Tapahtumatiedot

Asiakkaan vuonna 1977 ja 1988 (laajennusosa) valmistuneessa paritalossa havaittiin helmikuussa 2025 astianpesukoneen poistoputken vuoto, mistä aiheutuneen vahingon vakuutusyhtiö korvasi. Korjauksen yhteydessä rakennuksen seinä- ja kattorakenteissa havaittiin vanhoja kosteus- ja mikrobivaurioita. Kiinteistössä oli ollut aiemmin vuonna 2017 myrskyn aiheuttama vesivahinko, josta A Oy oli tehnyt vahinkokartoituksen ja suositellut korjaustoimenpiteet. Asiakas oli tehnyt kyseisen vahingon korjaustyöt itse ja vakuutusyhtiö oli maksanut asiakkaalle korvauksen hänen toimittamiensa selvitysten perusteella.

Asiakkaan mukaan astianpesukoneen vuodon yhteydessä seinä- ja kattorakenteissa havaitut kosteus- sekä mikrobivauriot johtuvat vuoden 2017 myrskyvahingosta, ja vakuutusyhtiö oli vastuussa myös asunnon homesiivouksen sekä irtaimiston puhdistuksesta ja sijaisasumisesta aiheutuneista kuluista. Vakuutusyhtiö kieltäytyi korvauksesta.

Asiakkaan valitus

Asiakas vaatii, että vakuutusyhtiö korvaa asiakkaan kiinteistöllä astianpesukoneen vuodon korjaustöiden yhteydessä havaitut aiemmin aiheutuneet kosteusvahingot korkoineen. Asiakas vaatii myös, että vakuutusyhtiö korvaa rakenteiden purkukustannukset annettuaan luvan purkutyön jatkamiselle; asunnon homesiivous- ja irtaimiston puhdistuskulut sekä sijaisasunnon kulut siihen asti, kunnes kosteus- ja mikrobivahinko on korjattu ja asunto on asumiskelpoinen.

Vuoden 2017 myrskyn jälkeen tehdyssä vahinkokartoituksessa havaitut vahingot korjattiin asianmukaisesti. Vakuutusyhtiön vastuulla oleva vahingon selvittäminen oli sen sijaan tuolloin puutteellinen. Vakuutusyhtiön vuonna 2017 teettämät selvitykset eivät selvästikään olleet riittävät ja asianmukaiset. Tuolloin tutkittiin ainoastaan makuuhuoneen kulma.

Myrsky oli poikkeuksellisen voimakas eikä ollut todennäköistä, että vuotovahinko olisi rajoittunut ainoastaan yhteen kohtaan rakennuksen yläpohjaa. Koko rakennuksen yläpohja olisi tullut tutkia.

Vakuutusyhtiö ei ole esittänyt merkittäville kosteusvaurioille mitään vaihtoehtoista selitystä, joka olisi myrskyä todennäköisempi. Vuoden 2017 myrsky aiheutti riidattomasti ainakin yhden merkittävän vuodon, minkä vakuutusyhtiö tuolloin korvasi.

Nyt havaitut mikrobi- ja kosteusongelmat johtuvat todennäköisesti nimenomaisesti yläpohjasta tulleista vuodoista. Yläpohjaan pääsi vuoden 2017 myrskyn seurauksena merkittävä määrä vettä ja kosteutta, joka vuosien saatossa johti nyt löytyneeseen laajaan kosteus- ja mikrobivaurioon. Vuotojäljet olivat kuivuneet, mikä viittasi kauan sitten sattuneeseen vahinkoon. Mikäli katto olisi rakenteeltaan virheellinen, olisi se vuotanut jatkuvasti, eivätkä vauriot olisi päässeet kuivumaan.

Katolle oli puhallettu lisäeristeeksi noin 20–30 senttimetriä ekoeristettä vuonna 2017 makuuhuoneen korjausten yhteydessä. Villoissa ei nyt havaittu kosteusjälkiä kuin vasta alimmassa kerroksessa eikä vesi olisi voinut valua villan ohi jälkiä jättämättä. On ilmeistä, että vahinko oli ollut rakenteissa jo aiemmin, mutta se jäi havaitsematta vakuutusyhtiön puutteellisen ja liian suppean tarkastuksen vuoksi.

