Tapahtumatiedot

Asiakas on kertonut vahinkoilmoituksessaan 2.3.2025, että hän oli huomannut vuonna 2008 rakennetussa omakotitalossaan halkeaman pesuhuoneen alarivin seinälaatassa. Lisäksi seinän toisella puolella oli havaittu kosteutta jalkalistan alla.

Korvausta on haettu pesuhuoneen lattiarakenteen kosteusvaurioiden korjaamiseen. X Oy teki kohteessa vakuutusyhtiön tilaamana vahinkokartoituksen, josta laaditussa raportissa on esitetty vaihtoehtoisia syitä seinä- ja lattiarakenteen kastumiselle.

Vakuutusyhtiö on korvauspäätöksessään 12.3.2025 katsonut, ettei kyseessä ole kotivakuutuksesta korvattava vahinko. Yhtiö on todennut, että kartoitusraportin mukaan laatan ja vedeneristeen rikkoutumisen on täytynyt tapahtua pikkuhiljaa pidemmän ajan kuluessa rakenteiden elämisen seurauksena. Kartoitusraportin tietojen perusteella on myös mahdollista, että vedenerieste on ollut alun perin epätiivis tai että suihkuseinän kiinnikkeistä on vesi päässyt vedeneristeen väärälle puolelle. Asiassa ei ole osoitettu äkillistä ja ennalta arvaamatonta yksittäistä tapahtumaa, joka olisi vahingon aiheuttanut. Ei voida pitää todennäköisenä, että esimerkiksi ulkoinen isku olisi rikkonut laatan sekä sen takana olevan erittäin sitkeän vedeneristekerroksen. Todennäköinen syy veden­eristeen rikkoutumiselle on rakenteiden vähitellen tapahtunut liikkuminen. On myös mahdollista, että vedeneristeen rikkoutuminen johtuu siinä alun perin olleesta puutteellisuudesta.

Vakuutusyhtiö ei muuttanut korvauspäätöstään asiakkaan tekemien oikaisupyyntöjen perusteella.

Asiakkaan vaatimukset ja vakuutusyhtiön kanta

Asiakas on tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää asiassa FINEn ratkaisusuositusta. Asiakas toteaa huomanneensa helmikuussa 2025 kylpyhuoneen seinälaatassa pienen halkeaman suihkuseinän vieressä. Kylpyhuoneessa ei ollut muita jälkiä tai rikkoutumisia. Asiakkaan omissa tutkimuksissa oli kuitenkin huomattu suihkuseinän toisella puolella olevassa huoneessa lattialistan sekä laminaattilattian seinän puoleisen reunan kostuneen. Asiakas on ilmoittanut vahingosta vakuutusyhtiöön, jossa heillä on laaja kotivakuutus. X Oy:n vahinkokartoittaja tuli toteamaan vahingon, mutta ei löytänyt syytä vahingolle. X Oy:n raportissa on lueteltu mahdollisia epäilyjä vahingon syntymisen syyksi. Vakuutusyhtiö teki kielteisen päätöksen jo tämän lausunnon perusteel­la, vaikka todellista syytä ei ollut vielä selvitetty. Asiakas on tilannut Y Oy:ltä kosteuskartoituksen, ja kartoituksesta laaditun raportin mukaan kosteus on päässyt rakenteeseen suihkuseinän kiinnityksen kohdilta, sisävälioven karmin välistä, josta se on levinnyt vedeneristeen alapuolelle lattian rakenteeseen. Asiakas on vaatinut jälleen oikaisua, mutta vakuutusyhtiö hylkäsi tämän perustellen näkemystään sillä, että kylpyhuoneen seinät ja rakenteet eivät ole olleet vesitiiviitä rakentamismääräysten edellyttämällä tavalla. Missään raportissa tai tutkimuksissa ei kuitenkaan ole todettu, että rakenteet eivät olleet vesitiiviitä tai tehty määräysten edellyttämällä tavalla. Talo on rakennettu vuonna 2008, ja sen on rakentanut alalla pitkään toiminut rakennusliike, joten asiakas uskoo, että kaikki on tehty määräysten mukaan.

