Haku

FINE-77260-W1G4H6

Tulosta

Asianumero: FINE-77260-W1G4H6 (2025)

Vakuutuslaji: Oikeusturvavakuutus

Ratkaisu annettu: 15.12.2025

Oikeusturvaedun myöntäminen. Yksi vai kaksi vakuutustapahtumaa. Liittyykö riita-asia kiinteistöön? Epäselvä rajoitusehto.

Tapahtumatiedot

Vakuutettu A on hakenut oikeusturvaetua kahteen riita-asiaan, jossa on kysymys ositus- ja perinnönjakosopimuksen sekä lahjoituksen pätemättömyysvaatimuksista. Vakuutusyhtiö on alun perin käsitellyt asioita yhtenä vahinkona ja antanut epäävän korvauspäätöksen sillä perusteella, että asioissa ei ole ollut kyse perintöoikeudellisista vaatimuksista, vaan vaatimuksesta tehtyjen sopimusten julistamisesta pätemättömäksi varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain kohtuullistamisperusteella. Sopimukset ovat vakuutetun osalta pääsääntöisesti liittyneet muuhun kiinteistöön tai kiinteistön osaan kuin vakuutetun omaan kotiin tai omassa käytössä olevaan vapaa-ajan asuntoon.

Vakuutuslautakunnan käsittelyn aikana vakuutusyhtiö on muuttanut kantaansa ja myöntänyt oikeusturvaedun ositus- ja perinnönjakosopimuksen pätemättömyyttä koskevaan riita-asiaan. Vakuutusyhtiö on myös katsonut, että kyseessä on kaksi eri vahinkoa, eikä asioiden voida katsoa olevan saman perusteisia. Asiassa on riitaa edelleen, tulisiko kiinteistön lahjoituksen pätemättömyyttä koskevaan riita-asiaan myöntää oikeusturvaetu.

Asiakkaan valitus

Asiakas on tyytymätön vakuutusyhtiön päätökseen. Asiakas on valituksessaan vaatinut, että Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä myöntämään oikeusturvaedun käräjäoikeudessa vireillä olevassa asiassa X, joka koskee ositus- ja perinnönjakosopimuksen pätemättömyyttä (asia 1) ja käräjäoikeudessa vireillä olevaan asiaan Y, joka koskee lahjoituksen pätemättömyyttä (asia 2). Asiakas on katsonut, että kyseessä on kaksi eri riita-asiaa.

Vakuutusyhtiö on käsittelyn aikana myöntänyt oikeusturvaedun ositus- ja perinnönjakosopimuksen pätemättömyyttä koskevaan riita-asiaan. Riitaa on edelleen oikeusturvaedun myöntämisestä lahjoituksen pätemättömyyttä koskevaan riita-asiaan.

Valituksesta poiketen asiakas katsoo vakuutusyhtiön vastineen jälkeen, että kyseiset asiat tulee ensisijaisesti katsoa yhdeksi riita-asiaksi. Tämän perusteena on se, että sopimuskokonaisuus on syntynyt perinnönjakokokouksessa, jossa on sovittu perinnönjaon toteutustavasta ja lahjoituksesta. Asiakasta edustavan asiamiehen kahden muun päämiehen vakuutusyhtiö on tulkinnut heidän oikeusturva-asiansa yhdeksi asiaksi ja myöntänyt oikeusturvaedun.

Mikäli asia katsottaisiin kahdeksi eri riita-asiaksi, tällöinkin oikeusturvaetuus tulee myöntää, koska asiassa ei ole kyse rajoitusehdon mukaisesta ”asiasta, jotka liittyvät omassa käytössä olevaan vapaa-ajan asuntoon.”

Asiassa on vakuutusyhtiön 6.8.2025 päivätyn vastineenkin mukaisesti kyse lahjoituksen pätemättömyydestä. Lahjakirjalla vakuutetun äiti on antanut lahjaksi neljälle lapselleen rahaa ja kiinteistöosuuksia.

