Tapahtumatiedot
Asiakkaiden vuonna 1966 rakennetussa omakotitalossa tapahtui vesivahinko 7.1.2024. Vahinko aiheutui vesiputkien ja lämpöpattereiden jäätymisestä, joka puolestaan johtui toimimattomasta vesi-ilmalämpöpumpusta ja sen myötä lämpötilan laskemisesta rakennuksessa. Vahinkoa aiheutui kylpyhuoneen, pukuhuoneen, autotallin ja aitan sekä olohuoneen ulkoseinustalla yhteensä noin 36 neliömetrin alueella.
Rakennuksessa oli käynnissä vahinkohetkellä peruskorjaus, minkä vuoksi asiakkaat eivät asuneet siellä.
Vakuutusyhtiö korvasi muun ohella kastuneiden rakenteiden korjauksen. Putkiston ja lämpöpattereiden osalta vakuutusyhtiö korvasi vahingon ottaen huomioon ikävähennyksenä sen, että laitteiden käyttöönottovuosi oli 2014. Irtaimiston varastointikuluja korvattiin viiden kuukauden ajalta ja sijaisasumisen kuluja kertakorvauksena neljältä kuukaudelta. Vesi-ilmalämpöpumpun korjausta ei korvattu.
Asiakkaiden valitus
Asiakkaat vaativat, että vakuutusyhtiö korvaa vesi-ilmalämpöpumpun sisäyksikön korjauksen; putkistojen ja pattereiden vahingon siten, että ikävähennys lasketaan vuodesta 2016; irtaimiston varastoinnin kustannukset sekä sijaisasumisen kulut korkoineen täysimääräisestä koko korjausajalta.
Vakuutusyhtiö teki putkiston korjaustyön osalta korvausmäärään 27 prosentin vähennyksen putkiston iän perusteella sekä rikkoutuneiden patterien osalta 54 prosentin vähennyksen. Putkistot ja patterit oli kuitenkin uusittu vuonna 2016 eikä vakuutusyhtiön katsomin tavoin 2014.
Asiakkaat vuokrasivat kontin irtaimiston säilyttämiseksi korjaustöiden ajaksi. Kontti täytyi vuokrata vuodeksi. Koska konttiin vietyä irtaimistoa ei ollut mahdollista säilyttää kylmässä tilassa kondensoitumisen aiheuttamien mahdollisten vaurioiden vuoksi, asiakkaiden täytyi eristää kontin sisäosa, josta aiheutui kuluja. Jos irtaimisto olisi siirretty muualle sisävarastoon, olisi siitä aiheutunut kuljetuskuluja. Asiakkaiden täytyi korjaustöiden vuoksi siirtää irtaimistoa pois myös muualta kuin itse vahinkopaikalta, jotta vahinkopaikalla ollut irtaimisto oli mahdollista siirtää toisaalle korjaustöiden ajaksi. Vakuutusyhtiön valitsema urakoitsija ei voinut aloittaa korjaustöitä kuin vasta syksyllä 2024, joten vakuutusyhtiön tulee korvata säilytyskulut vuoden 2024 loppuun asti. Vakuutusyhtiö korvasi irtaimiston varastoinnista yhteensä 1 500 euroa vain viiden kuukauden ajalta. Vakuutusyhtiö ei myöskään huomioinut miltään osin kontin siirtokuluja vahinkopaikkaan sekä sieltä pois. Yhtiö ei suorittanut siirtokuluista korvausta edes 36 neliön osalta, minkä se ilmoitti hyväksyvänsä.
Asiakkaat joutuivat vahingon vuoksi hankkimaan sijaisasunnon 1.4.2024 alkaen. Kyseisen asunnon vuokra oli 800 euroa kuukaudessa. Asiakkaille aiheutui vuokrasopimuksen lisäksi kuluja vuokra-asunnon sähkö- ja vesimaksuista. Vakuutusyhtiö maksoi asumisen keskeytyksestä korvauksia 700–800 euroa aikaväliltä huhtikuu-heinäkuu 2024 eli yhteensä neljältä kuukaudelta. Yhtiön tulee suorittaa korvaus toteutuneiden sijaisasumisen kustannusten perusteella. Asiakkaat eivät olleet sopineet kertakorvauksesta vakuutusyhtiön kanssa.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö kiistää asiakkaiden vaatimukset lukuun ottamatta pattereiden ikävähennystä, irtaimiston siirtokuluja ja sijaisasumisen kuluja jäljempänä yksilöidyin tavoin.
