Tapahtumatiedot

A (s. 1975) haki korvausta koronavirusrokotteen aiheuttamasta lääkevahingosta 8.9.2021 päivätyllä lääkevahinkoilmoituksella.

A sai ensimmäisen annoksen koronavirusrokotetta 31.3.2021 ja toisen annoksen 13.8.2021 Spikevax-valmisteella (Moderna).

Vahinkoilmoituksessaan A kertoi, että hänellä ilmeni viikon kuluttua ensimmäisen koronavirusrokoteannoksen saamisesta olkavarren rokotuskohdassa noin 10 cm kokoinen punainen ympyränmuotoinen alue. Illalla saunan jälkeen koko olkavarsi ja rintakehä sekä kaulan alue olivat punaisia. Kurkku tuntui paksulta ja nieleminen ikävältä. A otti allergialääkkeen, jonka avulla reaktio ohittui. Toisen koronavirusrokoteannoksen jälkeen 16.8.2021 A oli aamusta huonovointinen. A joutui lähtemään pois töistä huonon olon ja huimauksen takia. Oireet jatkuivat. A:n mukaan astmalääkäri oli arvioinut, että astman pahenemisvaihe johtui rokotteen saamisesta. A kertoi kuntonsa romahtaneen.

Vakuutusyhtiö antoi asiassa korvauspäätöksen 28.7.2022. Yhtiö totesi, ettei A ollut käynyt lääkärissä ensimmäisen koronavirusrokoteannoksen saamisen jälkeen, joten punoitusta ei voitu todentaa potilasasiakirjoista. Yhtiö katsoi toissijaisesti, että punoitusoireessa oli kyse vakuutusehtojen kohdassa 6.1 tarkoitetusta kohtuudella siedettävästä haittavaikutuksesta, jota ei korvata lääkevahinkovakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö katsoi korvauspäätöksessään hengitysoireiden, huimauksen ja astman pahenemisen osalta, etteivät oireet olleet todennäköisesti seurausta Spikevax-koronavirusrokotteen saamisesta. A oli käynyt heinäkuussa 2021 useamman kerran vastaanotolla hengitysoireiden vuoksi. Oireilu oli näin ollen alkanut jo ennen toisen koronavirusrokoteannoksen saamista. Huimausoiretta pidettiin sisäkorvaperäisenä, eikä koronavirusrokotteiden tiedetä aiheuttavan pitkittynyttä huimausta. Yhtiö ei maksanut A:lle korvausta lääkevahinkovakuutuksesta.

A haki vakuutusyhtiön korvauspäätökseen muutosta. A katsoi, että hänellä oli selkeä neurologinen rokotehaitta. A:lla oli laaja-alaisia hermostollisia oireita. Neuropsykologisissa tutkimuksissa ilmeni työmuistin alenemaa ja kuormituksen aiheuttamaa keskittymisen vaikeutta, mikä ei kuitenkaan ollut ADD- tai ADHD-tyyppistä. A:n mielestä oireilu sopi rokotehaittatyyppiseen oireiluun. A oli saanut avun neurologi B:ltä, joka oli todennut, että A:lla oli selkeä neurologinen rokotehaitta. Myös keuhkopoliklinikan tekstissä 19.9.2022 luki, ettei rokotehaitan mahdollisuus ollut poissuljettu. Yksityinen lääkäriasema ohjasi 22.8.2022 A:n neurologisiin tutkimuksiin, joihin hänet olisi pitänyt määrätä jo alkuvaiheessa, jolloin huimaus oli jo kaatavaa eikä A pysynyt pystyssä.

A totesi oikaisupyynnössään edelleen, että 8.11.2022 rasituskokeen kirjauksessa on virheellistä tietoa, jota ei suostuttu muuttamaan hänen pyynnöstään huolimatta. Lääkärin mielestä A:lla ei ollut poikkeavaa huimausta. A ei kuitenkaan pysynyt polkemisen jälkeen pystyssä ilman kalusteista kiinnipitämistä. Alkuvuodesta 2023 työterveyshuollossa tehtiin toiminnallisia testejä, jotka tekivät A:sta jalattoman useiksi tunneiksi. Tällöin A haluttiin lähettää toiminnallisten häiriöiden poliklinikalle, johon hän ei kuitenkaan halunnut mennä, koska hänellä oli neurologin kirjaus, jonka mukaan kyse ei ollut toiminnallisesta häiriöstä tai psykogeenisestä ongelmasta.

A totesi oikaisupyynnössään edelleen, että hän hakeutui psykoterapiaan traumaattisen tapahtuman seurauksena. A:lle asetettiin virheellisesti diagnoosiksi ahdistuneisuus, vaikka kyseessä oli traumatilanne. A:sta tuntui, että tämä vei lääkäreiden ajatuksia väärään suuntaan, vaikka A ei ollut masentunut tai ahdistunut.

