Tapahtumatiedot

Asiakkaan vahinkoilmoituksen mukaan hänen vuonna 2006 rekisteröity Mercedes Benz -merkkinen ajoneuvonsa oli vaurioitunut ilkivaltavahingon johdosta, kun se oli ollut yön yli pysäköitynä yleisellä ulkopaikoitusalueella Keimolassa Vantaalla. Ajoneuvosta oli muun ohella rikottu ikkunoita ja sitä oli naarmutettu. Asiakas kertoi vakuutusyhtiölle, että ajoneuvon maalipinta oli ollut hyvä ja kaikki huollot oli tehty huolto-ohjelman mukaan. Asiakas arvioi myös ajoneuvon moottorin, sisustuksen ja voimansiirron hyväksi eikä ilmoittanut, että ajoneuvossa olisi ollut mitään vaurioita tai vikoja ennen ilkivaltaa. Asiakkaan tarkoituksena oli ollut viedä auto ulkopaikoitusalueelta suoraan katsastukseen.

Vahinkotarkastuksessa havaittiin merkittäviä ajoneuvon käyttöön ja arvoon vaikuttavia vikoja. Ajoneuvon kojetaulussa paloi myös useita vikavaloja ja ajoneuvon virtalukko oli siten rikki, ettei ajoneuvolla pystynyt ajamaan. Vahinkotarkastajan mukaan viat olivat olleet ajoneuvossa ennen ilkivaltaa eikä ajoneuvo ollut ollut tieliikennekelpoinen.

Asiakkaalta pyydettiin lisäselvitystä ajoneuvon kunnosta ja huoltohistoriasta. Asiakkaan mukaan ajoneuvossa ei ollut vikoja tai huollon tarvetta. Vakuutusyhtiön mukaan asiakas antoi virheellisiä ja ristiriitaisia tietoja. Vakuutusyhtiö katsoi kielteisessä korvauspäätöksessään, että tapahtumainkulku ja asiakkaan selvitykset olivat epäselviä ja asiakas oli antanut vakuutusyhtiölle vilpillisiä ja vääriä tietoja.

Asiakkaan valitus

Asiakas vaatii korvausta ilkivallan kohteeksi joutuneesta ajoneuvostaan. Toissijaisesti asiakas vaatii kaskovakuutuksen vakuutusmaksujen palautusta koko vakuutusajalta.

Asiakkaan ajoneuvo joutui ilkivallan kohteeksi julkisella parkkipaikalla, mutta vakuutusyhtiö kieltäytyi maksamasta korvausta. Asiakas vastasi vakuutusyhtiön tiedusteluihin parhaan osaamisensa mukaan ja toimitti pyydetyt dokumentit. Vakuutusyhtiö väitti, ettei auto käynnistynyt lainkaan, vaikka asiakas oli sen avaimella käynnistänyt ja ajanut parkkipaikalle. Käyttäjän tekninen osaamattomuus ei ole peruste korvauksen epäämiselle. Vakuutusyhtiö ei ollut osoittanut, että kyseessä ei olisi ulkopuolisen aiheuttama tahallinen vahinko. Epäselvissä tilanteissa tulkinta tulee tehdä vakuutuksenottajan eduksi.

Vakuutusyhtiön käsittelyaika oli myös kohtuuttoman pitkä. Asiakas ei saanut tietoa auton tilanteesta tai korvattavuudesta.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö kiistää asiakkaan vaatimuksen.

Asiakkaan kertomus ja selvitykset ovat epäloogisia ja asiakas on antanut vakuutusyhtiölle virheellisiä tietoja. Vakuutusyhtiö ei pidä uskottavana, että ajoneuvoa olisi kohdannut satunnainen, ajoneuvon huomattavaan vaurioitumiseen johtanut ilkivallanteko asiakkaan kertomalla tavalla yleisellä pysäköintipaikalla siten, ettei mitään muuta ajoneuvoa ollut vahingoitettu.

