Tapahtumatiedot

Asiakas ilmoitti vakuutusyhtiölle, että 25.11.2024 alkaen kahtena päivänä sadevettä oli tullut sisään talon kellarikerrokseen. Asiakas kertoi, että sadevesiojitus oli tehty silloin, kun talo oli ostettu.

Rakennusliikkeen 2.12.2024 tekemästään vahinkokartoituksesta laatiman raportin mukaan vahingon syynä oli ollut tulva, jossa sulamis- ja sadevedet olivat tulleet sisälle maaperän kautta. Kodinhoitohuoneen lattiassa oli raportin mukaan kaivo, josta vettä oli tullut kellarin tiloihin. Vettä oli ollut alakerrassa portaikon ensimmäisen askelman korkeudella ja tämän seurauksena lattia sekä seinien alaosa olivat vaurioituneet kastuessaan. Lisäksi irtaimistoa oli vaurioitunut.

Vakuutusyhtiö teki asiassa kielteisen korvauspäätöksen 12.12.2024 sekä asiakkaan oikaisuvaatimuksen johdosta uudet päätökset 2.1.2025 ja 23.6.2025. Päätösten mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu vesi- tai lumisateesta, pinta- tai pohjavedestä tai edellä mainittujen aiheuttamaa viemärikaivon tai putkiston tulvimista. Vahinkotapahtuma ei myöskään täyttänyt vakuutuksesta korvattavan poikkeuksellisen rankkasateen määritelmää, sillä lumien sulamisvettä ei vakuutusehtojen mukaan lasketa mukaan vuorokauden sademäärään. Poikkeuksellisena sademääränä pidetään vakuutusehtojen mukaan 30 mm:n sadetta tunnissa tai 70 mm vuorokaudessa, ja vuorokautinen sademäärä vahinkopaikalla oli ollut 30 mm. Vakuutusyhtiö vetosi päätöksissään myös rajoitusehtoon, jonka mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut kunnallisen tai muun yleisen vesi- ja viemärijohdon tai vastaavan rakennelman rikkoutumisesta, tukkeutumisesta tai toimimattomuudesta.

Asiakkaan vaatimukset ja vakuutusyhtiön kanta

Asiakas on tyytymätön vakuutusyhtiön päätökseen ja vaatii, että yhtiö korvaa rakennusliikkeen määrittelemät korjauskustannukset. Hänen mukaansa kyseessä oli vakuutusehtojen mukainen poikkeuksellinen tulva ja vesi tuli rakennukseen maanpinnan kautta eikä kunnallisen viemäriverkon tai rakennuksen oman putkiston kautta.

Asiakas toimitti FINElle artikkeleita, joiden mukaan poikkeuksellinen tulvatilanne on tunnistettu myös viranomaisten ja median toimesta. Vakuutusyhtiö itse raportoi tulvavahingoista kyseisessä kaupungissa, Yleisradio kuvasi tilannetta poikkeukselliseksi ja kaupungin ympäristöviranomaiset totesivat, ettei vastaavaa tulvaa ole nähty 50 vuoteen.

Asiakkaan mukaan vahinkotapahtuma oli seurausta luonnonilmiöstä, jossa runsas sade, nopeasti sulaneen lumen sulamisvedet ja maaperän kyllästyminen aiheuttivat noin 10 cm vesimassan kertymisen rakennuksen ympärille. Hänen mukaansa kyseessä ei ollut. vesistötulva, sillä oja, joka ei ole vesistö, ei pystynyt vastaanottamaan vettä sadevesiputkista. Asiakas kertoo, että Ilmatieteen laitoksen mukaan 25.11.2024 satoi noin 41 mm vettä. Samaan aikaan suuren lämpötilan nousun seurauksena suli yli 100 mm loskalunta, jonka vesipitoisuus on asiakkaan esittämän laskentakaavan mukaan 50–80 % eli arviolta 50–80 mm vettä. Vakuutusyhtiön määrittelemä sääntö, jonka mukaan 100 mm lunta sisältää noin 10 % eli 10 mm vettä, ei asiakkaan mukaan sovellu tilanteeseen, lumen ollessa märkää loskalunta. Hän kertoo, että Ilmatieteen laitoksen mukaan märän lumen vesiarvo voi olla 50–60 % ja käytännön kokeella mitattuna jopa 80 %. Pihan lumipeite ei myöskään ole tasainen esimerkiksi lumen kolaamisen seurauksena, joten paikallinen vesikuormitus oli asiakkaan mukaan moninkertainen mittausasemien arvoihin verrattuna.