Vakuutusyhtiön tulkinta ei myöskään vastaa vakuutuskäytäntöä. Vakuutetun käsityksen mukaan kyseinen rajoitusehto koskee kiinteistöön liittyviä riita-asioita, käytännössä kiinteistön kaupan laatuvirheeseen liittyviä riita-asioita tai muita riitoja, joiden perusteena on kiinteistön jokin ominaisuus.

Vakuutusyhtiön tulkinnan poikkeavuus ilmenee selvästi esimerkiksi testamentin pätevyyttä koskevissa riidoissa tai perinnönjaon moitetta koskevissa riidoissa. Täysin vakiintuneesti testamentin pätemättömyyskanne ja perinnönjaon moitekanne ovat vakuutuksesta katettavia vahinkoja täysin riippumatta siitä, olisiko testamentilla tulossa vakuutetulle kiinteistöjä tai muuta omaisuutta.

Vakuutusyhtiön tulkinta johtaisi siihen, että kolmen vakuutetun osalta (saivat kiinteistöosuuden) vakuutusturvaa ei myönnettäisi ja neljännen (sai kiinteistön arvoa vastaavan määrän rahaa) osalta vakuutusturva myönnettäisiin, vaikka kaikissa olisi kyse saman lahjoituksen pätemättömyyskanteesta.

Kuluttajansuojalain 4 luvun 3 §:n mukaan, jos tässä laissa tarkoitetun sopimuksen ehto on laadittu etukäteen ilman, että kuluttaja on voinut vaikuttaa sen sisältöön, ja ehdon merkityksestä syntyy epätietoisuutta, ehtoa on tulkittava kuluttajan hyväksi. Molemmissa käsillä olevissa asioissa on asiakkaan asiamiehellä kaksi muutakin päämiestä ja heidän osaltansa vakuutusyhtiöt ovat myöntäneet kotivakuutuksen oikeusturvaetuuden, vaikka vakuutusehdot ovat tältä osin olennaisilta osin yhdenmukaiset.

Yleisen vakuutuskäytännön mukaisesti tapauksen voidaan katsoa liittyvän nimenomaisesti lahjoituksen pätemättömyyteen, ei lahjoituksen kohteen laatuun tai ominaisuuksiin eikä siten kyse ole lahjoituksen kohteena olevaan omaisuuteen liittyvästä asiasta. Käsillä olevassa tapauksessa on kyse oikeustoimesta ja sen pätemättömyydestä.

Todettakoon, että lahjoituksen kohteena on ollut rahavaroja sekä kiinteistöosuudet ratkaisusuosituspyynnössä esitetyllä tavalla. Tosiasiassa se, mitä oikeustoimella on lahjoitettu, ei ole merkityksellistä ratkaisun kannalta eikä kyseessä lahjoituksen kohteen ominaisuuksista huolimatta ole kiinteistöön liittyvä riita. Hyvän vakuutustavan mukaisesti vakuutettuja tulisi kohdella tasapuolisesti ja samanarvoisesti.  On selvää, että riidan kohteena on yksiselitteisesti 29.9.2023 tehty oikeustoimi eli lahjoitus ja sen pätemättömyys. Kyseessä ei ole kiinteistöön tai kiinteistöosuuteen liittyvästä tai kiinteistön vuokraukseen liittyvästä asiasta.

Huomionarvoista on, jos asiakas olisi lahjoituksella saanut saman lahjoituksen yhteydessä toiselle henkilölle lahjoitetut rahavarat kiinteistöosuuden sijaan, olisiko kyseessä tällöin ollut muu kuin kiinteistöä koskeva riita-asia, ja oikeusturvavakuutus olisi myönnetty. Myös tämä näkökulma tukee sitä, että lahjoituksen kohteelle ei tule antaa painoarvoa oikeusturvavakuutusta myöntäessä vaan kyseessä on nimenomaan lahjoitustoimen pätemättömyyttä koskeva riita-asia.

Lisäksi asiassa on huomioitava, että vakuutusyhtiö on vedonnut vähintään tulkinnanvaraiseen vakuutusehtoon. Tulkinnanvaraisuus ja epäselvyys tulee tulkita kuluttaja-asemassa olevan vakuutetun eduksi.

