Tapahtumatiedot

Vahinkoilmoituksen mukaan asiakkaan vuonna 2017 rakennetussa omakotitalossa oli sattunut vesivahinko, kun lumen sulamisvedet kastelivat sisäkaton ja yläpohjan eristeet toisesta päästä taloa. Vahinkopäiväksi asiakas ilmoitti 20.2.2024.

A Oy teki kohteessa vahinkotarkastuksen 29.2.2024. Vahinkokartoitusraportissa vuodon todettiin olevan yläpohjassa, ja kartoittajan arvion mukaan vauriot olivat aiheutuneet tuiskulumen pääsystä yläpohjan villaeristeisiin ulkoseinän tuuletusvälin kautta. Lumen sulaessa vettä oli valunut alla oleviin makuuhuoneisiin. Yläpohjan villaeristeet olivat kastuneet noin viiden neliömetrin alueelta, ja tuulensuojalevytysten vaurioiden todettiin tarkentuvan ulkovuorauspaneeleiden poiston yhteydessä. Makuuhuoneissa MDF-paneelit olivat vaurioituneet veden läpitulokohdilta yhteensä noin kolmen neliömetrin alueelta. Raportin mukaan seinärakenteen tuuletus tulisi suunnitella niin, ettei tuiskulumella ole mahdollisuutta päästä yläpohjaan.

Vakuutusyhtiö teki 29.2.2024 asiassa kielteisen korvauspäätöksen katsoen, ettei asiassa ole esitetty selvitystä vakuutusehtojen mukaisesta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta, joka olisi aiheuttanut todetut kosteusvauriot. Yhtiö katsoi, ettei lumisadetta itsessään voi pitää tällaisena tapahtumana, sillä Suomen sääolosuhteisiin kuuluu talvisin lumisade. Yhtiö viittasi kartoitusraporttiin ja totesi, ettei sen perusteella ollut todettu minkäänlaista rikkoutumista, vaan katto- ja seinärakenne mahdollistaa lumen pääsyn sisään rakennukseen.

Asiakas haki muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen 2.4.2024. Muutoksenhaussaan asiakas kertoi reklamoineensa talon myyjää rakennusvirheestä, ja myyjä oli kiistänyt rakennusvirheen olemassaolon. Lisäksi asiakas kertoi teettäneensä kohteessa toisen tutkimuksen toimittaen muutoksenhaun liitteenä S Oy:n tarkastusmuistion.

S Oy:n tarkastusmuistion mukaan 21.3.2024 tehdyn tutkimuksen tarkoituksena oli varmistaa yläpohjan vaurioiden aiheuttajan syy sekä ottaa kantaa mahdolliseen rakennusvirheeseen. Rakennuksen päädyn ulkoseinän tuulensuojalevyjen (kipsilevytys) ylä- ja alaosissa havaittiin vesijälkiä. Yläpohjan puolella kipsilevyissä oli vesijälkiä molemmin puolin levytystä, mikä viittaa levyjen olleen kauttaaltaan märkiä. Levytyksen alapinnassa kipsilevyn kartonkipinta oli molemmin puolin irronnut levystä, mikä viittaa siihen, että levy on kastunut. Ulkoseinän puurakenteissa ja paikoin yläpohjarakenteissa havaittiin tummumaa. Yläpohjan höyrynsulun limitysliitoksen teippauksessa havaittiin pistemäinen epätiiveyskohta, jonka kautta vedet ovat valuneet alakattopinnoille. Vesikatossa ja sen aluskatteessa ei havaittu epätiiveyttä. Johtopäätösten mukaan lunta oli päässyt yläpohjatilaan ulkoseinän tuuletusrakoa pitkin. Lumi oli noussut maan tasalta yläpohjaan. Vaurioalueella ei ole mitään muuta mekanismia lumen kulkeutumiselle kuin ulkoseinän tuuletusrako. Tuuletusrakoa pitkin yläpohjatilaan kulkeutuva lumi on epätyypillinen tilanne, ja vaatii poikkeukselliset tuuliolosuhteet, että kulkeutuminen on mahdollista. Tavanomaisesti ulkoseinän tuuletusraon kautta kulkeutuvaan lumeen ei tarvitse rakenteellisesti varautu, eikä rakentamisaikaan ulkoseinän tuuletusraon alaosaan ole tavanomaisesti tarvinnut asentaa esimerkiksi myrskypeltiä. Muistion mukaan tämän vaurion osalta ei ole kyse rakennusvirheestä vaan poikkeuksellisesta tuuliolosuhteesta aiheutuneesta vauriosta. Rakennuksen ulkoseinärakenteet on toteutettu hyvää rakentamistapaa noudattaen sekä rakentamisaikana voimassa olleiden määräysten ja ohjeiden mukaisesti. Yläpohjaan aiheutunut vaurio on äkillinen, eikä vauriomekanismi (ulkoseinän tuuletusraon kautta nouseva tuiskulumi) ole tavanomainen. Kaikilta muilta osin rakennus on toteutettu niin, ettei tuiskulumi tavanomaisissa olosuhteissa pääse kulkeutumaan yläpohjatilaan. Talon päädyssä vaurioalueella on mahdollista muodostua olosuhteet, joissa tuuli pääsee työntämään tuiskulunta ulkoseinän tuuletusraosta.

