Tapahtumatiedot

A haki syntyvälle lapselleen sairausvakuutusta, joka sisälsi myös äidin raskausajan turvan. Vakuutusyhtiö lähetti A:lle 25.3.2025 vakuutustarjouksen, jonka A hyväksyi 25.3.2025. Tarjouksessa todettiin, että syntyvän lapsen hoitoturvan myöntäminen ratkaistaan äidin terveysselvityksen perusteella. Vakuutushakemukseen liittyvä terveysselvitys lähetettiin A:n raskaana olevan puolison B:n verkkopalveluun. Terveysselvityksen täyttäminen ei onnistunut teknisten ongelmien vuoksi, joten terveysselvitys lähetettiin lopulta A:lle paperilomakkeella 19.5.2025. A toimitti B:n täyttämän terveysselvityksen vakuutusyhtiölle 22.5.2025.  

Vakuutusyhtiö antoi B:lle 27.5.2025 päätöksen, jossa se ilmoitti, ettei syntyvän lapsen vakuutusta ja siihen sisältyvää raskausajan turvaa voitu myöntää. Vakuutusyhtiö totesi, että syntyvän lapsen vakuutuksen myöntämiseen vaikuttaa äidin terveydentila, raskauden kulku sekä tehtyjen tutkimusten tulokset. Vakuutusta ei voida myöntää, jos esimerkiksi tutkimuksissa todetaan poikkeavaa tai raskaus vaatii erityistä seurantaa tai lisätutkimuksia. Tässä tapauksessa vakuutusyhtiön kielteinen ratkaisu perustui poikkeavaan löydökseen sikiötutkimuksessa, sillä tutkimuksissa oli epäilty, että sikiön munuaisallas on laajentunut.

A ja B hakivat muutosta vakuutusyhtiön päätökseen vedoten siihen, että terveysselvityksen lähettäminen ja vakuutuksen käsittely olivat viivästyneet vakuutusyhtiön teknisten ongelmien vuoksi. Vakuutustarjous oli hyväksytty ennen poikkeavan löydöksen toteamista, eikä vakuutuksen myöntämiselle olisi ollut estettä, jos terveysselvityksen lähettäminen olisi onnistunut 25.3.2025.

Vakuutusyhtiö antoi asiassa uuden kielteisen päätöksen 4.7.2025. Vakuutusyhtiö totesi, että teknisen häiriön syytä ei pystytty selvittämään, mutta häiriön vuoksi vakuutusyhtiö arvioi niitä terveydentilatietoja, jotka asiakkailla olisi ollut tiedossa 26.3.2025, jolloin terveysselvitys alun perin toimitettiin verkkopalveluun. Vakuutusyhtiö viittasi äitiyspoliklinikan 28.2.2025 käynnin osastoylilääkärin tekemään tutkimukseen. Vakuutusyhtiö totesi, että jo 26.3.2025 mennessä käytettävissä olevista tiedoista olisi ilmennyt, että äidille oli sovittu uusi kontrolliaika raskausviikolle 28 aiemman kohdunkaulan toimenpiteen sekä sikiön virtsanjohtimen (ureterin) hyvin lievän laajentuman vuoksi. Äidin olisi tullut vastata 26.3.2025 myöntävästi terveysselvityksen kysymykseen, jossa kysyttiin, havaittiinko tutkimuksissa jotain tavallisuudesta poikkeavaa tai suositeltiinko teille jatkotutkimuksia, sillä 28.2.2025 tehty hoitosuunnitelma oli jo tällöin tiedossa. Vaikka sikiöllä ei 28.2.2025 tehdyssä tutkimuksessa todettu munuaisaltaan laajentumaa (hydronefroosia), olisi terveysselvityksessä silti pitänyt ilmoittaa, että kontrollitutkimus raskausviikolla 28 oli nähty tarpeelliseksi. Vakuutusyhtiön vastuunvalintaperiaatteiden mukaan kontrollia vaativa löydös merkitsee vakuutushakemuksen lykkäämistä ja asian arviointia vasta sitten, kun kontrollitutkimuksen tiedot ovat selvillä. Tällöin vakuutusyhtiö olisi odottanut asiassa siihen saakka, kunnes kontrollitutkimus raskausviikolla 28 olisi tehty. 15.4.2025 tutkimuksessa sikiön oikea munuaisallas oli kohtalaisesti laajentunut ja tutkimuksessa on herännyt epäily kaksialtaisesta systeemistä. Vakuutusyhtiön vastuunvalintaperiaatteiden mukaisesti syntyvän lapsen vakuutusta ei olisi myönnetty sikiöllä epäillyn munuaisaltaan poikkeavuuden vuoksi.