Asiakas kertoo kylpyhuoneessa tapahtuneen vuonna 2019 suojaputken rikkoutumisesta aiheutuneen vesivahingon. Vahinko on ollut samalla seinällä kuin nyt käsiteltävä vahinko, mutta eri kohdassa. Kastuneet kohdat näkyvät vuoden 2019 vahinkoraportissa, jossa myös todetaan uuden vahingon vahinkokohdan olevan kuiva. Raportteja vertailemalla voidaan todeta, että kyseessä on kaksi eri vahinkoa. Jos vedeneriste olisi alun alkaen ollut puutteellinen, voisi olettaa, että uusi vahinkokohta olisi ollut kostea jo vuonna 2019, jolloin talo on ollut 11 vuotta vanha. Uuden vahingon on siis täytynyt tapahtua vuonna 2019 todetun vahingon jälkeen.

Asiakas katsoo veden päässeen ennalta arvaamattomasta syystä suihkuseinän kiinnikkeiden välistä seinän sisään ja mahdollisesti tässä yhteydessä rikkoneen seinälaatan. Ammattilaisten kanssa keskusteltaessa on ilmennyt epäily, että laatan rikkoutuminen on voinut aiheuttaa myös vedeneristeen rikkoutumisen. Suihkuseinän ja laatan välissä on ollut kauttaaltaan silikonisauma, jonka on täytynyt rikkoutua, jotta vesi on päässyt sieltä laatan alle. Vakuutusyhtiön tilaama vahinkokartoittaja on kuitenkin todennut silikonisaumojen olevan silmämääräisesti ehjät ja tiiviit. Kyseessä on siten ollut ennalta arvaamaton vahinko, eikä asiakas ole voinut vaikuttaa siihen omalla toiminnallaan. Varmuudella voidaan sanoa, että seinälaatta on ollut ehjä vielä joulukuussa 2024, jolloin asiakas on tehnyt perusteellisen siivouksen kylpyhuoneeseen. Laatta on siis hajonnut joulukuun 2024 ja helmikuun 2025 välisenä aikana.

Vakuutusyhtiö toteaa vastineessaan, että kohteessa on havaittu vesivahinko kylpyhuoneen ja makuuhuoneen välisen oviaukon kohdalla. Väliseinä on alareunastaan kostea. Kosteutta on hieman myös molempien huonetilojen lattiassa. Tapauksessa on esitetty vahingon syyksi suihkukulmauksen reunassa olevan suihkuseinän kiinnitysten epätiiveyttä. Asiassa on tuotu esiin myös vedeneristeen mahdollinen vioittuminen laatan halkeamisen yhteydessä. Tapauksessa voidaan laatan hiushalkea­masta havaita, että laattaan ei ole kohdistunut sellaista voimakasta iskua, joka olisi rikkonut sekä laatan että vedeneristeen. Halkeama sijoittuu suihkuseinän alimpaan laattaan ja on tyypiltään hiushalkeama. Tapauksessa ei ole esitetty laatan rikkoontumiselle äkillistä ja ennalta arvaamatonta vahinkotapahtumaa. Vaihtoehtoinen syy halkeamalle on eri rakennusosien rakenteiden, esimerkiksi suihkuseinän eläminen, joka on vaikuttanut laattaan. Joka tapauksessa laatan halkeamasta voidaan havaita, että kyseessä on ohut hiushalkeama.

Yhtiö myös toteaa, että seinälaatat ovat laastilla kiinni vedeneristeen pinnassa, ja vedeneriste on joustavaa eikä rikkoonnu, vaikka laatta halkeaisi tässä todetulla tavalla. Laatan ja vedeneristeen välissä oleva kiinnityslaasti on sementtipitoinen massa, joka osaltaan joustavuudellaan ottaa vastaan halkeamisesta aiheutuneita voimia. Vakuutusyhtiö ei pidä mahdollisena sitä, että nykyaikainen vedeneriste rikkoontuisi laatalle aiheutuneen hiushalkeaman seurauksena.