Vakuutusyhtiö teki asiassa 10.4.2024 uuden kielteisen korvauspäätöksen, jossa se aiemmin esittämänsä lisäksi totesi, ettei vakuutuksesta korvata vahinkoa, joka aiheutuu vesi- tai lumisateesta. Vakuutuksesta ei myöskään korvata sulamisvedestä aiheutunutta vahinkoa. Jos kuitenkin äkillinen ja ennalta arvaamaton tekijä aiheuttaa vesi- tai lumisateen pääsyn rakenteisiin, tästä aiheutuva vahinko korvataan vakuutuksesta. Yhtiö viittasi asiakkaan toimittamaan S Oy:n muistioon ja totesi, että Ilmatieteenlaitoksen mukaan vahinkoajankohtaa edeltävinä päivinä 15.–27.2.2024 keskituulen nopeus oli ollut paikkakunnalla enintään 7,5 metriä sekunnissa ja enimmäistuulenpuuskan nopeus 10,4 metriä sekunnissa. Yhtiö totesi, etteivät tuulen nopeudet olleet poikkeuksellisia. Lisäksi yhtiö totesi, että S Oy:n muistiossa todetut puutteet höyrysulun tiiveydessä johtuvat rakennusvirheestä.

Asiakas haki edelleen 25.3.2025 muutosta korvauspäätökseen katsoen muun muassa, että tuiskulumen kulkeutuminen tai muu hyvin poikkeuksellinen ilmiö, jonka seurauksena lumi on päässyt yläpohjaan, ei ole sellainen vaurion syntymekanismi, johon tavanomaisin rakennuksen ylläpitotoimin voisi varautua. Asiakas katsoi, että kyse on äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vahingosta, joka vakuutusyhtiön tulisi korvata. Vahinko tulisi asiakkaan mukaan viimesijaisesti korvata muuna äkillisenä ja ennalta arvaamattomana vahinkotapahtumana rikkoutumista koskevan ehtokohdan perusteella. Muutoksenhaun liitteenä asiakas toimitti S Oy:n täydennetyn tarkastusmuistion 6.9.2024 ja 11.9.2024 tehtyjen käyntien osalta.