Vakuutusyhtiö maksoi putkien ja pattereiden osalta korvausta siten, että laitteiden käyttöönottovuodeksi katsottiin 2014. Tämä perustui rakennuksen vahinkokartoitusraportissa mainittuun asiakkailta saatuun tietoon. Asiakkaiden toimittamasta Takuu- ja järjestelmätodistuksesta ei ilmennyt, että putkisto olisi asennettu tai uusittu asiakirjaan kirjattuna päivämääränä. Asiakirjan perusteella ei myöskään käynyt ilmi, missä laajuudessa mahdollisia asennus- tai uusimistöitä olisi tehty tai mitä osia taikka kokonaisuuksia työt olisivat koskeneet. Vahinkokartoitusraporttiin tehty asennusvuotta 2014 koskeva merkintä oli putkiston iän määrittämisen kannalta luotettavin esitetty tietolähde.
Pattereiden osalta vakuutusyhtiö hyväksyy korvauksen maksettavaksi siten, että ikävähennys lasketaan vuoden 2016 perusteella.
Asiakkaiden toimittamien kuvien mukaan kontissa oli varastoituna pakkauksissa olevia kodinkoneita ja mönkijä. Asiassa ei ollut riittävällä tavalla osoitettu 12-metrisen kontin välttämättömyyttä vahinkoalueelta siirretyn irtaimiston säilyttämiseksi. Koska muuta ei ollut näytetty, kohtuullisten varastointikulujen arviointi oli tehty kuusimetrisen kontin perusteella.
Vakuutusyhtiö hyväksyy irtaimiston siirrosta korvattavaksi yhdeksän euroa neliömetriltä vahinkoalueelta eli 36 neliömetrin osalta. Asiakkaiden ilmoittama 150 neliömetrin pinta-ala oli kohtuuttoman iso vahingon laajuuteen nähden. Koko kohteen kokonaisala oli 158 neliömetriä ja vahinko oli kohdistunut vain kohteen rajattuun osaan.
Asiakkaiden kanssa käydyn viestittelyn perusteella osapuolet olivat hyväksyneet kertakorvauksen tilapäisasunnon osalta. Korvausmäärästä ei ollut kuitenkaan selkeästi sovittu. Näin ollen vakuutusyhtiö hyväksyy korvattavaksi toteutuneiden kustannusten mukaiset kulut tilapäisasunnon käyttämisestä vakuutusehtojen mukaisesti aikaväliltä 1.4.2024–31.7.2024. Korvauksen määrässä otetaan huomioon jo maksetut korvaukset.
Kiinteistössä oli vahinkohetkellä ollut meneillään laaja peruskorjaustyö. Remontin vuoksi vahinkoon liittyviä korjaustoimenpiteitä ei ollut voitu ajallaan edistää, koska meneillään olleeseen remonttiin liittyviä korjauksia oli pitänyt suorittaa ensin. Saadun selvityksen perusteella vahinkoon liittyvien korjaustöiden kesto oli noin neljä tai viisi kuukautta. Vakuutusyhtiö oli maksanut korvausta irtaimiston säilytyksestä viiden kuukauden ajalta sekä sijaisasunnon kuluista neljän kuukauden ajalta. Asumisen keskeytyminen tätä pidemmältä ajalta oli vahinkotapahtumasta riippumatonta.
Vesi-ilmalämpöpumpun rikkoutuminen oli johtunut vastussäiliön jäätymisestä. Laitteen kansi oli pyöristynyt yläpäästä veden laajentuessa jäätymisen myötä. Laite oli sammunut tai sammutettu 4.1.2024 klo 16.15. Sammuminen oli voinut johtua siitä, että teknisen toimintaperiaatteensa vuoksi ilmalämpöpumpun hyötysuhde laski kovalla pakkasella, jolloin se sammui. Nykyaikaisissa pumpuissa oli sisäänrakennetut sähköllä toimivat lämpövastukset tällaisten tilanteiden varalta. Laitteen vastukset eivät kuitenkaan olleet menneet päälle joko virheellisen sähkökytkennän tai väärien asetusten vuoksi taikka siksi, että laite oli kytketty pois päältä. Koska lämpövastukset eivät olleet käynnistyneet, laite oli päässyt jäätymään pakkaskeleillä.