Kosteusjäljet kodinhoitohuoneen seinässä eivät osoita vuosien saatossa syntynyttä vauriota, sillä kyseiset jäljet eivät selkeästi olleet saaneet alkuaan yläpohjasta. Kaikki muut kosteusvauriot olivat selvästi edenneet ylhäältä alaspäin.

Vakuutusyhtiö maksoi asiakkaalle vuoden 2017 vahingosta kertakorvauksen, mikä ei vapauta sitä myöhemmin ilmenevän piilevän vahingon korvaamisesta, etenkin kun vahingon selvittäminen oli ollut aikoinaan vakuutusyhtiön vastuulla ja asianmukaiset tutkimukset oli laiminlyöty. Se johtaisi myös oikeustoimilain mukaiseen kohtuuttomuuteen.

Asunto oli asumiskelvoton mikrobivaaran vuoksi sen jälkeen, kun vahinkotarkastaja avasi keittiökaapiston alasokkelin. Kun asianmukaista suojausta ei ollut, asunnon sisäilmaan vapautui mikrobeja, jotka tarttuivat paitsi kaikille sisäpinnoille myös irtaimistoon. Avaaminen aiheutti myös vaikeat astmaoireet asiakkaan perheelle. Allaskaapin viemäriputken kohdalla oli ollut todennäköisesti erittäin pieni putken kokoinen aukko, johon ei juurikaan jäänyt rakoa ilman vaihtumiselle. Allaskaappi oli käytännössä jatkuvasti suljettuna, jolloin vähäinen ilmanvaihto jäi todennäköisesti allaskaapin sisäpuolelle. Tarkastaja itsekin totesi sokkelin irrotettuaan homeitiöiden voimakkaan pöllähdyksen huoneistoon.

Vakuutusyhtiö kieltäytyi perusteettomasti korvaamasta irtaimen omaisuuden puhdistuksesta ja asunnon homesiivouksesta aiheutuneita kuluja. Vakuutusyhtiö myös antoi luvan rakenteiden purkamiseen viestissään 3.3.2025, mutta kieltäytyi sittemmin purkukorvausten korvaamisesta. Asunnon asumiskelvottomuus ja irtaimiston käyttökelvottomuus johtuivat vakuutusyhtiön menettelystä.

Lisäksi vakuutusyhtiö antoi 16.6.2025 päätöksen sijaisasumisen korvaamisen lopettamisesta kuukauden varoajalla, koska korjaustyöt olivat kestäneet tuolloin viisi kuukautta. Vakuutusyhtiö on kuitenkin itsekin sen jälkeen jatkanut asian tutkimista. Päätös on kohtuuton ja hyvän vakuutustavan vastainen, sillä asiaa ei ollut vielä selvitetty riittävästi, jotta asiakas olisi voinut aloittaa korjaustyöt.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö kiistää asiakkaan vaatimukset.

Kohteessa suoritettujen tutkimusten ja selvitysten perusteella kattorakenteissa todetuilla vaurioilla ei ollut mitään syy-yhteyttä vuoden 2017 myrskyvahinkoon, vaan vauriot olivat syntyneet vuosikymmenten kuluessa vesikattorakenteiden puutteiden ja rakennusvirheiden seurauksena.

Rakennuksessa oli selvitysten perusteella avoin tuulettuva yläpohjarakenne, jolloin yläpohjaan pääsevä kosteus pääsi vesikatteen ja eristeiden välillä kulkevan ilmavirran johdosta haihtumaan ja rakenne kuivumaan. Tämä myös selitti sen, miksi yläpohjarakenteessa vanhat kosteusjäljet olivat pääosin kuivia.

Asunnon kodinhoitohuoneessa todettiin seinärakenteiden alaosissa vanhoja kosteusvaurioita, jotka olivat jossain vaiheessa jätetty korjaamatta, kun seinärakenteeseen oli lisätty lisäkoolauspuita samalle vauriokohdalle. Vauriot olivat jälkien perusteella syntyneet ennen lisäkoolauspuiden asentamista. Väliseinien yläosissa ei havaittu merkkejä yläpuolelta valuneista vuotovesistä eikä seinärakenteiden vaurioilla ollut mitään yhteyttä kattovuotoihin.