S Oy:n tarkastusmuistion 13.9.2024 mukaan tuulensuojalevytyksessä todettiin jokaisella rakennuksen sivulla kosteusjälkiä sekä tuulensuojalevyn ulko- ja sisäpinnan paperin irtoamista. Vauriosivustalla tuulensuojalevyjen ulkopinnoissa todettiin murtumia ja vesijälkiä. Vaurioalueen tuulensuojalevyn sisäpinnoissa havaittiin murtumia. Ulkoseinärungon alaosissa sekä pystyrungon ulkopinnoissa havaittiin kuivuneita vesijälkiä. Myös lämmöneristekerroksen alaosissa havaittiin kastumiseen viittaavaa tummentumaa ulkopinnassa. Muistion mukaan vaurioituneen ulkoseinärakenteen sisäpuolisessa tarkastuksessa havaitut alaohjauspuun ja pystyrungon kuivuneet vesijäljet viittaavat rakentamisen aikaiseen kastumiseen, koska rakenteet todettiin nyt kuiviksi. Muistion mukaan ulkoseinärakenne on toteutettu rakennusfysikaalisesti toimivana rakenteena siten, että ulkoseinärakenne pääsee kuivumaan ulkoilmaan tuuletusraon avulla. Vaurioalueen ulkopinnan puurakenteet ja lämmöneristeet ovat kastuneet tuiskulumen vaikutuksesta. Tuiskulumi on kastellut rakenteita tuulensuojalevyjen alaosien epätiiveyskohtien kautta. Muilla sivuilla tuulensuojalevytyksen ulko- ja sisäpinnan paperi on alkanut irtoamaan poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi (vauriomekanismi vastaava kuin päädyn vaurioalueella).

Vakuutusyhtiö ilmoitti 3.4.2025, että se katsoo kielteisen korvauspäätöksen olevan vakuutusehtojen mukainen.

Asiaa käsiteltiin FINEssä neuvonta-asiassa, ja FINElle antamassaan vastauksessa vakuutusyhtiö viittasi asiassa tekemiinsä korvauspäätöksiin sekä FINEn ratkaisusuositukseen FINE-058403.

Asiakkaan vaatimukset

Asiakas on tyytymätön vakuutusyhtiön kielteiseen korvauspäätökseen ja katsoo, että kyseessä on äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinko, joka vakuutusyhtiön tulisi korvata.

Asiakas kertaa tapahtumatiedot ja vetoaa S Oy:n tutkimuskäyntien 28.3.2024, 6.9.2024 ja 11.9.2024 perusteella laadittuihin muistioihin sekä rakennuspiirustusten leikkauskuvaan ja toteaa, että tuiskulumen on tullut nousta julkissivuverhouksen alaosasta 25 millimetriä leveää tuuletusrakoa pitkin alhaalta ylöspäin noin 3,6 metrin matkan, jotta se on voinut päätyä talon yläpohjaan. Näin ollen asiakas katsoo, ettei tapaus ole verrattavissa Vakuutuslautakunnan ratkaisuihin FINE-058403 ja FINE-039822, joissa lumi on päässyt yläpohjaan räystään alla olevan tuuletusraon kautta. S Oy:n asiantuntijan havainnoilla ja johtopäätöksillä on asiakkaan mukaan osoitettu, että kyseessä on vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta korvattava vahinko, kun äkillinen ja ennalta arvaamaton tekijä aiheuttaa vesi- tai lumisateen pääsyn rakenteisiin.

Asiakas kertoo, että kielteisen korvauspäätöksen saatuaan hän esitti talon myyjälle korvausvaatimuksen aiheutuneesta vahingosta. Myyjä oli kiistänyt kaikki vaatimukset perusteeltaan ja määrältään. Erityisesti myyjä oli vedonnut siihen, ettei ulkoseinärakenteessa ole mitään virhettä. Myyjä myös kiisti väitteen, että lumi olisi voinut päästä sisään ulkoseinän tuuletusraon kautta. Myyjän käyttämät asiantuntijat I Oy:n ja U:n edustajat olivat todenneet, että teoria olisi fysikaalisesti mahdoton. Jos rakoon tuiskuttaisi lunta, on selvää, että rako tukkeutuisi, eikä pysyisi avoimena väylänä. Myöskään muista syistä, muun muassa painovoimas­ta johtuen, lumen nousu seinää pitkin ylös ei ole mahdollista. Myyjä on pitänyt vahinkoa äkillisenä ja ennalta arvaamattomana. Asiakkaan toimittamassa myyjän antamassa vastauksessa myyjä on myös muun muassa kiistänyt väitteen yläpohjan höyrysulun puutteista ja katsonut, että vedeksi sulaneen lumen vuoto jostain kohtaa makuuhuoneen kattoa ei ole osoitus virheestä vaan siitä, että veden painon seurauksena esimerkiksi yhdenkin niitin reiän kautta vesi voi päästä kulkeutumaan rakenteisiin.