Asiakas kertoi pysäköineensä ajoneuvon yön yli pysäköintialueelle yli kahdeksan kilometrin päähän kodistaan. Asiakkaan mukaan hän oli viemässä ajoneuvoa katsastukseen seuraavana päivänä. Ajoneuvo olisi voitu pysäköidä lähemmäksi asiakkaan kotia, esimerkiksi hänen omalle kotikadulleen. Asiakas kertoi myös ajoneuvon käynnistämisen ja ajon sujuneen normaalisti ennen ajoneuvon jättämistä pysäköintialueelle ja ettei ajoneuvossa ollut mitään vikoja ennen vahinkoa. Ajoneuvosta saatujen teknisten tietojen mukaan tämä ei ollut mahdollista. Vahinkotarkastustietojen mukaan ajoneuvoon ei saatu virtoja päälle, vaikka akku oli täyteen ladattu. Ajoneuvo saatiin teknisessä tutkinnassa käyntiin vain ohittamalla virtalukko, jossa todettiin olevan sisäinen virtapiirivika, eikä ajoneuvolla ole voinut ajaa.

Lisäksi vahinkotarkastuksessa havaittiin, että ajoneuvon mittaristossa paloi useita erilaisia vikavaloja ja nämä vikavalot eivät olleet yhteydessä kerrotussa ilkivallanteossa aiheutuneisiin vaurioihin. Asiakas kertoi ajoneuvon olleen huollossa ennen vahinkoa ja että tässä yhteydessä ajoneuvoon olisi tehty vikadiagnoosi. Asiakas ei kuitenkaan useista pyynnöistä huolimatta toimittanut huoltoasiakirjaa ja muutti lopulta kertomustaan sen olemassaolosta. Asiakkaan lopulta toimittaman asiakirjan perusteella ajoneuvoon oli ainoastaan vaihdettu renkaat noin kuukautta ennen ilmoitettua vahinkopäivää.

Ajoneuvon sisältä löytyi vahinkotarkastuksen yhteydessä 17.7.2024 päivätty vikadiagnoosiraportti, jonka mukaan ajoneuvossa oli useita merkittäviä ajoon liittyviä vikoja. Nämä viat oli todettu olleen ajoneuvossa edelleen joulukuussa 2024. Ajoneuvossa oli merkittäviä vikoja tapahtumahetkellä ja niiden korjaaminen olisi tullut ulkopuolisen vahinkotarkastajan mukaan maksamaan ainakin 2 500 euroa.

Vaurioiden perusteella ajoneuvoon oli kohdistettu suurta ilkivaltaa, joka oli vaatinut paljon aikaa ja vaivaa. Ajoneuvon pysäköintipaikka oli lähellä Keimolan juna-asemaa suurehkon asuntoalueen vieressä. Ajoneuvossa oli ilkivaltavahingolle epätyypillisen laaja-alaisia vaurioita ympäri ajoneuvoa ja vauriot olivat sellaisia, että niiden tekijän oli täytynyt varustautua niiden aiheuttamiseen sopivilla työvälineillä, mikä ei ollut ilkivaltavahingoille tyypillistä. Muita ajoneuvoja ei ollut vaurioitettu.

Ajoneuvo olisi tullut katsastaa 13.12.2024 mennessä eikä ollut uskottavaa, että ajoneuvolle olisi sattunut satunnaisen tekijän aiheuttama vahinko vain muutamaa päivää ennen tätä kyseistä ajankohtaa ottaen huomioon ajoneuvon kunto ja se, ettei ajoneuvoa olisi hyväksytty katsastuksessa.

Korvauksen hakijan on annettava vakuutusyhtiölle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutusyhtiön vastuun selvittämiseksi. Vakuutusehtojen mukaan vakuutusyhtiö on vastuusta vapaa vakuutettua kohtaan, joka on tahallisesti aiheuttanut vakuutustapahtuman. Asiakas oli vilpillisesti antanut väärää tietoa ajoneuvon vahinkoa edeltävästä kunnosta. Epäselvän tapahtumakulun ja selvitysten sekä vilpillisten ja väärien tietojen antamisen perusteella vahinkotapahtuma ei ollut kokonaisuutena arvioiden uskottava. Korvausta ei voitu maksaa ilkivalta- tai kolarointivakuutuksen perusteella.

