Tapahtumatiedot
Asiakkaan omakotitalossa havaittiin 31.3.2025 keittiön allaskaapin alapuolisissa rakenteissa vuotovahingon aiheuttama kosteus- ja lahovaurio.
Asiakas haki korvausta kotivakuutuksestaan. Kohteessa tehtiin vahinkokartoitus 2.4.2025. Vahinkokartoitusraportin saatuaan vakuutusyhtiö ilmoitti 7.4.2025 asiakkaalle tarvitsevansa lisäselvitystä siitä, miksi puserrusliitin oli pettänyt.
Asiakas ilmoitti vakuutusyhtiölle 12.4.2025 alkuperäisen asennuksen tehneen yrityksen tiedot sekä ilmoitti asiaa tutkivan putkiliikkeen B tiedot. Putkiston asennuksessa vuonna 2018 oli käytetty A Oyj:n komposiittiputkea ja puserrusliitoksia. Putkiliike B oli yhteydessä maahantuojaan ja sopi, että puserrusliitin toimitetaan A Oyj:n tutkittavaksi. A Oyj ilmoitti 29.4.2025, ettei kyseinen kuulasulku ole A Oyj:n komposiittijärjestelmän osa. Myöskään puristusholkin päässä oleva rengas ei A Oyj:n mukaan ollut samanlainen kuin A Oyj:n osissa käytetty rengas. A Oyj ei tutkinut vuodon syytä tarkemmin.
Vakuutusyhtiö teki asiassa kielteisen korvauspäätöksen 16.5.2025. Vakuutusyhtiön mukaan A Oyj tarjoaa omilla osillaan tehdyille liitoksille järjestelmätakuun, mutta tässä tapauksessa, kun liitos on tehty ristiin puristamalla ja muiden osia käyttämällä, ei takuu ole voimassa. Putkiliikkeeltä B saadussa lisäselvityksessä todettiin, että jos käytetään A Oyj:n osien lisäksi muun valmistajan osia, A Oyj katsoo kyseessä olevan asennusvirheen ja järjestelmätakuu ei ole voimassa. Vakuutusyhtiö totesi, että riippumatta siitä, onko kyseessä oleva kuulasulku viallinen ja/tai puserrettu virheellisesti, on tapauksessa havaittu kaksi muutakin riskitekijää. Kyseessä olleet käyttövesiputket eivät olleet kannakoituina ja ovat näin päässeet liikkumaan. Myös vedeneristys on ollut puutteellinen. Vakuutusyhtiö katsoi, että valokuvien ja vahingon laajuuden perusteella kyse on ollut pitkäaikaisesta vahingosta, eikä voida poissulkea, että lattiassa on ollut aiemminkin vaurioita. Vakuutusyhtiön mukaan vesikytkentöjen käyttöiän tulisi olla vuosikymmeniä, kun tässä tapauksessa käyttöikä on alle seitsemän vuotta. Näin ollen kyseessä on täytynyt olla joko asennus- tai valmistusvika. Vakuutusyhtiö viittasi rajoitusehtoihin, jotka koskevat asennusvirheestä ja valmistusviasta sekä vedeneristyksen puutteellisuudesta aiheutuneita vahinkoja.
Asiakkaan vaatimukset ja vakuutusyhtiön kanta
Asiakas vaatii vakuutusyhtiötä korvaamaan aiheutuneen vahingon vahinkokartoitusyrityksen X tekemän korjaussuunnitelman ja kustannusarvion mukaisesti. Asiakas totesi vesivuodon löytyneen komposiittiputken ja kalustesulun välisestä puserrusliitoksesta, ja kertoi vesiputkiston olleen uusittu vuonna 2018 pintavetoineen ammattiliikkeen C toimesta. Toisin kuin vakuutusyhtiö on raportissaan todennut, putket oli kannakoitu allaskaappien alta. Asiakkaan mukaan kannakkeita oli ollut kaksi kappaletta 1,5 metrin matkalla. Asiakas vetoaa siihen, että asennustyö on tehty ammattimaisen putkiliikkeen työnä. Vuotovahinko on hänen eli kuluttaja-asiakkaan kannalta odottamaton ja ennalta arvaamaton, minkä vuoksi asiakkaan mielestä vahinko korjauskuluineen tulisi korvata.
