Tapahtumatiedot

Vahinkoilmoituksen mukaan asiakas ajoi 18.4.2025 moottorikelkallaan 60 kilometrin tuntivauhtia moottorikelkkareitillä, kun kääntyessään vasemmalle loivassa kaarteessa hän ajautui pois tieltä kannokkoon tien liukkauden vuoksi. Moottorikelkan alusta ja runko vaurioituivat. Asiakas haki korvausta moottorikelkan kaskovakuutuksesta.

Vahinko tarkastettiin S Oy:n toimesta. Vahinkotarkastuslausunnon mukaan kelkan rungon etuosassa oleva ripustuksen poikittainen tukitanko on mennyt poikki aivan sen juuresta vasemmalta, jolloin telamatto on päässyt osumaan tankoon kääntäen sen rikkoutuneen pään kelkan menosuuntaan. Tällöin oikealta puolelta on vääntynyt runkoalue, jossa tuki on ollut kiinni. Tukitanko on niin suojassa telamaton yläpuolella, ettei siihen pääse tällaisessa tilanteessa tulemaan ulkopuolista osumaa. Tangon molempien päiden kiinnityspulttien alueilla kelkan rungossa on havaittavissa tavanomaista metallin väsymisestä tullutta murtumaa. Lausunnon mukaan tukitangon katkeaminen ei ole voinut tapahtua yhtäkkiä, vaan se on murtunut ajan kuluessa ja mennyt lopulta kokonaan poikki. Runkovaurion ja tukitankovaurion osalta kyseessä on väsymismurtuma.

Vakuutusyhtiö teki asiassa 28.5.2025 kielteisen korvauspäätöksen katsoen, että vahinkotarkastuksen perusteella kyseessä on rajoitusehdon tarkoittama kuluminen.

Asiakas oli tyytymätön kielteiseen korvauspäätökseen ja haki siihen muutosta. Muutoksenhaussa asiakas katsoi vahinkotarkastajan arvion vahingon synnystä olevan virheellinen ja toimitti liitteenä korjaamo K:n lausunnon moottorikelkan vaurioista. Asiakas myös kyseenalaisti vahinkotarkastajan osaamisen moottorikelkkojen suhteen. Asiakas kertoi harrasteensa moottorikelkkailua vuodesta 1999 lähtien, ja että hänellä oli paljon kokemusta kyseisestä moottorikelkkamerkistä, eikä hän ollut tavannut kyseisissä kelkoissa vahinkotarkastajan lausunnon mukaisia väsymismurtumia, mitä tuki myös korjaamo K:n lausunto. Asiakas myös kertoi, että hän tarkastaa kelkan tarkasti aina ennen jokaista kelkkareissua ja näin hän oli toiminut tässäkin. Kelkka oli ennen vahinkoa moitteettomassa kunnossa.

Vakuutusyhtiö pyysi S Oy:ltä uuden lausunnon, jonka mukaan kelkan etupukin tukitanko oli katkennut vasemmalta puolelta, ja sen jälkeen tanko on pudonnut vasten telamattoa, joka on liikkuessaan työntänyt sitä eteen- ja ylöspäin. Kääntyessään eteenpäin tukitanko rikkoi väsymismurtumien heikentämää telatunnelia lisää sen oikealta puolelta. Etupukki tukeutuu tukitangon holkkeihin, ei suoraan tukitankoon, eli tukitankoon ei kohdistu etupukin rasitusta suoraan vaan holkkien välityksellä. Rakenne on suunniteltu ottamaan vastaan ajon aikaisia rasituksia. Koska tukitankoon ei pääse kohdistumaan ulkoista törmäystä, johtuu katkeaminen pikkuhiljaa aiheutuneesta väsymismurtumasta. Tukitangon pätkä ja holkki ovat yhä paikallaan vasemmalla puolella rungossa, joka ei ole vielä ehtinyt murtua niin pahoin kuin oikea puoli. Vasen puoli on kestänyt paremmin etupukin aiheuttaman ajossa syntyvän rasituksen tukitangon katkeamisen jälkeenkin, koska murtumia on vähemmän. Oikealla puolella telatunnelissa on ollut enemmän väsymismurtumia, ja kun tukitanko on katkennut, on telatunnelin oikea puoli vaurioitunut lisää tukitangon väännyttyä eteenpäin. Lausunnossa viitattiin myös muun muassa VTT Expert Service Oy:n (jäljempänä VTT) vakuutusyhtiön pyynnöstä tutkimaan toiseen moottorikelkkaan, jossa on ollut vastaavanlaisia vaurioita ja jotka on todettu väsymismurtumiksi. Lisäksi mukana oli valokuvia muista moottorikelkoista osoittamassa, millaisia vaurioita yhdestä törmäyksestä voi tulla telastoon ja telatunneliin.