Lisäksi vakuutusyhtiö totesi, että vakuutusyhtiön käytännön mukaisesti päätös toimitettiin äidin verkkopalveluun, sillä terveysselvityksen tiedot koskevat äidin terveyshistoriaa ja raskauden tutkimuksia, ja päätöksessä viitataan näihin tietoihin. Vakuutusyhtiön arvion mukaan kohtuutonta haittaa ei ole syntynyt siitä, että päätöksestä ei ole erikseen tiedotettu vakuutuksenottajaa, joka on kuitenkin saanut tietoonsa kieltävän päätöksen kohtuulliseksi katsotussa ajassa, sillä A oli ollut asiasta yhteydessä yhtiöön ainakin 23.6.2025. Vakuutuksenottaja ei myöskään ole vastaanottanut vakuutusyhtiöltä laskua tai vakuutuskirjaa, joista hän olisi voinut tulkita vakuutuksen myönnetyksi.

Asiakkaan valitus

A on tyytymätön vakuutusyhtiön päätökseen ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta. Vakuutussopimus on katsottava syntyneeksi 25.3.2025, sillä terveysselvitys olisi ollut mahdollista toimittaa aiemmin ilman vakuutusyhtiön virhettä. Terveysselvityksen lähettäminen viivästyi yksinomaan vakuutusyhtiön sähköisen asiointipalvelun teknisten ongelmien vuoksi.

A pitää perusteettomana vakuutusyhtiön väitettä siitä, että vakuutushakemus olisi hylätty jo 25.3.2025. Poikkeava löydös munuaisaltaassa ilmeni vasta rakenneultratutkimuksen jälkeen. 28.2.2025 ei ollut todettu hydronefroosiin viittaavaa. Kontrolli raskausviikolla 28 liittyi ensisijaisesti äidin aiempaan sähkösilmukkahoitoon. Vakuutus tulee siis myöntää alkuperäisen tarjouksen mukaisesti. A katsoo vakuutusyhtiön kieltäytyneen vakuutuksen myöntämisestä vakuutussopimuslain 10 §:n vastaisesti sen perusteella, että vakuutetun terveydentila on huonontunut sen jälkeen, kun vakuutushakemus on lähetetty. A:n mielestä vakuutusyhtiön ratkaisu perustuu jälkikäteen rakennettuun hypoteettiseen tilanteeseen.

A katsoo vakuutusyhtiön laiminlyöneen tiedonantovelvollisuuttaan, koska hänelle ei ilmoitettu vakuutuksen tilasta tai siitä, että hakemus oli kesken tai hylätty. Vakuutuskirjaa ei toimitettu eikä A:lle tullut maksuohjetta tai muuta merkkiä siitä, ettei vakuutus ollut voimassa. A:n mielestä vakuutusyhtiö on toiminut myös hyvän vakuutustavan vastaisesti, miltä osin A viittaa järjestelmävikaan, joka esti terveysselvityksen täyttämisen, asiakaspalvelun puutteellisuuteen, päätöksen viivästymiseen sekä siihen, että päätös lähetettiin väärälle henkilölle eli raskaana olevalle puolisolle. Vakuutuksen hylkäysperustetta ei ilmoitettu vakuutussopimuslain 6 a §:n edellyttämällä tavalla A:lle eli vakuutusta hakeneelle, mitä A pitää lainvastaisena. A toteaa vakuutusyhtiön edustajan myöntäneen, että kyseessä oli heidän virheensä. 