Asiakas totesi, että vahinkomekanismi, jolla lumi on kulkeutunut yläpohjaan, on rakennusalan asiantuntijoiden arvioiden mukaan jäänyt ristiriitaiseksi. Joka tapauksessa on todettavissa, että kyseessä on hyvin lyhyessä ajassa tapahtunut vahinko, mutta sen havaitseminen on tapahtunut vasta lumien sulamisen seurauksena. Näin ollen asiakas katsoo, että vahinko on vakuutusehdoissa tarkoitetulla tavalla äkillinen.

Asiakas toteaa, että S Oy:n raportin mukaan rakennuksen ulkoseinärakenteet on toteutettu hyvää rakentamistapaa noudattaen sekä rakennusaikana voimassa olleiden määräysten ja ohjeiden mukaisesti. Tuuletusrakoa pitkin yläpohjatilaan kulkeutuvan lumen on todettu olevan epätyypillinen tilanne, joka toteutuakseen vaatii poikkeukselliset tuuliolosuhteet. Ottaen huomioon lumen todennäköisen kulkureitin on tuulen nopeuden kyseisellä paikalla täytynyt olla myrskylukemissa. Taloa lähin tuulen mittauspiste on yli 14 kilometrin päässä, joten siellä olevis­ta tuuliolosuhteista ei asiakkaan mukaan voi tehdä johtopäätöksiä vahinkopaikan tuuliolosuhteista. Koska yläpohjaan aiheutuva vaurio ja vauriomekanismi ei ole tavanomainen, vaan se on syntynyt hyvin poikkeuksellisen olosuhteen seurauksena, on vahinko asiakkaan näkemyksen mukaan vakuutusehdoissa tarkoitetulla tavalla myös ennalta arvaamaton.

Vakuutusyhtiön vastineessaan mainitseman seikkaan siitä, että lumi olisi mahdollisesti päässyt yläpohjaan päätyseinän tuuletusaukon kautta, asiakas vastaa, että A Oy:n raportin kuvasta on todettavissa, että seinässä on suojaritilä paikallaan. Kuvasta on myös nähtävissä, että kyseessä on tehdastekoinen suojaritilä, ja se on näin ollen suunniteltu estämään lumen pääsy sisälle rakenteisiin. A Oy:n raportista ilmenee myös, että lunta on talon päätyseinän luona molemmilla puolilla, mikä osoittaa, että lunta on täytynyt tulla yläpohjaan laajemmalta alueelta kuin vain tuuletusaukosta. Asiakkaan mukaan A Oy:n tarkastusraportissa mainittu tuulensuojalevyjen vaurioituminen osoittaa sen, että vauriot ovat aiheutuneet tuiskulumen pääsystä yläpohjaan ulkoseinän tuuletusvälin kautta.

Vakuutusyhtiön kanta

Vakuutusyhtiö toistaa vastineessaan kielteisen kantansa ja toteaa, ettei vahinkopaikalla ole todettu luonnonilmiöturvan edellyttämää myrskytuulen voimakkuutta, jota vahingon korvaaminen kyseisestä turvasta edellyttäisi. Tapauksessa ei ole myöskään esitetty mitään äkillistä ja ennalta arvaamatonta vahinkotapahtumaa, joka olisi aiheuttanut lumen pääsyn rakennuksen yläpohjaan. Yhtiön mukaan rakennuksen kosteusvauriot huonetiloissa johtuvat puutteellisesti tiivistetystä höyrysulusta, jonka kautta sulamisvesi on päässyt sisäkattorakenteeseen. Vahinko on siten seurausta rakennusvirheestä. Lisäksi yhtiö toteaa, että vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu vesi- tai lumisateesta. Vakuutusehdoissa on myös rajoitusehto, jonka mukaan rakennusvirheen seurauksena tapahtunutta vahinkoa ei korvata.