Toissijaisesti, jos ajoneuvolle aiheutunut vahinko katsottaisiin korvattavaksi vakuutuksesta, korvaus määriteltäisiin tapauksessa ajoneuvon käyvän arvon mukaisesti. Vahinkotarkastaja oli arvioinut ajoneuvon käyväksi arvoksi ennen vahinkoa 4.700 euroa siinä kunnossa, missä asiakas kertoi ajoneuvon olleen ennen vahinkoa. Vahinkotarkastajan mukaan ajoneuvon todellinen käypä arvo oli ennen ilkivaltavahinkoa noin 2 000 euroa siinä olevine vikoineen. Näin ollen, vaikka vahinko katsottaisiin korvattavaksi kaskovakuutuksesta, oli asiakas antanut ajoneuvon kunnosta virheellistä tietoa vilpillisessä tarkoituksessa ja ajoneuvossa olleet viat olivat olleet kiistatta hänen tiedossaan. Asiakas oli vilpilliset tiedot antamalla tavoitellut kokonaisuutena arvioiden niin merkittävää taloudellista hyötyä, että vakuutusyhtiöllä oli oikeus hylätä vahinko kokonaisuudessaan myös tällä perusteella.

Vakuutusmaksujen palauttamisen osalta vakuutusmaksun maksaminen on edellytys vakuutusturvan voimassaololle ja vakuutuksenottajan sopimukseen sisältyvä vaatimus. Sopimusta ei voi jälkikäteen peruuttaa ja maksujen palauttamisen vaatimus on perusteeton.

Selvitykset

- Vakuutuskirja
- Lasku huollosta 17.7.2024
- Kuitti renkaiden vaihdosta 8.11.2024
- Valokuvia tapahtumapaikalta
- Vahinkotarkastajan lausunto 23.12.2024
- Tutkintailmoitus poliisille ja tutkinnan päätös
- Arvio käyvästä arvosta
- Romutustodistus
- Vakuutustutkijan raportti 12.3.2025

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on arvioitavana, onko asiakkaalla oikeus saada korvausta kaskovakuutuksesta ajoneuvoon kohdistuneen ilkivallan vuoksi. Ennen kaikkea arvioitavana on se, onko vakuutusyhtiö voinut evätä korvauksen sen vuoksi, että asiakas oli antanut vilpillisesti vääriä tietoja vakuutustapahtuman jälkeen.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 69 §:n mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys. Lain 72 §:n mukaan jos korvauksen hakija on vakuutustapahtuman jälkeen vilpillisesti antanut vakuutuksenantajalle vääriä tai puutteellisia tietoja, joilla on merkitystä vakuutuksenantajan vastuun arvioimisen kannalta, hänen korvaustaan voidaan alentaa tai se voidaan evätä sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.

Sovellettavien kaskovakuutusehtojen (voimassa 1.6.2023 alkaen) kohdan 3.6 (Ilkivaltavakuutus) mukaan ilkivaltavakuutuksesta korvataan vakuutuksen kohteelle tahallisesta vahingonteosta aiheutunut esinevahinko. Tahallisella teolla tarkoitetaan, että teon tekijän nimenomaisena tarkoituksena on ollut vahingoittaa vakuutuksen kohdetta. […]

Kohdan 5.5.3 (Käypä arvo) mukaan vakuutusyhtiön korvausvelvollisuuden ylärajana on ajoneuvon käypä arvo vakuutuksen kohteena olevin varustein (katso kohta 5.4).

Ajoneuvon käypä arvo on se käteishinta, joka ajoneuvosta on yleisesti saatavissa vakuutustapahtuman sattumispäivän markkinatilanteessa, jos sitä pidettäisiin myytävänä tarkoituksenmukaisella tavalla. Käyvällä arvolla ei tarkoiteta autoliikkeiden ulosmyyntihintaa, pyyntihintaa eikä vaihtohyvitysarvoa vaan sellaista hintaa, jonka usea henkilö olisi ollut siitä todellisuudessa valmis maksamaan.

