Tapahtumatiedot

Vakuutettu A on 13.12.2023 hakenut oikeusturvaetua testamentin moittimista koskevaan asiaan. A vaati myötäpuolensa B:n kanssa 30.1.2024 nostetulla kanteella C:n 22.11.2022 tehdyn testamentin kumoamista. Vakuutusyhtiö myönsi A:lle oikeusturvaedun 30.1.2024 alkaen. Riita-asia päättyi, kun asian käsittely jätettiin silleensä, koska A ja B peruuttivat kanteensa, kun asiassa oli päästy sopuun 5.2.2025 päivätyllä perinnönjakosopimuksella.

A haki vakuutusyhtiön päätökseen muutosta vakuutusyhtiön sisäiseltä muutoksenhakuelimeltä ja vaati, että asiassa on katsottava, että riita on syntynyt 30.8.2023, kun A ja B ovat perukirjassa ilmoittaneet, että C:n D:n hyväksi tehtyä testamenttia ei hyväksytä. Vakuutusyhtiön sisäinen muutoksenhakuelin katsoi päätöksessään, että annettua korvausratkaisua ei ole syytä muuttaa, koska asiassa ei ole osoitettu todisteellista testamentin kiistämistä ennen kuin testamentin moitekanne oli nostettu 30.1.2024.

Asiakkaan valitus

A oli tyytymätön vakuutusyhtiön päätökseen ja pyysi asiassaan ratkaisusuositusta Vakuutuslautakunnalta.

Valituksessaan A katsoo edelleen, että tapauksessa on syntynyt vakuutusehtojen mukainen riita 30.8.2023 C:n perunkirjoitustilaisuudessa, kun testamentti on annettu A:lle tiedoksi ja hän ei ole sitä hyväksynyt. Tämä on ilmoitettu suullisesti perunkirjoitustilaisuudessa testamenttiin vetoavalle. Samassa yhteydessä on ilmoitettu syy sille, miksi testamenttia ei hyväksytä. A:n ja B:n näkemyksen mukaan C ei ole ollut testamentintekokelpoinen testamenttia tehdessään. Koska tilanne oli riitautunut perunkirjoitustilaisuudessa, oli perunkirjoituksen uskottu mies kirjannut perukirjaan pyynnön lisäajasta perunkirjoituksen toimittamiselle sillä perusteella, että testamenttia tullaan todennäköisesti moittimaan.

A toistaa valituksessaan myös vakuutusyhtiön viittaamat osiot FINEn ratkaisusuosituksesta ja toteaa, että niistä myös ilmenee nimenomaisesti, ettei vakuutusehtojen mukainen riitautuminen edellytä kanteen nostamista käräjäoikeudessa. A toteaa myös, että vakuutusyhtiölle on pyritty esittämään selvitys siitä, ettei testamentin tiedoksisaanteihin ole tapana kirjoittaa, jos testamenttia ei hyvästä, vaan niihin kirjataan, jos testamentti hyväksytään. A huomauttaa myös, että hänen myötäpuolensa B on saanut omasta vakuutusyhtiöstään oikeusturvaedun 30.8.2023 lukien.

Vakuutusyhtiön vastineen jälkeen toimittamassaan lisäkirjelmässä A huomauttaa ensinnäkin, että vakuutusyhtiö on kertonut hänen asiamiehelleen puhelimitse, ettei oikeusturvaetua voisi myöntää ennen kuin kanne on nostettu. Niin ikään A kiistää, että 13.11.2023 vastapuolelle toimitettu kirje ilmentäisi miltään osin epätietoisuuttaa siitä, vetoaako testamentinsaaja testamenttiin. Tämä on tosiasiassa tapahtunut jo perunkirjoitustilausuudessa. Testamentinsaajalle on myös jo tuolloin esitetty näyttöä testamentintekijän testamentintekokelpoisuudesta. Kirje ei myöskään missään kohtaa anna tulkintaa siitä, että A olisi miltään osin luopumassa vaatimuksistaan testamentinsaajaa kohtaan.

Vakuutusyhtiön vastine

Vastineessaan vakuutusyhtiö toistaa asian tapahtumatiedot sekä sen käsittelyn kulun vakuutusyhtiössä.

Yhtiö viittaa edelleen tapauksessa sovellettaviin vakuutusehtoihin ja toteaa, että vakuutetun tulee osoittaa vakuutustapahtuman sattuminen ja että tästä tapahtumasta on aiheutunut korvattavia kuluja. Asiassa on siten kyse siitä, milloin kyseessä olevaa testamenttia koskeva asia riitautui ehtokohdan 4.1 edellyttämällä tavalla ja toisaalta siitä, oliko ja mihin saakka asiassa kyse ehtokohdan 7.5.1 mukaisesta asian alustavasta selvittelystä, joka ei ole vakuutuksesta korvattavaa.

Vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan asiakas ei ole voinut näyttää vaatimuksen (testamenttiin perustuva oikeus) todisteellista ja yksilöityä kiistämistä ennen kuin testamentin moitekanne oli 30.1.2024 päivätyllä hakemuksella pantu vireille. Pelkkä perukirjan maininta testamentin todennäköisestä moittimisesta ei ole osoitus todisteellisesta ja yksilöidystä kiistämisestä. Yhtiön näkemyksen mukaan se, että oikeudenomistajat olivat vielä 13.11.2023 epätietoisia sen suhteen, vetoaako testamentinsaaja testamenttiin vai ei, osoittaa asian olleen alustavasti selviteltävänä. Tätä osoittaa myös testamentinsaajan ilmoitus 8.12.2023 mahdollisesta neuvotteluhalukkuudesta. Selvyyden vuoksi yhtiö huomauttaa, ettei toisen vakuutusyhtiön antama mahdollisesti erisisältöinen korvauspäätös ole merkityksellinen oikeusturvaetua myönnettäessä.

Lopuksi vakuutusyhtiö toteaa vielä, ettei A ole osoittanut, että hän olisi vedonnut moitekanteessa 30.1.2024 viitattuihin todisteisiin ennen moitekanteen nostamista. Näin ollen asia ei yhtiön näkemyksen mukaan olisi ollut myöskään ennen kanteen vireillepanoa ehtokohdan 3 edellyttämällä tavalla saatettavissa välittömästi käräjäoikeuden käsiteltäväksi.

Edellä selostetuin perustein yhtiö toteaa edelleen, ettei asiaan voida myöntää oikeusturvaetua.

A:n lisäkirjelmän jälkeen laatimassaan lisävastineessaan yhtiö toteaa vielä, testamentinsaaja oli perillisten 8.12.2023 kannanottopyynnön jälkeen ilmaissut neuvotteluhalukkuutensa, jonka jälkeen perilliset ilmaisivat testamentin moitekanteen myötä tahtonsa vedota testamentin pätemättömyyteen. Asia on kuitenkin sovittu perinnönjakosopimuksella 5.2.2025 siten, että testamentinsaajaa saa pesän tililtä rahasuorituksen ja näin luopui osittain testamenttiin perustuvista vaatimuksistaan. Näin ollen yhtiö katsoo, että ennen moitekanteen nostamista kyse on ollut tulevaan perinnönjakoon liittyvästä selvittelystä eikä asia ollut vielä riitautunut vakuutusehtojen tarkoittamalla tavalla.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, milloin testamentin moitetta koskevassa asiassa on syntynyt vakuutusehtojen mukainen vakuutustapahtuma ja tulisiko vakuutusyhtiön suorittaa korvausta ennen moitekanteen nostamista suoritetuista toimenpiteistä.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Perintökaaren 14 luvun 4 §:n 1 momentin mukaan testamentin tekijän kuoltua on testamentin saajan annettava testamentti tiedoksi perillisille haastemiehen välityksellä tai muutoin todistettavasti ja heille on annettava samalla oikeaksi todistettu jäljennös testamentista. Jos testamentti on tehty suullisesti, on perillisille annettava oikeaksi todistettu jäljennös testamentin todistajien kuulustelusta laaditusta tuomioistuimen pöytäkirjasta tai muu kirjallinen selvitys testamentin sisällöstä.

Perintökaaren 14 luvun 5 §:n mukaan, jos perillinen tahtoo moittia testamenttia 13 luvussa mainituilla perusteilla, hänen on nostettava kanne kuuden kuukauden kuluessa saatuaan testamentista 4 §:n mukaisesti tiedon. Perillisellä ei kuitenkaan ole moiteoikeutta, jos hän on hyväksynyt testamentin tai muulla todistettavalla tavalla luopunut moiteoikeudestaan.

Tapaukseen sovellettavien vakuutusehtojen kohdan 3 mukaan vakuutettu voi käyttää vakuutusta Suomessa tai muissa Pohjois­maissa syntyneissä vakuutustapahtumissa, jotka voidaan välittömästi saattaa Suomessa käsiteltäväksi käräjäoikeudessa tai vastaavassa pohjoismaisessa tuomioistuimessa. Lisäksi edellytetään, että ne seikat, joihin vakuutustapahtuma perustuu, ovat syntyneet Pohjois­maiden alueella.

Sovellettavien vakuutusehtojen kohdan 4.1 mukaan vakuutuksesta korvattava vakuutustapahtuma on riita- ja hakemusasiassa
- riidan syntyminen. Riita on syntynyt, kun perusteeltaan ja määrältään yksilöity vaatimus on todisteellisesti ja yksilöidysti kiistetty perusteen tai määrän osalta.

Vakuutuksesta korvataan vakuutuksen voimassaoloaikana sattunut vakuutustapahtuma.

Ehtojen kohdan 5.1 mukaan vakuutuksesta ei korvata vakuutetulle aiheutuvia kuluja asiassa, jossa vaatimuksen kiistämistä ei voida osoittaa.

Tapaukseen sovellettavien vakuutusehtojen kohdan 7.3 mukaan vakuutuksesta korvataan välttämättömät ja kohtuulliset asianajo- ja oikeudenkäyntikulut seuraavasti:

Kohdan 7.3.1 mukaan riita- ja hakemusasiassa vakuutetulle asiamiehen käyttämisestä aiheutuneet kulut.