A totesi oikaisupyynnössään edelleen, että hän halusi takaisin juoksupoluille, mutta dysautonomia, fatiikki ja ohutsäieneuropatia (SFN)-oireet jarruttivat tavoitteen saavuttamista. A pysyi jo pystyssä ja huimaus oli vähentynyt, mutta kuormitus aina lisäsi arkea hankaloittavia oireita. A:lla ilmeni huimauksen ja tasapainovaikeuksien lisäksi vapinaa, puutumista, hapetuksen laskua, päänsärkyä, kuulon heikentymistä, akkommodaatiohäiriön vaikeutumista, raajojen kylmyyttä ja monia muita oireita, joita hän ei muistinsa heikentymisen vuoksi edes muistanut. A:lla oli lääkitys, jonka myötä hänen vointinsa oli alkanut parantua. A oli ajautunut lääkevahingon vuoksi hankalaan taloudelliseen tilanteeseen, eikä hän edelleenkään pystynyt työskentelemään.

Vakuutusyhtiö antoi asiassa korvauspäätöksen 29.1.2025. Yhtiö ei muuttanut päätöstään ensimmäisen koronavirusrokoteannoksen jälkeisen oireilun osalta. Yhtiö katsoi edelleen, että A:lla ilmenneet hengitystieoireet, huimaus, vapina ja astman paheneminen olivat rokotteesta

riippumattomia vaivoja ja liittyivät rokotetta todennäköisemmin aiemmin alkaneen astman ja keuhkosairauden oireiluun. A:n ilmoittamien hermostollisten oireiden, kognitiivisten häiriöiden ja dysautonomian osalta yhtiö katsoi, etteivät ne olleet todennäköisesti aiheutuneet A:n saamista koronavirusrokotteista. Oirekuvaa pidettiin long covid -tyyppisenä. Lääkkeiden sääntelyviranomaisten kansainvälisen yhteenliittymän (ICMRA) 5.7.2023 antaman lausunnon mukaan niin sanottua long covid -tilaa ei ole tunnistettu koronavirusrokotteiden mahdolliseksi haittavaikutukseksi. Vallitsevan lääketieteellisen tietämyksen perusteella mRNA-rokote ei aiheuta long covid -oireistoa, joka on Covid-19-infektion jälkitila. mRNA-rokotteet eivät sisällä itse virusta, eivätkä voi aiheuttaa virusinfektiota. Koronavirusrokotteiden tiedetään voivan aiheuttaa rokotusreaktiolle tyypillisiä yleisoireita, kuten kuumetta, väsymystä ja huonovointisuutta. Spikevax-rokotteen valmisteyhteenvetojen haittavaikutustiedoissa todetaan, että rokotteen aiheuttamat yleisoireet ovat voimakkuudeltaan yleensä lieviä tai kohtalaisia ja häviävät muutaman vuorokauden kuluessa rokotuksen jälkeen. A:n myöhemmin raportoimat moninaisetkognitiiviset oireet eivät sopineet akuutiksi rokotereaktioksi. Yhtiö ei maksanut A:lle korvausta lääkevahinkovakuutuksesta.

Asiakkaan valitus

A ilmoittaa asiamiehen välityksellä tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön korvauspäätöksiin ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta. A vaatii korvausta tarpeellisista sairaanhoito- ja muista kuluista, ansionmenetyksestä, tilapäisestä haitasta ja pysyvästä haitasta.

A toistaa korvauskäsittelyn aikana esittämänsä perustelut. Lisäksi A toteaa, että vaikka hän on jo ennen rokotehaittaoireiden ilmenemistä kärsinyt astmasta ja selkärankareumasta, on hän ollut sosiaalinen ja aktiivinen ihminen. Rokotehaittaoireiden vaikutus hänen vointiinsa on ollut selkeä ja muutos raju, mikä ilmenee uusina laaja-alaisina ja vaikeina oireina sekä ennestään olleen astman oireiden pahenemisena. A ei ole pystynyt oireiden alkamisen jälkeen käymään töissä tai harrastamaan liikuntaa. Lisäksi tavallisten kotiaskareiden tekeminen on ollut haasteellista. A:n työsuhde on lopulta irtisanottu jatkuvien sairauspoissaolojen ja lääkärien toteaman työkyvyttömyyden takia.

A käy läpi itseään koskevaa lääketieteellistä selvitystä sekä vaatimiensa korvausmäärien perusteita.

Lisäkirjelmässään A toteaa lisäksi, että hän vaatii viivästyskorkojen maksamista. A katsoo, että hänellä ilmenneiden oireiden ja koronavirusrokotteiden saamisen välinen syy-yhteys on todennäköinen, koska hänellä todettuun haittaan ei ole saatu muuta mahdollista selittävää syytä kuin rokotteet. Vaikka muita syitä olisikin, niin rokotteet ovat kiistatta todennäköisin syy.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toistaa korvauspäätöksissään esittämänsä perustelut ja katsoo, ettei asiassa ole miltään osin kyse vakuutusehtojen kohdassa 4 tarkoitetusta lääkevahingosta.

