Tapahtumatiedot

Vakuutettu A on 13.1.2025 saanut omistamansa osakehuoneiston kylpyhuoneessa vessassa käydessään sairauskohtauksen, jolloin kylpyhuoneen vesihana oli jäänyt päälle. Kylpyhuoneen lattialla oli ollut vahinkohetkellä irtainta (muun muassa vessapaperia, muovia ja vaippoja), jotka olivat lopulta estäneet veden pääsyn lattiakaivoon, ja vesi oli päässyt tulvimaan aiheuttaen vesivahingon kiinteistön rakenteille ja A:n huoneiston alapuolisiin asuntoihin.

Korvausta kiinteistölle aiheutuneesta vesivahingosta haettiin A:n kotivakuutukseen liittyvästä vastuuvakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö antoi asiassa korvauspäätöksen, jossa se viittasi A:n kanssa käymäänsä puhelinkeskusteluun, jossa A oli kertonut olevansa edelleen sairaalassa ja hieman sekava. A kertoi, että hänellä oli ollut vatsaoireilua yön aikana ja hän oli mennyt vessaan. Seuraava muistikuva A:lta oli siitä, kun asunto oli täynnä ihmisiä ja ambulanssihenkilöitä. Päätöksessä yhtiö viittaa myös vahinko selvittäneen kuivauspalvelun raporttiin, jonka mukaan kylpyhuoneen lattiakaivon kannen päälle oli kertynyt paperia yms. irtainta ja kaivo oli padottanut.

Päätöksessään yhtiö toteaa, että vastuuvakuutuksesta korvataan vahinkoja, joista vakuutettu olisi voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa ja että korvausvastuu edellyttää huolimatonta tai tuottamuksellista toimintaa. Päätöksen mukaan nyt vahinko oli aiheutunut tapaturmaisesti sairauskohtauksen vuoksi, eikä A näin ole korvausvelvollinen aiheutuneesta vahingosta. Täten vahinkoa ei korvata myöskään vastuuvakuutuksesta.

Myöhemmin vahinkoa kärsinyt As Oy X oli tarkentanut vahinkoilmoitusta sillä, että asiassa tulisi arvioida A:n huolimattomuutta uudestaan sillä perusteella, että A:n kylpyhuoneen lattialla oli säilytetty tavaraa, joka oli päässyt tukkimaan lattiakaivon. Vakuutusyhtiö tarkensi päätöstään siten, että kylpyhuoneen lattialla ei voida katsoa olevan kiellettyä säilyttää tavaroita. Näin ollen yhtiö katsoo edelleen, ettei As Oy X vahingonkärsijänä ole osoittanut A:n tuottamusta tai että A olisi korvausvastuussa vahinkotapahtumasta.

Asiakkaan valitus

Vahingonkärsinyt As Oy X oli tyytymätön vakuutusyhtiön päätökseen ja pyysi asiassaan ratkaisusuositusta Vakuutuslautakunnalta.

Valituksessaan As Oy X toistaa asian tapahtumatiedot ja selostaa tarkemmin kiinteistölle aiheutuneen vahingon kattavuutta. As Oy toteaa, että vaurioista on aiheutunut mittava korjaustarve ja kulujen arvioidaan nousevan ainakin 80.000 euroon. Taloyhtiön kiinteistövakuutuksen korvauksen ja siitä tehdyn omavastuuvähennyksen jälkeen taloyhtiön maksettavaksi jää vähintään noin 20.000 euroa.

Valituksen mukaan asiassa on sinänsä riidatonta, että sairauskohtauksen saamista ei voida pitää huolimattomana toimintana, mutta As Oy X:n näkemyksen mukaan tämä ei ole vahingon juurisyy. As Oy toteaa, että A:n on ensinnäkin täytynyt avata vesihanat ennen wc-istuimen käyttöä, eli ennen sairauskohtauksen alkamista. Toisekseen As Oy X toteaa, että asiassa on niin ikään riidatonta, että kylpyhuoneen lattialla on ollut muovia, vaippoja ja paperia, jotka olivat estäneet veden pääsemisen lattiakaivoon. Mikäli kaivo olisi vetänyt, ei vahinkoa olisi aiheutunut lainkaan. As Oy X katsoo, että vakuutusyhtiön väitettä siitä, että tavaroiden säilyttäminen WC:n lattialla olisi sallittua, on pidettävä virheellisenä.

