Tapahtumatiedot
A (s. 1990) on hakenut korvausta koronavirusrokotteesta aiheutuneesta lääkevahingosta 15.8.2022 päivätyllä vahinkoilmoituksella.
A sai 28.8.2021 toisen koronavirusrokoteannoksen Comirnaty-valmisteella (BioN-Tech and Pfizer).
Vahinkoilmoituksen mukaan koronavirusrokote aiheutti A:lle koholla olevat verenpainearvot.
Vakuutusyhtiö antoi asiassa korvauspäätöksen 16.1.2023. Yhtiön mukaan A:lla ilmenneitä vaivoja ja oireita ei voitu todentaa potilasasiakirjoista, minkä takia ajallista syy-yhteyttä rokotteeseen ei voitu todentaa. Kohonnutta verenpainetta ja huimausta ei ollut kuvattu hoitokäynneillä ennen kuin vasta keväällä 2022. Koska mahdollista vahinkoa ei voitu todentaa potilasasiakirjoista, ei lääkevahinkovakuutuksesta maksettu korvausta. A:lla oli ollut useita kontakteja hoitolaitokseen syksyn ja talven aikana, eikä niitä koskevissa merkinnöissä ole mainintoja A:n kertomista vaivoista. Yhtiö katsoi lisäksi, että A:lla ilmenneet vaivat ja oireet olivat joka tapauksessa koronavirusrokotteesta riippumattomia.
FINElle osoittamassaan 22.5.2025 päivätyssä ratkaisusuosituspyynnössä A kertoi kohonneiden verenpainearvojen lisäksi useista uusista koronavirusrokotteen aiheuttamiksi katsomistaan oireista. A:lla oli ilmennyt huimausta, tasapainovaikeuksia, rasitusherkkyyttä, uupumista, äkillistä voimattomuutta, rytmihäiriötuntemusta, lämpöherkkyyttä, IBS-oireilua sekä mahdollinen paniikkihäiriö/pelkotila, joka oli ilmennyt koronavirusrokotteen saamisen jälkeen. A kertoi olleensa rokotteen saamisen jälkeen jatkuvasti sairaana, minkä hän katsoi viittaavan mahdolliseen immuunivasteen heikkenemiseen. Lisäksi A:lla oli todettu valtimonpullistuma päässä.
Vakuutusyhtiö antoi uuden korvauspäätöksen 30.10.2025. Yhtiö totesi alkuvaiheen oireiden osalta, että potilasasiakirjojen mukaan A:lle tuli yliherkkyysreaktio 28.8.2021 koronarokotteen jälkeen. A:lla oli tykyttelyä, huonovointisuutta sekä puristavaa tunnetta kurkulla, ja hänen kätensä olivat menneet turraksi ja huulet valkeiksi. Ambulanssissa A:lla oli kipua, kihelmöintiä, huonoa oloa ja tykyttelyn tunnetta. Tämän jälkeen verenpainearvot olivat 190–152/126–81 mmHg ja syke 87–125 lyöntiä minuutissa. Hoitolaitosseurannan jälkeen A kotiutui illalla hyvävointisena. Potilasasiakirjoista ei ilmennyt, että oireet olisivat jatkuneet muutamaa tuntia pidempään. Yhtiö katsoi, että A:lla lääkevahingosta aiheutunut haitta ei ollut kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään 14 päivää, kuten lääkevahinkovakuutusehdoissa edellytetään. Yhtiö katsoi, että lääkevahinkovakuutuksesta korvataan yliherkkyysreaktion aiheuttamat välttämättömät ja tarpeelliset sairaanhoitokustannukset ja muut tarpeelliset kulut sekä lääkevahingosta mahdollisesti aiheutunut ansionmenetys, mikäli nämä yhteenlaskettuna ylittävät 85 euroa.
