Tapahtumatiedot

Taloyhtiön 7.10.2024 tekemän vahinkoilmoituksen mukaan vuonna 1974 rakennetun rivitalon asuinhuoneistossa 12 oli epäilty ”kosteutta, viemäri tms”. Havaintopäiväksi on merkitty 4.10.2024 ja vahinkotyypiksi ”vuoto”.

A Oy:n 13.11.2024 tekemästä vahinkokartoituksesta laaditusta raportista ilmenee, että asunnossa oli vahva mikrobiperäinen tuoksu makuuhuoneissa ja vaatehuoneessa, jotka rajoittuivat wc-tilaan. Yhden makuuhuoneen ja wc:n välisen seinän alaohjauspuun eriste oli ollut päältä kostea/kastunut. Raportin mukaan wc-istuin oli vaihdettu haljenneen tilalle vuonna 2021, ja kosteudet olivat todennäköisesti aiheutuneet siitä, että wc-istuimen haljetessa vettä oli päässyt vuotamaan lattialle.

Vakuutusyhtiö teki 18.11.2024 epäysratkaisun, koska se piti korvausvaatimusta vanhentuneena. Kun taloyhtiö selvitti tarkemmin wc-istuimen rikkoutumisen ja uusimisen ajankohtaa, ilmeni, että isännöitsijälle oli syyskuussa 2018 ilmoitettu kyseisen asunnon wc-istuimen haljenneen. Taloyhtiö oli tilannut putkiliikkeen vaihtamaan wc-istuimen.

Koska vakuutusyhtiö yhä katsoi korvausvaatimuksen vanhentuneen, taloyhtiö korosti sitä, että se oli saanut tiedon vesivahingosta vasta, kun wc-tila oli vuonna 2024 purettu. Taloyhtiölle ei ollut vuonna 2018 aiheutuneen vahingon yhteydessä tullut ilmoitusta tarpeesta tehdä kosteuskartoitus.

Vakuutusyhtiö ei muuttanut korvauspäätöstä, vaan katsoi, että taloyhtiö oli saanut tiedon rikkoutuneesta ja vuotavasta wc-istuimesta syksyllä 2018 ja että wc-istuin oli uusittu taloyhtiön toimeksiannosta. Vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan vakuutuksenottaja oli tuolloin saanut tiedon vakuutustapahtumasta ja sen seurauksista. Taloyhtiöllä olisi ollut mahdollisuus tehdä vahinkoilmoitus vakuutusyhtiölle. Vasta lokakuussa 2024 tehtyä vahinkoilmoitusta ei ole tehty vakuutussopimuslain ja vakuutusehtojen edellyttämässä määräajassa. Sillä seikalla, että vakuutuksenottaja ei ole syksyllä 2018 tarkemmin tutkinut vuotovahingon laajuutta, ei ole merkitystä, eikä se myöskään pidennä vahinkoilmoituksen tekemiselle asetettua määräaikaa.

Asiakkaan valitus

Taloyhtiö pyytää Vakuutuslautakuntaa ottamaan kantaa siihen, tulisiko vahinko korvata kiinteistövakuutuksesta. Nyt kyseessä olevassa tapauksessa on ollut kyse sellaisesta vahingosta, joka on AR-vakuutuksesta korvattava.

Isännöitsijän selvityksen mukaan vuonna 2018 taloyhtiöllä on ollut tieto vain siitä, että wc-istuin on rikki. Kosteusvaurioita ei ollut tullut taloyhtiön tietoon. Putkiliike oli tilattu vaihtamaan wc-istuin, ja jos putkiasentaja toteaa, että kosteuskartoitusta tarvittaisiin, putkiliike ilmoittaisi siitä isännöintiin. Tällaista tietoa ei isännöintiin koskaan tullut. Tieto mahdollisesta vesivahingosta tuli isännöintiin vasta, kun A Oy oli selvittänyt hajuasiaa syksyllä 2024. Koska vesivahingosta ei ollut aikaisemmin tietoa, taloyhtiö katsoo, ettei vahinko ole vanhentunut.

Taloyhtiön näkemyksen mukaan wc-istuimen rikkoutuminen ei itsessään aiheuta sitä, että vahinko pitäisi ilmoittaa kiinteistövakuutukseen varsinkaan silloin, kun itse wc-istuimen vaihdon kustannukset (558 euroa) ovat jääneet alle kiinteistövakuutuksen omavastuun (vuonna 2018 ollut 600 euroa) eikä mahdollisista vesivahingoista ole ilmoitettu.

Taloyhtiö viittaa siihen, että se on korvauksen hakijana kuluttajaan rinnastettava oikeushenkilö ja että olennaista on se, milloin yhtiö on saanut tietää vahinkotapahtumasta aiheutuneesta vahinkoseuraamuksesta, eli vesivahingosta. Taloyhtiö vetoaa ratkaisuun FINE-045238 (2022).