Vakuutusyhtiö kiistää asiakkaan vaatimukset. Aiemmasta kannastaan poiketen yhtiö ilmoittaa 8.7.2025 päivätyssä vastineessaan, että lisäselvityksen perusteella tapauksessa ei ole perusteita edellyttää rakennusmääräysten ja hyvän rakennustavan mukaista vesitiivistä lattiaa allaskaapin alla, koska keittiöremontti on tehty vuonna 2002. Koska tiukemmat vaatimukset ovat tulleet voimaan vasta myöhemmin, ei yhtiö vetoa vedeneristyksen puutteeseen.
Vakuutusyhtiö toteaa, ettei vahinkokartoitusraportilla ole nähtävissä kannakointia. Vakuutusyhtiön mukaan oleellista on, että kahden eri materiaalin välinen välissä tulee olla kannakointi, ja allaskaapissa kannakointi on puuttunut. Vakuutusyhtiö tuo vastineessaan esiin LVI-ohjekortin 12-10370 (2004) kohdan 2.1., jonka mukaan kahden eri materiaalin liitoskohdan molemmin puolin asennetaan kiintopiste liitoksen välittömään läheisyyteen. Myös samasta materiaalista tehdyn putkiliitoksen välittömään läheisyyteen asennetaan kiintopiste molemmin puolin, jos liitostapa sitä edellyttää.
Vakuutukseen sisältyvissä rajoitusehdoissa on rajattu korvauspiirin ulkopuolelle vahingot, jotka aiheutuvat asennusvirheistä tai rakentamismääräysten, -ohjeiden tai hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta. Tämän perusteella vakuutusyhtiö katsoo, että kannakoimattomuus on asennusvirhe, eikä vahinkoa voida pitää ennalta arvaamattomana, vaan kyse on asennusvirheen odotettavissa olevasta seurauksesta.
Vakuutusyhtiö toteaa vastineessaan lisäksi, että vuotaneessa puserrusliitoksessa on käytetty vääriä liitososia. A Oyj:n lausunnon mukaan liitosta ei ole tehty A Oyj:n komposiittijärjestelmän osilla, joten aiheutunutta vahinkoa voidaan pitää asennusvirheen suorana seurauksena. Asennukset tulee tehdä valmistajan suunnittelemilla osilla ja ohjeilla.
Yhteenvetona vakuutusyhtiö toteaa, että vahinko on ollut seurausta asennusvirheistä, putkien kannakoimattomuudesta ja asennuksessa käytetyistä vääristä putken liitososista.
Lisäksi vakuutusyhtiö viittaa vakuutusalalla vakiintuneeseen käytäntöön, jonka mukaan vahingon ennalta arvaamattomuutta ei määritellä vakuutetun subjektiivisesta näkökulmasta vaan vahinkotapahtuman todennäköisyyttä on arvioitava objektiivisesti, jolloin siis tarkastellaan vahingon syntymahdollisuutta yleisesti arvioiden. Kun vuotovahingon äkillisyyttä tarkastellaan objektiivisesti, merkitystä ei voida asettaa sille, onko vahinko tullut yllätyksenä vakuutetulle, kun asennusvirhe ei ole ollut hänen tiedossaan. Merkitystä ei myöskään ole, sillä, ovatko vahingot aiheutuneet vakuutetun oman virheellisen asentamisen seurauksena, vai onko virheellisyys jonkun muun henkilön toiminnasta tai virheestä johtuvaa. Vahinkojen korvattavuus ratkaistaan aina sen perusteella, täyttääkö vahinko korvattavan vahinkotapahtuman edellytykset.
Sopimusehdot ja lainsäädäntö
Kotivakuutusehtojen, voimassa 1.1.2024 alkaen, kohdan 5 (Vakuutusturvan sisältö) mukaan vakuutusturvat valitaan erikseen jokaiselle vakuutettavalle rakennukselle ja irtaimistolle. Vakuutusturvat vaikuttavat vakuutuksen laajuuteen ja vakuutusmaksuun. Vakuutusturvat merkitään vakuutuskirjaan ja sattuneita vahinkoja korvataan sen mukaisesti.