Vakuutusyhtiö katsoi korvauspäätöksessään A:n ilmoittamien uusien oireiden osalta, ettei oireiden ja Comirnaty-koronavirusrokotteen välinen syy-yhteys ollut lääkevahinkovakuutusehtojen edellyttämällä tavalla todennäköinen. Comirnaty-rokotteen valmisteyhteenvedon mukaan ahdistukseen liittyviä reaktioita, kuten vasovagaalisia reaktioita (synkopee), hyperventilaatiota tai stressiin liittyviä reaktioita (esim. huimaus, sydämentykytys, sykkeen kiihtyminen, verenpaineen muutokset, parestesia, hypestesia ja hikoilu), voi ilmetä itse rokotustoimenpiteen yhteydessä. Stressiin liittyvät reaktiot ovat tilapäisiä, lyhytaikaisia ja korjaantuvat itsestään. Ensihoidon merkinnöistä ilmeni, että A sai koronarokotteesta yliherkkyysreaktion, johon liittyi tykyttelyä, yleistä huonovointisuutta ja kohonnutta verenpainetta. Rokotteen tiedetään aiheuttavan lyhytaikaisia yleisoireita heti rokotteen jälkeen, mutta näin ei ole pitkittyneiden oireiden kohdalla. Rokotteeseen liittyvät oireet eivät myöskään ala pitkän ajan kuluttua rokotteen saamisesta. Sydämentykytys ja rintakipu rokotteen jälkeen voivat liittyä myokardiittiin tai perikardiittiin, jollaista A:lla ei ollut todettu. Rokotteen ei tiedetä aiheuttavan IBS-vaivaa, lämpöherkkyyttä, immuunivasteen heikkenemistä, valtimopullistumia tai paniikkihäiriötä. Osa A:n oireista oli alkanut jo vuosia aikaisemmin ennen koronarokotuksia. A hakeutui hoitoon vasta pitkän ajan kuluttua ja useille oireille oli todettu muita syitä. A:lla oli ollut hengenahdistusta ja siitä johtuvaa jaksamattomuutta ja epämukavuuden tunnetta jo vuonna 2020 flunssan jälkeen. A:lle oli asetettu keväällä 2021 astmadiagnoosi.
A sai koronavirusrokotukset 12.6.2021 ja 28.8.2021. A sairasti toisen kerran koronavirusinfektion joulukuussa 2022, minkä jälkeen hän oli kärsinyt voimattomasta olosta. Oirekuvaa pidettiin uupumusväsymysoireena. Keväällä 2023 A kertoi, että hänellä oli ollut vatsaoireita ja IBS-tyyppistä oireilua vuosien ajan. A oli sairastanut ennen käyntiä noroviruksen. A oli kertonut alkuperäisessä vahinkoilmoituksessaan 24.8.2022 vain kohonneesta verenpaineesta, ja vasta 22.5.2025 tekemässään selvityksessä moninaisista ja lukuisista oireista, joiden hän ilmoitti johtuvan koronavirusrokotuksesta.
Asiakkaan valitus
A ilmoittaa tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön korvauspäätöksiin ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta. A vaatii korvausta Comirnaty-koronavirusrokotteen aiheuttamasta pysyvästä haitasta, menetetyistä ansiotuloista, sairaanhoitokuluista sekä henkisestä kärsimyksestä.
A:n oireet ilmenivät pian koronavirusrokotuksen saamiseen jälkeen, ja ne ovat jatkuneet pitkäaikaisina vaikuttaen olennaisesti hänen arkeensa, toimintakykyynsä ja terveyteensä. A katsoo, että oireet ovat todennäköisessä syy-yhteydessä rokotteeseen.
A oli juuri valmistunut ammattiin, mutta hän ei koskaan kyennyt aloittamaan työskentelyä koulutustaan vastaavalla alalla haittojen vuoksi. Terveydelliset rajoitteet estivät häntä aloittamasta työelämän, mikä johti useita kuukausia kestäneeseen työttömyyteen ja merkittäviin ansionmenetyksiin. A sai myöhemmin lääkityksen, joka lievitti joitakin oireita, mutta ei kuitenkaan poistanut niitä. A on aloittanut työt keväällä 2022, mutta hän on ollut oireiden vuoksi poissa noin 25 % työvuoroista, mikä on vaikuttanut merkittävästi sekä ansiotuloihin että työssäjaksamiseen. Ajankohtaisesti A yrittää palata alalle, jossa hän on työskennellyt aiemmin, mutta jo muutaman vuoron jälkeen jaksaminen ja palautuminen on ollut raskasta. A on joutunut perumaan vuoroja ja pyytämään vain muutaman vuoron kuukaudessa, mikä on vähentänyt hänen ansiotulojaan.
A kertoo, että hän joutui ambulanssilla sairaalaan noin 30 minuutin kuluttua Comirnaty-koronavirusrokotteen saamisesta. A:n verenpainearvot olivat tuolloin 190/126 mmHg, ja hänet siirrettiin keskussairaalaan seurantaan useammaksi tunniksi. A katsoo, että tämä osoittaa selkeän ajallisen yhteyden rokotteen ja oireiden alkamisen välillä.
Rokotteen saamisen jälkeen A:lla alkoi vaikea vaihe, joka jatkuu edelleen. A:n verenpainearvot ovat koholla (pahimmillaan 230/125 mmHg), mikä vaatii jatkuvaa lääkitystä. Lisäksi A:lla on ilmennyt huimausta, tasapainovaikeuksia, rasitusherkkyyttä, uupumista, äkillistä voimattomuutta, rytmihäiriötuntemuksia, IBS-oireilua ja mahdollinen paniikkihäiriö/pelkotila, joka on ilmennyt rokotteen jälkeen.