Vakuutusyhtiö teki 3.7.2025 asiassa uuden kielteisen korvauspäätöksen katsoen S Oy:n lausuntoon vedoten, että moottorikelkan rungon vauriot ovat väsymismurtumia, eivätkä ne ole aiheutuneet yhdestä törmäyksestä. Lisäksi yhtiö katsoi, että koska vahinkotarkastuksen perusteella tukitangon katkeamisen juurisyynä ovat pikkuhiljaa aiheutuneet väsymismurtumat, eivät myöskään sen katkeamisesta ajoneuvolle aiheutuneet seurannaisvahingot tule vakuutuksesta korvattavaksi. Korvauspäätöksessään yhtiö totesi, että moottorikelkat on suunniteltu maastokäyttöön ja normaalikuntoisen kelkan tulee kestää vaihtelevatkin ajotilanteet, joissa siihen voi kohdistua äkillisiä ja voimakkaita voimia.

Asiakkaan valitus

Asiakas on tyytymätön vakuutusyhtiön kielteiseen korvauspäätökseen ja katsoo, että kyseessä on kolarivakuutuksen edellytykset täyttävä korvattava vahinkotapahtuma. Asiakas vaatii vakuutusyhtiötä korvaamaan moottorikelkan vauriot kaskovakuutuksesta.

Asiakas kertoo, että jäisessä vasemmalle kääntyvässä mutkassa kelkka ei kääntynyt, vaan meni suoraan kannokkoon. Kelkka törmäsi kantoon ja pysähtyi arviolta kymmenen metrin päähän pitäen kovaa rätinää. Rätinä johtui siitä, että katkennut tukitanko oli mennyt vetoakselin väliin ja kiertynyt sen ympärille. Asiakas arvioi kannon osuneen kelkan etupukin iskunvaimentajan alapuoliseen kiinnitysakseliin. Arvio perustuu siihen, että liukukiskot ovat ehjät. Isku on siis osunut liukukiskojen väliin aiheuttaen etupukin iskunvaimentajan voimakkaan pohjaamisen. Iskunvai­men­tajan isku ylöspäin on katkaissut etupukin haarukan välityksellä etupukin yläkiinnitysakselin vasemmalta puolelta, ja katkennut tukitanko on telamattoon osuessaan kiertynyt vetoakselin ympärille. Koska kelkka on vielä liikkunut, on akseli repeytynyt osittain irti kelkan rungosta kelkan oikealta puolelta liike-energian voimasta. Asiakas kertoo onnettomuuden jälkeen ajaneensa moottorikelkalla 40 minuutin matkan kävelyvauhtia. Asiakas myös kertoo vaihtaneensa ennen onnettomuutta kelkkaan etupukin jousen käyden samalla läpi koko alustan. Asiakas katsoo, että mikäli alustassa olisi ollut vahinkotarkastajan väittämiä väsymiä, olisi hän ne varmasti huomannut, koska maalin murtumat olisivat olleet merkki materiaalin väsymisestä. Mitään merkkejä väsymisestä ei ollut havaittavissa.