Ehtokohdan 5.1.5 (Vuoto) mukaan vakuutuksesta korvataan suoranainen esinevahinko, jonka on aiheuttanut neste-, kaasu- tai höyryvuoto, kun aine on virrannut äkillisesti, ennalta arvaamatta ja suoraan
- rakennuksen kiinteästi asennetuista putkistoista
- putkistoihin kiinteällä liitännällä liitetyistä käyttölaitteista, koneista, säiliöistä
- kylmälaitteesta, akvaariosta, puutarhaletkusta tai
- sisäpuolisesta sadevesiputkistosta
Vahingon korvattavuus edellyttää, että vuoto on alkanut vakuutuksen voimassaoloaikana. Vuototurvasta ei korvata putkiston, käyttölaitteiden ja LVISA-laitteiden korjaus- ja uusimiskustannuksia.
Ehtokohdan 5.3 (Korvauksen rajoitukset) mukaan rajoitukset koskevat kaikkia vakuutusturvia.
Ehtokohdan 5.3.6 (Virheellisyydet) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut omaisuudelle
a) suunnittelu-, asennus-, käsittely-, käyttö-, toimitus- tai työvirheestä.
b) rakenne-, valmistus- tai aineviasta
c) perustamis- tai rakennusvirheestä taikka rakentamismääräysten, ohjeiden tai hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta
[…]
Rakentamismääräykset ja -ohjeet
LVI-kortti 12-10370. Putkistojen ja kanavien kannakointi
Tässä ohjekortissa esitetään lämmitys-, käyttövesi- ja viemäriputkistojen sekä ilmanvaihtokanavien kannakointitavat, kannakkeiden kiinnitys rakenteisiin ja kannatusvälit. Ohjeita voi soveltuvin osin noudattaa myös muiden putkistojen kannakoinnissa. […]
1 Yleistä
Kannakoinnin on kestettävä putkien, kanavien, venttiilien, nesteen (yleensä vesi), eristeen ja mahdollisten ulkoisten kuormitusten paino sekä lämpöliikkeen ja nesteen virtauksen aiheuttamat rasitukset. Kannakkeiden materiaali valitaan vallitsevien olosuhteiden (kosteus, syövyttävyys, palosuojaus yms.) perusteella. Kannakoinnin tulee estää putkien sivuttaisliike ja säilyttää putkien keskinäinen etäisyys. Kannakkeisiin ja niiden kiinnitykseen liittyy oleellisesti myös äänitekniikka.
[…]
2. Lämmitys- ja käyttövesiputket
2.1 Kannakointivälit
[…]
Kahden eri materiaalin (esim. kupari ja muovi) liitoskohdan molemmin puolin asennetaan kiintopiste liitoksen välittömään läheisyyteen. Myös samasta materiaalista tehdyn putkiliitoksen välittömään läheisyyteen asennetaan kiintopiste molemmin puolin, jos liitostapa sitä edellyttää. Jokaisen haara- ja mutkakohdan läheisyyteen asennetaan kannake tai kiintopiste. Näiden paikka määritellään haara- tai mutkakohtaan kohdistuvan lämpölaajenemisen mukaisesti, LVI-ohjekortti LVI 12-10330 Putkistojen lämpölaajeneminen.
[…]
Muoviputkesta tehtyyn käyttövesiputkistoon sijoitetaan kiintopisteet jakotukin liitoksen, jokaisen putkiliitoksen ja vesikalusteen välittömään läheisyyteen. […]
Ratkaisusuositus
Asiassa on kyse siitä, onko asiakkaan omakotitalossa aiheutunut vuotovahinko kotivakuutuksesta korvattava vahinkotapahtuma, vai onko vahinko aiheutunut vakuutuksen rajoitusehtojen mukaisen asennusvirheen tai hyvän rakennustavan vastaisen rakentamisen seurauksena.