A ei ole voinut oireiden takia jatkaa aiemmassa työssään, jossa hän oli toiminut menestyksekkäästi 10 vuotta ilman mitään psyykkisiä tai fyysisiä ongelmia. Lisäksi hän ei ole pystynyt lainkaan harjoittamaan juuri opiskelemaansa ammattia. A joutui olemaan työttömänä useamman kuukauden. A oli aiemmin täysin terve, eikä hän ollut koskaan hakeutunut hoitoon psyykkisten oireiden, korkeiden verenpainearvojen, lihasheikkouden tai väsymysoireiden takia ennen 28.8.2021.
A on ollut rokotteen saamisen jälkeen jatkuvasti sairaana, minkä A katsoo viittaavan mahdolliseen immuunivasteen heikkenemiseen. A:lta on löytynyt valtimonpullistuma päästä. Vaikka lääkäri ei ole vahvistanut sen syytä, A epäilee, että pullistuma on seurausta rokotusta seuranneesta poikkeuksellisen rajusta verenpaineen noususta.
A toteaa, että korvauspäätöksessä on otettu kantaa psyykkisiin oireisiin ikään kuin ne olisivat olleet aiempia, mikä ei pidä paikkansa. A katsoo tulkinnan olevan virheellinen.
A toteaa, että lääkevahinkovakuutuksen ehtojen mukaan riittää, että syy-yhteys on todennäköinen. A pitää omassa tapauksessaan yhteyttä paitsi ajallisesti selvänä myös loogisena, kun oireiden alkamisajankohta ja voimakkuus otetaan huomioon.
A pyytää, että vakuutusyhtiö korvauspäätös oikaistaan. A vaatii, että häntä koskevat potilaskirjaukset käydään läpi 7–11 vuoden ajalta ennen rokotetta ja sen jälkeen. A vaatii sen varmentamista, ettei hänellä ole ollut aiemmin korkeita verenpainearvoja tai psyykkistä oireilua. Lisäksi A viittaa hallintolain 34 §:ään ja pyytää, että ennen uuden päätöksen tekemistä hänelle varataan mahdollisuus tulla kuulluksi ja täydentää tarvittaessa asiakirjaselvityksiä.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö toteaa, että A:lla on diagnosoitu paniikkihäiriö 1.10.2021. Yhtiö on todennut ensimmäisessä 16.1.2023 antamassaan korvauspäätöksessä, että A sairastaa perussairautenaan muun muassa paniikkihäiriötä. Perussairauden virallinen määritelmä on ”aikaisemmin ilmaantunut hallitseva sairaus suhteessa myöhemmin ilmaantuneisiin”. Käsitettä käytetään kuitenkin myös vakiintuneesti koskemaan mitä tahansa pitkäaikaistautia. Toisaalta käsitettä käytetään myös koskemaan mitä tahansa kroonista tai pitkäaikaista sairautta tai sairauden hoitoon käytettävää lääkitystä, joka heikentää henkilön yleiskuntoa ja vastustuskykyä. Yhtiö katsoo, ettei korvauspäätöksessä ole virhettä perussairauteen viittaamisen osalta.
A on vaatinut yhtiötä oikaisemaan 16.1.2023 antamansa korvauspäätöksen ja läpikäymään päätöksenteon tueksi kaikki hoitolaitoskäynnit 7–11 vuoden ajalta ennen rokotteen saamista sekä rokotteen saamisen jälkeen. Yhtiö on arvioinut asiaa A:n ratkaisusuosituspyyntönsä liitteenä toimittaman uuden selvityksen perusteella. Yhtiö katsoo, ettei uusi selvitys vaikuta 16.1.2023 annetun korvauspäätöksen lopputulokseen. Todistustaakka vakuutuksenantajan korvausvelvollisuuden perustavan syy-yhteyden olemassaolosta on lähtökohtaisesti korvausta vaativalla. Vakuutusyhtiöllä ei pääsääntöisesti ole vaatimuksen torjuakseen velvollisuutta osoittaa todellista syytä vahinkoon. A:n mainitsemat seikat ja selvitysten tilaaminen kuuluvat A:n todistustaakkaan.
Vakuutusyhtiön toiminta perustuu vapaaehtoiseen korvausjärjestelmään, eikä se ole viranomainen tai hoida julkisia hallintotehtäviä. Hallintolakia ei sovelleta vakuutusyhtiön toiminnassa.
Vakuutusyhtiö katsoo edelleen, että A:lla todettu verenpainetauti/korkea verenpaine on Comirnaty-koronavirusrokotteesta riippumaton sairaus.
Vakuutusyhtiö on antanut A:n ratkaisusuosituspyynnössä ilmoitettujen uusien oireiden osalta 30.10.2025 korvauspäätöksen, jossa esitettyihin perusteluihin yhtiö viittaa.