Laitteessa tulisi olla sulakekytkennät 3×16A + 3×16A. Nyt sulakekytkentä oli ollut 3×20A, joka ei ollut riittävä. Kyseessä oli vakuutusehtojen tarkoittama asennus- tai käyttövirhe. Laitteen valmistajankin lausuman mukaan lämpövastukset eivät olleet menneet päälle siksi, että laite oli virheellisesti kytketty tai siksi, että laitteen asetuksissa ei ollut annettu lupaa lämpövastuksien käynnistymiselle. Kysymyksessä ei siten ollut korvattava vahinko.
Selvitykset
- Vahinkotarkastusraportti
- Sopimus korjauksista 22.3.2024
- Yhteenveto kustannuksista 30.9.2024
- Yhteenveto kustannuksista 15.10.2024
- Merikontin vuokrauksesta esitetty selvitys
- Selvitys sähkökatkoista ja sähkön kulutuksesta 15.1.2024
- Vesi-ilmalämpöpumpun asentajan viesti 15.1.2024
- Selvitys sähköviasta 16.1.2024
- Vesi-ilmalämpöpumpun asentajan ja maahantuojan viestejä
- Vesi-ilmalämpöpumpun kokonaistuotto marraskuusta 2023 tammikuuhun 2024
- Lausunto vesi-ilmalämpöpumpun asennuksesta 27.4.2024
- Asennusohje
- Takuu- ja järjestelmätodistus 4.11.2016 sekä kuvia pattereista ja putkista
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on ratkaistavana putkiston ja pattereiden korjauskustannuksista tehtävä ikävähennys, irtaimiston varastoinnin ja sijaisasumisen kustannusten korvauksen määrä ja vesi-ilmalämpöpumpun sisäyksikön korvattavuus asennuskuluineen.
Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot
Vakuutussopimuslain 70 §:n mukaan vakuutuksenantajan on suoritettava vakuutustapahtumasta johtuva vakuutussopimuksen mukainen korvaus tai ilmoitettava, ettei korvausta suoriteta, joutuisasti ja viimeistään kuukauden kuluttua siitä, kun se on saanut 69 §:ssä tarkoitetut asiakirjat ja tiedot. Viivästyneelle korvaukselle on maksettava korkolaissa säädetty viivästyskorko. Säännöksen 4 momentin mukaan, jos korvauksen määrä ei ole riidaton, vakuutuksenantaja on kuitenkin velvollinen suorittamaan 1 momentissa mainitussa ajassa korvauksen riidattoman osan.
Kotivakuutusehtojen, voimassa 1.1.2023 alkaen, kohdan 3.1 (Äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman turva) mukaan vakuutuksesta korvataan äkillinen ja ennalta arvaamaton välitön esinevahinko, jonka syynä on äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma.
Tästä turvasta ei korvata vakuutustapahtumaa, joka näiden vakuutusehtojen mukaan voitaisiin korvata jostakin muusta turvasta.
Ehtokohdan 3.5 (Vuototurva) mukaan vakuutuksesta korvataan rakennuksen kiinteän LVI-laitteen, -putkiston tai niihin kytketyn kulutuslaitteen äkillisen ja ennalta arvaamattoman rikkoutumisen seurauksena syntyneen vuodon aiheuttama välitön esinevahinko.
Ehtokohdan 4 (Vakuutusturvien yleiset rajoitukset) vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut
1) omaisuudelle tai esineelle - suunnittelu-, asennus-, käsittely- käyttö- tai työvirheestä […]
5) pakkasesta, jäästä, jäätymisestä, kuivuudesta, kuumuudesta, kosteudesta, routimisesta tai maan liikkumisesta eikä lumesta tai sateesta muutoin kuin rankkasade- tai vesistötulvan aiheuttama vahinko.
Ehtokohdan 6.1.1 (Välitön esinevahinko) mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutuksen kohteelle vakuutuksen voimassaoloaikana äkillisesti ja ennalta arvaamatta sattuneesta tapahtumasta aiheutunut välitön esinevahinko vakuutuskirjaan merkityn vakuutusturvan mukaisesti. Korvaamisperusteena esinevahingossa on välittömästi vahingosta aiheutunut menetys, joten käytettyä esinettä ei aina korvata uuden esineen hinnasta. […]
Kohdan 6.1.3.1 (Asumiskäytön keskeytyminen) mukaan vakuutuksesta korvataan vain kohtuulliset ja välttämättömät ylimääräiset asumis-, kuljetus-, varastointi- ja muut vastaavanlaiset kustannukset. Vakuutuksesta korvataan ylimääräiset kulut sellaisesta tilapäisasunnosta, jossa vakuutetut kohtuudella pystyvät asumaan, ottaen huomioon vakuutettujen elämäntilanne ja asumiskäytön keskeytysaika. Vakuutuksesta ei korvata ruokailukustannuksia.