Asiakas toteaa myöhemmin, ettei hän aluksi ymmärtänyt tulvan liittyvän tontin vieressä kulkevaan jokeen, mutta tehtyjen selvitysten perusteella kyse olikin vesistön padotuksesta. Hän toimitti FINElle karttakuvia Maan­mittauslaitoksen karttapalvelusta, joista hänen mukaansa ilmenevät kiinteistöllä sijaitseva sinisellä merkitty joki sekä hänen itse merkitsemänsä ojat. Kyseiset ojat olivat asiakkaan mukaan tulvan aikana täynnä vettä, jolloin myöskään kuvaan merkitty salaojaputki ei päässyt purkamaan vettä kunnolla, koska se oli veden alla. Joen ollessa täynnä vesi ei päässyt jokeen, vaan joki painoi vettä ojaan kohti taloa ja samalla kuvassa merkitty vesikuoppa ja tontin vedet pyrkivät ojaan, jolloin syntyi tulva.

Asiakkaan mukaan naapuri, joka asuu joen rannassa, havaitsi veden nousseen hänen pihalleen tulvan aikana. Tämä osoittaa, että vesistö padotti vesiä takaisin päin, mikä esti salaojien ja purkuputkien toiminnan. Kiinteistön kattovedet ohjataan sadevesikaivoihin, ja sieltä edelleen vesistöön, samoin kuin salaojajärjestelmään kertyvät vedet sekä kiinteistön vieressä olevan vanhan hiekkakuopan (vesikuopan) sulamisvedet. Tämä vesistö on suorassa yhteydessä jokeen, joka laskee edelleen toiseen jokeen ja siitä edelleen mereen. Asiakas kertoo, että tulvan aikana vesistön vedenpinta nousi niin korkealle, että salaojakaivon purku jäi veden alle. Tämän vuoksi salaojat täyttyivät, pihan pintavedet eivät päässeet poistumaan ja tontin ympärille muodostui järvimäinen allas. Kun salaojat eivät enää vetäneet, vesi kerääntyi talon alle ja paine ajoi veden sisään taloon.

Asiakkaan näkemyksen mukaan vakuutusyhtiö on virheellisesti rinnastanut salaojakaivon yleiseen vesi- ja viemärijohtoon tai vastaavaan rakennelmaan. Hänen mukaansa yleisellä vesi- tai viemärijohdolla tarkoitetaan kunnan tai vesiosuuskunnan omistamaa runkoverkostoa, joka palvelee useampaa kiinteistöä ja sijaitsee yleisellä alueella. Ilmaisulla “tai vastaava rakennelma” voidaan hänen mukaansa tarkoittaa esimerkiksi vesiosuuskunnan runkolinjaa tai usean kiinteistön yhteistä viemäriverkostoa. Kiinteistön oma salaojitus ei asiakkaan mukaan kuulu tähän määritelmään. Se on yksityinen rakenne, joka on osa rakennuksen perustuksia, eikä sillä ole mitään yhteyttä yleiseen verkostoon. Kyseinen kaivo ja siitä jatkuva oja ovat kiinteistön omaa kuivatusjärjestelmää. Ne ovat ihmisen rakentamia vedenjohtamisratkaisuja, eivät yleisiä vesijohtoja, viemäreitä tai vastaavia rakennelmia. Näin ollen asiakas katsoo, ettei vakuutusyhtiön soveltama rajoitusehto sovellu kyseiseen tilanteeseen.