Asiakas katsoo, etteivät vahinkotarkastajan lausunnossaan mainitseman VTT:n tutkiman kelkan vauriot ole vastaavanlaisia kuin hänen kelkassaan. Lisäksi kyseisessä kelkassa on erilainen runko, eikä kahta onnettomuutta voi ylipäätään verrata mitenkään toisiinsa, koska vauriomekanismit ovat erilaiset. Asiakas myös katsoo, että vahinkotarkastajan lausunnossaan mainitsemat esimerkkikuvat muiden kelkkojen vaurioista eivät ole vertailukelpoisia asiakkaan tapaukseen.

Asiakas katsoo, että tarkastaja on virheellisesti todennut onnettomuudessa tulleet repeämät väsymismurtumiksi. Vahinkotarkastajan väitteeseen siitä, että tukitankoon kohdistuu etupukin rasitusta vain holkkien välityksellä, asiakas vastaa, että holkit ovat viiden senttimetrin mittaiset tukitangon ympärillä olevat putket, ja niiden välityksellä rasitus kohdistuu nimenomaan suoraan tukitankoon. Koska etupukin iskunvaimentaja on kiinni etupukissa, alapuolelta tulevat iskut kohdistuvat suoraan etupukin välityksellä tukitankoon, joka tässä tapauksessa katkesi törmäyksestä tulleen iskun vaikutuksesta.

Lisäkirjelmässään asiakas toteaa saaneensa vahinkotarkastajalta vahvistuksen siitä, ettei vahinkotarkastaja ole fyysisesti nähnyt asiakkaan moottorikelkkaa. Näin ollen asiakas katsoo, että vahinkotarkastajan kommentit perustuvat hänen henkilökohtaisiin mielipiteisiinsä ja kuulopuheisiin. Vahinkotarkastajan väitteeseen siitä, ettei alakiinnitysakselissa ole havaittavissa törmäyksen tai iskun aiheuttamia vaurioita, asiakas vastaa, että katkennut yläpuolinen tukitanko on paksuudeltaan 15 millimetriä ja sen materiaali on alumiini. Alapuolinen kiinnitysakseli on paksuudeltaan 40 millimetriä, materiaalina alumiini ja sen sisällä on koko matkalla 10 millimetriä paksu teräspultti. Etupukki on myös terästä. Ulosajossa kannon aiheuttaman alapuolisen iskun voima on välittynyt näiden yläpuolista tukitankoa lujuudeltaan merkittävästi vahvempien osien välityksellä yläpuoliseen tukitankoon, joka on siis katkennut, osunut telamattoon ja kiertynyt ja takertunut vetoakselin ympärille ja liike-energiasta johtuen revennyt irti kelkan rungosta eli telatunnelista.

Asiakas toteaa, että Lapin ammattikorkeakoulussa työskentelevän tekniikan lisensiaatti TK:n raportin mukaan tukitangon väsymisalueet ovat suhteellisen pieniä, kuvan perusteella alle 20 prosenttia tangon pinta-alasta. Asiakkaan mukaan tämä on niin sanottua normaalia kulumaa 11 000 kilometriä ajetussa moottorikelkassa. Asiakas myös toteaa, että TK ei ole tutkinut kelkan runkoa, vaan ainoastaan onnettomuuden seurauksena katkenneen tukintangon, jota myös raportissa mainittu “sitkeä murtumispinta” koskee. Asiakas katsoo, että katkenneen tukitangon kuluminen on ollut niin vähäistä, että ilman tätä ulosajoa tanko ei olisi katkennut, vaan oletettavasti kestänyt koko kelkan elinkaaren. Asiakas on yhtä mieltä siitä, että loppumurtuma on ylikuormituksen aiheuttamaa murtumaa. Asiakkaan mukaan ylikuormitus aiheutui kovasta iskusta alhaalta päin, kun kelkka osui ulosajossa kantoon, jousitus löi pohjaan ja näin osuman voima siirtyi etupukin välityksellä tukitankoon, joka katkesi.