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö katsoo, että sen vuotovahingosta tekemä korvauspäätös on vakuutusehtojen mukainen ja oikein perusteltu, minkä vuoksi vakuutuksenottajan vaatimus vahingon korvaamisesta vakuutuksesta on perusteeton.

Vakuutuksenottaja on saanut tiedon vahingosta tosiallisesti ja kiistattomasti jo vuonna 2018, jolloin taloyhtiölle on ilmoitettu, että wc-istuin oli haljennut. Kun kyseessä on vesikaluste, jossa on vesisäiliö, on ilmeistä, että rikkoutumisesta aiheutuu automaattisesti tarve kartoittaa vahinko myös mahdollisen kosteusvaurion vuoksi. Mahdollisen kosteusvaurion laajuutta ja laatua ei ole mahdollista arvioida silmämääräisesti ilman mittauksia ja myös ammatti-isännöitsijän voidaan olettaa tietävän tämän.

Se, että putkiliike ei ole erikseen pyytänyt isännöitsijää tilamaan kartoitusta, ei ole merkityksellinen tekijä, kun arvioidaan, onko vakuutuksenottaja täyttänyt velvollisuutensa, jotta oikeutta korvaukseen ei menetetä. Vakuutuksenottaja ei voi ulkoistaa vastuuta päätöksenteosta, joka liittyy kartoituksen tilaamiseen vesikalusteen rikkouduttua.

Vahinkoseuraamuksen selvittämisen viivästyminen on johtunut vakuutuksenottajan toiminnasta, eikä vakuutussopimuslaissa ja vakuutusehdoissa asetettu vuoden määräaika pitene sen johdosta. Taloyhtiöllä on ollut objektiivisesti ajateltuna todennäköinen syy olettaa, että vuonna 2018 haljennut wc-istuin voi aiheuttaa vakuutuksesta korvattavan vuotovahingon, ja tästä seuraa velvollisuus kartoittaa mahdolliset vauriot asunnon rakenteissa.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnan käytettävissä on ollut A Oy:n marraskuussa 2024 tekemästä kartoituksesta laadittu raportti ja taloyhtiön isännöitsijän meklaritoimistolle lähettämiä sähköpostiviestejä. Lisäksi asiakirjoihin sisältyy kustannusarvio ja neljä korjauslaskua.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, onko vakuutuksenottajan oikeus saada korvaus­ta vakuutuksestaan vanhentunut. Tarkemmin tarkasteltuna kysymys on siitä, milloin taloyhtiön voidaan katsoa saaneen tiedon haljenneen wc-istuimen aiheuttamasta vuotovahingosta ja myös vuotovahingon aiheuttamasta vahinkoseuraamuksesta.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 73 §:n 1 momentin mukaan vakuutussopimukseen perustuva korvausvaatimus on esitettävä vakuutuksenantajalle vuoden kuluessa siitä, kun korvauksen hakija on saanut tietää vakuutuksen voimassaolosta, vakuutustapahtumasta ja vakuutustapahtumasta aiheutuneesta vahinkoseuraamuksesta. Korvausvaatimus on joka tapauksessa esitettävä kymmenen vuoden kuluessa vakuutustapahtumasta tai, jos vakuutus on otettu henkilövahingon tai vahingonkorvausvelvollisuuden varalta, vahinkoseuraamuksen aiheutumisesta. Korvausvaatimuksen esittämiseen rinnastetaan ilmoituksen tekeminen vakuutustapahtumasta.

Jos korvausvaatimusta ei esitetä 1 momentissa säädetyssä ajassa, korvauksen hakija menettää 73 §:n 2 momentin mukaan oikeutensa korvaukseen.

Nyt käsiteltävänä olevassa tapauksessa sovelletaan 1.1.–31.12.2018 voimassa olleita kiinteistövakuutuksen vakuutusehtoja.