Vakuutusyhtiö tilasi Ilmatieteen laitokselta sadetutkalausunnon vahinkopaikasta sekä Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) lausunnon tulvan osalta. Sadetutkalausunnon mukaan vahinkopaikalla sademäärä on todennäköisesti ollut vuorokauden aikana noin 41 mm. Kovin tuntisade oli lausunnon mukaan noin 3–4 mm Sade ja lauha sää olivat samaan aikaan sulattaneet noin 17 cm:n lumikerroksen, mutta sateiden itsessään ei todettu olleen poikkeuksellisia. SYKEn lausunnon mukaan vesitilanteen arvioitiin toistuvan vahinkopaikalla hyvin todennäköisesti harvemmin kuin kerran 50 vuodessa, joten lausunnossa katsottiin vesistötulvan olleen poikkeuksellinen.

Vakuutusyhtiö viittaa vastineessaan antamiinsa korvauspäätöksiin ja toteaa lisäksi, että Ilmatieteen laitoksen lausunnon mukaan vahinkopaikalla on satanut vuorokauden aikana 41 mm, ja yhden tunnin aikana sademäärä oli ollut enintään 3–4 mm. Sademäärät eivät näin ollen ylitä vakuutusehdossa mainittua rankkasadevahingon korvattavuudelle asetettua alarajaa.

Vakuutusyhtiö toteaa, että vahinkoajankohtana kyseisen kaupungin alueella on uutisoitu poikkeuksellisista vesistötulvista, jotka ovat olleet myös Ilmatieteen laitoksen lausunnon mukaan poikkeuksellisia. Vakuutusyhtiön mukaan tällä ei kuitenkaan ole merkitystä tapauksen arvioinnissa, koska vahinkokohde ei sijaitse vesistön äärellä. Yhtiö toteaa, että lähin varsinainen vesistö eli meri, joki, järvi tai puro, sijaitsee noin 1,5 kilometrin etäisyydellä, eikä vesistötulva siten voi ulottua vahinkopaikalle asti. Lisäksi vakuutusyhtiö huomauttaa, että kohde sijaitsee noin 9 metrin korkeudella merenpinnasta, mikä yhtiön mukaan estää vesistötulvan vaikutukset.

Vakuutusyhtiö on myös ottanut kantaa asiakkaan toimittamiin karttakuviin. Yhtiön mukaan kartassa tontin lähellä oleva sininen viiva ei ole joki, vaan laskuoja kauempana sijaitsevaan jokeen, eli joki ei sijaitse kiinteistön vieressä. Vakuutusehdon määritelmän mukaan vesistöiksi luokitellaan meri, järvi, joki tai puro. Rakennuksen lähellä oleva kosteikko ei ole yhtiön mukaan vesistö. Maanmittauslaitoksen karttaan oja on merkitty, mutta Google Maps -karttaan sitä ei ole merkitty lainkaan. Google Maps -kartastoon on yhtiön mukaan merkitty kaikki joet, eli kauempana oleva K-joki on kartalla nähtävissä. Kohteessa Maanmittauslaitoksen kartalla vasemmalla näkyvä sininen raita on oja, joka laskee K-jokeen. Oja ei yhtiön mukaan sijaitse kiinteistön alueella.

Vakuutusyhtiön mukaan asiakkaan kiinteistö sijaitsee selvästi naapuria ja ojaa korkeammalla, eikä vedenpinta ole noussut niin korkealle, että se olisi voinut aiheuttaa tulvimista rakennuksiin. Naapuri on kertonut veden olleen poikkeuksellisen korkealla ja ulottuneen hänen pihalleen, mutta yhtiön mukaan on epäselvää, kuinka pitkälle vesi on noussut, eikä rakennusvahingoista ole naapurin toimesta raportoitu. Tämä viittaa vakuutusyhtiön mukaan siihen, ettei vedenkorkeus ole noussut vahinkoa aiheuttavalle tasolle. Vaikka merivesi oli hieman normaalia korkeammalla, taso ei ollut riittävä aiheuttamaan vahinkoa kohteessa. Yhtiön mukaan vesi pihalla johtuu kiinteistön omien ojien ja kuivatusjärjestelmän puutteellisesta toiminnasta. Koska korkeuserot ovat riittävät veden poisjohtamiseen, vahinko olisi ollut estettävissä huolehtimalla ojien ja salaojien kunnossapidosta. Haja-asutusalueella vastuu tästä on kiinteistön omistajalla.