Lääketieteellinen selvitys
A on ratkaisusuosituspyynnössään vaatinut, että häntä koskevat potilaskirjaukset käydään läpi 7–11 vuoden ajalta ennen koronavirusrokotteen saamista ja sen jälkeen. Vakuutuslautakunta käsittelee asian sen kirjallisen asiakirja-aineiston perusteella, jonka asianosaiset sille toimittavat, eikä se hanki selvitystä oma-aloitteisesti.
Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 28.8.2021—13.4.2023.
Rokotuskortin mukaan A sai 28.8.2021 toisen koronavirusrokoteannoksen Comirnaty-valmisteella.
28.8.2021 päivätyn ensihoitokertomuksen mukaan A oli saanut tekstin kirjauspäivänä koronavirusrokotteen. A:lla oli ilmennyt rokotteen saamisen jälkeen sydämen tykyttelyä, puristavaa tunnetta kurkussa ja huonoa oloa. Kädet olivat menneet turraksi ja huulet valkeiksi. Ensihoidon saavuttua paikalla A kertoi pääkivusta, huonosta olosta, tykyttelytuntemuksesta ja kurkun alueen tuntemuksesta. Kliinisessä tutkimuksessa ei todettu isompaa turvotusta nielussa. Ääni oli hieman käheä. Hengitystiheys oli normaali ja hengitys oli vaivatonta. EKG-tutkimuksessa todettiin normaali sydämen rytmi. Ensihoidon tekemissä verenpainearvojen mittauksissa verenpainearvot olivat korkeimmillaan 190/126 mmHg, mutta ne laskivat pian tasolle 149–162/81–106 mmHg.
28.8.2021 päivätyn päivystyksen tekstin mukaan A:ta seurattiin tarkkailuosastolla. A:n vointi oli muutoin hyvä kotiutuessa, mutta hänellä oli lievää päänsärkyä.
26.9.2021 päivätyn ensihoitokertomuksen mukaan A:lla oli ilmennyt tekstin kirjauspäivänä pistävää tunnetta rinnassa ja tunne, että jalat katoavat alta. Lisäksi A kertoi pään polttavasta tunteesta. Ambulanssissa A kertoi hengenahdistuksesta ja pään lisääntyvästä kivusta. Lisäksi A:lla oli kuristava tunne kurkussa, mutta ensihoidon tekemissä tutkimuksissa ei todettu turvotuksia kaulalla tai nielussa. A ei osannut itse sanoa, mistä tämä voisi johtua. A myönsi, että hänellä oli jonkinlaista stressiä, mutta hän ei avannut tilannettaan enempää.
26.9.2021 päivystyksen tekstin mukaan A kertoi, että hänellä oli ollut stressiä jo vuoden ajan. Päivystyksessä tehdyssä kliinisessä tutkimuksessa ei todettu epänormaaleja löydöksiä. Verenpainearvot olivat 140/90 mmHg. Laboratoriokokeissa leukosyyttiarvo oli koholla ollen 9.5 E9/l, mutta tämä oli ollut koholla jo ennestään. EKG-tutkimuksessa ei todettu epänormaaleja löydöksiä. Lääkäri arvioi, että oireet viittasivat lähinnä jännityspäänsärkytyyppiseen päänsärkyyn, jonka taustalla oli todennäköisesti stressaava elämäntilanne. A oli menossa terveyskeskukseen uniapneaselvittelyihin ja lääkäri suositteli, että terveyskeskuksessa arvioitaisiin myös päänsärkyä ja muita oireita.
1.10.2021 päivätyn hoitajan etäkontaktimerkinnän mukaan A:n puoliso soitti ja kertoi, että A oli hermostunut jostakin. A:lle oli tullut ilmeisesti paniikkikohtaus. Verenpainearvot olivat nousseet ja lisäksi oli ilmennyt hengenahdistusta. A tuli itse puhelimeen ja kertoi, että hän oli hermostunut jostakin, ja sitten hänelle oli tullut kurkkuun ahdistava tunne ja keho oli tuntunut turralta. A kertoi, että kurkkutuntemusta oli ollut jo kolmen päivän ajan. A oli ollut päivystyksessä kahdesti saman tunteen vuoksi. A:lle oli varattu aika keskusteluapuun. Hoitaja ohjeisti A:ta soittamaan hätänumeroon, jotta ensihoito tulisi arvioimaan paikanpäälle tilanteen.
1.10.2021 päivätyn päivystyksen tekstin mukaan A:lla on perussairautena astma. A kertoi, että hänellä oli ollut noin kuukauden ajan ahdistuneisuutta ja paniikkimaista tunnetta. A nukkui huonosti, ja hänellä oli elämässään muutenkin stressiä. A sai päivystyksessä Diapam-lääkkeen ja kotiin Propral-lääkettä viikonlopun ajaksi. Opamox-lääkitys jatkui tarvittaessa otettavana. A:lle asetettiin diagnoosiksi F41.00 Keskivaikea paniikkihäiriö, vähintään neljä kohtausta kuukauden aikana.