Tuulen voimakkuuden osalta yhtiö toteaa, että vahinkopaikkaa lähimpänä olevalla Ilmatieteenlaitoksen mittausasemalla on mitattu ajalla 1.–20.2.2024 suurimmaksi keskituulen nopeudeksi 11,1 metriä sekunnissa ja kovimmaksi puuskatuulen nopeudeksi 17,1 metriä sekunnissa. Vakuutusehtojen mukaan myrskyvahingon korvattavuus luonnonilmiöturvasta edellyttää tuulen keskinopeuden olleen yli 15 metriä sekunnissa, eikä tämä edellytys tässä täyty. Yhtiön mukaan kohteella on kuitenkin havaittu yli 15 metriä sekunnissa puuskatuulia, jotka osoittavat, että kohteella on ollut kovempaakin tuulta, joka on aiheuttanut lumen kulkeutumisen rakenteisiin. Puuskatuulen aiheuttama lumen kulkeutuminen rakennukseen ei ole ennalta arvaamaton tapahtuma.

Yhtiö toteaa talon myyjän kiistäneen, että lumi olisi voinut päästä rakenteisiin tuuletusraon kautta. Myyjän asiantuntijat ovat pitäneet asiassa esitettyä teoriaa fysikaalisesti mahdottomana. Yhtiö toteaa, ettei myyjän selvityksissä ole esitetty, millä tutkimuksilla fysikaalinen mahdottomuus on todettu paikkansa pitäväksi. Jos asiaa verrataan esimerkiksi materiaaleissa tapahtuvaan kosteuden kapillaariseen nousukorkeuteen, on kyseisissä tapauksissa nousukorkeuden toteamiseksi suoritettu kokeita, joiden perusteella nousukorkeus on määritelty. Myyjän selvityksissä on mainittu, että tuuletusvälin tukkeutuminen ja painovoima estävät lumen nousun tuuletusraossa. Yhtiön mukaan kyseisistä seikoista vain painovoima esittää syyn sille, miksi tuuletusväli tukkeutuisi. Raon tukkeutuminen ei ole fysikaalinen selvitys sille, miksi lumi ei voisi liikkua tuuletusvälissä, vaan ajatus siitä, miten lumi tuuletusvälissä käyttäytyisi. Yhtiö katsoo, ettei myyjän esittämiä väitteitä voida käyttää osoituksena sille, etteikö lumi voisi nousta tuuletusvälissä ylöspäin rakennuksen yläpohjaan asti.

Yhtiö toteaa, että tuulen suunta ja paine-erot voivat kiihdyttää tai hidastaa ilmavirtaa tuuletusvälissä. Lumen kulkeutumiseen ilmavirtausten mukana vaikuttaa oleellisesti myös sataneen lumen laatu. Lumi voi olla raskasta ja märkää tai kuivaa pulverimaista ja pienijakoista. Pulverilumi ei ole helposti tarttuvaa, ja tuuli voi pyörteissä nostaa sitä hyvinkin korkealle. Rakennuksen tuuletusvälissä ilmavirtaus voi nousta tuulen nopeutta korkeammaksi, mikäli tuulen suunta on oikea. Jos tuuletusvälissä on kapeampia kohtia, voi niissä tapahtua venturivaikutus, joka voi aiheuttaa sen, että ilmavirran nopeus kasvaa noissa kohdissa, mikä taas edesauttaa pulverilumen siirtymistä rakenteissa. Sopivilla tuuliolosuhteilla on kokemusperäisesti aiemminkin havaittu lumen saavuttavan rakennusten rakenteiden sisäosia.

Rakennusvirheestä esittämänsä osalta yhtiö toteaa, ettei tällä ole tarkoitettu tuuletusvälin ja ulkoseinän rakennetta, vaan kosteuden siirtymistä rakenteissa yläpohjasta huonetiloihin. Yläpohjassa tulee olla höyrysulku, jonka tulee olla tiivis. Yhtiö viittaa S Oy:n muistioon ja toteaa, että kohteessa on havaittu höyrysulussa epätiiveyskohta. Höyrysulun tiiveyden puutteet johtuvat siis rakennusvirheestä. Talon myyjä on kiistänyt väitteen mainitsemalla, että niitin reiän kautta voi tulla vettä rakenteisiin. Yhtiö pitää väitettä totena, mutta toteaa, että koska tutkimuksessa on havaittu höyrysulun teippauksessa puutetta, ei vuoto sisäkattorakenteisiin selity ainoastaan niittireikien kautta tapahtuvasta vuodosta.