Asiakas teki korjaustyöt vuonna 2017 itse, jolloin vastuu korjaustyöstä sekä mahdollisen lisävahingon selvittämisestä jäi työn suorittajalle. Asiakas ei tuolloin suorittamansa korjaustyön yhteydessä ilmoittanut havainneensa rakenteissa mitään laajempia vaurioita, jotka olisivat vaatineet lisätutkimuksia. Mitään näyttöä ei ole siitä, että tutkimukset kosteusvaurion osalta olisi tehty puutteellisesti tai että vahinko olisi ollut todettua tai korvattua laajempi vuonna 2017.

Vahinkotarkastajan tekemällä sokkelilevyn avauksella ei ollut mitään vaikutusta mikrobivaurioihin, minkä myös C Oy totesi lausunnossaan. Viemäriputken ja vesijohtojen kohdalla oli avoin läpivienti, joka oli reilusti suurempi, kuin mitä putkisto itsessään vaati. Jatkuva ilmayhteys huonetilan ja allaskaapin pohjatilan osalla oli siten ollut jo ennen sokkelilevyn avaamista.  Allaskaapisto ei muutoinkaan ollut tiivis, vaan ovien kautta ilma pääsi vapaasti kulkeutumaan huonetilaan.

Vakuutusyhtiö korvasi asiakkaalle sijaisasunnon kustannukset viiden kuukauden ajalta astianpesukonevuodosta johtuen, mikä oli huomattavasti pidempi aika, mitä korvattavan vahingon korjaus olisi ajallisesti vaatinut.

Vakuutusyhtiö antoi asiakkaalle hyväksynnän 3.3.2025 jatkaa keittiön seinien purkua. Hyväksyntä ei koskenut laajempia purkutöitä kiinteistössä, mistä asiakas vaatii korvausta. Asiakkaan urakoitsija totesi purkutöiden yhteydessä kiinteistössä laajoja kosteus- ja mikrobivaurioita, jonka seurauksena lattia-, seinä- ja kattorakenteita purettiin myös muista huonetiloista, joihin astianpesukonevuodolla ei ollut vaikutusta. Vakuutusyhtiö maksoi astianpesukonevahinkoon liittyvät purkutyöt, eikä lisäkorvaukseen ole perusteita.

Irtaimiston ja rakennuksen mikrobivauriot sekä asumisen pitkäaikainen keskeytyminen liittyvät vesikatteen ja seinärakenteiden puutteellisuuksista sekä rakennusvirheistä aiheutuneiden laajojen kosteusvaurioiden purkutöihin, jotka eivät ole vakuutuksesta korvattavia.

Selvitykset

- A Oy:n vahinkokartoittajan tarkastusraportti 13.10.2017
- B Oy:n tarkastusraportti 10.2.2025
- B Oy:n tarkastusraportti 22.2.2025
- Litterointi asiakkaan ja vakuutusyhtiön välisistä puhelinkeskusteluista 3.3.2025
- B Oy:n tarkastusraportti 4.3.2025
- Asiakkaan ja urakoitsijan välisiä viestejä 5.3.2025
- Urakoitsijan lasku 16.3.2025
- C Oy:n asiantuntijalausunto 10.6.2025
- Urakoitsijan lausunto 27.6.2025
- C Oy:n asiantuntijalausunto II 4.9.2025
- Valokuvia ja asiakkaan selvityksiä
- Hengitysliiton artikkeli mikrobikasvustoista

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on arvioitavana, ovatko rakennuksen seinä- ja kattorakenteissa havaitut kosteus- ja mikrobivauriot aiheutuneet vuoden 2017 vahinkotapahtumasta ja jos näin, ovatko ne kotivakuutuksesta korvattavia vahinkoja. Arvioitavana on lisäksi vakuutusyhtiön mahdollinen korvausvastuu purku-, siivous- ja sijaisasumiskustannuksista.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Kotivakuutusehtojen (voimassa 1.6.2024 alkaen) kohdan 21.1.1 mukaan vakuutuksesta korvataan vahinko, joka aiheutuu äkillisestä, ennalta arvaamattomasta tapahtumasta.