Vakuutusyhtiö katsoo kohteessa havaittujen vesien olevan peräisin sateista sekä lumen ja jään sulamisvesistä, ei vesistöstä. Yhtiö viittaa vesilain (587/2011) 3 §:ään, jonka mukaan vesistöllä tarkoitetaan järveä, lampea, jokea, puroa tai muuta luonnollista vesialuetta sekä tekojärveä ja kanavaa, mutta ei noroa, ojaa tai lähdettä. Vakuutusyhtiö katsoo, että koska vakuutusehdot määrittelevät vesistötulvan vesilain mukaisesti, tapauksessa ei ole ollut kyse vesistötulvasta.

Vakuutusyhtiön mukaan vahinko on aiheutunut siitä, että sade- ja sulamisvedet ovat päässeet rakennukseen sisälle. Yhtiö viittaa rajoitusehtokohtaan 5.3.5, jonka mukaan ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu sade- tai sulamisvedestä, joka on virrannut kattokouruista, rakennuksen ulkopuolisista syöksytorvista, sadevesiviemäreistä, vesikaton läpi tai muualta. Tässä tapauksessa vakuutusyhtiö katsoo, että “muualta” tarkoittaa salaojajärjestelmää, josta vesi ohjataan alakerran lattiassa sijaitsevaan pumppaamokaivoon.

Vakuutusyhtiö katsoo, että kyse on rajoitusehdon 5.3.9 mukaisesta tilanteesta, jossa kunnallinen tai muu yleinen vesi- tai viemärijohto tai vastaava rakennelma on rikkoutunut, tukkeutunut tai toiminut puutteellisesti. Yhtiön mukaan kyseessä on salaojavesien purkupaikan toimimattomuus, joka kuuluu tämän rajoitusehdon piiriin. Vakuutusyhtiö viittaa myös siihen, että rikkoutumisturvasta korvataan vain rakennuksen osan tai rakennuksen käyttöä palvelevan laitteen äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta rikkoutumisesta aiheutunut vahinko. Yhtiön mukaan tapauksen yhteydessä ei ole havaittu tällaista äkillistä ja ennalta arvaamatonta rikkoutumista salaojajärjestelmässä.

Osapuolet ovat edellä mainittujen seikkojen lisäksi esittäneet selvitystä veden tuloreitistä rakennukseen, salaojakaivosta, tulvaveden laadusta, kartoitusraportin paikkansapitävyydestä, padotuksesta sekä kiinteistön kuivatusjärjestelmästä.

Sopimusehdot ja lainsäädäntö

Vakuutussopimuslain 69 §:n (Korvauksen hakijan velvollisuus antaa selvityksiä) mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huo­mioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys.

Vesilain 3 § (Määritelmät) 1 momentin mukaan tässä laissa tarkoitetaan:

3) vesistöllä järveä, lampea, jokea, puroa ja muuta luonnollista vesialuetta sekä tekojärveä, kanavaa ja muuta vastaavaa keinotekoista vesialuetta; vesistönä ei kuitenkaan pidetä noroa, ojaa ja lähdettä;
4) joella virtaavan veden vesistöä, jonka valuma-alue on vähintään sata neliökilometriä;
5) purolla jokea pienempää virtaavan veden vesistöä;
6) norolla sellaista puroa pienempää vesiuomaa, jonka valuma-alue on vähemmän kuin kymmenen neliökilometriä ja jossa ei jatkuvasti virtaa vettä eikä kalankulku ole merkittävässä määrin mahdollista;