Valituksen mukaan on selvää, että tavarat ovat olleet lattialla jo ennen sairauskohtauksen alkamista, eli kyse ei ole siitä, että sairauskohtaus vapauttaisi A:n tältäkään osin normaalista huoneiston käyttöön liittyvästä huolellisuusvelvoitteesta. As Oy toteaa, että osakkeenomistajan tavanomaiseen huolellisuusvelvoitteeseen kuuluu, ettei veden pääsyä lattiakaivoon estetä. Myös asunto-osakeyhtiölain 4 luvun 3 §:n mukaan osakkeenomistajan on pidettävä kunnossa osakehuoneistonsa sisäosat. Osakkeenomistajan on hoidettava osakehuoneistoansa huolellisesti ja toteutettava kunnossapitotyönsä siten, että yhtiön vastuulla olevat kiinteistön, rakennuksen tai huoneiston osat eivät rikkoudu. Koska käsillä olevassa tapauksessa muovia, vaippoja ja paperia on ollut kylpyhuoneen lattialla ja lattiakaivon tukkeutuminen on johtunut tästä, niin kyseessä on huolimaton menettely.

Valituksessa käydään läpi myös As Oy X:n näkemystä tukevaa oikeuskäytäntöä. As Oy viittaa muun muassa Helsingin hovioikeuden tuomioon 24.4.2008 nro: 1151, jossa oli kysymys tapauksesta, jossa osakkeenomistaja oli käyttänyt kylpyhuonettaan tosiasiallisesti varastona ja siellä sälytetyt tavarat olivat tukkineet lattiakaivon. Helsingin hovioikeuden toisessa tuomiossa (19.11.2009 nro: 2994) osakkeenomistaja oli nukahtanut suihkuun diabeteksen takia. Molemmissa tapauksessa osakkeenomistajalla katsottiin olevan korvausvastuu aiheutuneista vahingoista. Valituksen mukaan mainitut tapaukset ovat rinnasteisia nyt käsillä olevaan tapaukseen. Koska yhtiöoikeudellinen vastuu on selvää, ei asiaa voida arvioida toisin myöskään vahingonkorvausvastuun osalta. As Oy:n näkemyksen mukaan myös kosteuskartoitusraportin kuvat osittavat sen kiistatta, että kylpyhuonetta oli käytetty varastona

Lopuksi valituksessa huomautetaan, että vakuutusyhtiön vastuuvakuutusehdoissa ei myöskään ole rajoitusehtoa, joka rajaisi sen korvauspiirin ulkopuolelle vahingot, jotka ovat aiheutuneet siitä, että veden pääsy lattiakaivoon on estynyt. Tältä osin valituksessa viitataan vielä Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositukseen FINE-018906 (2019), jossa lautakunta katsoi korvattavaksi tilanteen, jossa vakuutettu oli jättänyt suihkun valumaan, jonka vuoksi vesi kulkeutui huoneiston lattialle.

Vakuutusyhtiön vastine

Vastineessaan vakuutusyhtiö toistaa asian tapahtumatiedot sekä asian käsittelyn kulun vakuutusyhtiössä.

Vastineessaan yhtiö katsoo edelleen, että asiassa annettu korvauspäätös on oikea ja vakuutusehtojen mukainen. Valituksessa ei myöskään ole esitetty myöskään mitään sellaista uutta tietoa, jonka perusteella ratkaisua olisi muutettava.