Lääketieteellinen selvitys

Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 31.3.2021—7.10.2025.

31.3.2021 päivätyn potilaskertomuksen mukaan A sai ensimmäinen koronavirusrokoteannoksen Spikevax-valmisteella.

28.4.2021 päivätyn potilaskirjauksen mukaan A:lla oli flunssaoireita.

9.—15.7.2021 tehtyjen potilaskirjausten mukaan A:lla oli flunssaoireita.

13.8.2021 päivätyn potilaskertomuksen mukaan A sai toisen koronavirusrokoteannoksen Spikevax-valmisteella.

16.8.2021 päivätyn etäkontaktitekstin mukaan A:n ääni oli lähtenyt. A:lla oli ilmennyt huimausta, ja hän oli joutunut lähtemään pois töistä.

1.9.2021 päivätyn terveyskeskuslääkärin tekstin mukaan A:lla on perussairautena astma. A kertoi, että hänellä oli ilmennyt toisen koronavirusrokoteannoksen saamisesta lähtien painon tunnetta rinnassa ja välillä hengitysvaikeuksia ja limaisuutta. A sai Prednisolon-kortisonikuurin.

7.9.2021 päivätyn terveyskeskuslääkärin tekstin mukaan A:n vointi oli edelleen huono. PEF-mittaustulokset olivat olleet normaaleja. Lääkäri arvioi, että kyse oli astman pahentumisesta. Kortisonilääkitystä jatkettiin ja astmalääkitystä tehostettiin väliaikaisesti.

9.9.2021 akuuttivastaanoton tekstin mukaan A:lla on astman lisäksi perussairauksina selkärankareuma ja fibromyalgia. A:lla on hypermobiliteettia. Lisäksi A:lla on todettu HLA B27 -antigeeni. Tekstin kirjauspäivänä A:lle oli tullut astmalääkkeen ottamisen jälkeen ahdistava olo ja syke oli kohonnut. A oli hakeutunut päivystykseen, jossa oirekuva oli jo helpottanut. A:lla oli paniikkikohtaustaustaa ja ajankohtaisesti ahdistuneisuutta ja stressiä. Lääkäri arvioi, että kohtausoireen taustalla oli paniikki- tai ahdistuneisuushäiriö.

6.10.2021 päivätyn korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikan tekstin mukaan A tuli vastaanotolle huimauksen vuoksi. Esitetietojen mukaan oireilu oli alkanut 13.8.2021 koronavirusrokotteen saamisesta lähtien. Alkuvaiheessa pahimpana oireena oli ollut hengenahdistusoireilu, jonka takia huimausoireilu oli jäänyt vähemmälle huomiolle. A oli tottunut juoksemaan 5–10 km lenkkejä, mutta oireiden takia hän ei ollut pystynyt juoksemaan seitsemään viikkoon. Vastaanotolla tehdyissä tutkimuksissa todettiin lievä diskantin symmetrinen kuulonalenema ja lievä huojutus Romberg-testissä. Lääkäri arvioi, että huimaus johtui sisäkorvan tasapainojärjestelmän häiriöstä.

29.3.2022 päivätyn keuhkosairauksien poliklinikan tekstin mukaan A kertoi, että hänellä oli ilmennyt viikon kuluttua ensimmäisen koronavirusrokoteannoksen saamisesta allerginen reaktio pistosalueella. A ei ollut mennyt tuolloin lääkäriin, vaan hän oli ottanut vain antihistamiinia. Toisen koronavirusrokoteannoksen saamisen jälkeen astma oli pahentunut. A oli saanut useita Prednisolon-kortisonikuureja. Astmahoitoa oli tehostettu, minkä myötä rasituksensieto oli parantunut, mutta ei täysin korjaantunut. Astmahoitoa jatkettiin entiseen tapaan, koska tilanne oli menossa parempaan suuntaan.

5.4.2022 päivätyn työterveyshuollon tekstin mukaan keuhkojen tilanne oli menossa parempaan suuntaan. PEF-mittausten tulokset olivat parantuneet. A ei pystynyt vielä kävelemään normaalia vauhtia ja hengenahdistusoireita ilmeni edelleen. A:n kanssa sovittiin sairausloman jälkeisestä kevennetystä työhön paluusta.

25.7.2022 päivätyn potilaskertomuksen mukaan A:lla oli ilmennyt kesäkuussa 2022 joinakin aamuina vapinaa. Sitten oli alkanut ilmetä käsien vapinaa rasituksessa ja rasituksen jälkeen. A ei kokenut olevansa työkuntoinen. Vastaanotolla vapinaa ei todettu. A sai lähetteen laboratoriokoetutkimuksiin.

8.11.2022 spiroergometriatutkimuksen perusteella A:n suorituskyky oli lievästi alentunut. Lääkäri arvioi, että tämä oli todennäköisesti yhteydessä siihen, ettei A ollut ajankohtaisesti liikkunut paljoa. Spirometriassa ei todettu poikkeavaa. Hengitystaajuus oli normaalin ylärajoilla/lievästi lisääntynyt palautumisvaiheen alussa ja aivan rasituksen lopulla. Oireina oli jalkojen väsyminen ja suhteellisen voimakas hengenahdistustuntemus.