Lisäksi A vaatii 1 500 euroa vahingonkorvausta aiheutuneesta haitasta, työstä ja kustannuksista. Vakuutusyhtiön virheellinen viestintä, tekniset ongelmat ja päätöksen viivästyminen ovat aiheuttaneet huomattavaa lisätyötä, ajankäyttöä ja vaivaa.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toistaa aiemman kantansa. Vakuutusyhtiö toteaa, että sähköisen terveysselvityksen täyttämisessä on ollut valitettavia teknisiä ongelmia, joiden vuoksi asiakas täytti lopulta paperisen terveysselvityksen 22.5.2025. Teknisten ongelmien syy ja alkuperä eivät ole selvinneet, joten ei ole varmuutta siitä, miten ongelmiin vaikuttivat vakuutusyhtiön järjestelmät ja toisaalta asiakkaan käyttämät järjestelmät.

Vakuutusyhtiö toteaa, että kaikilla terveysselvityksessä kysyttävillä seikoilla on merkitystä vakuutuksen myöntämisen kannalta. Tilanteissa, joissa terveysselvityksessä ilmenee jokin kontrollitutkimusta tai tarkistuskäyntiä vaativa lieväkin löydös tai epäselvyys, jolla voi olla merkitystä vakuutuksen myöntämiseen, vakuutusyhtiön vastuunvalintaperiaatteiden mukainen toimintatapa on ilmoittaa asiakkaalle, ettei vakuutusta voida myöntää olemassa olevilla tiedoilla.

Vakuutusyhtiö toteaa, ettei sen kielteinen ratkaisu perustu terveysselvityksen täyttämisen jälkeen tapahtuneeseen vakuutetun terveydentilan heikentymiseen. Vakuutusyhtiö on arvioinut asiaa asiakkaiden eduksi arvioimalla, olisiko vakuutus voitu myöntää, jos syntyvän lapsen äiti olisi päässyt täyttämään terveysselvityksen heti tarjouksen hyväksymisen yhteydessä 25.3.2025. Vakuutusyhtiö viittaa 4.7.2025 päätöksensä perusteluihin ja toteaa, että ylimääräisen raskausviikolle 28 varatun kontrollitutkimuksen tarve oli tiedossa jo 25.3.2025. Sen syynä oli äidille aiemmin tehty kohdunkaulan toimenpide sekä sikiön munuaisaltaiden tarkistaminen mahdollisen hydronefroosin kehittymisen osalta, mikä perustui lääkärin havaintoon sikiön virtsanjohtimen proksimaaliosan lievästä laajentumisesta. Jos terveysselvitys olisi annettu näillä tiedoilla, vakuutusyhtiön vastuunvalintaperiaatteiden mukainen käytäntö olisi ollut, ettei vakuutusta olisi voitu myöntää olemassa olevilla tiedoilla ennen kontrollitutkimusta. Siten hylkäävä ratkaisu olisi tehty jo 25.3.2025 tietojen perusteella.

Terveysselvityksen täyttäjää olisi ohjeistettu toimittamaan kontrollitutkimuksen tiedot, jos hän haluaisi hakea vakuutusta tutkimuksen jälkeen. Kontrollitutkimuksessa 15.4.2025 olisi viimeistään ilmennyt sikiön munuaisaltaassa todettu laajentuma sekä epäily kaksialtaisesta systeemistä. Vakuutusyhtiön vastuunvalintaperiaatteiden perusteella lapsen henkilövakuutusta ja raskausajan turvaa ei ole 27.5.2025 annetun päätöksen mukaisesti voitu myöntää tästä syystä.

Vakuutusyhtiö katsoo, ettei asiassa ole perusteita myöskään vahingonkorvauksen maksamiseen. Asiassa ei ole osoitettu vakuutusyhtiön toiminnassa mitään sellaista virhettä, joka voisi oikeuttaa vahingonkorvaukseen. Väitetysti syntynyttä vahinkoa ja sen määrää ei ole myöskään yksilöity, joten vakuutusyhtiö ei voi ottaa tarkemmin kantaa A:n vahingonkorvausvaatimukseen.

Selvitykset

1. Terveysselvitys

B on täyttänyt ja allekirjoittanut terveysselvityksen 22.5.2025.