Vakuutusyhtiön vastine

Taustatiedot
Osituksen ja perinnönjaon pätemättömyyttä koskevassa asiassa on kyse 22.5.2018 menehtyneen H:n jälkeen 26.5.2023 saavutetusta ositus- ja perinnönjakosopimuksesta. Sopimuksessa on sovittu myös lesken myöhemmin tekemästä lahjoituksesta. H:n leski on nostanut kanteen, jossa on vaadittu 11.7.2023 vahvistetun sopimuksen julistamista pätemättömäksi oikeustoimilain 31, ja 33 ja 36 §:n perusteella.

Vakuutettu A on kiistänyt vaatimuksen kokonaisuudessaan. H:n leski on perinnönjakosopimuksen mukaisesti 29.9.2023 allekirjoittanut lahjakirjan, jossa hän on lahjoittanut vakuutetulle sekä kahdelle muulle henkilölle määräosuudet kiinteistöstä sekä yhdelle henkilölle rahavaroja. Lahjoittaja on nostanut kanteen, jossa on vaadittu kiinteistöosuuksien lahjoitusten julistamista pätemättömäksi oikeustoimilain 31, 33 ja 36 §:n perusteella.

Yksi vai kaksi vahinkoa?
Vakuutusyhtiö on käsitellyt molempia asioita yhtenä vahinkona, joka on perustunut tehtyyn perinnönjakosopimukseen. Vakuutusyhtiö korjaa päätöstään tältä osin. Korjatun näkemyksen mukaan ositus- ja perinnönjakosopimusta koskeva asia perustuu H:n kuolemaan 22.5.2018.

Vakuutusyhtiö oikaisee päätöstään myös siten, että vaikka kyse ei olekaan perintöoikeudellisesta kanteesta on asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusta FINE-002690 ilmenevästi kyse H:n menehtymisestä seuranneista varallisuussuhteiden selvittämisestä.

Vakuutusyhtiö myöntää oikeusturvaedun ositus- ja perinnönjakosopimusta koskevaan riita-asiaan.

Lahjoituksessa puolestaan on kyse lesken vakuutetulle ja muille henkilöille antamasta lahjasta ja lahjoituksen mahdollisesta pätemättömyydestä. Vaikka asiasta on sovittu ositus- ja perinnönjakosopimuksessa, ei lahjoituksessa ole kyse osaksikaan H:n jälkeen suoritetuista varallisuussuhteiden selvittämisestä. Lahjoitusta koskeva asia perustuu siten lahjakirjan allekirjoitukseen 29.9.2023.

Vastine lahjoitusta koskevassa asiassa
Koska vakuutusyhtiö edellä esitetyllä tavalla korjaa päätöstään ositus- ja perinnönjakosopimusta koskevan asian osalta, vakuutusyhtiö antaa vastineen vain lahjoitusta koskevaan asiaan.

H:n leski on omistanut puolet omakotikiinteistöstä, jossa on asunut itse toisen henkilön kanssa yhdessä. Lahjakirjalla leski on lahjoittanut vakuutetulle omistamastaan puoliosuudesta kolmasosan. Kiinteistö ei ole toiminut vakuutetun omana kotina, eikä omassa käytössään olevana vapaa-ajan asuntona vaan lahjoittaja on jatkanut asumista kiinteistöllä sijaitsevassa omakotitalossa toisen henkilön kanssa myös lahjoituksen jälkeen.

Oikeusturvavakuutuksesta ei korvata asioita, jotka liittyvät muuhun kiinteistöön tai kiinteistön osaan kuin vakuutetun omaan kotiin tai omassa käytössä olevaan vapaa-ajan asuntoon. Vakuutuslautakunnan vakiintuneen ratkaisukäytännön mukaan (esim. FINE-056878) liittymisellä tarkoitetaan, että asialla on looginen, todettavissa oleva yhteys muuhun kuin omassa käytössä olevaan asuntoon. Vaikka asiassa on kyse lahjoituksen mahdollisesta pätemättömyydestä, on ehtojen soveltamisen kannalta olennaista, että riita-asialla on looginen ja todettava yhteys muuhun kiinteistöön tai kiinteistön osaan kuin vakuutetun omaan kotiin tai omassa käytössä olevaan vapaa-ajan asuntoon. Siitä huolimatta, että lahjoitus on tehty H:n jälkeen suoritettujen ositus- ja perinnönjakotoimien välittömässä läheisyydessä, on lahjoituksessa kuitenkin kyse lesken omistuksessa olleen omaisuuden lahjoittamisesta. Vakuutusyhtiö hyväksyy siis tältä osin valittajan näkemyksen siitä, ettei lahjoitus liity ositukseen tai perinnönjakoon.