Ehtokohdan 21.2.2 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka rakennukselle aiheutuu suunnittelu-, perustus-, rakennus-, työ-, asennus- tai käyttövirheen vuoksi tai valmistus- tai aineviasta tai huollon ja kunnossapidon laiminlyönnistä. Esimerkiksi, jos vesi on päässyt rakenteeseen lattiakaivon tai korokerenkaan epätiiviistä liitoksista tai läpiviennistä, vesi on läpäissyt vesieristeen tai vesieriste on puuttunut lattiakaivollisesta tilasta.

Ehtokohdan 21.2.3 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka irtaimistolle tai itse rakennukselle aiheutuu kulumisesta, ruostumisesta, syöpymisestä, pilaantumisesta, sienettymisestä, lahoamisesta, aineen väsymisestä, tai vastaavasta vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä ellei tämä välittömästi johdu vakuutuksen voimassaoloaikana sattuneesta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta.

Asian arviointi

Korvauksenhakijalla on näyttötaakka siitä, että vakuutuksesta korvattava vahinkotapahtuma on sattunut. Saadakseen korvausta vakuutuksesta on asiakkaan siten osoitettava syy-yhteys eli se, että kysymyksessä on ollut vakuutuksesta korvattavan tapahtuman aiheuttama vahinko.

Ovatko seinä- ja kattorakenteissa havaitut kosteus- ja mikrobivauriot aiheutuneet vuoden 2017 vahinkotapahtumasta?

A Oy:n vahinkokartoitusraportin 13.10.2017 mukaan asuntoon oli vuonna 2017 tullut sateella vettä makuuhuoneen katon läpi lattialle. Profiilipeltikate oli vuotanut sauman ja naulan kodalta ja pellitys oli löystynyt. Vahingon laajuuden osalta kartoituksessa on todettu, että yläpohjan eristeet olivat kastuneet noin yhdestä kahteen neliömetrin alueelta ja alue tarkentuisi poiston yhteydessä. Laudoitus ja kattotuolit olivat kastuneet vuotokohdalta. Makuuhuoneen katto oli kastunut ulkoseinän vierustalta noin metrin matkalta ja 30 senttimetrin leveydeltä. Makuuhuoneen seinä oli kastunut noin 80 senttimetrin leveydeltä ja katosta alaspäin noin 30 senttimetriä.

Vahinkokartoituksessa on suositeltu toimenpiteiksi muun ohella vesikatteen pellityksen aukaisua vuotokohdalta ja peltikatteen uudelleen kiinnitystä peltiin soveltuvilla ruuveilla. Myös koko peltikatteen kiinnityksen tarkistusta on tuolloin suositeltu. Yläpohjan kastuneet eristeet tuli poistaa. Makuuhuoneen osalta toimenpidealue on suositeltu alipaineistettavan ja suojattavan. Seinä on suositeltu avattavaksi kastuneelta alueelta alhaalta ylös asti noin metrin leveydeltä, jolloin seinärakenne voitiin tarkistaa. Katon osalta on suositeltu avaus kastuneelta alueelta höyrynsulkumuoviin asti. Vauriot tarkentuisivat avausten yhteydessä.

Asiakas on tehnyt vuoden 2017 vahingon korjaustyön itse ja vakuutusyhtiö on suorittanut asiakkaalle korjauksesta korvauksen. Asiassa ei ole ilmennyt, että tuolloin korjaustyön yhteydessä olisi havaittu muita kuin vahinkokartoituksessa mainittuja vahinkoja. Kun yläpohjan eristeissä on tuolloin havaittu paikallinen kosteusvaurio ja kastuneet eristeet on purettu, on jossain määrin epätodennäköistä, että vuoden 2017 myrskyn aiheuttama eristeiden laaja-alainen kastuminen ja kosteusvaurio olisi tuossa yhteydessä jäänyt huomaamatta.