9.11.2022 päivätyn neurologian poliklinikan tekstin mukaan A tuli vastaanotolle tasapainohäiriöiden, vapinan ja muun laaja-alaisen neurokognitiivisen oirekuvan takia. Esitietojen mukaan A:lla oli ilmennyt muutaman päivän kuluttua elokuussa 2021 saadun koronavirusrokotteen saamisesta huonoa olo ja huimausta laivankansityyppisenä. Lisäksi oli ilmennyt tasapainon epävarmuutta. Sittemmin oli ilmennyt keskittymiskyvyn ja aloitekyvyn huonontumista, muistin huonontumista, kuormittuneisuutta sosiaalisissa tilanteissa, yläraajojen vapinaa, fatiikkityyppistä uupumusta ja liiallista uneliaisuutta. A koki, että hänen fyysinen suorituskykynsä oli heikentynyt. A kertoi rintakehällä ilmenneestä surinatuntemuksesta sekä pään oudoista tuntemuksista, kuten kylmäämisestä. A:lle aiemmin tehdyissä verikoetutkimuksissa ei ollut todettu poikkeavaa. Vastaanotolla tehdyssä kliinisessä tutkimuksessa todettiin, että A oli väsyneen oloinen. Perusliikkumissa oli lievää varovaisuutta ja jähmeyttä. Neurologinen status oli normaali. A sai lähetteen neuropsykologiseen tutkimukseen sekä likvortutkimukseen.

30.1.2023 päivätyn neuropsykologisen tutkimuksen lausunnon yhteenvedon mukaan A:lla ilmeni jonkin verran väsymistä ja keskittymisvaikeutta. Ohjatussa pöytätason työskentelyssä ei tullut esiin selviä toiminnanohjauksen häiriöitä, mutta havaittavissa oli lievää tarkkaavuuden säätelyn epävarmuutta. Suoriutumisen nopeus ja tarkkuus vaihtelivat hieman, ja visumotorinen prosessointinopeus jäi lievän hitaaksi. Työmuistissa oli lievää epävarmuutta, joka tuli laskemisessakin esiin. Uuden aineksen oppiminen ja asioiden palauttaminen viivästetysti mieleen sujuivat normaalisti. Hahmottaminen oli toimivaa, ja vahvuutena oli näönvarainen päättely, joka sujui selvästi keskitasoa paremmin. Kielellinen päättely ylsi arvioiduilta osin keskitasoon, mutta kirjoitusnäytteessä tuli viitteellisesti esiin A:n epäilemää lukivaikeutta, ja sanasujuvuus oli hieman vaihtelevaa. Haastattelussa A kuvasi aloite- ja keskittymiskyvyn sekä muistin heikentymistä osana elokuussa 2021 koronavirusrokotteen jälkeen kehittynyttä neurologista oireistoa. A oli epäillyt vanhastaankin itsellään tarkkaavuusvaikeuksia, mutta itsearviointikyselyn tulokset eivät viitanneet ADHD:n tasoiseen ongelmaan. A kuvaili arkisuoriutumistaan rajoittuneeksi etenkin fyysisten oireiden vuoksi. A arvioi, ettei hän ollut työkykyinen. A kuvaili mielialaansa valoisaksi. A oli saanut psyykkiseen kuormittuneisuuteen psykoterapiaa. Psykologi arvioi, että tutkimusten perusteella oli todettavissa pääosin odotuksenmukaisessa kognitiivisessa suoriutumisessa lievää tarkkaavuuden säätelyn ja työmuistin epävarmuutta. Löydökset sopivat selittymään psyykkisellä ja fyysisellä kuormittuneisuudella, eikä esiin tullut selviä tai johdonmukaisia viitteitä elimellisperäisestä häiriöstä. Lievätkin tarkkaavuus- ja työmuistioireet voivat voimistaa työssä kuormittumista, mutta merkittäviä kognitiivisen työkyvyn rajoitteita ei ollut todettavissa. Työkyvyn kannalta keskeisimmältä vaikutti fyysisistä oireista kuntoutuminen.

8.2.2023 päivätyn neuropoliklinikan tekstin mukaan A:lta otetussa selkäydinnestenäytteessä ei todettu viitteitä keskushermostotulehduksesta. Myös muut A:lle tehdyt tutkimukset olivat löydöksiltään normaalit. Neurologiseen ongelmatiikkaan viittaavaa ei tullut esille. Neurologian poliklinikalle ei sovittu jatkotutkimuksia tai seurantaa.