Korvauksena maksetaan enintään 85 % edellä mainituista, vakuutuksenantajan kanssa etukäteen sovituista, todellisista kustannuksista. Vaihto-ehtoisesti asumiskäytön keskeytymisestä maksettava korvaus voidaan sopia myös kertakorvauksena, jolloin vakuutetun ei tarvitse toimittaa selvitystä todellisista ylimääräisistä kustannuksista. Korvausta asumiskäytön keskeytymisestä maksetaan enintään yhdeltä (1) vuodelta.
Ehtokohdan 6.2.1.4 (LVI- ja sähkölaitevähennykset) mukaan rakennuksen putkiston sekä lämpö-, vesi-, ilmastointi- (LVI) ja sähkölaitteiden (S) vahingoissa vahingon määrä lasketaan siten, että korvattavista korjauskustannuksista vähennetään vuotuiset ikävähennykset seuraavasti:
- rakennuksen putkisto, sähkökaapelit ja sähköjohdot 3 %
- muut LVI- ja sähkölaitteet mukaan lukien lämmityskaapelit 6 %.
Vähennys lasketaan putkiston sekä LVI- ja sähkölaitteiden uusimis- tai korjauskustannuksista. Näihin lasketaan kuuluvan myös rakenteiden avaamis- ja sulkemiskustannukset sekä maankaivu-, täyttö- ja niihin liittyvät työkustannukset.
Laitteen ja putkiston ikä lasketaan kalenterivuosina laitteen tai putkiston käyttöönotosta tai putkiston uusimisesta. Laitteen yksittäisen osan korjaus- ja jälleenhankintakustannuksista tehdään ikävähennys koko laitekokonaisuuden iän mukaan, vaikka yksittäinen osa olisikin nuorempi. Vähennystä ei tehdä käyttöönotto- eikä sitä seuraavalta vuodelta. Ikävähennysten laskennassa ensimmäisenä käyttöönottovuotena pidetään sitä vuotta, jolloin laite tai putkisto on otettu käyttöön. Ensimmäinen käyttöönottovuosi päättyy kalenterivuoden vaihtuessa riippumatta siitä, mihin aikaan vuodesta esine on otettu käyttöön. Ikävähennys tehdään myös vahinkovuodelta. Vähennys lasketaan vuodet x ikävähennysprosentti. […]
Asian arviointi
Arvioinnin lähtökohdat
Näyttötaakka vakuutuksesta korvattavan vahingon syntymisestä mukaan lukien vahingon määrä on vakuutuskorvausta hakevalla. Vakuutusyhtiön vedotessa rajoitusehtoon on näyttötaakka rajoitusehdon soveltumisesta puolestaan vakuutusyhtiöllä.
Putkistojen ja pattereiden korvauksesta tehtävä ikävähennys
Vakuutusyhtiö on korvannut putkiston ja pattereiden korjauksen siten, että laitteiden käyttöönottovuodeksi on katsottu 2014 ja ikävähennys on otettu huomioon yhdeksän vuoden ajalta. Vakuutusyhtiö on ilmoittanut lautakunnalle, että se hyväksyy pattereiden osalta korvauksen maksettavaksi asiakkaiden vaatimuksen mukaisesti siten, että ikävähennys lasketaan vuoden 2016 perusteella.
Asiakkaiden toimittama takuu- ja järjestelmätodistus, joka koskee lämmitysputkistoa kysymyksessä olevassa omakotitalossa, on päivätty 4.11.2016. Asiakirja viittaa siten siihen, että kohteessa on tuolloin uusittu lämmitysputkia. Putkista otetuista valokuvista ilmenee päiväys vuodelta 2016 ja putkissa on sama tuotemerkki kuin mainitussa takuu- ja järjestelmätodistuksessa. Edellä esitetyn perusteella lautakunta katsoo asiakkaiden näyttäneen, että putkistot on asennettu vuonna 2016 ja niiden osalta ikävähennys tulee siten tehdä kyseisen ajankohdan perusteella.