Yhtiö myös toteaa, että kohteessa yläpohjan luminen kohta on suoraan päätyseinällä olevan yläpohjan tuuletussäleikön alapuolella. Lumisen alueen leveys viittaa siihen, että lumi olisi tullut yläpohjaan säleikön läpi. Säleikköä ei ole huomioitu tarkastuksissa lainkaan, vaan ulkoseinän tuuletusraon on todettu olevan ainoa paikka, josta lunta on voinut tulla. Päätyseinän liittymistä vesikattoon sekä päädyn säleikköä ei ole esitetty raporttien kuvissa eikä muissakaan dokumenteissa. Yhtiön mukaan se ei näin ollen voi sulkea pois sitä mahdollisuutta, että vahinko olisi aiheutunut ylempää päätyseinältä. Säleikössä on sisäpuolella suojaverkko, joka estää epäpuhtauksien pääsyn säleikön läpi. Verkko estää myös lumen pääsyn yläpohjaan tuuletusaukon kohdalta, mutta jos verkko puuttuu, pulverilumella on tuulisella säällä suora ja lyhyt reitti yläpohjaan.

Lisävastineessaan yhtiö toteaa asiassa tulleen osoitetuksi, ettei rakenteissa ole vikaa. Lisäksi on todettu, että rakentamisaikaan tuuletusrakoon ei ole tarvinnut asentaa myrskypeltiä, joka estäisi lumen kulkeutumisen tuuletusväliin. Yhtiö kuitenkin katsoo, että suotuisissa olosuhteissa tuuletusväliin kulkeutuva lumi ei ole ennalta arvaamaton tapahtuma. Yhtiö toteaa asiassa jäävän epäselväksi, mihin perustuu S Oy:n arvio siitä, että tapahtuma olisi epätyypillinen, koska rakenteissa reitti tuulelle ja lumelle on avoin, ja puuskatuulia on osoitettu olleen.

Yhtiö toteaa vahingon tulevan arvioitavaksi luonnonilmiö- ja rikkoutumisturva. Vakuutusehtojen mukaan edellä mainituissa turvissa vakuutuksesta korvataan vakuutetulle omaisuudelle äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti vakuutuksen voimassaoloaikana sattunut suoranainen esinevahinko, joka voidaan yksilöidä yksittäiseksi tapahtumaksi. Rikkoutumisturvasta ei korvata vakuutustapahtumaa, joka vakuutusehtojen mukaan voidaan korvata jostakin muusta turvasta. Näin ollen kyseessä olevaa lumen kulkeutumista tuulen voimasta rakennuksen yläpohjaan ja sen aiheuttamaa vahingon korvattavuutta on arvioitava luonnonilmiöturvan perusteella. Tapauksessa ei myöskään ole rikkoontunut mitään, jonka seurannaisvahinkona olisi tapahtunut lumen pääsy yläpohjaeristeiden päälle.

Yhtiö toteaa, ettei se, että vastaavaa tapahtumaa ei ole asiakkaan omistusaikana aiemmin sattunut, tee tapauksesta ennalta-arvaamatonta, vaikka se subjektiivisesti tarkasteltuna sellaiselta saattaisikin vaikuttaa. Kohteessa on seinärakenteessa väli, josta lumi voi suotuisissa olosuhteissa kulkeutua yläpohjaan, ja nyt niin on tapahtunut. Tuulen mukanaan kuljettaman lumen kerääntyminen ei ole ennalta arvaamaton tapahtuma.

Lisäksi yhtiö vetoaa FINEn ratkaisusuositukseen FINE-039822. Kyseessä on yhtiön mukaan vastaava tapahtuma, jossa lumi on päässyt kiinteistön rakenteisiin rakenteessa esiintyvästä liitoskohdasta. 