24.3.2023 päivätyn neurologi B:n etäkontaktin tekstin mukaan A:lle aloitettiin dysautonomian hoito, johon kuului Emconcor-lääkitys ja vagaalinen stimulaatio eri menetelmin. Toisessa vaiheessa aloitettaisiin LDN-hoito. Neurologi arvioi etävastaanotolla, että A:n tapauksessa oli kyse tyypillisestä neurologisesta rokotehaitasta muiden diagnoosien lisäksi. Neurologi piti oirekuvaa long covid -tyyppisenä. A:lla oli taustalla ilmeisesti traumaperäinen stressihäiriö, jolla ei neurologin arvion mukaan ollut mitään tekemistä nykyoireiden kanssa. Neurologin mukaan kyse ei ollut toiminnallisista tai psykogeenisistä oireista. Neurologi asetti A:lle diagnooseiksi G90.8 Dysautonomia ja SFN-tyyppiset oireet ja Y59 Moderna rokotteen haittavaikutus.

26.4.2023 päivätyn neurologi B:n vastaanoton tekstin mukaan kognitiivinen häiriö oli moniajovaikeustyyppinen. Aistiärsykkeet häiritsivät keskittymistä voimakkaasti. A ei voinut käydä elokuvissa. Neurologin mukaan A:lta löytyivät kaikki dysautonomian oireet. A ei ollut alkuun kiinnittänyt huomiota sykkeen nousemiseen, mutta myöhemmin A:lla oli ilmennyt yli 100 sykkeitä, joita Ventoline-lääkitys oli pahentanut. A:lla oli vaikea lämmönsäätelyn häiriö. A ei sietänyt kuumaa. A:lla oli äärimmäistä hikoilua sekä ääreisosien palelua, joka paheni rasituksesta. A:lla oli valkosormisuutta. A:lla oli tihentynyt virtsaamisen tarve ja hidastunut suolentoiminta. Akkommodaatiovaikeus oli huomattava. A:lla oli vaikeasti ylivirittynyt olo. A:lla oli ollut tinnitusta sekä väreilyä erityisesti rintakehän alueella. Ajankohtaisesti väreilyä oli koko kehon alueella. SFN-oireina A:lla oli pistelyä, polttelua ja puutumista etenkin sääristä distaalisesti. Rasitus pahensi oireita. Fyysinen rasituksensieto oli 20–30 % ja kognitiivinen rasituksensieto enintään 50 %. Emconcor-lääkitys ja vagaalinen stimulaatio olivat auttaneet dysautonomiaoireisiin. A:lla ei ollut enää sykkeennousua. Lämmönsäätelyhäiriö oli lieventynyt. LDN-lääkitys aloitettiin. A:lla oli melko vaikea turvotustaipumus, jonka osalta neurologi suositteli lisätutkimuksia terveyskeskuksen kautta.

24.5.2023 päivätyn työterveyshuollon tekstin mukaan A oli kokenut hyötyneensä LDN-lääkityksestä. A pystyi jo kävelemään normaalia vauhtia ilman, että hänen sykkeensä nousi poikkeavasti. Pihahommista oli tullut käsien vapinaa niin, että A oli joutunut pitämään lepopäivän. Tämä oli kuitenkin riittänyt palautumiseen, aiemmin palautumiseen oli voinut mennä viikkojakin.

14.6.2023 päivätyn työterveyshuollon tekstin mukaan A:lla oli ilmennyt näkökentässä liikkuvia tummia muutoksia, jotka olivat oikeassa silmässä pitkulaisia ja vasemmalla ehkä jonkin verran pienempiä. A sai lähetteen silmäpoliklinikalle.

11.7.2023 päivätyn silmätautien poliklinikan tekstin mukaan A:lla todettiin hyvänlaatuisia lasiaistiivistymiä.

17.7.2024 päivätyn potilaskertomuksen mukaan A:lla oli ollut muutaman päivän ajan paineen tunnetta päässä. Kliinisessä tutkimuksessa ei todettu oiretta selittävää löydöstä. Lääkäri arvioi, että kyse saattoi olla Montelukast-lääkityksen haittavaikutuksesta. Lääkäri suositteli lääkkeen tauottamista 2–3 viikoksi.

22.7.2024 päivätyn työterveyshuollon tekstin mukaan A kertoi, että hänellä oli uutena oireena pään heiluminen.

31.1.2025 päivätyn kuntoutumistutkimuslausunnon yhteenvedon mukaan kognitiivisessa tiedonkäsittelyssä todettiin kahden vuoden takaista tutkimusta vastaavasti hyvät päättelytaidot ja normaali asioiden mieleen painaminen ja muistissa säilyttäminen sekä visuaalisen että kielellisen aineksen osalta. Aiempaa vastaavasti oli nähtävissä lievää työmuistin ja tarkkaavuuden säätelyn kuormitusalttiutta sekä osin lievää ja osin kohtalaista hitautta käsisilmäyhteistyön prosessointisujuvuudessa. Väsymysoireistoon liittyen A oli omaksunut käyttöönsä muun muassa pacing-menetelmän. A oli oppinut säätelemään kuormitustasoaan.