Asian arviointi

Asiassa on selvitetty, että asiakkaan mukaan ajoneuvo oli ennen tapahtumaa hyvässä kunnossa, siihen oli tehty tarvittavat huollot eikä siinä ollut vikoja. Ulkopuolinen vahinkotarkastaja on kuitenkin havainnut ajoneuvossa useita vikoja, kojelaudassa paloi vikavaloja eikä ajoneuvoa ollut mahdollista käynnistää avaimella. Vikoja oli virtalukossa, sytytyspuolassa, ilmajousituksessa, vasemman takapyörän anturissa ja auton turvalaitteissa. Vahinkotarkastajan mukaan viat eivät olleet aiheutuneet ilkivallan yhteydessä. Ajoneuvon todellinen kunto on siten poikennut asiakkaan kertomasta.

Asiakas on myös kertonut ajaneensa ajoneuvon suoraan huollosta pysäköintipaikalle, jossa ajoneuvo joutui ilkivallan kohteeksi 4.–5.12.2024. Huollossa oli asiakkaan mukaan tehty vikadiagnoosi ja asiakkaan tarkoituksena oli ajaa ajoneuvo katsastettavaksi pysäköintipaikalta. Kun asiakkaalta on pyydetty selvitystä huollon vikakoodiraportista, hän on kertonut, että auto tarkastettiinkin silmämääräisesti. Asiakas on myös toimittanut kuitin renkaanvaihdosta 8.11.2024 eli lähes kuukausi ennen tapahtumaa. Kuitin mukaan myös jäähdytysneste ja jarruneste oli tarkastettu ja täytetty.

Asiakas on kertonut, että edellinen huolto oli ollut vuosi aiemmin. Tuolloin oli korjattu käsijarrun vika. Asiakas on toimittanut diagnostiikkaraportin, johon kirjatut viat oli asiakkaan mukaan korjattu. Ajoneuvosta on kuitenkin löydetty 17.7.2024 päivätty vikaraportin sivu, jota asiakas ei ollut toimittanut. Kyseisessä raportissa on listattu useita vikoja, jotka vakuutustutkijan mukaan olivat ajoneuvossa myös vahinkotarkastuksessa.

Vahinkotarkastuksen ja ajoneuvon huollosta saatujen tietojen perusteella asiakas on edellä mainituin tavoin antanut ajoneuvonsa kunnosta ja huoltohistoriasta vääriä tietoja. Ajoneuvo ei asiassa esitetyn selvityksen perusteella ole ollut tieliikennekelpoinen, mihin nähden asiakkaan kertomaan siitä, että hän olisi ollut viemässä ajoneuvoa katsastettavaksi, on suhtauduttava epäillen. Ajoneuvo oli pysäköity usean kilometrin päähän asiakkaan kotisoitteesta, vaikka kotikadulla on selvitetty olleen pysäköintimahdollisuus. Vakuutustutkija on pitänyt epätodennäköisenä muut seikat huomioon ottaen, että ainoastaan asiakkaan ajoneuvo olisi joutunut huomattavan laajasti eri puolelle autoa kohdistuneen ilkivallan kohteeksi. Lautakunnalla ei ole perusteita arvioida asiaa toisin.

Asiakkaan antamat tiedot vakuutusyhtiön vastuun selvittämiseksi ovat olleet ristiriitaisia ja virheellisiä. Virheelliset tiedot ovat koskeneet ajoneuvon kuntoa sekä sen huoltohistoriaa välittömästi ennen vahinkotapahtumaa ja myös aiemmin. Kun asiakas on antanut useita virheellisiä tietoja, on hänen katsottava menetelleen vakuutussopimuslain 72 §:ssä tarkoitetulla tavalla vilpillisesti. Asiakas on menetellyt siten moitittavasti ja tiedoilla on ollut merkitystä vakuutusyhtiön vastuun arvioimisen kannalta, että vakuutusyhtiö on näissä olosuhteissa voinut evätä korvauksen kokonaisuudessaan.

Asiakkaan vaatimus vakuutusmaksujen palauttamisesta on perusteeton.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita asiassa muutosta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Koponen
Sihteeri Heikinsalmi

Jäsenet:
Koskinen
Pynnönen Andersson
Ståhlberg
Yrttiaho