Ehtokohdan 9 (Velvollisuudet vahingon tapahduttua) mukaan […], kun korvauksen hakijana on kuluttajaan rinnastettava oikeushenkilö, korvausvaatimus on esitettävä vakuutusyhtiölle vuoden kuluessa siitä, kun korvauksen hakija on saanut tietää vakuutuksen voimassaolosta, vakuutustapahtumasta ja vakuutustapahtumasta aiheutuneesta vahinkoseuraamuksesta. Korvausvaatimus on joka tapauksessa esitettävä 10 vuoden kuluessa vakuutustapahtumasta. Korvausvaatimuksen esittämiseen rinnastetaan ilmoituksen tekeminen vakuutustapahtumasta. Jos korvausvaatimusta ei esitetä edellä mainitussa ajassa, korvauksen hakija menettää oikeutensa korvaukseen. […]

Ehtokohdan 5.3 mukaan (Rakennusta palvelevan LVI-tekniikan rikkoutuminen ja siitä aiheutuva vuoto (Vuoto ja LVI -turva)) mukaan korvattavia vahinkoja ovat:
- […]
- vuotovahinko, jonka syynä on rakennuksen toimintaa palvelevan lämpö-, vesi- tai ilmastointitekniikan rikkoutumien tai viemärin tukkeutuminen. Vuotovahingolla tarkoitetaan vahinkoa, joka aiheutuu nesteen, kaasun tai höyryn virtaamisesta rakennuksen kiinteästä LVI-putkistosta tai -laitteesta.
[…].

Asian arviointi

Vakuutussopimuslain 73 §:n 1 momentin ja vakuutussopimuksen asuinrakennuksia koskevien ehtojen perusteella korvauksen hakijan tulee esittää korvausvaatimus vakuutusyhtiölle vuoden kuluessa siitä, kun se on saanut tietää vakuutuksen voimassaolosta, vakuutustapahtumasta ja vakuutustapahtumasta aiheutuneesta vahinkoseuraamuksesta.

Vakuutuslautakunta on katsonut muun muassa ratkaisusuosituksessaan FINE-004290 (2017), että vakuutussopimuslain 73 §:n vanhentumissäännön soveltaminen on aina tilannesidonnaista. Se ajankohta, josta korvausvaatimuksen esittämiselle käytettävissä olevan yhden vuoden ajan on kulloinkin lain mukaan katsottava alkavan, riippuu kysymyksessä olevan vahinkotapahtuman ja vakuutuksen laadusta. Lautakunta toteaa, että koska vanhentumissäännökset vapauttavat vakuutuksenantajan siitä sopimusvelvoitteesta, joka sillä muutoin olisi, vanhentumista koskevia säännöksiä ei tule tulkita ainakaan laajentavasti.

Vanhentumisajan alkamisen arviointiin vaikuttavista seikoista taloyhtiön tiedossa on syyskuussa 2018 ollut kiinteistövakuutus ja vahinkotapahtuma, eli wc-istuimen rikkoutuminen. Tämän vuoksi asiaan liittyvä keskeinen erimielisyys liittyy siihen, mistä alkaen taloyhtiöllä on ollut tieto vuotovahingosta ja sen aiheuttamasta vahinkoseuraamuksesta, eli siitä, että rikkoutuneesta wc-istuimesta vuotanut vesi oli aiheuttanut Vuoto ja LVI -turvan tarkoittaman vuotovahingon.

Taloyhtiön puolesta on viitattu siihen, että kyse on AR-vakuutuksesta korvattavasta vahingosta. Selvyyden vuoksi lautakunta toteaa tältä osin, että esitetyn vakuutuskirjan mukaan 1.1.2018 alkaneen vakuutuskauden vakuutusturva ei ole sisältänyt ”muu vahinkotapahtuma” -turvaa, joka on sisältynyt 1.1.2024 alkaneen vakuutuskauden vakuutussopimukseen. Vahingon korvattavuutta tarkastellaan sen vuoksi vakuutusehtojen Vuoto ja LVI -turva kohdan perusteella. Lisäksi lautakunta toteaa, ettei asiassa ole kyse wc-istuimen rikkoutumisvahingon vanhentumisesta.

Käytettävissään olevan selvityksen perusteella Vakuutuslautakunta ei ole voinut tehdä sellaista johtopäätöstä, että taloyhtiö oli vuonna 2018 tullut tietoiseksi vuodosta ja sen aiheuttamasta vahinkoseuraamuksesta pelkästään wc-istuimen rikkoutumisvahingosta saamansa tiedon perusteella. Taloyhtiön ei ole osoitettu tulleen tietoiseksi vuotovahingosta ja rakenteiden kastumisvaurioista ennen syksyä 2024, jolloin asunnon rakenteita oli alettu purkaa haju- ja mikrobivaurioiden vuoksi. Edellä esitetyt seikat huomioon ottaen lautakunta ei pidä taloyhtiön 7.10.2024 tekemää korvausvaatimusta vanhentuneena.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö ottaa vahinkoilmoituksen käsiteltäväkseen. Vahingon korvattavuuteen tai korvauksiin lautakunta ei kuitenkaan ota kantaa, koska vakuutusyhtiö ei ole vuotovahinkoasiaa käsitellyt.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Koponen
Sihteeri Pellikka

Jäsenet:
Pynnönen Andersson
Rantala
Ståhlberg
Yrttiaho