Kohteessa tehtyjen vahinkokartoitusten osalta yhtiö toteaa, että X Oy:n vahinkokartoittaja on raportissan todennut suihkuseinän silikonisaumojen olevan silmämääräisesti ehjät ja tiiviin oloiset. Suihkuseinän silikonisauma estää kylpyhuoneen laattojen pinnalla olevan veden pääsyn laatan ja suihkuseinän runkorakenteen välistä suihkuseinämän toiselle puolelle. Kyseinen silikonisauma ei liity kylpyhuoneen vedeneristeeseen, eikä vaikuta tilan vesitiiveyteen tilan ulkopuolelle. Kylpyhuonetta käytettäessä seinälle päätyvä kosteus siirtyy osittain laatoitusten saumarakenteissa seinälaatoituksen alle. Laatoituksen alla kosteus siirtyy korkeus- ja sivusuunnassa eteenpäin. Kylpyhuoneen oviaukon kohdalla vedeneriste päättyy seinän kivirakenteisen rungon reunaan. Oven karmit on tiivistetty uretaanivaahdolla.

Asiakkaan vedottua siihen, että talon on rakentanut alalla pitkään toiminut rakennusliike, yhtiö toteaa selvitysten osoittavan, että kohteessa kuitenkin on havaittavissa rakennusvirhe veden­eristeen liittämisessä oven karmiin, sillä vedeneriste ei ulotu oven karmirakenteeseen asti. Kyseessä on rakennusvirhe, koska vedeneriste ei ulotu katkeamattomana rakenteena kauttaaltaan kylpyhuoneen seinäpinnoille sekä täydentävien rakennusosien liitosten yli. Vedeneristyksen ohjeistuksessa RIL 107 (2000) mainitaan, että märkätilojen veden­eristys on kokonaisuus, joka on vesitiivis kaikilta kohdiltaan, mukaan lukien pinnat, saumat, läpiviennit ja liittymät. Eli vedeneristeen tulee kulkea myös ovien tilkevaran yli oven karmiin asti ja liittyä vesitiiviisti siihen. Vuotokohta on havaittu oven karmin ja seinän runkorakenteen välisessä liitoskohdassa suoraan suihkuseinän kiinnityskiskon alla. Y Oy:n kartoitusraportissa 9.4.2025 on seuraava maininta: ”Kosteus on päässyt rakenteeseen suihkuseinän kiinnityksen kohdilta ja sisäoven karmin välistä vesieristeen alapuolelle lattian rakenteeseen”. Tapauksessa on tuotu esiin se, että suihkuseinä on kiinnitetty oven karmiin, mikä tarkoittaa, että suihkuseinälle ei ole ollut tarvetta tehdä kiinnityskohtaa veden­eristeen läpi kivirakenteiseen seinään. Ainoa vuotava kohta jää silloin kylpyhuoneen oven tilkevaran kohdalle, mihin vedeneristystä ei ole asennettu lainkaan. Koska vedeneristeen tulee jatkua katkeamattomana myös ovien tai ikkunoiden karmirakenteisiin asti, voidaan todeta, että vahinko on aiheutunut rakennusvirheestä.

Vakuutusyhtiö on ennen vastineen laatimista esittänyt lisäkysymyksiä kartoitusraportin laatineelle Y Oy:lle todeten, että raportin mukaan kosteus on päässyt rakenteeseen suihkuseinän kiinnityksen kohdalta. Vakuutusyhtiö on esittänyt seuraavat kysymykset: 1) Tarkoitetaanko tällä suihkuseinien kiinnitysreikiä? 2) Valokuvan mukaan myös vuotokohta (vahingon aiheuttaja) on ollut pesuhuoneen ovipielen liitoksessa. Oliko kylpyhuoneen oven kohdalla kynnystä vedeneriste nostoineen? 3) Jos oli, minkä korkuinen kynnys oli? 4) Jatkuiko vedeneriste katkeamattomana oven karmiin asti? 5) Millaiset kaadot kynnykseltä oli lattiakaivoon päin?