HE 277/2009 vp, sivu 43:
Virtaavia vesistöjä ovat joki ja puro. Joen ja puron välinen rajanveto on nykyisessä laissa osoittautunut hankalaksi, erityisesti 1 luvun 5 §:n soutamiskriteerin osalta. Jokea koskevaa määritelmää ehdotetaan tarkistettavaksi siten, että soutamiskriteeristä luovuttaisiin ja että uoman tyyppi määräytyisi ainoastaan valuma-alueen koon perusteella. Määritelmän mukaan jokena pidettäisiin sellaista virtavesistöä, jonka valuma-alue on vähintään sata neliökilometriä. Valuma-alueeltaan pienempi virtaavan veden vesistö olisi puro. […]

Norona pidettäisiin puroa vähäisempää uomaa. Noron yläraja, joka määrittäisi samalla vesistöksi katsottavan puron alarajan, määräytyisi valuma-alueen laajuuden, veden virtaamisen ja uoman kalataloudellisen merkityksen perusteella. Kymmenen neliökilometrin valuma-alue merkitsee käytännössä melko vähäistä virtaamaa, johon nähden ei erityisiä käyttötarpeita yleensä ole, vaikkakin kalan kulkeminen on usein mahdollista. Jos uomassa virtaisi jatkuvasti vettä ja kulkisi merkittävässä määrin kalaa, se olisi määritelmän mukaan siis puro valuma-alueen koosta riippumatta.

Kotivakuutusehtojen, voimassa 1.1.2024 alkaen, kohdan 5.1.3 (Poikkeuksellinen tulva) mukaan vakuutuksesta korvataan äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman aiheuttama suoranainen esinevahinko, jonka syynä on poikkeuksellinen rankkasade, vesistö- tai merivesitulva siten, että vesi tulvii rakennukseen, sen rakenteisiin tai rakennuksessa olevaan irtaimistoon suoraan maanpinnalta tai maaperän tai kiinteästi rakennukseen asennettujen putkistojen kautta. […]

Rankkasadetulvalla tarkoitetaan tilannetta, jossa poikkeuksellisen voimakas sade aiheuttaa maanpinnalla veden tulvimisen. Poikkeuksellisena pidetään sadetta, kun sademäärä on vahinkopaikalla vähintään 30 mm tunnissa tai 70 mm vuorokaudessa.

Vesistötulvalla tarkoitetaan joessa, järvessä tai purossa aiheutunutta poikkeuksellista vedenpinnan nousua, joka johtuu poikkeuksellisista sateista tai lumen sulamisesta taikka jää- tai hyydepadosta.
[…]
Poikkeuksellisena vedenpinnan tai merenpinnan nousuna pidetään vedenkorkeutta, jonka esiintymistodennäköisyys on kerran 50 vuodessa tai harvemmin. Poikkeuksellista ei ole pysyvästä keskivedenpinnan noususta tai vedenpinnan tason normaalista vaihtelusta tai aallokosta johtuva vahinko.

Ehtokohdan 5.3.5 (Sääilmiöt ja tulviminen) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu
- […]
- vesi- tai lumisateesta, pinta- tai pohjavedestä tai edellä mainittujen aiheuttamaa viemärikaivon tai putkiston tulvimista
- sade- tai sulamisvedestä, joka virrannut, kattokouruista, rakennuksen ulkopuolisista syöksytorvista, sadevesiviemäreistä, vesikaton läpi tai muualta. Rikkoutumisturvasta korvataan kuitenkin rakennuksen osan tai rakennuksen käyttöä palvelevan laitteen äkillisestä ja ennalta arvaamattoman rikkoutumisen seurauksena aiheutunut vahinko.
- […]

Ehtokohdan 5.3.9 (Muita rajoituksia) mukaan
h) Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut kunnallisen tai muun yleisen vesi- tai viemärijohdon tai vastaavan rakennelman rikkoutumisesta, tukkeutumisesta tai toimimattomuudesta.