Asiakas katsoo, että S Oy:n johtopäätös siitä, että vauriot eivät olisi yhden törmäyksen aiheuttamia, on vain arvaus, eikä sitä voida näyttää toteen. Kyseessä on onnettomuus, jossa kelkka on ajautunut kelkkareitiltä sivuun reitillä olleesta paannejäästä johtuen.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toistaa kielteisen kantansa ja viittaa asiassa annettuihin korvauspäätöksiin ja niiden perusteluihin sekä toteaa, ettei moottorikelkassa ole havaittu sellaisia vaurioita, joiden voitaisiin katsoa olevan seurausta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta, vakuutuksen kohteeseen ulkoapäin vaikuttaneesta tapahtumasta.

Yhtiö vetoaa vastineen liitteenä toimittamaansa S Oy:n lausuntoon koskien asiakkaan valituksessaan esittämiä väitteitä sekä Lapin ammattikorkeakoulun TK:n 20.9.2025 antamaan raporttiin koskien moottorikelkan tukitangolle tehtyä materiaalitutkimusta.

Yhtiö toteaa, että TK:n suorittamassa elektronimikroskoopilla tehdyssä tutkimuksessa asiakkaan moottorikelkan rungon katkenneessa yläkiinnitystangossa on havaittu väsymismurtuma-alueita. Kyseiset alueet on merkitty raportin kuvaan. Yhtiön mukaan murtuma-alue kattaa merkittävän osan tangon leikkauspinta-alasta ja tämä viittaa siihen, että vaurioiden aiheuttaja on materiaalin pitkäaikainen väsyminen, jolloin tangon katkeaminen ei ole yhden törmäyksen aiheuttama. Väsymismurtumat heikentävät rungon rakennetta niin, ettei se ole ilmoitetussa vahinkotapahtumassa enää vastannut moottorikelkan valmistajan suunnittelemaa lujuutta. Tämän seurauksena moottorikelkan runko ei ole kestänyt ilmoitetussa vahinkotapauksessa tullutta rasitusta, josta on seurannut leikkauspinnassa havaittu ”sitkeä murtumispinta”.

Yhtiö toteaa, että moottorikelkan rakenteiden on oltava täysin ehjät, jotta ne kestävät moottorikelkkailusta syntyvää rasitusta. Kun rasitusvaurioita alkaa syntyä, kelkan rakenteiden kestävyys alkaa heiketä nopeasti. Moottorikelkat on suunniteltu maastokäyttöön ja ehjän moottorikelkan tulee kestää vaihtelevatkin ajotilanteet, joissa siihen kohdistuu äkillisiä ja voimakkaita voimia. Moottorikelkassa ei ole havaittu alapuolisessa kiinnitysakselissa mitään törmäyksen tai iskun aiheuttamia vaurioita, ei myöskään sen etupukissa. Mikään ei viittaa siihen, että alakiinnitysakseliin olisi kohdistunut ulkopuolinen voimakas isku, joka olisi aiheuttanut yläkiinnitystangon katkeamisen. Kelkalla on pystytty ajamaan ilmoitetun tapahtuman jälkeen 40 minuuttia.

Yhtiö katsoo, että Lapin ammattikorkeakoulun tekemä materiaalitutkimus tukee S Oy:n vahinkotarkastajan lausuntoa siitä, että rungossa on ollut havaittavissa tyypillisiä väsymisestä aiheutuneita murtumia. Yhtiö myös viittaa asiakkaan toteamukseen siitä, että noin 20 prosentin väsymismurtuma-alue on normaalia kulumaa 11 000 kilometriä ajetussa moottorikelkassa, ja toteaa asiassa tulleen näytetyksi, että kelkan runko on ollut ennen vahinkoa väsymismurtumien heikentämä, minkä vuoksi kelkan runko on kerrotussa tilanteessa pettänyt.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnan käytettävissä on ollut seuraavat selvitykset:

S Oy:n lausunto 5.6.2025 sisältäen myös vahinkotarkastajan myöhemmät kannanotot asiakkaan esittämiin väitteisiin. Aiemmin esitetyn lisäksi lausunnossa muun muassa todetaan seuraavaa:

• Moottorikelkan telatunnelissa on molemmin puolin havaittavissa selkeäitä väsymismurtumia, eikä yhdessä törmäyksessä aiheudu tämän kaltaisia murtumia, vaan törmäyksessä metalli muuttaa muotoaan. Valettu metalli voi murtua yhdessä törmäyksessä, mutta sellaisia osia ei ole tässä tapauksessa vaurioitunut.
• Alapuolisessa kiinnitysakselissa ei ole havaittavissa törmäyksen tai iskun aiheuttamia vaurioita, eikä myöskään etupukissa. Asiassa ei ole esitetty minkäänlaista näyttöä siitä, että alakiinnitysakseliin olisi kohdistunut voimakas isku.
• Etupukkia molemmin puolin olevat haarukat nojaavat yläkiinnitysakselin holkkeihin. Kun etupukin kautta kohdistuu voimakas isku, suurimman kuorman ottaa vastaan kiinnityspultti ja telatunneli, jonka läpi kiinnityspultti menee akselin sisään.
• Kelkan väsymismurtuman heikentämä yläkiinnitysakseli on lopulta katkennut ja kääntynyt eteenpäin. Tällöin on voinut muodostua myös lisää murtumia, koska akselin kiinnityspistekin telatunnelissa on kääntynyt noin 90 astetta oikeasta asennostaan eteenpäin.
• VTT:n tutkimassa kelkassa ei ollut iskun tai törmäyksen aiheuttamia vaurioita, vaan väsymismurtumia. VTT:n tutkimuksessa on hyvin kuvin ja materiaalitutkimuksin esitetty, että tällaiset murtumat muun muassa niittireikien ympärillä ovat väsymismurtumia ja murtumat ovat samanlaisia kuin asiakkaan kelkassa. Väsymismurtumien heikentämään telatunneliin on voinut tulla uusiakin vaurioita tukitangon katketessa, mutta telatunneli on ollut jo valmiiksi väsymismurtumien pilaama.

Lisäksi lausunto sisältää muun muassa:

• kaksi yleiskuvaa asiakkaan moottorikelkasta,
• kuvat telatunnelin molemmista päistä tukitangon kiinnityspulttien kohdalta,
• kuvan telatunnelin vasemmalta puolelta telaston puolelta kuvattuna kohdasta, josta tukitanko on katkennut ja
• kuvan telatunnelin oikealta puolelta telaston puolelta kuvattuna kohdasta, josta vasemmalta puolelta katkennut tukitanko on päässyt kääntymään eteenpäin.
• Kolme kuvaa muista moottorikelkoista, joissa on yhden törmäyksen aiheuttamia vaurioita telatunnelissa ja liukurungossa. Lausunnon mukaan kahdessa esimerkkikuvassa telatunnelissa ei ole murtumia, vaan ainoastaan muodonmuutoksia. Kolmannessa kuvassa yhden törmäyksen iskun todetaan olleen niin voimakas, että liukukiskotkin ovat vääntyneet mutta silti telatunnellissa ei ole murtumia. Asiakkaan kelkassa liukukiskot ovat ehjät.
• Kuvan lausunnossa viitatusta VTT:n tutkiman moottorikelkan etupukin yläpään kiinnityskohdasta, jossa näkyy murtumakohtia rungossa.