6.1.2022 päivätyn päivystyksen tekstin mukaan A:lla oli alkanut kolme päivää aiemmin vesiripuli. Vesiripuli oli kestänyt yhden päivän ajan ja illalla oli alkanut hengenahdistus. A oli tuplannut astmalääkityksen, mutta siitä ei ollut ollut apua. Kliinisessä tutkimuksessa todettiin, että oikeassa sieraimessa oli märkäistä limaa. Diagnoosiksi asetettiin J01.0 Akuutti poskiontelotulehdus. A sai poskiontelotulehduksen hoitamiseksi Doximed-antibioottikuurin ja astman pahenemisen takia Prednisolon-kortisonikuurin.
18.3.2022 päivättyyn päivystyksen tekstiin kirjattujen esitietojen mukaan A:lla oli stressaava elämäntilanne. A oli palannut viikkoa aiemmin töihin. A oli sairastanut kuukausi aiemmin koronavirusinfektion. A kertoi, että hänellä oli ilmennyt elokuussa 2021 saamansa koronavirusrokotteen jälkeen verenpainearvojen heittelyä ja keinuttavaa huimausta. Kyseisiä oireita oli ollut jälleen tekstin kirjauspäivänä. Lisäksi A:lla oli ilmennyt pistävää tunnetta rintakehällä ja vasemman käden puutumista. A:lla oli ollut jo aiemmin refluksivaivaa, ja ajankohtaisesti närästystä oli jälleen ilmennyt. Oikealla puolella niska-hartiaseudussa ja oikeassa nilkassa oli kiputuntemusta. Päivystyksessä mitatut verenpainearvot olivat 163/108 mmHg. Laboratoriokokeissa todettiin lievä leukosytoosi. Lääkäri arvioi, että oireilu oli mahdollisesti närästyksen provosoimaa tai tuki- ja liikuntaelinperäistä. A sai päivystyksessä närästykseen Gaviscon-lääkettä, jolloin oireet helpottivat hieman. A:lla todettiin edelleen poskiontelotulehdukseen sopivia löydöksiä. A sai poskiontelotulehduksen hoitamiseksi uuden Doximed-antibioottikuurin. A kotiutui.
31.3.2022 päivätyn potilaskertomuksen mukaan kotiseurannassa verenpainearvot olivat aamuisin luokkaa 148/92 mmHg ja iltaisin luokkaa 163/102 mmHg. Lääkäri ja A keskustelivat elämäntapahoidosta verenpaineen hallinnassa. A:lle aloitettiin Losartan-verenpainelääkitys.
23.5.2022 päivätyn työterveyshuollon tekstin mukaan A oli sairastanut helmikuussa 2022 koronavirusinfektion. A yhdisti huimausoireet koronavirusrokotteiden saamiseen. A:lla oli käytössä Losartan-lääkitys korkeiden verenpainearvojen takia, mutta alaverenpainearvot olivat silti 90 mmHg-luokkaa. A kuvaili huimauksen olevan taaksepäin kaatavaa. Vastaanotolla mitatut verenpainearvot olivat 165/106 mmHg ja 152/111 mmHg. Losartan-lääkityksen annostusta nostettiin. Diagnoosiksi on merkitty I10 Essentiaalinen (primaarinen) verenpainetauti.
28.5.2022 päivätyn etäkontaktimerkinnän mukaan A:lla oli ollut ripulia, jonka hän epäili johtuvan syömästään ruuasta. Sairaanhoitaja antoi A:lle mahdollisen ruokamyrkytyksen kotihoito-ohjeet.
13.6.2022 päivätyn etäkontaktin tekstin mukaan A oli alkanut ripuloida 11.6.2022. Edellisenä iltana oli ollut kuumetta. A oli tehnyt edellisenä päivänä kotona koronavirustestin, jonka tulos oli ollut negatiivinen.
8.7.2022 päivätyn työterveyshuollon tekstin mukaan A oli pärjännyt pitkään ilman astmalääkitystä, mutta muutama vuosi aiemmin oireilu oli pahentunut kosteusvaurioisessa asunnossa asuessa. A:lla oli käytössä Alvesco-lääkitys sekä tarvittaessa Ventoline, jota hän oli joutunut käyttämään päivittäin. A:lla oli ilmennyt pidempään sitkeän liman nousua. A:ta tutkittiin terveyskeskuksessa astman takia. Kaulan oikealla sivulla tuntui kurkkukipua. A sai Kefexin-antibioottikuurin.