Sopimusehdot ja lainsäädäntö

Kotivakuutusehtojen, voimassa 1.1.2022 alkaen, ehtokohdan 5.1 (Vakuutusturvat ja niistä korvattavat vakuutustapahtumat) mukaan vakuutus korvaa vakuutetulle omaisuudelle äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti vakuutuksen voimassaoloaikana sattuneen suoranaisen esinevahingon, joka voidaan yksilöidä yksittäiseksi tapahtumaksi.

Ehtokohdan 5.1.2 (Luonnonilmiö) mukaan vakuutuksesta korvataan suoranainen esinevahinko, jonka on aiheuttanut
- myrsky
- trombi tai syöksyvirtaus
- raesade
- salamanisku, joka on kohdistunut suoraan vakuutettuun omaisuuteen ja rikkonut sitä mekaanisesti.

Myrskyksi katsotaan sääolosuhteet, joissa tuulen keskinopeus on ylittänyt 15 metriä sekunnissa mitattuna vahingon tapahtumapaikkaa lähimpänä olevalla säähavaintoasemalla.

Ehtokohdan 5.1.6 (Rikkoutuminen) mukaan vakuutuksesta korvataan suoranainen esinevahinko, joka on aiheutunut
- rikkoutumisesta
- muusta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vakuutustapahtumasta.

Tästä turvasta ei korvata vakuutustapahtumaa, joka näiden vakuutusehtojen mukaan voidaan korvata jostakin muusta turvasta.

Ehtokohdan 5.3 (Korvauksen rajoitukset) mukaan rajoitukset koskevat kaikkia vakuutusturvia.

Ehtokohdan 5.3.5 (Sääilmiöt ja tulviminen) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu
d) vesi- tai lumisateesta, pinta- tai pohjavedestä tai edellä mainittujen aiheuttamaa viemärikaivon tai putkiston tulvimista
e) sade- tai sulamisvedestä, joka virrannut, kattokouruista, rakennuksen ulkopuolisista syöksytorvista, sadevesiviemäreistä, vesikaton läpi tai muualta. Rikkoutumisturvasta korvataan kuitenkin rakennuksen osan tai rakennuksen käyttöä palvelevan laitteen äkillisestä ja ennalta arvaamattoman rikkoutumisen seurauksena aiheutunut vahinko.

Ehtokohdan 5.3.6 (Virheellisyydet) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut omaisuudelle
a) suunnittelu-, asennus-, käsittely-, käyttö-, toimitus- tai työvirheestä
c) perustamis- tai rakennusvirheestä taikka rakentamismääräysten, ohjeiden tai hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta

Ratkaisusuositus

Asiassa on kysymys siitä, onko rakennuksen rakenteiden kastumisen aiheuttanut vakuutusehdoissa tarkoitettu äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma.

Tapaukseen sovellettavien vakuutusehtojen mukaan vakuutus korvaa vakuutetulle omaisuudelle äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti vakuutuksen voimassaoloaikana sattuneen suoranaisen esinevahingon, joka voidaan yksilöidä yksittäiseksi tapahtumaksi. Luonnonilmiöturvasta korvataan suorainen esinevahinko, jonka on aiheuttanut myrsky. Myrskyksi katsotaan sääolosuhteet, joissa tuulen keskinopeus on ylittänyt 15 metriä sekunnissa mitattuna vahingon tapahtumapaikkaa lähimpänä olevalla säähavaintoasemalla. Rikkoutumisturvasta puolestaan korvataan suoranainen esinevahinko, joka on aiheutunut rikkoutumisesta tai muusta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vakuutustapahtumasta. Vakuutuksen kaikkia turvia koskevan rajoitusehdon mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu vesi- tai lumisateesta.

Asiakkaan omakotitalon yläpohjaan on päässyt lunta ja sulaessaan lumi on aiheuttanut rakenteiden kastumisen. FINE toteaa asiassa jäävän epäselväksi, miten lumi on yläpohjaan päässyt, mutta osapuolten asiassa esittämien selvitysten perusteella todennäköisenä voidaan pitää, että lumi on päässyt yläpohjaan ulkoseinän tuuletusvälin kautta.