B on vastannut myöntävästi terveysselvityksen kysymykseen ”Havaittiinko tai epäiltiinkö yllämainituissa tai muussa neuvolan tutkimuksissa (esim. veriryhmävasta-aineseulonnassa tai sikiön niskapoimututkimuksessa tms.) jotakin tavallisuudesta poikkeavaa tai suositeltiinko teille jatkotutkimuksia? Jos vastasitte kyllä, ilmoittakaa, mitä tutkimuksissa todettiin tai epäiltiin ja missä tutkimus tehtiin”.

B on vastannut kysymykseen seuraavasti: ”Alusta asti epäilty oikean puolen munuaisaltaan olevan laajempi. Tästä käyty koko ajan lisäultrissa, jotka itse jouduttu maksamaan.”

2. Lääketieteellinen selvitys ja muu selvitys

Vakuutuslautakunnalla on käytössään B:tä koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 28.2.2025–24.6.2025 sekä vakuutusmyyjän ja A:n välisten puhelinkeskustelujen litteroinnit ja sähköpostikirjeenvaihto 13.1.2025–9.7.2025.

B oli 28.2.2025 äitiyspoliklinikan kontrollissa rakenneultraäänitutkimuksessa todetun munuaisallaslöydöksen vuoksi. Esitietojen mukaan rakenneultraäänitutkimuksessa oikea munuaisallas oli kuvautunut hiukan puolikuun mallisena, sinänsä muuta erityistä ei todettu. B:lle oli tehty maaliskuussa 2024 kohdunkaulan sähkösilmukkatoimenpide HSIL-levyepiteelimuutosten vuoksi. Vastaanottokäynnillä 28.2.2025 tehdyssä ultraäänitutkimuksessa sikiön oikea munuaisallas ei ollut suurentunut, mutta virtsanjohtimen proksimaaliosa oli noin 1–2 millimetrin läpimittainen muutaman millimetrin läpimitalla. Selkeää poikkeavuutta tai hydronefroosiin viittaavaa löydöstä ei tullut esiin. Suunnitelmaksi kirjattiin, että B:lle oli tulossa kontrolli sähkösilmukkatoimenpiteen vuoksi raskausviikolla 28. Samalla kertaa katsottaisiin myös sikiön munuaisaltaat. Jos tässä vaiheessa hydronefroosiin viittaavaa ei todettaisi, jatkokontrolleja ei tarvittaisi.

Äitiyspoliklinikan kontrollikäynnin 15.4.2025 mukaan tulosyynä oli sähkösilmukkatoimenpide ja sikiön munuaisaltaiden tarkastus. Ultraäänitutkimuksessa sikiön oikea munuaisallas oli kohtalaisesti laajentunut. Heräsi epäily kaksialtaisesta systeemistä, mutta täyttä selvyyttä ei ollut nähtävissä. Virtsanjohtimen proksimaaliosa oli laajentunut. B:lle sovittiin uusi kontrolli kuukauden päähän.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse siitä, olisiko vakuutushakemuksen mukainen syntyvän lapsen vakuutus tullut myöntää, jos terveysselvitys olisi saapunut vakuutusyhtiöön 25.3.2025. Toissijaisesti kysymys on siitä, onko vakuutusyhtiö laiminlyönyt joutuisuusvelvoitteen vakuutushakemuksen käsittelyssä ja onko tästä mahdollisesta laiminlyönnistä aiheutunut vahinkoa, josta vakuutusyhtiölle syntyisi korvausvastuu.

Sovellettavat lainkohdat

Vakuutusten tarjoamisesta annetun lain (20.4.2018/234) 2 §:n 1 momentin mukaan vakuutusten tarjoamisella tarkoitetaan vakuutussopimuksen valmistelua, vakuutussopimusta koskevan henkilökohtaisen suosituksen ja vakuutussopimusta koskevien muiden tietojen antamista, vakuutussopimuksen tekemistä ja avustamista vakuutussopimuksen hoitamisessa ja täyttämisessä.