10.8.2022 päivätyn päivystyksen tekstin mukaan A kertoi, että hänellä oli ollut helmikuussa 2022 sairastamansa koronavirusinfektion jälkeen heikotuskohtauksia. A oli käynyt kaksi viikkoa aiemmin terveyskeskuksessa arviossa ylävatsan voimakkaan kivun vuoksi, jolloin hänelle oli tehty vatsan ultraäänitutkimus, jossa ei ollut todettu epänormaaleja löydöksiä. Tekstin kirjauspäivänä A:lle oli tullut töissä voimakas heikotuksen tunne. Kädet olivat vapisseet, ja A oli hakeutunut työterveyslääkärin vastaanotolle, josta hänet oli lähetetty päivystykseen arvioon. Työterveyslääkärin vastaanotolla mitatut verenpainearvot olivat olleet 165–169/110–115 mmHg, päivystyksessä mitatut verenpainearvot olivat 143/93 mmHg. Päivystyksessä ei havaittu käsien vapinaa. Lääkäri suositteli, että A hakeutuisi terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon kohtausoireilun kiireettömään selvittelyyn.
24.8.2022 päivätyn työterveyshuollon tekstin mukaan A:n verenpainearvot olivat olleet kolmen viikon ajan koholla lääkityksestä huolimatta. A yhdisti verenpainearvojen nousemisen koronavirusrokotteeseen. A:n mukaan verenpainearvot olivat kotimittauksissa keskimäärin 155/105 mmHg. Huimaustuntemusta oli ollut. Rintarangan alueella oli jumeja ja lapojen välissä kipuja säteillen vasemmalle puolelle rintakehää. Vastaanotolla verenpainarvot olivat 144/99 mmHg. A sai lähetteen keuhkojen röntgentutkimukseen sekä hoitokokeiluksi Amlodipin-verenpainelääkityksen.
29.8.2022 päivätyn työterveyshuollon tekstin mukaan keuhkojen röntgentutkimuksessa ei todettu poikkeavia löydöksiä.
31.8.2022 päivätyn työfysioterapeutin tekstin mukaan A:lla oli kireyden tunnetta niskassa ja erityisesti vasemmalla puolella rintakehää. Hartioita liikutellessa lavat muljahtelivat. Vastaanotolla todettiin, että oikea hartia oli hieman korkeammalla kuin vasen. Oikea olkapää oli hieman eteenpäin kiertynyt. Lihaskireyttä todettiin epäkäslihaksen ylä- ja keskiosassa molemmin puolin, olkavarsissa ojentajien seudulla sekä rintarangan etupuolella vasemmalla. Fysioterapeutti arvioi, että verenpaineeseen liittyvän oireilun takia vähäiseksi jäänyt liikunta, niska-hartiaseutua kuormittava näyttöpäätetyö ja peliharrastus yhdessä voivat ainakin osin aiheuttaa tämän tyyppistä tuki- ja liikuntaelinoireilua. Fysioterapeutti ohjasi A:lle ergonomia-asioita ja rintarangan liikkuvuutta lisääviä harjoituksia.
3.9.2022 päivätyn etäkontaktimerkinnän mukaan A:lla oli alkanut nuha 30.8.2022, kurkkukipu 31.8.2022 ja yskä 1.9.2022. A:n kotona tekemä koronavirustesti oli ollut negatiivinen.
7.9.2022 päivätyn potilaskertomuksen mukaan A:n verenpainearvot olivat 128/75 mmHg ja iltaisin 145/90 mmHg. Amlodipin-verenpainelääkitys oli sopinut. Huimaus oli hieman vähentynyt. Niskat olivat olleet jumissa. A koki, että hänen sykkeensä oli korkealla. Väsymystä oli ollut pitkään.
19.9.2022 päivätyn sisätautien tekstin mukaan A tuli vastaanotolle kolme viikkoa kestäneen flunssan takia. A kertoi, että hänellä oli ollut jo nuorena paljon poskiontelotulehduksia. Aikavälillä lokakuu 2021–syyskuu 2022 A:lla oli ollut ultraäänitutkimuksella todettu poskiontelotulehdus viisi kertaa. Oireita oli edelleen. A sai lähetteen korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikalle. Lisäksi A sai reseptin limaa irrottavaan Flavamed-lääkkeeseen.
8.10.2022 päivätyn tekstin mukaan A:lla todettiin streptokokin aiheuttama nielurisatulehdus. A sai nielurisatulehduksen hoitamiseksi antibioottikuurin.
21.10.2022 päivätyn etäkontaktin tekstin mukaan A kertoi, että hän oli ollut 17.10.2022 alkaen kipeä. Kuumetta oli ollut kolme päivää. A epäili enterorokkoa, koska hänen lapsensa olivat sairastaneet sitä juuri.
9.1.2023 päivätyn päivystyksen tekstin mukaan A:lla oli alkanut edellisenä päivänä oikeanpuoleinen alavatsakipu. Lääkäri arvioi, että kyse oli alkavasta nivustyrästä ja tästä johtuvasta kivusta.