Vakuutusyhtiön käsityksen mukaan vakuutetun oikeusturva-asiassa riitaiseksi jää siten vain kysymys siitä liittyykö lahjan pätemättömyyttä koskeva asia rajoitusehdon tarkoittamalla tavalla muuhun kiinteistöön tai kiinteistön osaan kuin vakuutetun omaan kotiin tai omassa käytössä olevaan vapaa-ajan asuntoon.

Kyseessä on kaksi eri vahinkoa. Toisessa on kyse H:n menehtymisestä seuranneista varallisuussuhteiden selvittämisestä Vakuutuslautakunnan ratkaisusta FINE-002690 ilmenevästi. Lahjoituksessa puolestaan on kyse lesken vakuutetulle ja muille henkilöille antamasta lahjasta ja lahjoituksen mahdollisesta pätemättömyydestä. Asioiden ei siis voida katsoa olevan saman perusteisia. Huomion arvoista on myös, että asioiden eriyttäminen kahdeksi eri vahingoksi oli vakuutetun alkuperäinen vaatimus lautakunnalle tekemässä valituksessa.

Vakuutuksen rajoitusehtoja voidaan soveltaa myös tapauksiin, joissa itse riidan kohteena ei olisikaan rajoitusehdossa mainittu asia. Vaikka itse riidassa on kyse lahjoituksen pätemättömyydestä, on lahjoituksen kohteena ollut pelkästään kiinteistö, joka ei ole vakuutetun omassa käytössä. Asialla voidaan katsoa olevan looginen todennettavissa oleva yhteys ”muu kiinteistö” rajoitusehtoon, sillä kyseistä lahjoitukseen liittyvää riitaa, ei olisi voinut syntyä ilman lahjoituksen kohteena olevaa kiinteistöä.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, onko lahjoituksen pätemättömyyttä koskevassa riita-asiassa ja ositus- ja perinnönjakosopimuksen pätemättömyyttä koskevassa riita-asiassa yksi vakuutustapahtuma sekä siitä tuleeko asiakkaalle myöntää oikeusturvaetu lahjoituksen pätemättömyyttä koskevaan riita-asiaan.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

5 Vakuutustapahtumiin liittyvät rajoitukset

5.1 Tulonhankinta ja omistaminen

Vakuutuksesta ei korvata vakuutetulle aiheutuvia kuluja asiassa,

[ – – ]

e) joka liittyy muuhun kiinteistöön, kiinteistön osaan, rakennukseen, osake- tai vuokrahuoneistoon kuin vakuutetun vakinaiseen asuntoon tai vakuutetun omassa käytössä olevaan, Pohjoismaissa sijaitsevaan vapaa-ajan asuntoon. Vakuutetulle aiheutuvia kuluja ei korvata kiinteistön, rakennuksen, huoneiston tai niiden osan vuokraamiseen liittyvässä asiassa, jossa vakuutettu on asianosaisena vuokranantajan ominaisuudessa

[ – – ]

4 Korvattavat vakuutustapahtumat

4.3 Yksi vakuutustapahtuma

Asiat katsotaan yhdeksi vakuutustapahtumaksi silloin, kun

[ – – ]

– vakuutetulla on useita riita-, rikos- tai hakemusasioita, jotka perustuvat samaan tapahtumaan, olosuhteeseen, oikeustoimeen tai oikeudenloukkaukseen.