Jos edellytyksenä asian saattamiselle tuomioistuimen tutkittavaksi on jokin oikeustoimi tai jossakin elimessä tai toimituksessa tehty päätös, kustannukset korvataan siitä lukien, kun asia voidaan saattaa käräjäoikeuden käsiteltäväksi.

Ehtokohdan 7.5.1 mukaan vakuutuksesta ei korvata kuluja, jotka ovat aiheutuneet ennen vakuutustapahtumaa suoritetuista toimenpiteistä tai asian alustavasta selvittelystä taikka sellaisesta riitaisen asian selvittelystä tai hoitamisesta, jonka seurauksena vakuutettu perustellustikin luopuu vaatimuksistaan vastapuoltaan kohtaan.

Asian arviointi

Vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta korvattava vakuutustapahtuma on riita- ja hakemusasiassa riidan syntyminen. Riita on syntynyt, kun perusteeltaan ja määrältään yksilöity vaatimus on kiistetty todisteellisesti perusteen tai määrän osalta. Ehtojen mukaan vakuutuksesta ei korvata kustannuksia, jotka ovat aiheutuneet ennen vakuutustapahtumaa suoritetuista toimenpiteistä tai asian alustavasta selvittelystä.

Käsillä olevassa tapauksessa vakuutusyhtiö on myöntänyt A:lle oikeusturvaedun testamentin moitetta koskevaan asiaan. Yhtiö on korvannut A:lle asianajokuluja siitä asti, kun moitekanne on tullut vireille käräjäoikeudessa 30.1.2023. Tätä edeltävältä ajalta A:n asianajokuluja ei ole korvattu, koska yhtiö on katsonut, että asiassa on syntynyt ehtojen mukainen riita vasta kanteen vireille tullessa ja että tätä ennen suoritetut toimenpiteet ovat olleet asian alustavaa selvittelyä. A:n näkemyksen mukaan riita on syntynyt perunkirjoitustilaisuudessa, kun testamentti on annettu A:lle tiedoksi, eikä hän ole sitä hyväksynyt. Tämä on ilmoitettu suullisesti perunkirjoitustilaisuudessa ja uskottu mies on tämän johdosta kirjannut lisäaikapyynnön perintöverotuksen toimittamiselle, koska ”testamenttia tullaan todennäköisesti moittimaan käräjäoikeudessa”.

Lautakunta toteaa, että perintökaaren mukaan perillinen voi moittia testamenttia nostamalla moitekanteen kuuden kuukauden kuluessa saatuaan tiedon testamentista lain 4 §:n mukaisesti. Moiteoikeuden menettää, jos perittävä on hyväksynyt testamentin tai perittävä on muulla todisteellisella tavalla luopunut moiteoikeudestaan. Vakuutuslautakunnan käsityksen mukaan nyt käsillä olevassa tapauksessa on riidatonta, että A ei ole perunkirjoitustilaisuudessa hyväksynyt testamenttia taikka todisteellisesti luopunut moiteoikeudestaan. Näin ollen moitekanne on ollut saatettavissa käräjäoikeuteen heti perunkirjoitustilaisuuden jälkeen. Vakuutuslautakunnan aikaisemmassa ratkaisukäytännössä on katsottu, ettei testamenttia koskevan asian riitautuminen ole edellyttänyt moitekanteen nostamista, vaan riidan on katsottu syntyneen, jos testamenttia ei ole hyväksytty.

Nyt käsillä olevassa tapauksessa on arvioitava, onko tapauksessa osoitettu, että testamenttia koskeva riita olisi syntynyt ennen moitekanteen nostamista. Lautakunta katsoo, että testamentin moitetta koskevassa asiassa testamentin saajan vetoaminen testamenttiin voidaan tulkita vakuutusehtojen edellyttämäksi asiassa esitetyksi perusteeltaan ja määrältään yksilöidyksi vaatimukseksi ja perillisen ilmoitus siitä, ettei hän hyväksy testamenttia, vakuutusehtojen edellyttämäksi kiistämiseksi.

Vakuutuslautakunnalle annetun selvityksen mukaan A on perunkirjoitustilaisuudessa kertonut, ettei hän yhdessä B:n kanssa tule hyväksymään testamenttia. Vakuutuslautakunnan näkemyksen mukaan tätä selvitystä tukee myös se seikka, että perukirjaan oli otettu merkintä siitä, että asia tulee todennäköisesti käräjäoikeuden käsiteltäväksi ja perukirjaan oli kirjattu pyyntö lisäajan myöntämiseksi perintöverotuksen toimittamiselle. Näin ollen lautakunta katsoo asian riitautuneen 30.8.2023.

Lopputulos

Edellä selostetuin perustein Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö korvaa asianajokuluja 30.8.2023 lukien.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros
Sihteeri Hanén

Jäsenet:
Haapasaari
Kankkunen
Karimäki
Malmberg