B Oy on tehnyt kohteessa vahinkotarkastuksen astianpesukonevuodosta aiheutuneen vahingon selvittämiseksi. Raportin 11.3.2025 mukaan ”astianpesukonevuodosta aiheutunut keittiön väliseinien alaosien kastuminen. Kerrotun mukaan kohteessa ollut yläpohjassa myrskyn aiheuttama vuotovahinko 2017. Urakoitsija avannut kattorakennetta keittiöstä ja muista seinistä mihin astianpesukonevuotovahingon laajuus ei ylety. Keittiön kipsilevyseinien mikrobikasvustojen rajaus vaikea erotella varmasti, koska yläpohjan vahingosta aiheutunut myös mikrobikasvustoa seinille. Pohjapiirroksen alueelta kipsilevyseinien alaosassa havaittu kosteutta mikä rajoittuisi astianpesukonevuotoon. Vahinkoalue rajoittuisi keittiön seinille pohjakuvan alueelta, lattiassa ei toimenpiteitä, kattorakenteiden vauriot aiheutunut edellisen vahingon johdosta.”

Mainitussa raportissa on siten katsottu, että kattorakenteiden vauriot olisivat aiheutuneet edellisestä vahingosta, millä on viitattu vuoden 2017 myrskyvahinkoon. B Oy:n vahinkokartoitus on kuitenkin koskenut astianpesukoneen vuotovahingon selvittämistä eikä siinä ole selvitetty tarkemmin rakennuksen muita katto- tai seinävaurioita, kun kyseiset vauriot eivät ole liittyneet kartoitettuun astianpesukonevahinkoon.

Kohteessa purkutöitä tehneen urakoitsijan asiakkaalle lähettämissä viestissä 3.3.2025 on lausuttu, että vuotoa olisi kuvien perusteella tullut ylhäältä seinää pitkin alaspäin. Viestissä mainitaan astianpesukoneen yläpuolella oleva kohta katossa. Viestistä ei tarkemmin ilmene, onko kysymys yksittäisestä seinästä. Kohteesta otetuista valokuvista ilmenee huoneiden väliseinissä ja katossa tummentumia sekä jälkiä kosteusvaurioista. Kuvissa väliseinissä tummentumia on havaittavissa etenkin seinien alaosissa, mikä ei tue sellaista johtopäätöstä, että ne olisivat aiheutuneet kattovuodosta. Kuvista ilmenee myös yläpohjan höyrynsulun päällä vanhoja kuivuneita vuotojälkiä. Kuvista ei ole pääteltävissä, milloin vuoto on tapahtunut. Selvityksen mukaan rakennuksessa on avoin tuulettuva yläpohja. Rakenteesta johtuen yläpohjaan päässyt kosteus pääsee kuivumaan, mikä on mahdollistanut vanhojen vuotojen kuivumisen.

Asiakkaan mukaan katolle on makuuhuoneen 2017 myrskyvahingon korjausten yhteydessä lisätty eristeeksi ekoeristettä eikä kyseisessä eristeessä ollut nyt jälkiä kosteudesta. Asiaa ei ole käsitelty jäljempänä mainitussa C Oy:n lausunnossa. Asiassa esitetystä selvityksestä ei ilmene, että makuuhuoneen kohdalla olisi nyt havaittu vaurioita.

Vakuutusyhtiö on antanut C Oy:lle toimeksiannon perehtyä tilanteeseen ja esittää johtopäätökset kohteessa todettujen kosteusvaurioiden taustalla olevista syistä sekä vaurioiden mahdollisesta syy-yhteydestä vuoden 2017 myrskyvahinkoon. C Oy:n lausunnon (10.6.2025) mukaan aineisto- ja katselmuspohjaisen arvioinnin perusteella kohteen vesikatto oli ollut varsinkin ennen vuonna 2017 suoritettuja toimenpiteitä korostuneen vuotoaltis, mikä liittyi vesikaton toteutustapaan. Merkittävimpänä vuotoriskiä lisäävänä osatekijänä oli katteen loivaa kaltevuus (1:5), josta aiheutui sade- ja sulamisvesien hitaamman poistumisen vuoksi ajoittaisia tilanteita, joissa poimulevyjen saumoihin ja kiinnityspisteisiin kohdistui vedenpainetta.