14.1.2023 päivätyn sairaanhoitajan etäkontaktitekstin mukaan A soitti voimattoman olon vuoksi. A kertoi, että hän oli sairastanut joulukuussa 2022 koronavirusinfektion, jonka jälkeen hänellä oli ollut voimaton olo. A oli kantanut edellisenä päivänä kauppakassit autosta sisälle, jolloin hänen olonsa oli mennyt niin heikoksi, että hän oli joutunut menemään sohvalle makaamaan. Tekstin kirjauspäivänä oli tullut uusi voimattomuuskohtaus ja syke oli noussut korkealle, mutta se oli kuitenkin jo rauhoittunut.
14.1.2023 päivätyn päivystyksen tekstin mukaan A:lle oli jäänyt koronavirusinfektion sairastamisen jäljiltä voimattomuutta, heikotusta ja paineen tunnetta rinnassa. Oireita oli selvitelty ja ajatuksena oli ollut long covid -oireilu. Päivystyksessä tehdyissä tutkimuksissa ei noussut esille mitään hälyttävää.
2.3.2023 päivätyn päivystyksen tekstin mukaan A:lla oli ollut vuosien ajan IBS-tyyppistä oireilua ja epäsäännöllinen vatsan toiminta. Tekstin kirjauspäivänä A oli ottanut yhteyttä työterveyshuoltoon, jossa tehdyissä tutkimuksissa ALAT-arvo oli ollut 65 U/l eli koholla. Edellisenä päivänä A:lla oli ilmennyt oikean kyljen kipua. A oli sairastanut muutama viikko aiemmin noroviruksen. A:lle tehtiin päivystyksessä verikoetutkimuksia, joissa ALAT-arvon todettiin laskeneen normaalille tasolle. Leukosyyttiarvot olivat 15 E9/l, mutta A:lla oli kroonisesti neutrofiliaa.
13.4.2023 päivätyn radiologin konsultaatiovastauksen mukaan A:lle oli tehty 17.1.2023 pään magneettitutkimus. Vertailuna oli toukokuussa 2016 tehty pään tietokonetomografiatutkimus. Radiologi totesi, että kuvien perusteella heräsi epäily pienestä aivovaltimopullistumasta, jota tulisi seurata. Vasemmassa poskiontelossa oli lievää limakalvoturvotusta.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kyse siitä, ovatko A:lla ilmenneet kohonneet verenpainearvot, huimaus, tasapainovaikeudet, rasitusherkkyys, uupumus, voimattomuus, rytmihäiriötuntemukset, lämpöherkkyys, IBS-oireilu, mahdollinen paniikkihäiriö/pelkotila, sairastelu ja pään valtimonpullistuma seurausta Comirnaty-koronavirusrokotteen saamisesta.
Sovellettavat vakuutusehdot
Lääkevahinkovakuutusehtojen (voimassa 1.1.2021 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä, ehtojen kohdassa 2 tarkoitettu lääke on todennäköisesti aiheuttanut.
Asian arviointi
Vakuutusyhtiö on katsonut lautakuntaprosessin aikana antamassaan korvauspäätöksessä, että A:lla 28.8.2021 ilmenneissä ja saman päivän aikana ohittuneissa oireissa on ollut kyse Comirnaty-koronavirusrokotteen aiheuttamasta yliherkkyysreaktiosta. Yhtiö on todennut, että yliherkkyysreaktiosta mahdollisesti aiheutuneet välttämättömät ja tarpeelliset sairaanhoitokustannukset ja muut tarpeelliset kulut sekä lääkevahingosta mahdollisesti aiheutunut ansionmenetys korvataan vakuutuksesta, mikäli nämä yhteenlaskettuna ylittävät 85 euroa. Lautakunta toteaa, että A voi halutessaan esittää vakuutusyhtiölle edellä mainittuja kuluja koskevan selvityksen ja korvausvaatimuksen. Muiden A:lla ilmenneiden oireiden osalta yhtiö on katsonut, etteivät oireet ole todennäköisesti seurausta Comirnaty-koronavirusrokotteesta.
Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan henkilövahinko, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Tämä tarkoittaa, että vahingolla voi olla useita mahdollisia syitä, mutta lääkkeen käyttö on kaikki syyt kokonaisuutena huomioiden todennäköisin. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon lääkkeellä hoidettava sairaus tai vamma, korvauksen hakijan muut sairaudet ja kokonaisterveydentila, hänen saamansa hoito ja hoitotoimenpiteet sekä kyseinen lääke ja muu mahdollinen lääkitys. Syy-yhteys arvioidaan lääketieteellisen tietämyksen ja kokemuksen perusteella. Pelkästään ajallinen yhteys eli se seikka, että oireet ovat ilmaantuneet lääkkeen käytön aikana tai pian käytön jälkeen, ei riitä todistamaan lääkkeen käytön ja vahingon välistä todennäköistä syy-yhteyttä.