Lain 30 §:n 1 momentin mukaan vakuutuksentarjoajan on toimittava rehellisesti, ammattitaitoisesti, huolellisesti ja asiakkaan edun mukaisesti. Vakuutuksenantajan, asiamiehen ja sivutoimisen asiamiehen on lisäksi noudatettava hyvää vakuutustapaa sekä vakuutusmeklarin ja sivutoimisen vakuutusmeklarin lisäksi hyvää vakuutusmeklaritapaa.

Lain 75 §:n 1 momentin mukaan vakuutuksenantaja on velvollinen korvaamaan vahingon, joka sen tai sitä edustavan asiamiehen 30, 34, 45 taikka 46 §:n vastaisesta menettelystä aiheutuu asiakkaalle tai muulle, jonka oikeutta vakuutus koskee. Vakuutuksenantaja vapautuu kuitenkin vastuusta, jos se osoittaa toimineensa ja myös sitä edustavan asiamiehen toimineen ammattitaitoisesti ja huolellisesti.

Vakuutussopimuslain 6 a §:n mukaan, jos vakuutusta ei myönnetä kuluttajalle tai kuluttajaan 3 §:n 2 momentin mukaan rinnastettavalle, vakuutusta hakeneelle on ilmoitettava hylkäysperuste, jollei hylkäys perustu rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetun lain (444/2017) 4 luvun 5 §:ään. Peruste on ilmoitettava kirjallisesti. Hylkäysperusteen on oltava lain ja hyvän vakuutustavan mukainen.

Vakuutussopimuslain 10 §:n mukaan vakuutuksenantaja ei saa hylätä henkilövakuutusta koskevaa hakemusta sillä perusteella, että vakuutustapahtuma on sattunut tai vakuutetuksi tarkoitetun henkilön terveydentila on huonontunut sen jälkeen, kun hakemusasiakirjat on annettu tai lähetetty vakuutuksenantajalle. Jos vakuutusmaksu tai muut sopimusehdot määräytyvät vakuutetun terveydentilan perusteella, määräytymisperusteena tulee olla terveydentila sinä ajankohtana, jona hakemusasiakirjat annettiin tai lähetettiin vakuutuksenantajalle.

Asian arviointi

1. Oliko vakuutusyhtiöllä oikeus kieltäytyä vakuutuksen myöntämisestä?

Asiassa on riidatonta, että terveysselvityksen lähettäminen ei ole onnistunut 25.3.2025 teknisten ongelmien vuoksi, joten terveysselvitys toimitettiin vakuutusyhtiölle vasta 22.5.2025. Vakuutusyhtiö on kuitenkin arvioinut, olisiko sen vastuunvalintaperiaatteiden mukaisesti vakuutus voitu myöntää, jos terveysselvitys olisi allekirjoitettu 25.3.2025 tiedossa olleiden äidin terveydentilatietojen perusteella. Näin ollen vakuutusyhtiö on harkinnut vakuutuksen myönnettävyyttä vakuutushakemuksen aiottuna lähetysajankohtana 25.3.2025 vallinneen terveydentilan perusteella.

Vakuutussopimuslaissa ei ole säädetty ns. sopimuspakkoa, jonka mukaan vakuutuksenantajan olisi myönnettävä tarjoamiaan vapaaehtoisia vakuutuksia jokaiselle niitä haluavalle. Vakuutussopimuslain esitöissä (HE 114/1993 vp, s. 13) todetaan, että vakuutussopimuksen tekeminen kuuluu sopimusvapauden piiriin, joten vakuutuksenantajalla ei ole velvollisuutta tehdä vakuutussopimusta jokaisen sitä haluavan kanssa. Vakuutuksenantajilla on vastuunvalintaperiaatteet, joissa määritellään, minkälaisia riskejä ja millä ehdoilla vakuutuksenantaja vakuuttaa. Vakuutussopimuslain 10 §:ssä on säännöksiä perusteista, joiden nojalla henkilövakuutusta koskevaa hakemusta ei saa hylätä. Muita erityissäännöksiä hylkäysperusteista ei lainsäädännössä ole.