Y Oy on vastauksessaan vakuutusyhtiölle todennut, että yritys teki kosteuskartoituksen vasta purkutöiden jälkeen. Vastauksen antaneen yhtiön edustajan käsityksen mukaan suihkuseinä oli kiinnitetty aivan oven pielen viereen peitelistaan kiinni, ja roiskevedet olivat päässeet vedeneristeen ohi suihkuseinän ohitse. Jos suihkuseinä oli kiinnitetty peitelistan päälle, vedet olivat päässeet rakenteisiin peitelistan reunasta ja alareunasta, ja jos taas suihkuseinä oli kiinnitetty peitelistan viereen, seinän alaosasta karmin alareunasta, kun rakenteessa mahdollisesti tai todennäköisesti ei ole ollut ylösnostoa. Pesu- ja roiskevedet olivat voineet mennä kynnyksen ja karmin alareunan epätiiveydestä johtuen veden­eristeen ohi lattiarakenteeseen. Seinän kiinnitysrei'istä ei ole mennyt vettä, eikä tätä ole syytä epäillä, koska seinässä ei ole todettu kohonnutta kosteutta. Ovessa tai sen karmissa ei ollut vedeneristeen kiinnityksestä jälkiä ylösnostona kynnykseen, eikä uretaanieristeessä ollut jälkiä vedeneristeestä karmin ja harkon välissä. Kynnyksen tyypistä ei ole ollut tietoa kartoituksen aikana, koska se oli jo purettu tuossa vaiheessa. Lattian pohjakaato oli ovelta poispäin kaivolle vähintään 1:100, koska lattian tasoitukset pääurakoitsija ohjeisti tekemään ylitasoituksena ilman kaatojen lisäystä.

Asiakas on myöhemmissä lausumissaan todennut, että talo on rakennettu vuonna 2008 sen aikaisia määräyksiä ja säännöksiä noudattaen. Rakennus on tarkastettu asianmukaisesti ja otettu käyttöön virallisten määräysten mukaisesti. Vakuutusyhtiön väite siitä, ettei laatta olisi voinut rikkoutua iskun seurauksena, on perusteeton, eikä perustu tosiasioihin. Yhtiön esittämä vaihtoehtoinen selitys, eli suihkuseinämän eläminen vaikuttaa sekin epäuskottavalta, koska kyseinen seinä on lasia eikä lasin "eläminen" ole realistinen selitys laatan halkeamalle. Vakuutusyhtiön tilaamana paikalla käynyt kartoittaja totesi ensimmäisellä käynnillään, että laatan rikkoutuminen on voinut vaurioittaa sen takana olevaa vedeneristettä. Kyseisessä taloudessa asuu neljä henkilöä, joten on täysin mahdollista, että laatta on rikkoutunut ilman, että kukaan on huomannut tarkkaa hetkeä. Se, ettei asiakas voi osoittaa yksittäistä tapahtumaa, ei tarkoita, etteikö laatta olisi voinut rikkoutua äkillisesti. Rakenteita ei ole laiminlyöty, eikä niiden huollossa ole ollut puutteita. Koska laatan rikkoutumisen syystä ei ole esitetty kiistatonta näyttöä, kaikki esitetyt selitykset ovat vain arvauksia. Vakuutusyhtiön kielteinen päätös ei voi perustua pelkkiin oletuksiin.

Asiakas katsoo, ettei asiassa ole esitetty varmaa näyttöä siitä, että kohteessa olisi ollut rakennusvirhe vedeneristeessä. Yksikään virallinen tarkastaja ei ole todennut rakennusvirhettä, eikä sitä ole voitu jälkikäteen todentaa. Y Oy on myös tuonut lausunnossaan selvästi esille, että heidän edustajansa on ollut kohteessa vasta purkutöiden jälkeen, jolloin vanha vedeneriste oli jo poistettu. Näin ollen kukaan ei voi varmuudella todeta vedeneristeen olleen puutteellinen tai määräysten vastainen. Jos asiassa ei voida osoittaa, että rakennus olisi ollut vuoden 2008 rakentamismääräysten vastainen tai että kyseessä olisi ollut selkeä rakennusvirhe, tämä väite jää epäselväksi. Koska vahinko on ilmennyt äkillisesti ilman ennakkovaroitusta, eikä rakennusvirhettä ole pystytty osoittamaan, asiakas katsoo, että vahinko on vakuutusehtojen mukaisesti korvattava.