Vahinkokartoituksessa 31.3.2025 laaditun raportin mukaan vuodon syynä oli keittiön tiskialtaan hanalle tulevassa lämpimänveden komposiittiputken puserrusliitoksen pettäminen. Kartoitusraportin mukaan kohteessa havaittiin pitkäaikaisia vuotovesien aiheuttamia vaurioita ja kosteuspoikkeamaa pintakosteusmittarilla mitattuna keittiön lattian lastulevymateriaalissa ja kohonneita kosteuspitoisuuksia keittiön ja käytävän lattian eristemateriaalissa syvämittauspuikolla mitattuna. Myös keittiön ja käytävän vastaisen seinän lastulevy- ja runkomateriaalissa havaittiin pitkäaikaisia vuotovesien aiheuttamia vaurioita.
Vakuutusyhtiö on perustellut kielteistä kantaansa sillä, että vahinko on ollut seurausta asennusvirheistä, allaskaapin putkien kannakoimattomuudesta ja asennuksessa käytetyistä vääristä putken liitososista.
Asiakkaan mukaan kannakointi oli tehty allaskaappien alta ja kannakkeita oli ollut kaksi kappaletta 1,5 metrin matkalla.
FINE toteaa, että Suomessa voimassa olevan oikeuden mukaan näyttövelvollisuus vakuutustapahtuman sattumisesta kuuluu korvauksen hakijalle. Jos vakuutusyhtiö sen jälkeen haluaa vapautua korvausvelvollisuudestaan, vakuutusyhtiön on osoitettava, että vahinko on johtunut vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle jäävästä syystä.
Vakuutuslautakunnan vakiintuneen käytännön mukaan muun muassa erilaiset putkivuodot ovat lähtökohtaisesti äkillisiä ja ennalta arvaamattomia, korvaukseen oikeuttavia vahinkotapahtumia. Tapaukseen sovellettavien kotivakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta ei kuitenkaan korvata vahinkoa, joka omaisuudelle aiheutuu muun muassa asennusvirheestä tai hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta.
FINElle toimitetun kartoitusraportin kuvien perusteella allaskaapissa olleita käyttövesiputkia ei ole kannakoitu. FINE toteaa, että mahdolliset allaskaapin pohjan alapuolella olevat kiinnityspisteet eivät ole olleet putkiston kannakointia koskevan ohjekortin (LVI-kortti 12-10370) mukaisiin ohjeisiin nähden riittävä putkien kiinnitystapa, koska ohjekortin mukaan tämän kaltaisten putkien tulee kannakoituna kalustelun läheisyydestä. Jos käyttövesiputkia ei ole kannakoitu riittävästi, ne pääsevät liikkumaan muun muassa vedenpaineen vaihtelun seurauksena, mikä rasittaa putkien liitoskohtia. Tässä tapauksessa vuotovahinko on ollut seurausta kannakoimattoman vesiputken puserrusliitoksen pettämisestä. FINE pitää todennäköisenä, että vahinko on aiheutunut puutteellisesta kannakoinnista ja siten rakentamista koskevien ohjeiden vastaisesta hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta. Asiakas ei myöskään ole osoittanut mekaanista rikkoutumista tai muuta ulkopuolista tapahtumaa, joka olisi puutteellisen kannakoinnin sijaan aiheuttanut kyseisen putken irtoamisen liitoksesta. Lisäksi FINE pitää A Oyj:n lausunnon perusteella asiassa selvitettynä, että vuodon syynä olleen puristusliitoksen asentamisessa käytetyt osat eivät ole olleet kaikilta osin A Oyj:n komposiittijärjestelmän osia. Myös tämä asennusvirheeksi katsottava seikka on todennäköisesti ollut osaltaan vaikuttamassa liitoksen pettämiseen ja vuotovahingon syntymiseen.
Edellä kerrotuilla perusteilla FINE katsoo vakuutusyhtiön osoittaneen, että vahinko on tässä tapauksessa aiheutunut rajoitusehdoissa tarkoitetusta asennusvirheestä ja hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta. Sillä, että vakuutettu ei ole tiennyt asennustavan virheellisyydestä, ei vakuutusehtojen mukaan ole merkitystä rajoitusehtojen soveltamisen kannalta. Näin ollen FINE pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena.
Lopputulos
FINE ei suosita muutosta asiassa.
FINE Vakuutus- ja rahoitusneuvonta
Johtava lakimies Siirala
Esittelijä Karppinen