Irtaimiston varastointi
Vakuutusyhtiö on korvannut asiakkaille irtaimiston varastoinnista viiden kuukauden ajalta yhteensä 1 500 euroa. Lisäksi yhtiö on ilmoittanut hyväksyvänsä irtaimiston siirrosta yhdeksän euroa nelimetriltä yhteensä 36 neliömetrin osalta. Yhtiö ei ole vakuutussopimuslain 70 §:n 4 momentin mukaisesti suorittanut asiakkaille korvauksen riidatontakaan osaa, mikä sen tulee tehdä ja maksaa korvaukselle myös viivästyskorkoa.
Asiakkaiden mukaan irtaimistoa on jouduttu siirtämään 150 neliömetrin alueelta. Koska kohteessa on tehty vahinkoon liittymättömiä korjaustöitä, on asiakkaiden mukaan irtaimistoa jouduttu siirtämän pois myös muualta kuin vahinkoalueelta, jotta siellä ollut irtaimisto on voitu siirtää toisaalle. Vahinkoa on selvitetty aiheutuneen kylpyhuoneen, pukuhuoneen, autotallin ja aitan sekä pienelle alueelle olohuoneen ulkoseinustalla yhteensä noin 36 neliömetrin alueella. Asiakkaat ovat tehneet kohteessa muita korjaustöitä, jotka eivät liity vesivahinkoon. Kyseisistä korjaustöistä johtuvat irtaimiston varastointikustannukset eivät ole vakuutuksesta korvattavia eikä korvausta ole perusteltua suositella tältä osin enemmälti. Edellä mainituilla perusteilla myöskään asiakkaiden vuokraama 12 metriä pitkä merikontti ei ole ollut tarpeen vahinkoalueen irtaimiston varastoimiseksi. Asiassa ei ole näytetty, että vahingon korjaamisen vuoksi välttämättömiä varastointikustannuksia olisi syntynyt jo suoritettua korvausta enemmälti.
Asiakkaiden mukaan varastointikustannuksia tulee maksaa ajalta 8.1.2024–31.12.2024. Asiakkaiden mukaan kohteen korjaustyöt viivästyivät, koska vakuutusyhtiön valitsema urakoitsija ei voinut aloittaa töitä ennen kuin vasta syksyllä 2024. Vakuutusyhtiön mukaan korjauksia ei voitu tehdä, koska kohteessa oli asiakkaiden oma laaja peruskorjaus menossa ja siihen liittyviä korjauksia piti suorittaa ensin.
Asiassa ei ole esitetty selvitystä korjaustöiden viivästymisen syistä. Asiakkaat eivät ole näyttäneet, että vahingosta johtuisi välttämättömiä varastointikustannuksia pitemmältä ajalta kuin vakuutusyhtiö on korvannut.
Sijaisasumisen kustannukset
Vakuutusyhtiö on korvannut asiakkaille sijaisasumisesta 700–800 euroa neljältä kuukaudelta 1.4.2024 alkaen. Asiakkaiden mukaan sijaisasumisen kulut tulee korvata koko korjausajalta ja myös sähkö- sekä vesimaksut tulee korvata. Vakuutusyhtiö on ilmoittanut lautakunnalle, että se hyväksyy toteutuneet kustannukset tilapäisasunnon käyttämisestä vakuutusehtojen mukaisesti 1.4.2024–31.7.2024 siten, että korvauksen määrässä otetaan huomioon jo maksetut korvaukset. Korvattavaksi tulevat siten myös aiheutuneet sähkö- ja vesimaksut.
Lautakunta on edellä katsonut, ettei asiassa ole esitetty selvitystä korjaustöiden viivästymisen syistä. Asiakkaat eivät ole näyttäneet, että vahingosta johtuisi välttämättömiä ylimääräisiä asumiskustannuksia pitemmältä ajalta kuin vakuutusyhtiö on korvannut.
Vesi-ilmalämpöpumpun sisäyksikön korvattavuus
Asiassa on selvitetty, että rakennukseen oli asennettu vesi-ilmalämpöpumppu marraskuussa 2023. Asiakkaiden sähkön kulutuksesta esitetyn selvityksen mukaan kohteessa on 4.1.2024 tapahtunut merkittävä tiputus sähkönkulutuksessa ja 6.1.2024 eli päivää ennen vahinkotapahtumaa puolestaan merkittävä kasvu. Sääolosuhteista esitetyn selvityksen mukaan 4.1. oli ollut pakkasta yli -26 astetta ja 6.1.2024 puolestaan noin -30 astetta.