Vakuutuslautakunnan käytössä olevan selvityksen mukaan A:lla on perussairautena astma. Lisäksi A:lla on ollut jo pidempään refluksi- ja IBS-tyyppisiä oireita. A sai 28.8.2021 toisen koronavirusrokoteannoksen Comirnaty-valmisteella. Pian rokotteen saamisen jälkeen A:lla ilmeni sydämen tykyttelyä, puristavaa tunnetta kurkussa, pääkipua ja huonoa oloa. A toimitettiin ambulanssilla päivystykseen. A:n verenpainearvot olivat korkeimmillaan 190/126 mmHg. Päivystyskäynnin aikana A:n olo tasoittui.
A hakeutui 26.9.2021 uudelleen päivystykseen pistävän rintatuntemuksen, hengenahdistuksen, kurkun puristavan tunteen ja päänsäryn takia. A kertoi tuolloin, että hänellä oli ollut stressiä vuoden ajan. Verenpainearvot olivat 140/90 mmHg. A:n leukosyyttiarvot olivat koholla, mutta ne olivat olleet koholla jo ennestään. Lääkäri arvioi, että oireet viittasivat jännityspäänsärkytyyppiseen päänsärkyyn. A hakeutui 1.10.2021 päivystykseen noin kuukauden ajan kestäneiden ahdistuneisuus- ja paniikkituntemusten takia. A:lle asetettiin diagnoosiksi F41.00 Keskivaikea paniikkihäiriö. A hakeutui 6.1.2022 jälleen päivystykseen vesiripulin ja hengenahdistuksen takia. A:lla diagnosoitiin poskiontelotulehdus, jonka hoitamiseksi hän sai antibioottikuurin.
A sairasti helmikuussa 2022 koronavirusinfektion. A hakeutui 18.3.2022 päivystykseen verenpainearvojen heittelyn ja keinuttavan huimauksen takia, joita A kertoi ilmenneen toisen koronavirusrokoteannoksen saamisesta lähtien. Lisäksi A:lla oli ilmennyt pistävää tunnetta rintakehällä, vasemman käden puutumista ja närästystä. Lääkäri arvioi, että oireilu oli joko närästyksen provosoimaa tai tuki- ja liikuntaelinperäistä. A:n olo helpotti hieman päivystyksessä annetun närästyslääkkeen avulla. A:lle aloitettiin 31.3.2022 Losartan-verenpainelääkitys koholla olleiden verenpainearvojen laskemiseksi.
A:lla todettiin poskiontelotulehdus viisi kertaa aikavälillä lokakuu 2021—syyskuu 2022. Lisäksi A:lla on ilmennyt ripulia, ylävatsakipua, närästystä, nielurisatulehdus, infektio-oireita ja heikotusta. A:n verenpainearvot olivat toistuvasti koholla. A sairasti joulukuussa 2022 jälleen koronavirusinfektion. Tammikuussa 2023 A:lle tehtiin pään magneettitutkimus, jonka tuloksista konsultoitiin radiologia. A:lla todettiin pieni aivovaltimonpullistuma, jonka osalta suositeltiin seurantaa.
Vakuutuslautakunta toteaa, ettei Comirnaty-koronavirusrokotteen tiedetä aiheuttavan verenpainetautia. Verenpainetauti on yleensä hitaasti kehittyvä, ja sen syy jää usein epäselväksi. Lautakunta katsoo, ettei A:lla todettu korkea verenpaine ole todennäköisesti seurausta Comirnaty-koronavirusrokotteesta.
Vakuutuslautakunnan käytössä olevan selvityksen mukaan A:lla on todettu pieni, jatkoseurantaa vaativa aivovaltimopullistuma. Comirnaty-koronavirusrokotteen ei tiedetä aiheuttavan aivoverisuonipullistumia. Lautakunta katsoo, ettei A:lla todettu aivovaltimopullistuma ole todennäköisesti seurausta Comirnaty-koronavirusrokotteen saamisesta.
Vakuutuslautakunnan käytössä olevan selvityksen mukaan A:lla on ollut IBS-oireilua jo ennen rokotteen saamista. Lautakunta toteaa, ettei kyseinen oireilu sovi muutenkaan Comirnaty-koronavirusrokotteen aiheuttamaksi. A:lla ilmenneellä muulla oireilulla ei ole ajallista yhteyttä A:n saamaan Comirnaty-koronavirusrokotteeseen, eivätkä oireet muutenkaan sovi rokotteen aiheuttamaksi. Lautakunta katsoo, etteivät A:lla ilmenneet IBS-tyyppiset oireet ja muut moninaiset oireet ole todennäköisesti seurausta Comirnaty-koronavirusrokotteen saamisesta.
Vakuutuslautakunta toteaa lopuksi, että FINE Vakuutus- ja rahoitusneuvonta ei ole viranomainen eikä hoida julkisia hallintotehtäviä, joten sen toimintaan ei sovelleta hallintolakia.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Norio
Sihteeri Pippola
Jäsenet
Jokelainen
Järvinen
Mervaala
Soinila