Sopimusvapauden periaatteesta seuraa, että vakuutusyhtiöllä on lain mukaan oikeus itsenäisesti harkita ne vakuutettavan henkilön terveydentilaan liittyvät, tulevien vakuutustapahtumien riskiä kasvattavat seikat, joiden perusteella se vakuutusten myöntämisestä ja mahdollisista yksilöllisistä rajoitusehdoista päättää edellyttäen, että perusteet ovat lain ja hyvän vakuutustavan mukaiset. Vakuutusyhtiöillä on vastuunvalintaperiaatteet, joissa määritellään, minkälaisia riskejä ja millä ehdoilla yhtiö vakuuttaa. Lähtökohtana on, että vastuunvalintaratkaisun tulee perustua näihin yhtiön määrittelemiin periaatteisiin.

Vakuutuslautakunnalle toimitetun lääketieteellisen selvityksen mukaan B oli 28.2.2025 äitiyspoliklinikan kontrollissa, sillä rakenneultraäänitutkimuksessa sikiön oikea munuaisallas oli kuvautunut hieman puolikuun mallisena. Ultraäänitutkimuksessa 28.2.2025 ei todettu selvää poikkeavuutta tai munuaisaltaan laajentumaan viittaavaa, mutta virtsanjohtimen proksimaaliosa oli hyvin lievästi laajentunut. Hoitosuunnitelmana oli uusi kontrolli raskausviikolla 28 äidin aiemman kohdunkaulan hoitotoimenpiteen vuoksi, minkä lisäksi kontrollissa oli suunnitelmana tarkistaa sikiön munuaisaltaat. Kontrollitutkimuksessa 15.4.2025 todettiin sikiön oikean munuaisaltaan laajentuma.

Vakuutusyhtiö on ilmoittanut, että sen vastuunvalintaperiaatteiden mukaan kontrollia vaativa löydös merkitsee vakuutushakemuksen hylkäämistä ja asian arvioimista uudelleen, kun kontrollitutkimuksen tiedot ovat selvillä. Vakuutusyhtiö on kieltäytynyt myöntämästä haettua vakuutusta vedoten kontrollitutkimuksessa 15.4.2025 todettuun sikiön munuaisaltaan laajentumaan.

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön ilmoitusta vastuunvalintaperiaatteistaan uskottavana. Vakuutuslautakunta toteaa, että käynnillä 28.2.2025 raskausviikolle 28 varatussa kontrollissa oli suunnitelmana tarkistaa myös sikiön munuaisaltaiden tilanne. On uskottavaa, että vakuutusyhtiö olisi vastuunvalintaperiaatteidensa mukaisesti ilmoittanut, ettei vakuutusta voida myöntää 25.3.2025 käytettävissä olleilla tiedoilla, sillä kontrollitutkimuksen tietojen puuttuessa vakuutusyhtiö ei olisi kyennyt arvioimaan vakuutussopimukseen liittyvää riskiä, joka tulisi sen kannettavaksi. Vakuutuslautakunta toteaa, että tällaisessa tilanteessa vakuutushakemuksen hylkääminen ei perustu vakuutussopimuslain 10 §:n vastaisesti vakuutetun terveydentilan heikentymiseen, vaan siihen, että vakuutettavaa riskiä ei ole ollut mahdollista arvioida. Kyseessä on lain ja hyvän vakuutustavan mukainen peruste olla myöntämättä vakuutusta.

Niin ikään Vakuutuslautakunta pitää uskottavana, että vakuutusyhtiön vastuunvalintaperiaatteiden mukaisesti haettua vakuutusta ei olisi voitu myöntää kontrollitutkimuksen 15.4.2025 jälkeenkään tutkimuksessa todetun sikiön munuaisaltaan laajentuman vuoksi. Vakuutuslautakunta pitää hylkäysperusteetta lain ja hyvän vakuutustavan mukaisena. Vakuutusyhtiöllä on ollut oikeus kieltäytyä haetun vakuutuksen myöntämisestä.

2. Vakuutusyhtiön menettely vakuutushakemuksen käsittelyssä

A on vaatinut 1 500 euroa vahingonkorvausta aiheutuneesta haitasta, työstä ja kustannuksista. A kertoo, ettei hän saanut tietoa vakuutushakemuksen hylkäämisestä ennen lapsen syntymää 15.6.2025.