Vakuutusyhtiö toteaa, että asiassa on pidettävä riidattomana, että kylpyhuoneen hana on jäänyt valumaan A:n tajunnanmenetyksen ja sairauskohtauksen vuoksi. Yhtiö katsoo, ettei hanan avaaminen huonovointisena osoita A:n toimineen huolimattomasti. Hanan auki jääminen johtuu sairauskohtauksesta eikä siitä, että A olisi tietoisesti jättänyt hanan auki. Niin ikään yhtiö toteaa, että lattiakaivon tukkeutuminen ei ole johtunut siitä, että kylpyhuoneessa olisi säilytetty sinne kuulumatonta tavaraa, vaan siitä, että veden mukana lattiakaivon päälle oli kulkeutunut lattialle pudonnutta vessapaperia tai vastaavaa materiaalia. Edelleen yhtiö toteaa, ettei nyt käsillä olevan tapauksen olosuhteet vastaa As Oy X:n valituksessaan esittelemiä hovioikeuden tuomioita, koska A ei ole käyttänyt kylpyhuonetta varastona taikka nukahtanut suihkuun. Myöskään valituksessa mainittu FINEn ratkaisusuositus ei sovellu nyt käsillä olevaan tapaukseen, koska A ei ole tietoisesti jättänyt kylpyhuoneen hanaa valumaan.

Edellä toteamillaan perusteilla vakuutusyhtiö katsoo edelleen, että vahinko on seurausta sairaskohtaukseen liittyvästä ennalta arvaamattomasta tajunnanmenetyksestä, eikä A:lle synny korvausvastuuta vesivahingosta. Vahinkoa ei siten voida korvata vastuuvakuutuksesta.

Vakuutetun kuuleminen

Vakuutettu A yhtyy vakuutusyhtiön kantaan, eikä hänellä ollut lisättävää vakuutusyhtiön vastineessa esitettyihin perusteisiin.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse siitä, onko vakuutettu A korvausvastuussa aiheutuneesta vesivahingosta, ja tuleeko vahinko siten korvata A:n kotivakuutukseen sisältyvästä vastuuvakuutuksesta.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Asunto-osakeyhtiölain 4 luvun 3 §:n mukaan osakkeenomistajan on pidettävä kunnossa osakehuoneistonsa sisäosat. Osakkeenomistajan on hoidettava osakehuoneistoansa huolellisesti ja toteutettava kunnossapitotyönsä siten, että yhtiön vastuulla olevat kiinteistön, rakennuksen tai huoneiston osat eivät rikkoudu. Osakkeenomistaja ei kuitenkaan ole vastuussa tavanomaisesta kulumisesta, joka aiheutuu tilojen käyttämisestä niiden käyttötarkoituksen mukaisesti.

Asunto-osakeyhtiölain 24 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan osakkeenomistajan on korvattava vahinko, jonka hän on myötävaikuttamalla tämän lain tai yhtiöjärjestyksen rikkomiseen tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut yhtiölle, toiselle osakkeenomistajalle tai muulle henkilölle.

Mainitun pykälän 2 momentin mukaan jos vahinko on aiheutettu rikkomalla 4 tai 5 luvun säännöksiä tai yhtiöjärjestyksen määräyksiä osakkeenomistajan kunnossapitovastuusta tai muutostyöstä, vahinko katsotaan aiheutetuksi huolimattomuudesta, jollei osakkeenomistaja osoita menetelleensä huolellisesti.

Tapaukseen sovellettavien vakuutusehtojen kohdan 3.1 mukaan vakuutuksesta korvataan yksityishenkilönä toiselle aiheutettu henkilö- ja esinevahinko, joka todetaan vakuutuksen voimassaoloaikana ja josta vakuutettu on voimassaolevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.

Asian arviointi

Vahingon korvaaminen vastuuvakuutuksesta edellyttää, että vakuutettu on vahingosta korvausvastuussa voimassa olevan oikeuden mukaan.