Asiakas korostaa kylpyhuoneen olleen normaalissa käytössä vuodesta 2008 lähtien. Vahinko havaittiin vasta vuonna 2025, yli 16 vuotta rakennuksen valmistumisen jälkeen. Tämä osoittaa, että rakenne on toiminut moitteettomasti pitkään ja vahinko syntynyt vasta myöhemmässä vaiheessa äkillisesti, ei alkuperäisen rakentamisvirheen seurauksena. Tästä on todisteena vuonna 2019 tehty kosteusmittaus, jolloin kyseinen kohta on todettu täysin kuivaksi. Tuolloin kylpyhuone oli 11 vuotta vanha, joten voisi olettaa, että kosteutta olisi ollut jo silloin havaittavissa, mikäli kyse olisi rakennusvirheestä. Rakennusvirheen käsitteen soveltaminen jälkikäteen yli 16 vuotta rakennuksen valmistumisen jälkeen ei ole perusteltua, jos vahinko on ilmennyt vasta pitkän normaalin käytön jälkeen. Tämä osoittaa, että kylpyhuoneen rakenne on ollut toimiva ja vahinko johtunut laatan rikkoutumisesta, liitoksen pettämisestä tai muusta äkillisestä syystä, ei rakentamisvirheestä. Vakuutusehtojen mukaisesti korvattava vahinko on sellainen, joka on äkillinen ja ennalta arvaamaton.

Asiakas toteaa lisäksi, että tässä tapauksessa kosteusvaurio havaittiin vasta, kun se oli jo ehtinyt aiheuttaa rakenteellista vahinkoa. Vahinko ja sen laajuus ei ollut havaittavissa ilman rakenteiden avaamista, eikä sen syntyä voitu estää tavanomaisin huoltotoimin, joten se täyttää vakuutusehdoissa mainitut äkillisyyden ja ennalta arvaamattomuuden tunnusmerkit. Vakuutusyhtiö teki kielteisen korvauspäätöksen välittömästi saatuaan raportin tilaamastaan vahinkokartoituksesta, vaikka vahingon syy­tä ei ollut vielä selvitetty. Asiakas on puhelinkeskustelussa pyytänyt, että vahinkokartoittaja suorittaisi laajempia tutkimuksia vahingon todellisen syyn ja laajuuden selvittämiseksi, mutta vakuutusyhtiö kieltäytyi lisätutkimuksista vedoten siihen, että rakenteita täytyisi purkaa ennen syyn löytymistä. Asiakkaalla on oikeus edellyttää, että vakuutusyhtiö selvittää vahingon syyn ennen päätöksen tekemistä.

Sopimusehdot ja rakentamismääräykset

Kotivakuutusehtojen, voimassa 1.1.2024 alkaen, kohdan 5.1 (Vakuutusturva ja niistä korvattavat vakuutustapahtumat) mukaan vakuutus korvaa vakuutetulle omaisuudelle äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti vakuutuksen voimassaoloaikana sattuneen suoranaisen esinevahingon, joka voidaan yksilöidä yksittäiseksi tapahtumaksi.

Ehtokohdan 5.1.6 (Rikkoutuminen) mukaan vakuutuksesta korvataan suoranainen esinevahinko, joka on aiheutunut
- rikkoutumisesta
- muusta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vakuutustapahtumasta.
[…]

Ehtokohdan 5.3.6 (Virheellisyydet) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut omaisuudelle

a) suunnittelu-, asennus-, käsittely-, käyttö-, toimitus- tai työvirheestä
b) rakenne-, valmistus- tai aineviasta
c) perustamis- tai rakennusvirheestä taikka rakentamismääräysten, ohjeiden tai hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta
d) kun vesi on päässyt rakenteisiin sen takia, että lattiakaivo tai sen korokerengas tai märkätilan putkiläpivienti on vuotanut
e) kun lattiakaivolla varustettua tilaa ei ole vedeneristetty tai rakenne ei ole ollut vesitiivis, vaikka rakentamis- tai remonttiaikaiset rakentamismääräykset, ohjeet tai hyvä rakentamistapa olisivat tätä edellyttäneet.