Asiassa on selvitetty, että vesi-ilmalämpöpumppu oli asennettu siten, että sähkönsyöttö laitteelle oli toteutella yhdellä syötöllä 3×20A -sulakkeella. Asennusohjeiden mukaan sähkösyötölle oli kaksi pääliitäntää ja kytkentä olisi tullut toteuttaa kahdella kytkennällä (3×16A + 3×16A).
Ulkopuolisen sähköalan yrityksen selvityksen (16.1.2024) mukaan sähkövika oli hajottanut sähkövastuspaketin. Sähkösyötön sulakkeet 3×20A olivat palaneet. Sähköliittymän pääsulakkeet olivat ehjiä.
Vesi-ilmalämpöpumpun asentajan mukaan pumppua ei ollut asennettu virheellisesti. Asennusohjeissa oli esimerkki kytkentätavasta. Laite oli kytketty sähköverkkoon yhdellä 3-vaihe liitännällä, mikä soveltui moniin tapauksiin. Kytkennällä ei ollut merkitystä sulakkeen palamisen ja laitteiston toimimattomuuden kannalta. Asiakas oli itse asettanut laitteen parametrit. Etäyksikkö ei ollut kytkettynä.
Pumpun asennuksesta annetun lausunnon (27.4.2024) mukaan yhden 20A-ylivirtasuojan toimiminen (sulakkeen palaminen) oli normaalia eikä laitteen tullut rikkoutua sen johdosta.
Laitteen maahantuojan mukaan kysymyksessä ei ollut laitevika. Laite oli kytketty virheellisesti. Laitteen rikkoutuminen johtui vastussäiliön jäätymisestä. Säiliön turvalaitteet estävät säiliötä rikkoutumasta sähkövikatilanteessa.
Sähkönkulutusraportit viittaavat siihen, että ilmalämpöpumppu on sammunut 4.1.2024. Sammuminen on voinut johtua siitä, että teknisen toimintaperiaatteensa vuoksi ilmalämpöpumpun hyötysuhde laskee kovalla pakkasella, jolloin se sammuu. Pumpuissa on sisäänrakennetut sähköllä toimivat lämpövastukset, jotka kytkeytyvät päälle kovalla pakkasella.
Edellä esitetyn perusteella ilmalämpöpumppu on asennettu vastoin asennusohjeen 3×16A + 3×16A -kytkentää vain yhdellä 3×20A -kytkennällä. Epäselväksi on jäänyt, kuka on tehnyt sähkövastuksia koskevat asetukset. Pumpun asentajan mukaan ne eivät sisältyneet laitteen asennustyöhön. Sähkönkulutus kohteessa osoittaa, että laitteen sähkövastukset eivät olleet ennen vahinkotapahtumaa käynnistyneet kovasta pakkasesta huolimatta. Ilmavesilämpöpumpun sähkösyötön etusulake oli palanut, mutta pääkeskuksen sulakkeet eivät eikä sähköverkossa ole ilmennyt vikaa tapahtuma-aikana. Asiassa ei ole ilmennyt muuta syytä laitteen rikkoutumiselle kuin asennusvirhe. Näin ollen lautakunta katsoo, ettei kysymyksessä ole korvattava vahinko.
Lopputulos
Lautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö korvaa asiakkaalle putkiston ja pattereiden korjauskustannukset niin, että ikävähennys lasketaan vuoden 2016 perusteella vuoden 2014 sijaan. Lautakunta suosittaa myös, että vakuutusyhtiö suorittaa asiakkaille irtaimiston siirrosta korvausta yhdeksän euroa neliömetriltä yhteensä 36 neliömetrin osalta ja sijaisasumisen sähkö- ja vesikuluista vakuutusehtojen mukaisesti 1.4.2024–31.7.2024 jo maksetut korvaukset huomioon ottaen. Korvauksille on maksettava korkolain mukaista viivästyskorkoa. Lautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön päätöksiin muilta osin.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Koponen
Sihteeri Heikinsalmi
Jäsenet
Kuosa
Rantala
Ståhlberg
Yrttiaho