Asiakas katsoo, että kyseessä on äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinko, joka tulisi korvata vakuutuksesta. Asiakkaan mukaan kyseessä on äkillisesti lyhyen ajan sisällä tapahtunut poikkeuksellinen vahinko, johon ei ole voinut varautua etukäteen. Vaatimuksensa tueksi asiakas on vedonnut S Oy:n tarkastusmuistioon, jossa muun muassa todetaan, että tuuletusrakoa pitkin yläpohjatilaan kulkeutuva lumi on epätyypillinen tilanne, joka vaatii poikkeukselliset tuuliolosuhteet, jotta se on mahdollista.

Vakuutusyhtiö on toimittanut kohdetta lähimpänä olevan Ilmatieteenlaitoksen mittauspisteen tuulitiedot, joiden mukaan keskituulen nopeus ei ole vahingon ilmenemistä edeltävän 20 päivän aikana ylittänyt luonnonilmiöturvan edellyttämää 15 metriä sekunnissa. Suurimmaksi keskituulen nopeudeksi on mitattu 11,1 metriä sekunnissa ja kovimmaksi puuskatuulen nopeudeksi 17,1 metriä sekunnissa.

Vakuutusyhtiö myös katsoo, ettei tapauksessa ei ole esitetty mitään äkillistä ja ennalta arvaamatonta muuta vahinkotapahtumaa, joka olisi aiheuttanut lumen pääsyn rakennuksen yläpohjaan. Yhtiö toteaa seinärakenteessa olevan väli, josta lumi voi suotuisissa olosuhteissa kulkeutua yläpohjaan. Yli 15 metriä sekunnissa puhaltava puuskatuuli on yhtiön mukaan aiheuttanut lumen kulkeutumisen rakenteisiin. Yhtiö katsoo, että puuskatuulen aiheuttama lumen kerääntyminen ei ole ennalta arvaamaton tapahtuma. Lisäksi yhtiö on vedonnut rajoitusehtokohtaan, jonka mukaan vesi- tai lumisateen aiheuttamaa vahinkoa ei korvata.

FINE toteaa asiassa jäävän näyttämättä, että vahinko olisi aiheutunut vakuutusehtojen mukaisesta myrskystä. Myöskään mitään rikkoutumista ei ole osoitettu tapahtuneen, vaan selvitysten mukaan rakenne on mahdollistanut lumen pääsyn yläpohjaan. Näin ollen asiassa jää arvioitavaksi, onko asiassa osoitettu jokin ehtokohdassa 5.1.6 kohdassa mainittu äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma, jonka perusteella vahinko voisi tulla korvattavaksi.

FINE toteaa, että se on aiemmassa ratkaisukäytännössään vakiintuneesti katsonut, että lumen pääsyä rakenteiden sisään tavanomaisissa sääolosuhteissa, ilman mitään poikkeuksellista tapahtumaa tai olosuhdetta, ei voida pitää vakuutusehdoissa edellytettynä äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtuneesta aiheutuneena vahinkona.

Esitetyn selvityksen perusteella FINE pitää sinänsä mahdollisena, että lumen pääsyssä yläpohjaan on ollut kyse äkillisestä tapahtumasta. Ennalta arvaamattomuuden osalta FINE toteaa, ettei pelkästään sitä, että kyseessä ei ole tavanomainen tapahtuma, voida pitää osoituksena ennalta arvaamattomuudesta.

FINE viittaa asiassa esitettyihin tuulilukemiin ja toteaa, ettei sääolosuhteiden voi katsoa olleen sillä tavoin poikkeukselliset, että niitä voitaisiin pitää ennalta arvaamattomina. Näin ollen FINE katsoo asiassa jäävänä näyttämättä, että vahinko olisi seurausta ehtokohdassa 5.1.6 mainitusta muusta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vahinkotapahtumasta.

Edellä mainituin perustein ja ottaen huomioon vakuutuksen rajoitusehto, jonka mukaan lumisateen aiheuttamia vahinkoja ei korvata, FINE katsoo, että vakuutusyhtiön kielteinen korvauspäätös on vakuutusehtojen mukainen.

Lopputulos

FINE ei suosita asiassa muutosta.

FINE Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

Jaostopäällikkö Korpelainen
Esittelijä Toukonen