jos kylkiluumurtumassa ei ole siirtymää. Pohjolaisen mukaan kylkiluiden murtumien voidaan katsoa parantuneen normaalilla tavalla. Asiakkaalle on kuitenkin jäänyt kylkikipua, paikallista arkuutta ja lievää vartalon kiertorajoitusta. Oikean kyljen magneettikuvauksessa on 2.4.2022 todettu yhden kylkiluuruston (IX tai X kylkiluutaso) lähellä noin kolmen senttimetrin matkalla signaalilisäystä, joka sopii Pohjolaisen mukaan vamman jälkeiseksi muutokseksi.

Pohjolainen katsoo käytössä olleiden sairauskertomus- ja lääkärinlausuntokirjausten perusteella, että vakuutetulle on 21.1.2020 vahinkotapahtuman seurauksena aiheutunut haittaluokkaa yksi (1) vastaava pysyvä haitta. Pohjolaisen arvio perustuu haittaluokka-asetuksen 1649/2009 kohtaan Selkä; Lievä toiminnanvajavuus. Pohjolainen toteaa, että asiakkaalle on jäänyt lieviä kivuliaita taivutusliikkeitä ja rajoituksia, mutta liikkuminen on normaalia eikä neurologisia oireita tai löydöksiä ole todettu. Pohjolaisen mukaan haitta on todettavissa aikaisintaan 2.4.2022 päivätystä lääketieteellisestä selvityksestä.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse siitä, onko 21.1.2020 tapaturmasta jäänyt asiakkaalle korvattavaa pysyvää haittaa.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Sovellettavien yksityistapaturmavakuutusehtojen (voimassa 2.10.2015 alkaen) kohdan 5.2 (Pysyvä haitta) alakohdan 5.2.2 mukaan korvaukseen oikeuttaa vamma, joka aiheuttaa fyysisen toimintakyvyn alenemisen vähintään 10 %:lla (haittaluokka 2) 3 vuoden kuluessa tapaturmasta. (…) Pysyvän haitan suuruutta määriteltäessä sovelletaan sosiaali- ja terveysministeriön tapaturmavakuutuslain haittaluokituksesta antamaa asetusta 1649/2009.

Tapaturmavakuutuslaissa tarkoitetusta haittaluokituksesta annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 1649/2009 haittaluokkataulukon kohdan 4 (Selkä) mukaan kyseessä on lievä toiminnanvajaus ja haittaluokka 0–3, kun vahingonkärsineellä ilmenee lieviä kivuliaita selän taivutusliikkeiden rajoituksia, liikkuminen on lähes normaalia ja on todettu lieviä neurologisia oireita ja löydöksiä.

Haittaluokituksen saman kohdan mukaan kyseessä on keskivaikea toiminnanvajaus ja haittaluokka 4–8, kun vahingonkärsineellä ilmenee kohtalaisia ja kivuliaita rangan liikerajoituksia, kohtalainen ryhtivirhe, liikkuminen, pukeutuminen ja riisuutuminen on selvästi poikkeavaa ja on todettu kohtalaisia neurologisia oireita alaraajoissa ja selviä alaraajojen neurologisia löydöksiä ja todettu keskivaikea hermojuurivaurio.

Asian arviointi

Asiassa on riidatonta, että asiakas on saanut tapaturmassa kylkiluiden 5–9 murtumat sekä kylkiruston repeämän, joista on jäänyt pysyvänä haittana oikean kyljen kiputila. Riitaa on pysyvän haitan haittaluokasta.

Yksityistapaturmavakuutuksesta korvattavalla pysyvällä haitalla tarkoitetaan lääketieteellisesti arvioitua yleistä haittaa, joka vammasta aiheutuu vakuutetulle. Arviossa otetaan huomioon lääketieteellisistä selvityksistä ilmenevä vamman tai sen aiheuttaman toiminnanvajavuuden laatu, mutta ei vakuutetun yksilöllisiä olosuhteita, kuten ammattia tai harrastuksia. Haitan määrittämisessä käytetään tapaturmavakuutuslainsäädäntöön perustuvaa haittaluokitusta, tässä tapauksessa vakuutusehtojen mukaan sosiaali- ja terveysministeriön asetusta 1649/2009.

Oikeus pysyvän haitan korvaukseen yksityistapaturmavakuutuksessa ratkaistaan vakuutussopimuksen sisällön perusteella. Nyt käsiteltävän asian vakuutusehtojen mukaan korvaukseen oikeuttaa vamma, joka aiheuttaa fyysisen toimintakyvyn alenemisen vähintään 10 %:lla (haittaluokka 2).

Vakuutetulle tapaturmasta jääneen pysyvän haitan suuruus arvioidaan objektiivisesti potilasasiakirjoista ja muusta selvityksestä saatavien tietojen perusteella. Yksityistapaturmavakuutusta koskevan riita-asian ratkaisemisessa ei olla sidottuja hoitaneen tahon lääkärinlausunnoissa esittämiin arvioihin haittaluokan suuruudesta.

Vakuutuslautakunta viittaa käytössään olevaan lääketieteelliseen selvitykseen sekä hankkimaansa asiantuntijalausuntoon ja katsoo, että asiakkaalla todettujen kylkiluiden murtumien voidaan katsoa parantuneen normaalilla tavalla. Asiakkaalle on kuitenkin jäänyt kylkikipua, paikallista arkuutta ja lievää vartalon kiertorajoitusta. Asiakkaan liikkuminen on kuitenkin ollut normaalia eikä neurologisia oireita tai löydöksiä ole todettu.

Haittaluokka määritetään etsimällä haittaluokituksesta vammaa mahdollisimman tarkoin kuvaava nimike ja sitä vastaava haittaluokka. Haittaluokka-asetuksessa ei ole erikseen kohtaa kyljen kiputilalle.  Vakuutuslautakunta katsoo, että asiakkaalle aiheutunut pysyvä haitta tulee arvioida haittaluokituksen kohdan 4 (Selkä) lievää toiminnanvajausta koskevan asteikon (haittaluokka 0–3) mukaisesti. Asiakkaan toimintakyvystä tehtyjen tilakuvausten perusteella lievää vaikeampaa toiminnanvajausta ei voida katsoa vahinkotapahtumasta aiheutuneen. Kun lisäksi otetaan huomioon se, että asiakkaan liikkuminen on ollut normaalia eikä haittaluokituksessa mainittuja neurologisia oireita tai löydöksiä ole todettu, sijoittuu haitta haittaluokituksen mukaisen asteikon alapäähän. Vakuutuslautakunta katsoo käytössä olevan lääketieteellisen selvityksen sekä asiassa hankitun asiantuntijalausunnon perusteella, että pysyvä haitta vastaa haittaluokkaa 1.

Koska tapaturmasta aiheutunut pysyvä haitta ei yllä haittaluokan 2 tasolle, toteaa Vakuutuslautakunta, että asiakkaalle ei ole jäänyt tapaturmasta sellaista pysyvää toiminnallista haittaa, joka tulisi vakuutusehtojen mukaisesti korvattavaksi. Vakuutusyhtiön korvauspäätös pysyvän haitan osalta on vakuutusehtojen mukainen, eikä Vakuutuslautakunnalla ole perusteita suosittaa vakuutusyhtiötä muuttamaan korvauspäätöstään.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Luukkonen
Sihteeri Kyrönaho

Jäsenet: 
Korkeamäki
Kummoinen
Rahijärvi
Sibakov