Kun otettiin huomioon kohteen poimulevykatteen kaltevuus ja se, että aluskatetta ei ollut ja sivuttaislimitykset olivat tiivistämättömiä sekä paikoin puutteellisia, ajoittaisten vuototilanteiden esiintyminen on arvioitu erittäin todennäköiseksi. Vuoden 2017 tilanteessa vuotoriski oli ollut suurempi, koska katteiden kiinnikkeinä oli paikoin nauloja, joista puuttui tiivisteellinen aluslevy. Vesikaton toteutustavan vuoksi yläpohjassa todettujen kattovuotoihin viittaavien kosteusvaurioiden ei arvioitu olleen seurausta yksittäisestä tapahtumasta, vaan vuotoja oli suurella varmuudella esiintynyt ajoittain vuosikymmenien kuluessa. Vuotoja oli ollut lähes mahdotonta havaita, koska vuotovedet olivat ohjautuneet yläpohjan höyrynsulkumuovin päälle. Siltä osin kuin vuotovettä oli päässyt kulkeutumaan höyrynsulkumuovin läpi kastellen sisäkaton kipsilevytyksiä, sisäverhouksena käytetyt EPS-levyt olivat todennäköisimmin peittäneet syntyneet vauriot.

Väliseinien osalta lausunnossa on katsottu, että viitteitä siitä, että vesikaton vuotovesien vaikutukset ulottuisivat väliseinärakenteisiin, ei ollut. Väliseinien yläosissa ei havaittu merkkejä yläpuolelta valuneista vuotovesistä. Kipsilevyjen keskenään yhtenevien tummien viirujen arvioitiin olevan tahroja, jotka olivat mahdollisesti syntyneet valmistuksen, varastoinnin tai asennusta edeltävän käsittelyn yhteydessä. Vastaavia havaintoja oli tehty myös aiemmin muissa kohteissa. Väliseinien alaosien todettiin ulottuvan lattiapinnan alapuolelle, mikä rakenneratkaisu oli kosteusteknisesti ongelmallinen, koska seinien alaosiin saattoi kohdistua kosteusrasitusta maaperän suunnasta. Kodinhoitohuoneen väliseinälinjan alaosasta paikannettujen selkeimpien kosteusvaurioiden kohdalla oli puolestaan havaittu uusia tai uudehkoja silmämääräisesti hyväkuntoisia lisäkoolauspuita. Oli perusteltua päätellä, että kodinhoitohuoneen seinän kosteusvauriot olivat syntyneet ennen kyseisten lisäkoolauspuiden asentamista.

C Oy on perehtynyt kohteeseen, järjestänyt katselmuksen ja tarkastellut rakenteiden toteutustapaa ja kuntoa sekä yleisluontoisesti tarkastanut vesikaton sekä yläpohjatilan. C Oy on laatinut asiasta yksityiskohtaisen lausunnon, jossa sen johtopäätös on ollut, että kattovuotoja oli suurella varmuudella esiintynyt ajoittain vuosikymmenien kuluessa. Väliseinien osalta C Oy on katsonut, että vesikaton vuotovesien vaikutukset eivät ulottuneet väliseinärakenteisiin. Kodinhoitohuoneen osalta kosteusvaurioiden kohdalla on havaittu uusia silmämääräisesti hyväkuntoisia lisäkoolauspuita, mikä viittaa siihen, että kyseiset kosteusvauriot ovat syntyneet ennen lisäkoolauspuiden asentamista. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella asiakas perheineen on muuttanut kohteeseen vuonna 2007 ja kodinhoitohuone on remontoitu pintapuolisesti samoihin aikoihin. Kyseiset kosteusvauriot ovat siten todennäköisesti olleet olemassa jo tuolloin.

Edellä esitetyn perusteella asiassa esitettyä näyttöä kokonaisuutena arvioituaan lautakunta katsoo näyttämättä jääneen, että riidanalaiset seinä- ja kattovauriot olisivat aiheutuneet vuoden 2017 myrskyvahingosta.