Korjaamo K:n 3.6.2025 antama lausunto moottorikelkan vaurioista ja vaurioiden syntytavasta, jossa todetaan seuraavaa:

• Moottorikelkan etupukin ylä- ja alakiinnitysakselit ja takarunko olivat vaurioituneet.
• K:n edustajan näkemyksen mukaan kelkan etupukin iskunvaimennin on pohjannut voimakkaasti ja iskun rasitus on siirtynyt etupukin välityksellä etupukin kiinnitysakseliin, joka on iskun voimasta revennyt irti kelkan rungosta ja kiertynyt vetoakselin ympärille kelkan liike-energiasta johtuen.
• Kyseisellä kelkalla on ajettu noin 11 000 kilometriä.
• Korjaamo K:ssä ole havaittu kyseisen merkkisissä moottorikelkoissa materiaalien väsymisestä johtuvia runkovaurioita tai hiusmurtumia.

Lapin ammattikorkeakoulun tekniikan lisensiaatti TK:n 29.8.2025 antama raportti koskien katkenneelle tukitangolle tehtyä materiaalitutkimusta, jossa todetaan seuraavaa:

• Elektronimikroskoopilla (FESEM) tutkittaessa tukitangon reunoilla näkyy väsymismurtuma-alueita. Väsymisalueiden ovat suhteellisen pieniä. Loppumurtuma on sitkeä, ja sen on edennyt noin 45 asteen kulmassa, mikä on tyypillistä sitkeälle ylikuormituksen aiheuttamalle murtumalle.
• Johtopäätöksenä vaurion todetaan aiheutuneen alumiinisen tangon väsymisestä, joka on johtanut ylikuormituksen aiheuttamaan sitkeään loppumurtumaan.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, onko asiakkaan moottorikelkan vaurioiden osoitettu aiheutuneen vakuutusehtojen edellyttämällä tavalla äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta, vakuutuksen kohteeseen ulkopäin vaikuttaneesta tapahtumasta.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 69 §:n mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys.

Kaskovakuutusehtojen, voimassa 1.6.2024, kohdan 4.1.1 (Kolarivakuutus, Vakuutustapahtuma) mukaan kolarivakuutus korvaa suoranaisen esinevahingon, jonka on aiheuttanut
- yhteentörmäys
- tieltä suistuminen
- kaatuminen
- äkillinen ja ennalta arvaamaton, vakuutuksen kohteeseen ulkopäin vaikuttanut tapahtuma
[…]

Ehtokohdan 4.1.2 (Rajoitukset) mukaan vakuutus ei korvaa aiheutunutta vahinkoa, kun
- […]
- ajoneuvon osa tai laitteet ovat vahingoittuneet niiden rakenne-, valmistus- tai ainevian, kulumisen tai puutteellisen kunnossapidon vuoksi
- […]
- se on aiheutunut ajoneuvon osasta tai laitteesta ajoneuvolle itselleen, ellei kyseessä ole kohdissa 4.1-4.5 tai 4.7-4.9 mainittujen tapahtumien välitön seuraus
- […].

Asian arviointi

Voimassa olevan oikeuden mukaan näyttötaakka vakuutuksesta korvattavan vahingon sattumisesta on vakuutuskorvausta hakevalla. Jos tämä on näytetty ja vakuutusyhtiö haluaa vedota vakuutuksen rajoitusehtoon, tulee yhtiön näyttää rajoitusehdon soveltuminen tapaukseen.

Sovellettavien vakuutusehtojen mukaan kolarivakuutus korvaa suoranaisen esinevahingon, jonka on aiheuttanut yhteentörmäys, tieltä suistuminen, kaatuminen, äkillinen ja ennalta arvaamaton, vakuutuksen kohteeseen ulkopäin vaikuttanut tapahtuma. Rajoitusehdon mukaan vakuutus ei korvaa aiheutunutta vahinkoa, kun ajoneuvon osa tai laitteet ovat vahingoittuneet niiden rakenne-, valmistus- tai ainevian, kulumisen tai puutteellisen kunnossapidon vuoksi. Rajoitusehdon mukaan vakuutuksesta ei myöskään korvata vahinkoa, joka on aiheutunut ajoneuvon osasta tai laitteesta ajoneuvolle itselleen, ellei kyseessä ole kohdissa 4.1-4.5 tai 4.7-4.9 mainittujen tapahtumien välitön seuraus.