Ratkaisusuositus

Osapuolten erimielisyys asiassa koskee sitä, onko kyseessä vakuutusehtojen mukaan korvattava rankkasadetulva tai vesistötulva. Lisäksi, jos kyseessä on jompikumpi edellä mainituista tulvista, on kyse lisäksi siitä, onko vakuutusyhtiö näyttänyt vetoamansa rajoitusehdon soveltumisen tapaukseen.

Yleisten vakuutus- ja vahingonkorvausoikeudellisten periaatteiden mukaan näyttötaakka vakuutuksesta korvattavan tapahtuman sattumisesta on korvauksen hakijalla. Mikäli vakuutusyhtiö haluaa vedota rajoitusehtoon, tulee vakuutusyhtiön näyttää rajoitusehdon soveltuminen tapaukseen.

Asiaan sovellettavien vakuutusehtojen mukaan luonnonilmiövakuutuksesta korvataan suoranainen esinevahinko, jonka syynä on poikkeuksellinen rankkasade- tai vesistötulva siten, että vesi tulvii rakennukseen, sen rakenteisiin tai rakennuksessa olevaan irtaimistoon suoraan maanpinnalta tai maaperän tai kiinteästi rakennukseen asennettujen putkistojen kautta. Poikkeuksellisena pidetään ehtojen mukaan sadetta, jonka mää­rä on vahinkopaikalla vähintään 30 mm tunnissa tai 70 mm vuorokaudes­sa. Vesistötulvalla tarkoitetaan joessa, järvessä tai purossa aiheutunutta poikkeuksellista vedenpinnan nousua, joka johtuu poikkeuksellisista sateista tai lumen sulamisesta taikka jää- tai hyydepadosta. Poikkeuksellisuus on vakuutusehdoissa määritelty siten, että vedenkorkeuden esiintymistodennäköisyys on kerran 50 vuodessa tai harvemmin.

Rankkasadetulva

Asiakas katsoo, että poikkeuksellinen sää ja lumien sulamistilanne täyttävät vakuutusehtojen määritelmän sekä rankkasadetulvasta että vesistötulvasta. Hänen mukaansa vahinkoajankohtana satoi runsaasti vettä ja samaan aikaan suli noin 100 mm lunta. Sulanut lumikerros oli asiakkaan mukaan paikoin myös korkeampi.

Vakuutusyhtiö on hankkinut Ilmatieteen laitokselta sadetutkalausunnon, jonka mukaan sademäärä vuorokauden aikana vahinkoajankohtana on ollut noin 41 mm ja kovin tuntisade noin 3–4 mm. Samanaikaiset sade ja lauha sää ovat lausunnon mukaan sulattaneet noin 17 cm:n lumikerroksen, minkä yhdessä rankan sateen kanssa on todettu voineen saada aikaan vahinkoa aiheuttavia vaikutuksia.

FINE toteaa, että vakuutusturvan sisältö on määritelty vakuutusehdois­sa. Sääilmiöitä ja tulvimista koskevassa rajoitusehtokohdassa sateen aiheuttamat vahingot on rajattu pois vakuutuksen piiristä, mistä poikkeuksena on ehtokohdassa 5.1.3 määritelty poikkeuksellinen rankkasadetulva. Ehtokohdan mukaan poikkeuksellisena rankkasateena pidetään sadetta, kun sademäärä on vahinkopaikalla vähintään 30 mm tunnissa tai 70 mm vuorokaudessa. FINE toteaa, että Ilmatieteen laitoksen lausunnon mukaan vahinkoajankohdan sademäärät olivat olleet selvästi näitä raja-arvoja alemmat. Vakuutusehdois­sa poikkeukselliselle sateelle asetettujen sademääräedellytysten jäädessä täyttymättä FINE katsoo, ettei kyseessä ole vakuutusehtojen mukainen rankkasadetulva. Lisäksi FINE toteaa, ettei lumen sulamisen vaikutuksella vahingon aiheutumiseen ole merkitystä arvioitaessa rankkasadetulvan korvattavuutta, koska vakuutusehtojen mukaan korvattavuus määräytyy yksin vahinkoajankohdan sademäärän perusteella.