17.4.2025 päivätyn kuntoutuspoliklinikan tekstin mukaan A oli kuntoutunut jonkin verran, mutta hän oli edelleen työkyvytön. A:lla oli alkanut kesällä 2024 pään nyökkäävä vapina, joka tuli vastaanotolla esiin koko haastattelun ajan. A kertoi kärsivänsä myös esimerkiksi kylkien krampeista ja raajojen vapinasta, mutta niitä ei vastaanotolla havaittu. A:lle oli tehty syyskuussa 2024 pään magneettitutkimus, jossa ei ollut todettu oireita selittäviä löydöksiä.

25.8.2025 päivätyn neurologian poliklinikan tekstin mukaan A tuli pään nyökkäävän vapinan takia arvioon. Vastaanotolla A liikkui sujuvasti, mutta kävelytahti oli hivenen odotettua hitaampi. Mieliala kuvautui vaikeasta elämäntilanteesta huolimatta eutyymisenä. Pään alueella oli lähes koko vastaanoton ajan pientä nyökkäävää vapinaa. Pää oli lähes koko ajan hieman oikealle kääntyneenä. Vapina jatkui sekä levossa että liikkeessä. Myös oikeassa kädessä vaikutti olevan ajoittaista lievää aktivaatiovapinaa. Romberg-testissä ilmeni oikealla kallistamista ja sivuaskeleen tarve. Neurologille tuli tunnustellessa vaikutelma kaulan etuosien kohonneesta lihastonuksesta, muilta osin lihastonus vaikutti normaalilta. Neurologi arvioi, että A:lla saattoi olla lievää dystonista oiretta, joka aiheutti pään vapinaoireen ja lievää pään kääntymistä oikealle. Oirekuva oli kuitenkin ajankohtaisesti lievä. Dystoniaepäilyn vuoksi sovittiin kontrollista.

29.9.2025 päivätyn kuntoutustutkimuspoliklinikan tekstin mukaan A:lla oli työkykyä eniten haittaavana oireena heikko rasituksensieto. PEM-oireita ilmeni hyvin herkästi fyysisestä ja sosiaalisesta rasituksesta: vapina (päässä, käsissä ja lisääntyvästi koko kehossa), pahoinvointi, äänen käheytyminen, päänsärky, hermokipuja jalkaterissä ja pohkeissa, puutumista ja värin vaihtumista käsissä sekä lihasten maitohapoille menemistä ja voimattomuutta. Nivusissa oli kipuja kävellessä. Jalkapohjissa oli kipuja ja tunnon herkistymistä. Jaloissa oli puutumista ja pistelyä. Alaselässä oli kipuja sekä levossa että rasituksessa. Huimausta ilmeni rasituksessa. Fyysinen ja sosiaalinen rasitus aiheutti kognitiivisten oireiden pahentumista. Keuhkoissa oli rohinaa. A:lla oli yskimistä, limaa ja hengenahdistusta rasituksessa. Ylikuormitustilanne heikensi unta. Vessakäyntejä saattoi olla yön aikana jopa viisi.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse siitä, ovatko A:lla ilmenneet astman paheneminen, huimaus, vapina, rasituksensiedon heikentyminen sekä kognitiiviset ja muut moninaiset oireet seurausta Spikevax-koronavirusrokotteiden saamisesta.

Sovellettavat vakuutusehdot

Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2021 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut.

Ehtojen kohdan 5 (Korvattavat vahingot) mukaan lääkevahinko korvataan silloin, kun vahingonkärsinyt on vahingon seurauksena
- ollut työkyvyttömänä yhtäjaksoisesti vähintään 14 päivää tai kun hänen ruumiintoimintonsa ovat muutoin olleet yhtäjaksoisesti heikentyneinä vähintään 14 päivää
- saanut pysyvän ruumiinvamman tai sairauden tai
- kuollut.

Tämän kohdan ensimmäisestä kappaleesta riippumatta vahingonkärsineelle korvataan välttämättömät ja tarpeelliset sairaanhoitokustannukset ja ansionmenetys, mikäli nämä yhteenlaskettuna ylittävät 85 euroa jäljempänä kohdassa 7 määritellyllä tavalla laskettuna.

Ehtojen kohdan 6.1 mukaan vahinkoa ei korvata, jos se tai lääkkeen aiheuttama osa vahingosta olisi kohtuudella pitänyt sietää lääkkeen käytön haittavaikutuksena seuraavat seikat huomioon ottaen:
- hoidetun sairauden laatu ja vaikeusaste
- vahingonkärsineen yleinen terveydentila
- vahingon laajuus
- asiantuntijan mahdollisuus ennakoida lääkkeen vaikutukset ja
- muut vastaavat seikat.