C2 Suomen rakentamismääräyskokoelma

Kosteus, Määräykset ja ohjeet, 1998

1 Yleistä
1.2.1 Olennainen vaatimus
1.2.1 (määräys)

Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, ettei siitä aiheudu sen käyttäjille tai naapureille hygienia- tai terveysriskiä kosteuden kertymisestä rakennuksen osiin tai sisäpinnoille. Rakennuksen näiden ominaisuuksien tulee normaalilla kunnossapidolla säilyä koko taloudellisesti kohtuullisen käyttöiän ajan.

1.4 Rakennuksen kosteustekninen toiminta
1.4.1 (määräys)
Rakenteet ja LVI-järjestelmät on tehtävä siten, ettei sisäisistä ja ulkoisista kosteuslähteistä peräisin oleva vesihöyry, vesi tai lumi haitallisesti tunkeutuu rakenteisiin ja rakennuksen sisätiloihin. Tarvittaessa rakenteen on kyettävä kuivumaan haittaa aiheuttamatta tai rakenteen kuivattamiseen esitetään suunnitelmissa menetelmä.

Ratkaisusuositus

Tapauksessa on kysymys omakotitalossa todetun kosteusvahingon korvattavuudesta kotivakuutuksen perusteella. Osapuolten erimielisyys koskee sitä, onko vahinko aiheutunut äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti vai onko vahinko aiheutunut rajoitusehdossa mainitusta rakentamismääräysten, ohjeiden tai hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta, tarkemmin vedeneristyksen puutteellisuudesta.

Voimassa olevan oikeuden yleisten periaatteiden mukaan näyttötaakka vakuutuksesta korvattavan vahingon syntymisestä on vakuutuskorvausta hakevalla. Jos tämä on näytetty ja vakuutusyhtiö sen jälkeen haluaa vedota rajoitusehtoon, näyttötaakka rajoitusehdon soveltumisesta tapaukseen on vakuutusyhtiöllä.

X Oy:n vahinkokartoitusraportista ilmenee, että suihkuseinän vieressä olevassa alimman laattarivin seinälaatassa, joka on kooltaan noin 30 × 30 senttimetriä, oli hiushalkeama. Muita vaurioita laatoituksessa, saumauksissa tai silikonisaumoissa kartoituksessa ei havaittu. Raportin mukaan pesuhuoneen seinärakenteessa todettiin kohonneita kosteuslukemia seinässä haljenneen laatan alueella sekä lattiassa ulottuen noin kymmenen senttimetriä laatasta ulospäin. Rakenteita purkamatta ei kuitenkaan ollut tiedossa, oliko havaittu kosteus vedeneristeen alla vai sen päällä. Seinän takana olevassa huonetilassa todettiin vastaavan kokoinen kostea alue. Lisäksi viimeksi mainitun huonetilan lattiassa havaittiin kohonneita kosteuslukemia symmetrisesti kyseisen seinän edustalla ulottuen noin 40–50 senttimetriä seinästä ulospäin. Veden mahdollisina kulkureitteinä mainittiin laatan halkeama, mutta tämän vaihtoehdon todettiin edellyttävän, että myös vedeneriste laatan takana on rikkoutunut tai että se on muutoin ollut epätiivis. Asia ei ollut tarkemmin todettavissa ilman rakenteiden purkamista, mitä ei X Oy:n kartoituksen aikaan ollut tehty. Toisena vaihtoehtona mainittiin, että suihkuvettä oli päässyt laatan viereisen suihkuseinän jostain pienestä raosta kiinnikkeiden taak­se ja valunut sieltä karmin ja seinän välisestä raosta toiselle puolelle. Koska alueella olevat silikonisaumat olivat silmämääräisesti ehjät ja

tiiviin oloiset, ei tämä raportin mukaan vaikuttanut todennäköiseltä vaihtoehdolta. Kastuneen alueen laajuuden perusteella kastumisen arvioitiin täytyneen tapahtua pikkuhiljaa pidemmän ajan kuluessa, ja koska laatan halkeamalle ei ollut ulkoista syytä tiedossa, arvioitiin halkeaman arvioitu syntyneen rakenteiden elämisen johdosta.