Asian arviointi

Vakuutusyhtiö katsoo, että kysymyksessä on kaksi eri vakuutustapahtumaa. Toisessa on kyse H:n menehtymisestä seuranneista varallisuussuhteiden selvittämisestä. Lahjoituksessa puolestaan on kyse lesken vakuutetulle ja muille henkilöille antamasta lahjasta ja lahjoituksen mahdollisesta pätemättömyydestä.

Ositus- ja perinnönjakosopimuksen pätemättömyyttä koskevaan riita-asiaan on myönnetty oikeusturvaetu, mutta lahjoituksen pätemättömyyttä koskevaan riita-asiaan ei, koska se vakuutusyhtiön mukaan liittyy muuhun kiinteistöön tai kiinteistön osaan kuin vakuutetun omaan kotiin tai omassa käytössä olevaan vapaa-ajan asuntoon.

Vakuutusehtojen mukaan asiat katsotaan yhdeksi vakuutustapahtumaksi silloin, kun vakuutetulla on useita riita-, rikos- tai hakemusasioita, jotka perustuvat samaan tapahtumaan, olosuhteeseen, oikeustoimeen tai oikeudenloukkaukseen.

Asiaan sovellettavien vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta ei korvata vakuutetulle aiheutuvia kuluja asiassa, joka liittyy muuhun kiinteistöön, kiinteistön osaan, rakennukseen, osake- tai vuokrahuoneistoon kuin vakuutetun vakinaiseen asuntoon tai vakuutetun omassa käytössä olevaan, Pohjoismaissa sijaitsevaan vapaa-ajan asuntoon.

Riita-asia, johon oikeusturvaetu on myönnetty, liittyy osituksesta ja perinnönjaosta tehdyn sopimuksen pätemättömyyteen. Ositus- ja perinnönjakokirja on allekirjoitettu 11.7.2023.

Toinen riita-asia koskee 29.9.2023 tehdyn kiinteistön luovuttamista koskevan lahjakirjan pätemättömyyttä. Kyseinen lahjoitus koskee H:n lesken omistamaa osuutta kiinteistöstä. Lahjoituksen sisältöä on hahmoteltu ositus-, pesänselvitys- ja perinnönjakokokouksessa 26.5.2023, mutta lahjakirja on päivätty vasta 29.9.2023.

Vakuutuslautakunta katsoo, että lahjoituksen pätemättömyyttä koskevassa asiassa on kysymys eri vakuutustapahtumasta kuin osituksesta ja perinnönjaosta tehdyn sopimuksen pätemättömyyttä koskevassa riita-asiassa. Vaikka lahjoituksen sisältöä on hahmoteltu ositus-, pesänselvitys- ja perinnönjakokokouksessa 26.5.2023, lahjakirja on päivätty 29.9.2023 ja lahjoitus ei ole ollut riippuvainen perinnönjaosta, vaan itsenäinen oikeustoimi. Siten kysymyksessä on kaksi eri vakuutustapahtumaa.

Kiinteistön osan lahjoitusta koskevassa asiassa on riitaa lahjoituksen pätemättömyydestä. Lahjoitus koskee kuitenkin vakuutetun osalta kiinteistön osaa. Vakuutuslautakunta katsoo, että riita-asia liittyy siten vakuutusehtojen 5.1 kohdassa tarkoitetulla tavalla muuhun kiinteistöön tai kiinteistön osaan kuin vakuutetun omaan kotiin tai omassa käytössä olevaan vapaa-ajan asuntoon.

Asiakas on edelleen vedonnut sovellettavan vakuutusehdon epäselvyyteen. Vakuutuslautakunta toteaa, että kyseinen ehto on oikeusturvavakuutuksissa tyypillinen vakuutusehto. Kyseessä oleva ehto ei ole siten vakiintuneesta vakuutuskäytännöstä poikkeava tai yllätyksellinen. Lautakunnan näkemyksen mukaan kyseinen ehtokohta on sanamuodoltaan ja sisällöltään yksiselitteinen ja selkeä, eikä sitä voida pitää epäselvänä.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön päätöstä asianmukaisena eikä suosita siihen muutosta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros
Sihteeri Luukkonen Yli-Rahnasto

Jäsenet:
Haapasaari
Kankkunen
Malmberg
Ryymin

Tulosta