Asian arviointi

Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan henkilövahinko, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Tämä tarkoittaa, että vahingolla voi olla useita mahdollisia syitä, mutta lääkkeen käyttö on kaikki syyt kokonaisuutena huomioiden todennäköisin. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon lääkkeellä hoidettava sairaus tai vamma, korvauksen hakijan muut sairaudet ja kokonaisterveydentila, hänen saamansa hoito ja hoitotoimenpiteet sekä kyseinen lääke ja muu mahdollinen lääkitys. Syy-yhteys arvioidaan lääketieteellisen tietämyksen ja kokemuksen perusteella. Pelkästään ajallinen yhteys eli se seikka, että oireet ovat ilmaantuneet lääkkeen käytön aikana tai pian käytön jälkeen, ei riitä todistamaan lääkkeen käytön ja vahingon välistä todennäköistä syy-yhteyttä.

Vakuutuslautakunnan käytössä olevan selvityksen mukaan A:lla on perussairauksina astma, selkärankareuma ja fibromyalgia. A sai ensimmäisen koronavirusrokoteannoksen 31.3.2021 Spikevax-valmisteella. Kertomansa mukaan A:lla ilmeni noin viikon kuluttua ensimmäisen koronavirusrokotteen saamisesta pistokohdan iho-oire, olkavarren ja rintakehän punaisuutta sekä ikävää tuntemusta kurkussa. Allergialääke auttoi oireisiin, eikä A hakeutunut lääkäriin.

A sai toisen koronavirusrokoteannoksen 13.8.2021 Spikevax-valmisteella. Kolmen päivän kuluttua rokotteen saamisesta A joutui lähtemään pois töistä huimauksen takia. Syyskuussa 2021 A kertoi, että hänellä oli ilmennyt rokotteen saamisesta lähtien painon tunnetta rinnassa ja välillä hengitysvaikeutta sekä limaisuutta. A sai useamman kortisonikuurin astman pahenemisvaihe-epäilyn takia. Lokakuussa 2021 A:lla todettiin lievä diskantin symmetrinen kuulonalenema ja lievä huojutus Romberg-testissä. Huimausoireen arveltiin johtuvan sisäkorvan tasapainojärjestelmän häiriöstä. Huhtikuussa 2022 A:n tilanne oli parempi keuhko-oireiden osalta. Heinäkuussa 2022 A:lla ilmeni käsien vapinaa rasituksessa. Marraskuussa 2022 tehdyssä spiroergometriatutkimuksessa todettiin suorituskyvyn olevan lievästi alentunut.

Marraskuussa 2022 A:ta tutkittiin neurologian poliklinikalla tasapainohäiriöiden, vapinan ja muun laaja-alaisen neurokognitiivisen oirekuvan takia, mutta oireiden syy jäi epäselväksi. A:lla oli ilmennyt keskittymiskyvyn ja aloitekyvyn huonontumista, muistin huonontumista, kuormittuneisuutta sosiaalisissa tilanteissa, yläraajojen vapinaa, fatiikkityyppistä uupumusta, liiallista uneliaisuutta, suorituskyvyn heikentymistä, rintakehän surinatuntemusta ja outoja tuntemuksia päässä, kuten pään kylmäämistä.

Tammikuussa 2023 A:lle tehdyssä neuropsykologisessa tutkimuksessa todettiin lievää tarkkaavuuden säätelyn ja työmuistin epävarmuutta. Maaliskuussa 2023 neurologi B arveli A:n oireistossa olevan kyse neurologisesta rokotehaitasta. A:lle aloitettiin dysautonomian hoito, johon kuului Emconcor-lääkitys ja vagaalinen stimulaatio. Huhtikuussa 2023 neurologi B määräsi A:lle LDN-lääkityksen. Toukokuussa 2023 A koki toimintakykynsä parantuneen jonkin verran.

Heinäkuussa 2024 A:lla ilmeni paineentunnetta päässä ja pään nyökkäävää vapinaa. Tammikuussa 2025 A:lle tehtiin kuntoutustutkimus, joka oli löydöksiltään kaksi vuotta aiemmin tehtyä tutkimusta vastaava. Syyskuussa 2025 A:n rasituksensieto oli edelleen huono, ja oirekuva oli muutoinkin entistä vastaava.

1. Lyhytaikaisesti ilmenneet ihon punoitus ja kurkun tuntemukset.

A kertoi vahinkoilmoituksessaan, että hänellä ilmeni viikon kuluttua ensimmäisen koronavirusrokoteannoksen saamisesta punaisuutta olkavarressa, rintakehällä ja kaulan alueella. Lisäksi A:lla oli tuntemuksia kurkussa. A:n mukaan oireet ohittuivat nopeasti allergialääkkeen avulla, minkä vuoksi hän ei hakeutunut lääkärin vastaanotolle. Vakuutusyhtiö katsoi korvauspäätöksessään, ettei punoitusoireesta mahdollisesti aiheutunut vahinko ollut lääkevahinkovakuutuksesta korvattava, koska oireet eivät olleet todettavissa potilaskirjauksista. Yhtiö katsoi toissijaisesti, että punoitusoireessa on ollut joka tapauksessa kyse vakuutusehtojen kohdassa 6.1 tarkoitetusta kohtuudella siedettävästä haittavaikutuksesta, jota ei korvata lääkevahinkovakuutuksesta.