Purkukustannuksia koskeva lasku

Asiakas on vaatinut vakuutusyhtiöltä korvausta purku-urakoitsijan laskusta (8 408,50 euroa), koska asiakkaan mukaan vakuutusyhtiö antoi luvan purkutöiden jatkamiseen 3.3.2025, minkä vakuutusyhtiö on kiistänyt.

Asiakkaan ja vakuutusyhtiön välisen puhelinkeskustelun 3.3.2025 litteroinnista ilmenee, että asiakas on soittanut vakuutusyhtiöön ja kysynyt vahinkotarkastajan edellisenä perjantaina käynnillään lupaamasta viestistä liittyen purkutöihin. Asiakkaan mukaan tarkastaja oli sanonut, että seinät pitää purkaa molemmin puolin, kun niissä oli sädesientä. Kysymys oli keittiön seinistä. Asiakas on soittanut samana päivänä vielä uudestaan vakuutusyhtiölle. Puhelussa on keskusteltu vahinkotarkastajan raportista. Asiakkaan mukaan tarkastaja olisi sanonut, että väliseinäkin puretaan, mutta sitä ei ollut merkitty raporttiin purettavaksi. Vakuutusyhtiöstä on kerrottu raporttiin lisättävän, että seinää joudutaan purkamaan eteisen puoleltakin. Puhelinkeskusteluissa 3.3.2025 on edellä todetuin tavoin keskusteltu keittiön seinien purkamisesta ja yhden seinän osalta on ollut kysymys myös eteisen puoleisesta väliseinästä, mutta ei laajemmista muiden tilojen purkutöistä.

Vakuutusyhtiö on puhelinkeskustelujen jälkeen 4.4.2025 lähettänyt asiakkaalle viestin, jonka mukaan ”työtä saa jatkaa”. Ottaen huomioon edellä esitetty puhelun sisällöstä, on perusteltua katsoa, että töiden jatkamisella on viitattu keittiön purkutöihin mukaan lukien eteisen puoleinen väliseinä.

Kohteeseen vahinkotarkastuksen tehneen B Oy:n 28.2.2025 päivätyn raportin mukaan astianpesukoneen poistoletku oli murtunut. Toimenpide-ehdotuksena raportissa on ollut eteisen ja käytävän kipsilevyseinien avaus ylös asti; seinissä kipsilevyn päälle liimatun sisustuslevyn ja keittiön komeron purku korjaustöiden ajaksi ja kolmen kaappirungon uusinta, jotka olivat vaurioituneet vahingon johdosta. Lisäksi on todettu, että eteisen ja käytävän levyseinien purun jälkeen tarkentuisi, joudutaanko keittiön puolelta myös yläkaappien takana oleva kipsilevyseinä purkamaan mahdollisen mikrobivaurion takia. Myös muut mahdolliset lisätyöt selviäisivät purkutöiden edetessä. Raportissa rakennuksen pohjakuvaan on merkitty vahinkoalueeksi keittiö ja siihen on kaksi keittiön kaapistoseinää merkitty punaisella.

Raportti on koskenut astianpesukoneen vuotovahingon johdosta tehtäviä korjauksia, jotka ovat ulottuneet keittiön lisäksi väliseinän osalta eteisen puolelle. Siitä ei ole pääteltävissä, että toimenpiteitä olisi suositeltu tehtävän laajemmalti tai että vakuutusyhtiö olisi sellaiset toimet hyväksynyt.

Urakoitsijan lausunnon (27.6.2025) mukaan avauksia jatkettiin tilaajan pyynnöstä makuuhuoneiden puolelle ja myös pesuhuoneen ja saunan vastaista seinää avattiin.

Kiistanalaisen laskun mukaan laskutetut purkutyöt koskeva katon ja seinien purkua astianpesukonevaurion ulkopuoliselta osalta 3.–14.3.2025. Astianpesukoneen vuotovaurion töistä urakoitsija on laskuttanut erikseen ja vakuutusyhtiö on korvannut kulut. Edellä esitetyn perusteella puhelinkeskustelusta tai muustakaan selvityksestä ei ole pääteltävissä, että vakuutusyhtiö olisi suostunut korvaamaan laajemmat purkutyöt rakennuksessa. Lautakunnalla ei siten ole perusteita suositella, että vakuutusyhtiö korvaisi vaaditut kustannukset.