Vakuutuslautakunta on hyvään vakuutustapaan liittyvässä ratkaisukäytännössään muun muassa katsonut, että hyvä vakuutustapa edellyttää vakuutusyhtiöiltä pikaista reagoimista asiakkaiden sopimuksia koskeviin tiedusteluihin ja muutospyyntöihin. Lautakunta toteaa, että esimerkiksi tieto kulloinkin kysymyksessä olevan vakuutusturvan voimassaolosta, laajuudesta ja sitä koskevasta vakuutusmäärästä on yleensä vakuutuksenottajalle olennaisen tärkeä. Vakuutuksen hakija voi perustellusti odottaa, että vakuutusyhtiö ilmoittaa selkeästi ja ilman aiheetonta viivytystä, suostuuko se myöntämään haetun vakuutusturvan vai ei.

Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutusmyyjän ja A:n välisen sähköpostikirjeenvaihdon perusteella vakuutusyhtiö on saanut tiedon terveysselvityksen täyttämiseen liittyvistä teknisistä ongelmista 7.4.2025. Vakuutusmyyjän tiedossa oli, että vakuutushakemus oli kiireellinen synnytyksen lasketun ajan lähestyessä. Myyjä ilmoitti A:lle selvittävänsä asiaa, mutta terveysselvitys lähetettiin uudelleen verkkopalveluun vasta 9.5.2025. Lopulta myyjä lähetti A:n pyynnöstä terveysselvityksen paperilomakkeena sähköpostitse 19.5.2025, kun terveysselvityksen lähettäminen verkkopalvelussa ei edelleenkään onnistunut.

Vakuutuslautakunta katsoo, ettei vakuutusyhtiö ole käsitellyt vakuutushakemusta huolellisesti ja ilman aiheetonta viivytystä, sillä se ei tiedossaan olleista teknisistä ongelmista ja hakemuksen kiireellisyydestä huolimatta pyrkinyt toimittamaan viivytyksettä terveysselvitystä täytettäväksi. Vakuutusta hakeneelle A:lle ei myöskään ilmoitettu ilman aiheetonta viivytystä, että haettua vakuutusturvaa ei voida myöntää, vaan tieto vakuutushakemuksen hylkäämisestä ilmoitettiin vain terveysselvityksen täyttäneelle B:lle.

Vakuutushakemushakemuksen käsittelyn ja hakemuksen hylkäämisestä ilmoittamisen viivästyminen eivät aseta vakuutusyhtiölle velvoitetta saattaa haettua vakuutusturvaa voimaan. Vakuutuslautakunta toteaa, että A:lla on näyttövelvollisuus siitä, että hänelle on aiheutunut vahinkoa vakuutusyhtiön menettelyn seurauksena. A:lla on näyttövelvollisuus myös aiheutuneen vahingon määrästä. Tavanomaiset asian selvittämiseen liittyvät kustannukset, ajankäyttö tai vaiva eivät ole sellaisia kuluja, jotka voisivat tulla korvattavaksi. Vakuutuslautakunta toteaa, että A:n korvausvaatimus hänelle aiheutuneista kustannuksista on yksilöimätön. Vakutuuslautakunta katsoo, ettei A ole osoittanut hänelle aiheutuneen korvattavaa vahinkoa vakuutusyhtiön menettelyn seurauksena.

A on vielä vedonnut siihen, että vakuutusyhtiö olisi laiminlyönyt tiedonantovelvollisuuttaan. Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutussopimuslain 5 §:n mukainen vakuutuksenantajan tiedonantovelvollisuus koskee tietojen antamista ennen vakuutussopimuksen tekemistä, ja tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnin seuraamuksia koskeva lain 9 § sääntelee tilanteita, joissa vakuutussopimus on jo syntynyt. 9 §:ää ei voida soveltaa, jos vakuutussopimus jää syntymättä. Tässä tapauksessa A:n ja vakuutusyhtiön välille ei ole vakuutussopimusta, koska sopimuksen syntyminen olisi edellyttänyt vakuutusyhtiön myönteistä päätöstä hakemukseen.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön päätökseen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Luukkonen
Sihteeri Ylönen

Jäsenet:
Korkeamäki
Kummoinen
Rahijärvi
Sibakov