Vakuutuslautakunta toteaa, että kun A:n koronavirusrokotteen aiheuttamiksi sopivat oireet ohittuivat nopeasti allergialääkkeellä, A:lla ei ollut mitään tarvetta hakeutua terveydenhuoltoon oireiden vuoksi. Vaikka vahingonkärsijällä sinänsä on näyttötaakka aiheutuneesta vahingosta, Vakuutuslautakunta katsoo, ettei vakuutusyhtiö voi tässä tapauksessa evätä korvausta ainoastaan sillä perusteella, ettei alkuvaiheen oireista ole kirjausta potilasasiakirjoissa.

Vakuutusehtoihin sisältyvän rajoitusehdon mukaan lääkevahinkoa ei korvata, jos lääkkeen haittavaikutus olisi kohtuudella pitänyt sietää ottaen huomioon hoidetun sairauden laatu ja vaikeusaste, vahingonkärsineen yleinen terveydentila, vahingon laajuus ja asiantuntijan mahdollisuus ennakoida lääkkeen vaikutukset sekä muut vastaavat seikat.

Vakuutuslautakunta on viitannut aiemmassa ratkaisukäytännössään sopimusoikeuden yleisiin tulkintaperiaatteisiin ja todennut, ettei rajoitusehdon tulkintaa voi laajentaa rajoitusehdon sanamuodon mukaisesta tulkinnasta kattamaan myös muita, sanamuotoon rinnastettavia tilanteita. Lautakunta on kiinnittänyt huomiota nyt kyseessä olevan rajoitusehdon kohtaan, jonka mukaan arvioinnissa otetaan huomioon hoidetun sairauden laatu ja vaikeusaste. Lautakunta on katsonut, että rajoitusehto voi tulla sovellettavaksi vain tilanteissa, joissa lääkkeen käytön tarkoituksena on hoitaa lääkkeen käyttäjän olemassa olevaa sairautta. Sanamuotonsa mukaisesti ehto ei sen sijaan sovellu tilanteisiin, joissa lääkettä annetaan puhtaasti ennaltaehkäisevässä tarkoituksessa. Lautakunta on todennut, että rajoitusehtojen suppean tulkinnan oppi huomioiden ehdon tulkintaa ei voida myöskään laajentaa kattamaan sellaisia tilanteita, joissa ei ole kyse olemassa olevan sairauden hoidosta, vaan lääkettä annetaan terveelle henkilölle sairauden ennaltaehkäisemiseksi.

Vakuutuslautakunta toteaa, että nyt puheena olevassa tapauksessa Spikevax-koronavirusrokote on annettu A:lle puhtaasti ennaltaehkäisevässä tarkoituksessa. Rokotteella ei ole hoidettu mitään olemassa olevaa sairautta, vaan sen tarkoituksena on ollut ennaltaehkäistä yhteiskunnassa laajasti levinnyttä ja pandemiaksi luokiteltua SARS-CoV-2-viruksen aiheuttamaa COVID-19-tautia. Näin ollen Vakuutuslautakunta katsoo, että kyseessä oleva rajoitusehto ei sovellu nyt puheena olevaan tapaukseen eikä vakuutusyhtiö voi tässä tapauksessa siihen tehokkaasti vedota. Lautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö korvaa A:lla ilmenneen, lyhyen aikaa kestäneen punoitusreaktion vakuutusehtojensa mukaisesti.

2. Astman paheneminen ja muut moninaiset oireet

Vakuutuslautakunta viittaa käytettävissään olevaan A:ta koskevaan lääketieteelliseen selvitykseen ja toteaa, että A:lla on perussairautena astma, jota hän on sairastanut jo pitkään ennen koronavirusrokotteiden saamista. Ennen toisen koronavirusrokotteen saamista A sairasti lisäksi infektioita. Koronavirusrokotteiden ei tiedetä aiheuttavan astmaa tai astman pahentumista. Vakuutuslautakunta katsoo, ettei A:lla ilmennyt astmaoireiden pahentuminen ole todennäköisessä syy-yhteydessä Spikevax-koronavirusrokotteeseen.

Vakuutuslautakunta toteaa, ettei A:lla todettu sisäkorvaperäinen kuulonalenema sovi koronavirusrokotteen aiheuttamaksi. Muiden A:n korvattavaksi hakemien oireiden osalta lautakunta toteaa, etteivät oireet ole ajallisessa yhteydessä koronavirusrokotteiden saamiseen. Lautakunta katsoo, etteivät A:lla todettu sisäkorvaperäinen kuulonalenema ja A:lla ilmenneet muut moninaiset oireet ole todennäköisesti Spikevax-koronavirusrokotteiden aiheuttamia.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö maksaa A:lle korvauksen 31.3.2021 saadun koronavirusrokotteen jälkeen ilmenneestä punoitusoireesta aiheutuneen vahingon vakuutusehtojensa mukaisesti. Muilta osin Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norio                                             
Sihteeri Pippola

Jäsenet

Jokelainen
Järvinen
Mervaala
Soinila