Vesistötulva

Asiakkaan mukaan hän ei ensin osannut yhdistää tulvaa tontin vieressä kulkevaan jokeen, mutta myöhemmin ymmärsi, että kyse oli vesistön padotuksesta. Asiakkaan mukaan hänen toimittamiinsa karttakuviin merkityt ojat olivat olleet tulvan aikana täynnä vettä, jolloin salaojaputki ei päässyt vetämään, koska se oli veden pinnan alla. Asiakkaan toimittamassa karttakuvassa näkyvä, hänen tonttinsa vieressä olevan joen korkea vedenpinta esti hänen mukaansa veden virtaamisen jokeen ja päinvastoin ohjasi vettä ojiin ja siten kohti tonttia, mikä yhdessä vesikuopan ja tontin omien vesien kanssa aiheutti tulvimisen. Vakuutusyhtiön mukaan asiakkaan tontin vieressä näkyvä kosteikko ei ole joki tai puro, vaan kyseessä on laskuoja läheiseen jokeen.

SYKEn lausunnon mukaan vahinkopaikalla ja sitä ympäröivällä alueella on ollut vahinkoajankohtana poikkeuksellinen tulva, jonka esiintymistodennäköisyys on harvemmin kuin 50 vuodessa. Asiassa on siten arvioitava, onko asiakkaan kiinteistön vieressä tulvinut uoma vähintään vakuutusehdoissa vesistötulvan määritelmässä mainittu puro. Tältä osin FINE viittaa vesilain 3 §:n eri vesistöjä koskeviin määritelmiin. Lainkohdan mukaan purolla tarkoitetaan jokea pienempää virtaavan veden vesistöä. Lain esitöiden (HE 277/2009 vp) mukaan, jos uomassa virtaisi jatkuvasti vettä ja kulkisi merkittävässä määrin kalaa, se olisi määritelmän mukaan puro valuma-alueen koosta riippumatta.

Asiakkaan toimittaman karttakuvan perusteella puheena oleva uoma on noin kilometrin mittainen, ja se kulkee pääosin peltojen keskellä. Uomaa ei ole nimetty asiakkaan eikä vakuutusyhtiön toimittamissa karttakuvis­sa. FINE toteaa, että ollakseen vesilain määritelmän mukainen puro, tulisi uomassa virrata jatkuvasti vettä ja siinä tulisi myös kulkea merkittävässä määrin kalaa. Sellaista selvitystä, joka osoittaisi näiden tekijöiden olevan käsillä, asiassa ei ole esitetty.

Edellä lausutuilla perusteilla FINE katsoo asiassa jäävän näyttämättä, että tulvinut uoma olisi puro, joten vahinkotapahtumassa ei ole kyse vakuutusehtojen mukaisesta vesistön tulvimisesta, eikä vahinko siten tule korvattavaksi poikkeuksellisesta vesistötulvasta aiheutuneena esinevahinkona. Vakuutuksesta korvattavan tapahtuman jäädessä näyttämättä ei muista asiassa esitetyistä seikoista ole tarpeen lausua tarkemmin. Rajoitusehdon 5.3.9 osalta FINE kuitenkin toteaa näkemyksenään, ettei kiinteistön omassa salaojajärjestelmässä ole kyse rajoitusehdossa mainitusta kunnallista tai muuta yleistä vesi- tai viemärijohtoa vastaavasta rakennelmasta.

Yhteenveto

Rankkasade- ja vesistötulvien korvattavuudelle asetettujen edellytysten jäädessä täyttymättä FINE katsoo vakuutusyhtiön korvauspäätöksen olevan vakuutusehtojen mukainen.

Lopputulos

FINE ei suosita muutosta asiassa.

FINE Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

Jaostopäällikkö Korpelainen                                     
Esittelijä Muurasniemi