Asiakkaan moottorikelkka, jolla on ajettu 11 000 kilometriä, on vaurioitunut, kun asiakas on moottorikelkkareitillä noin 60 kilometrin tuntivauhdissa loivassa kaarteessa ajautunut sivusuunnassa pois reitiltä kannokkoon tien liukkauden vuoksi. Moottorikelkassa on vahinkotapahtuman jälkeen todettu vaurioita etupukin ylä- ja alakiinnitysakseleissa ja takarungossa.

Vahinkotarkastuksessa kelkan rungon etuosassa olevan ripustuksen poikittaisen tukitangon on todettu menneen poikki aivan sen juuresta vasemmalta, jolloin telamatto on päässyt osumaan tankoon kääntäen sen rikkoutuneen pään kelkan menosuuntaan. Tällöin oikealta puolelta on vääntynyt runkoalue, jossa tuki on ollut kiinni.

Osapuolten välillä on erimielisyyttä siitä, onko tukitangon katkeamisen osoitettu aiheutuneen äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta, vakuutuksen kohdetta ulkoapäin vaikuttaneesta tapahtuneesta vai onko katkeamisen syynä materiaalin väsymisestä aiheutunut kuluminen.

Asiakas katsoo, että tukitanko on katkennut, kun moottorikelkka on vahinkotapahtumassa saanut ulkopuolelta aiheutuneen iskun iskunvai­mentimen alapuoliseen kiinnitysakseliin aiheuttaen iskunvaimentajan voimakkaan pohjaamisen ja näin iskunvaimentajan isku ylöspäin on katkaissut etupukin haarukan välityksellä tukitangon, aiheuttaen muut vauriot. Asiakas on toimittanut näkemyksensä tueksi korjaamo K:n lausunnon vaurioiden syntytavasta. Asiakas on myös vedonnut muun muassa siihen, ettei hän ole havainnut moottorikelkan alustassa merkkejä väsymisestä ennen onnettomuutta.

Vakuutusyhtiö katsoo S Oy:n lausuntoon ja Lapin ammattikorkeakoulun tukitangolle tekemään materiaalitutkimukseen vedoten, että vaurioiden aiheuttaja on materiaalien pitkäaikainen väsyminen. S Oy:n lausuntoon vedoten yhtiö myös katsoo, ettei kelkassa ole havaittu sellaisia ulkopuolisen iskun tai törmäyksen aiheuttamia vaurioita, jotka olisivat voineet aiheuttaa tukitangon katkeamisen.

S Oy on lausunnossaan todennut muun muassa, että tukitangon molempien päiden kiinnityspulttien alueilla kelkan rungossa on havaittavissa metallin väsymisestä aiheutunutta murtumaa. Lausunnon mukaan katkeaminen ei ole voinut tapahtua yhdellä kertaa, vaan se on tapahtunut ajan kuluessa. Lausunnossa todetaan, että kelkan etupukin haarukat tukeutuvat tukitangon holkkeihin, jolloin tukitankoon ei kohdistu etupukin rasitusta suoraan, vaan holkkien välityksellä. Kun etupukin kautta kohdistuu voimakas isku, suurimman kuorman ottaa vastaan kiinnityspultti ja telatunneli, jonka läpi kiinnityspultti menee akselin sisään. Rakenne on suunniteltu ottamaan vastaan ajon aikaisia rasituksia, eikä tukitankoon pääse kohdistumaan ulkoista törmäystä. Lausunnon mukaan alapuolisessa kiinnitysakselissa tai etupukissa ei ole törmäyksen tai iskun aiheuttamia vaurioita.