Homesiivous ja irtaimiston puhdistaminen

Asiakkaan mukaan vakuutusyhtiön toimesta astianpesukonevuodon vahinkojen laajuutta kartoittanut B Oy:n tarkastaja on aiheuttanut keittiön sokkelilevyn poistamalla mikrobien vapautumisen huoneilmaan ja tarttumisen irtaimistoon, minkä vakuutusyhtiö on kiistänyt.

Kohteen allaskaapin kipsilevyseinissä on todettu mikrobikasvustoa. Allaskaapista, jonka edestä sokkeli on irrotettu, on nähtävissä, että viemäriputken ja vesiputkien läpivientiaukon ympärillä on useita senttimetrejä avointa tilaa. Allaskaapin pohjatilasta on siten ollut ilmayhteys huonetilaan ennen sokkelilevyn avaamista, mikä viittaa siihen, että mikrobit ovat ennen sokkelin poistamistakin päässeet huoneilmaan.

C Oy on asiantuntijalausunnossaan 4.9.2025 arvioinut, onko sokkelin irrottamisesta päässyt leviämään sisäilmaan mikrobiperäisiä epäpuhtauksia. Lausunnon mukaan keittiön allaskaapin alaosan sokkelilevyn irrottaminen ei ole tulkittavissa sellaiseksi rakenneavaukseksi, jollaisen suorittaminen olisi edellyttänyt esimerkiksi ennakkoon tehtäviä suojaustoimenpiteitä, kuten osastointia ja osastoidun tilan alipaineistusta. Kosteuskartoittaja ei siis ollut sokkelilevyä irrottaessaan toiminut mitenkään virheellisellä tavalla. Vuotanut astianpesukone oli ollut irrotettuna kalustesyvennyksestään jo kartoitusta edeltävässä tilanteessa ja sen taustalla olleen kipsilevyn alaosassa oli ollut havaittavissa silmämääräisesti erottuvia kosteusvaurioviitteitä. Allaskaapin sokkelilevyn irrottaminen ei ollut mitenkään oleellisella tavalla muuttanut kohteessa vallinnutta tilannetta.

C Oy:n lausunto tukee sitä johtopäätöstä, ettei sokkelilevyn irrottaminen ole aiheuttanut mikrobien vapautumista huoneilmaan. Homesiivous ja irtaimiston puhdistaminen eivät ole syy-yhteydessä astianpesukoneen vuotovahinkoon eivätkä muutoinkaan korvattavia vahinkoja.

Sijaisasunnon kustannukset

Vakuutusyhtiö on korvannut asiakkaalle sijaisasumisesta aiheutuneet kulut 13.2.–12.7.2025 eli viiden kuukauden ajalta. Vakuutusyhtiön mukaan astianpesukoneen vuodosta aiheutuneen vahingon korvaamiseen olisi enimmillään kulunut kahdesta kolmeen kuukautta. Vakuutusyhtiö on ensin 17.3.2025 ja sittemmin asiakkaan uudelleen käsittelypyynnön johdosta – C Oy:n lausunnon 10.6.2025 saatuaan – 26.6.2025 antanut asiassa kielteisen korvauspäätöksen.

Lautakunta on edellä katsonut, että ratkaisupyynnössä tarkoitetut kosteus- ja mikrobivauriot eivät ole korvattavia vahinkoja, joten vakuutusyhtiö ei ole korvausvastuussa kyseisten vaurioiden korjaamisen aikaisista sijaisasumisen kustannuksista. Muutakaan syytä vakuutusyhtiön korvausvastuulle ei ole.

Lopputulos

Lautakunta pitää vakuutusyhtiön päätöstä vakuutusehtojen mukaisena. 

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Koponen
Sihteeri Heikinsalmi

Jäsenet:
Koskinen
Kuosa
Ståhlberg
Yrttiaho