Asunto-osakeyhtiölain 4 luvun 3 §:n mukaan osakkeenomistajan on hoidettava osakehuoneistoansa huolellisesti. Hallituksen esityksessä (HE 24/2009) tätä pykälää koskien on todettu, että osakkeenomistajan huolenpitovelvollisuuteen kuuluu yhtiön vastuulle kuuluvien osien vaurioittamisen välttämisen lisäksi niiden kunnon seuraaminen ja ilmoittaminen mahdollisesta viasta. Edelleen tätä pykälää koskevan hallituksen esityksen mukaan osakkeen omistajan vastuu voi perustua normaalin käytön, ilmoitusvelvollisuuden tai kunnossapitovelvollisuuden laiminlyöntiin. Mikäli yhtiön vastuulla olevat huoneiston osat rikkoutuvat osakkeenomistajan huolimattomuuden johdosta, osakkeenomistajan velvollisuus korvata aiheuttamansa vahinko määräytyy vahingonkorvausta koskevan 24 luvun säännösten ja yleisten vahingonkorvausoikeudellisten periaatteiden mukaisesti. Mainitun 24 luvun mukaan osakkeenomistajan vastuun edellytyksenä on se, että hän on aiheuttanut vahingon rikkomalla tuottamuksellisesti asunto-osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä. Myös vahingonkorvausoikeudellisten periaatteiden mukaan korvausvastuun syntyminen edellyttää pääsääntöisesti tahallisuutta tai tuottamusta. Tuottamuksella tarkoitetaan vahingon aiheuttamista moitittavalla menettelyllä eli virheellä, huolimattomuudella tai laiminlyönnillä.

Asiassa on osapuolten kesken riidatonta, että A on saanut sairauskohtauksen käydessään yöllä WC:ssä. Vakuutuslautakunnan arvioitavana on, onko A toiminut huolimattomasti, kun hänen kylpyhuoneensa lattialla oli ollut irtainta (vaippoja, paperia, muovia) ja kun hän oli laittanut hanan valumaan ennen asettumistaan WC-istuimelle.

Vakuutuslautakunnan käytettävissä olevan selvityksen mukaan kylpyhuoneen lattialla on todettu olleen ”paperia yms. irtainta ainesta”. Lautakunta toteaa, että 13.1.2025 otetusta valokuvasta ei ilmene, että kylpyhuoneen lattialla olisi ollut poikkeuksellisen paljon tavaraa. Jotta tavaroiden säilyttämistä kylpyhuoneessa olisi pidettävä huolimattomana toiminta, olisi tämän säilyttämisen oltava jotenkin poikkeuksellista tai kylpyhuoneeseen epätyypillistä. Edes ajoittain epäsiistiä lattiaa ei voida pitää sellaisena seikkana, jonka perusteella korvausvastuu voisi syntyä. Niin ikään lautakunta toteaa, ettei myöskään vesihanan avaamista kylpyhuoneessa voida pitää huolimattomana toimintana, vaikka se tapahtuisi ennen wc-istuimen käyttämistä.

Siltä osin, kun As Oy X on vedonnut siihen, että kuntoutuskartoituksen kuvista ilmenee, että kylpyhuonetta on käytetty varastona, lautakunta toteaa edelleen, että kylpyhuoneesta otetussa valokuvassa, joka on otettu vahinkopäivänä ei ole näkyvissä mitään kylpyhuoneeseen kuulumatonta tavaraa. Kylpyhuoneesta otetussa jälkimmäisessä kuvassa näkyy kylpyhuoneessa muun muassa mattoja. Ottaen huomioon, että asuntoon ensivaiheessa menneiden henkilöiden antamien selvitysten mukaan kylpyhuoneen lattialla oli ollut paperia, muovia ja vaippoja, pitää lautakunta epätodennäköisenä, että jälkimmäinen kuva on otettu heti vahingon aiheutumisen jälkeen, vaan että vesivahingon laajuutta selvitettäessä on kylpyhuoneeseen viety tavaraa asunnon muista tiloista. Asiassa jää siten lautakunnan näkemyksen mukaan osoittamatta, että kylpyhuonetta olisi pidetty varastona sellaiselle tavaralle, joka ei tavanomaisesti kylpyhuoneeseen kuulu.

Ottaen huomioon asiassa käytettävissä oleva selvitys sekä se, ettei A ole käyttänyt kylpyhuonetta varastonaan taikka jättänyt hanaa tietoisesti auki Vakuutuslautakunta katsoo, ettei A ole aiheuttanut vahinkoa huolimattomuudellaan, eikä hänelle siten ole syntynyt vahingosta korvausvastuuta. Korvausvastuun puuttuessa vahinkoa ei korvata myöskään vastuuvakuutuksesta. 

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön päätöstä asianmukaisena eikä suosita siihen muutosta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros
Sihteeri Hanén

Jäsenet:
Haapasaari
Jyrä
Kankkunen
Malmberg