Lapin ammattikorkeakoulun TK:n raportin mukaan vahinkotapahtuman yhteydessä katkenneeseen tukitankoon elektroniikkamikroskoopilla tehdyssä materiaalitutkimuksessa tukitangon reunoilla on todettu väsymysmurtuma-alueita, jotka ovat suhteellisen pieniä. Johtopäätöksenä raportissa todetaan, että vaurion on aiheuttanut alumiinisen tangon väsyminen, joka on johtanut ylikuormituksen aiheuttamaan sitkeään loppumurtumaan.

Vakuutuslautakunta toteaa, että käytössä olevien selvitysten ja valokuvien perusteella tukitangon molempien päiden kiinnityspulttien alueilla kelkan rungossa on havaittavissa pieniä halkeamia, jotka vaikuttuvat tyypillisiltä väsymismurtumilta. Ottaen huomioon vahinkotarkastuslausunnossa kuvattu yhdessä törmäyksessä metallille tyypillisesti aiheutuva muodon muuttuminen, lautakunta pitää todennäköisenä, että kaikki halkeamakohdat eivät ole syntyneet vahinkotapahtumassa 18.4.2025. Sen sijaan lautakunta pitää todennäköisenä, että murtumakohdat ovat lisääntyneet vahingon seurauksena.

Lautakunta myös toteaa, että katkenneeseen tukitankoon tehdyn materiaalitutkimuksen perusteella asiassa on kiistatonta, että tangossa on väsymismurtumaa. Erimielisyyttä on siitä, onko väsymismurtumaa ollut siinä määrin, että se on aiheuttanut tukitangon katkeamisen, vai olisiko vastaava katkeaminen tullut kyseeseen myös ennalta ehjän tukitangon kohdalla kuvatun kaltaisessa vahinkotapahtumassa.

Asiassa esitettyjen selvitysten perusteella lautakunta katsoo asiassa tulleen osoitetuksi, ettei tukitankoon pääse kohdistumaan suoraa ulkoista iskua. Epäselväksi sen sijaan jää, missä määrin tukitankoon on voinut tässä tilanteessa kohdistua rasitusta ja olisiko katkeaminen voinut tapahtua ilman aiempia väsymismurtumia.

Lautakunta pitää sinänsä mahdollisena asiakkaan asiassa esittämää vahinkomekanismia, jonka seurauksena tukitanko on katkennut ja muut vauriot aiheutuneet. Ottaen kuitenkin huomioon se, ettei vahinkotarkastuksessa alatukivarressa tai etupukissa ole todettu ulkoisen iskun aiheuttamia vaurioita sekä tukitangossa todetut väsymismurtuma-alueet ja rungossa todetut väsymismurtumiin viittaavat halkeamat, lautakunta pitää vahingon todennäköisempinä syynä väsymismurtumien aiheuttamaa heikentymistä.

Lautakunta katsoo, että asiassa esitettyjen selvitysten ja valokuvien perusteella asiassa on tullut näytetyksi, että tukitangon katkeamisen syynä on ollut hitaasti edennyt materiaalin väsyminen. Näin ollen tukitangon katkeamisen ei voida katsoa aiheutuneen vakuutusehdoissa tarkoitetusta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vakuutuksen kohteeseen ulkopäin vaikuttaneesta tapahtumasta. Tukitangon katkeamisen seurauksena moottorikelkkaan on aiheutunut muita vaurioita, joiden osalta lautakunta katsoo olevan kyse rajoitusehdon tarkoittamalla tavalla ajoneuvon oman osan aiheuttamista vaurioista.

Edellä mainituin perustein lautakunta katsoo, että ajoneuvon vaurioissa on ollut kyse toisaalta rajoitusehdon tarkoittamasta aineen väsymisestä aiheutuneesta vahingosta, ja toisaalta ajoneuvon osasta ajoneuvolle itselleen aiheutuneesta vahingosta. Näin ollen Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita asiassa muutosta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Koponen
sihteeri Toukonen

Jäsenet:
Koskinen
Ståhlberg
Yrttiaho