Purkutöiden jälkeen Y Oy:n toimesta tehdyssä kartoituksessa todettiin vuotokohdan olleen pesuhuoneen puolella ovipielen liitoksessa. Pesuhuoneen lattiassa todettiin kohonneita kosteusarvoja noin puolen neliömetrin alueella. Y Oy:n selvityksen mukaan oven karmissa ei ollut jälkiä vedeneristeen kiinnityksestä ylösnostona kynnykseen, eikä myöskään karmin ja harkon välissä olevassa raossa olleessa uretaanieristeessä ollut jälkiä vedeneristeestä.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella FINE katsoo olevan ilmeistä, että rakenteiden kastuminen on seurausta pesuhuoneessa käytettyjen suihkuvesien pääsystä rakenteisiin. Kyse ei siten ole rakennuksen käyttöä palvelevan putken tai laitteen aiheuttamasta vuotovahingosta. Vuonna 2008 rakennetun rakennuksen pesuhuoneen seinissä edellytetään olevan vedeneristys, joten vahingon korvattavuus rikkoutumisturvasta edellyttää, että vedeneristyksen osoitetaan rikkoutuneen vakuutuksesta korvattavalla tavalla.

FINE toteaa, että kohteessa tehtyjen kartoitusraporttien perusteella jää epäselväksi, oliko seinän vedeneristys vaurioitunut haljenneen seinälaatan kohdalla, sillä X Oy:n raportti oli tehty ennen purkutöitä ja Y Oy:n kartoituksen aikaan rakenteet oli jo purettu siten, ettei asia ollut todettavissa seinän osalta. Rakenteissa seinän kummallakin puolella todettu kosteus on rajautunut pienehkölle alueelle, minkä voi nähdä viittaavan siihen, että halkeama on yhteydessä kosteusvaurioon. Huomioiden, että kyseessä on ollut hiushalkeama, pitää FINE kuitenkin epätodennäköise­nä, että tuntemattomasta syystä tapahtuneen laatan halkeamisen yhteydessä myös seinän vedeneristys olisi vaurioitunut.

Y Oy:n raportin ja yrityksen toimittaman selvityksen perusteella todennäköisimpänä syynä veden pääsylle rakenteisiin FINE katsoo olevan oven karmin ja seinän liittymäkohdan puutteellinen vedeneristys. Kyseisestä kohdasta olevasta valokuvasta on nähtävissä, ettei uretaanieristykses­sä tai maalatussa karmissa ole jälkiä vedeneristyksestä. Vaikka kuva onkin otettu purkutöiden jälkeen, olisi FINEn näkemyksen mukaan ainakin liittymäkohdassa olevassa raossa ollut havaittavissa jälkiä vedeneristeestä, jos sellainen olisi tuossa kohdin ollut.

Asiassa esitettyä selvitystä kokonaisuutena arvioiden FINE katsoo asiassa jääneen näyttämättä, että rakenteiden kosteusvaurio olisi seuraus­ta kotivakuutuksesta korvattavasta vakuutustapahtumasta. Vaikka täyttä varmuutta veden kulkeutumiseen ei ole saatavissa, pitää FINE todennäköisimpänä syynä vahinkoon vedeneristyksen puutteellisuutta, jolloin vakuutusyhtiö voi myös vedota rakentamismääräysten, ohjeiden tai hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta sekä lattiakaivollisen tilan puutteellisesta vesitiiviydestä aiheutuvia vahinkoja koskevaan rajoitusehtoon.

Edellä todetuilla perusteilla FINE pitää vakuutusyhtiön kielteistä korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena.

Lopputulos

FINE ei suosita asiassa muutosta.
 

FINE Vakuutus- ja rahoitusneuvonta
 

Jaostopäällikkö Korpelainen
Esittelijä Miettinen