Tapahtumatiedot

Vahinkoilmoituksen 27.10.2024 mukaan asiakkaan levyjarrulukolla lukittu moottoripyörä oli varastettu 8.10.2024 asiakkaan asunnon pihalta sinä aikana, kun asiakas oli ollut töissä. Asiakkaan vahinkoilmoituksen yhteydessä täyttämän ajoneuvotietolomakkeen mukaan moottoripyörä oli erittäin hienossa ja hyvässä kunnossa, eikä siinä ollut vahinkoon liittymättömiä vikoja tai vaurioita. Mittarilukema oli 23 500 kilometriä ja asiakkaan arvio käyvästä arvosta oli 11 000 euroa. Asiakas haki korvausta moottoripyörän osakaskovakuutuksesta.

Poliisille 9.10.2024 sähköisesti tehdyn tutkintailmoituksen mukaan asiakkaan moottoripyörä oli varastettu 6.−9.10.2024 moottoripyörän ollessa pysäköitynä taloyhtiön pihassa odottaen siirtoa talvisäilöön.

Vakuutusyhtiö pyysi asiakkaalta lisäselvityksenä kuvia moottoripyörästä sekä selvitystä siihen, että moottoripyörän aiempien myynti-ilmoitusten mukaan moottoripyörän mittarilukema oli yli 30 000 kilometriä.

Asiakas vastasi yhtiölle selvittävänsä, löytyykö häneltä puhelimestaan valokuvia, ja totesi pyörän olevan ikäisekseen hienokuntoinen. Kilometrilukeman osalta asiakas totesi, että puhelimella kirjoittaessaan hänelle oli tapahtunut näppäilyvirhe. Tarkoitus oli ollut ilmoittaa mittarilukemak­si 33 350 kilometriä. Myöhemmin asiakas toimitti yhtiölle valokuvan moottoripyörästä.

Vakuutusyhtiön tutkija totesi asiakkaalle 10.12.2024 lähettämässään lisäselvityspyynnössä moottoripyörän olleen asiakkaan omistuksessa elokuusta 2024 alkaen ja olleen sen jälkeen ja ennen sitä pitkään liikennekäytöstä poistettuna. Vakuutustutkija pyysi asiakkaalta selvitystä, miksei hän ollut ottanut moottoripyörää liikennekäyttöön, vaikka ilmoitti vakuutusyhtiölle 10.9.2024, että aikoi ottaa pyörän liikennekäyttöön, koska oli vielä hyvät ajokelit. Lisäksi tutkija pyysi asiakasta toimittamaan kauppakirjan moottoripyörän ostosta ja tiliotteen, josta näkyy kauppasumman maksusuoritus sekä asiakkaan osoitteessa moottoripyörästä otettuja valokuvia.

Asiakas vastasi 11.12.2024, että hänellä on kaupasta kauppakirja, jonka toimittaa, kunhan pääsee papereiden ääreen. Lisäksi asiakas kertoi, että pyörää ei ole maksettu tilisiirrolla, vaan omistajuus vaihtui käteiseen rahaan ja tavaraan. Asiakkaan mukaan muita kuvia ei ollut kuin se, jonka hän oli jo toimittanut. Pyörä oli tarkoitus ottaa liikennekäyttöön lomaa varten, mutta loma peruuntui työtilanteen muuttuessa. Vastauksessaan asiakkaalle vakuutustutkija ilmoitti tarvitsevansa kauppakirjan ja todistuksen maksusta, mahdollisuuksien mukaan moottoripyörän edelliseltä omistajalta. Lisäksi vakuutustutkija pyysi asiakasta toimittamaan piirroksen, jossa ilmenee moottoripyörän tarkka säilytyskohta asiakkaan pihalla. Asiakas vastasi, ettei ollut vielä löytänyt kauppakirjaa, mutta sellainen on kyllä tehty. Hän myös lähetti kuvan, josta kävi ilmi tarkka koh­ta, josta pyörä oli varastettu.

Vakuutusyhtiö teki asiassa 9.1.2025 kielteisen korvauspäätöksen katsoen, ettei se ole saanut riittävän luotettavia selvityksiä vastuunsa ja vahingon määrän selvittämiseksi. Korvauspäätöksessään yhtiö totesi moottoripyörän siirtyneen asiakkaan omistukseen 18.8.2024 ja osakaskovakuutuksen alkaneen 26.8.2024. Moottoripyörä oli ollut liikennekäytöstä poistettuna 4.11.2021 alkaen. Vakuutusyhtiön tiedustellessa asiakkaalta 5.9.2024, onko asiakas ottamassa moottoripyörää liikennekäyttöön, oli asiakas 10.9.2024 ilmoittanut ottavansa pyörän kohta liikennekäyttöön. Pyörää ei kuitenkaan ollut otettu liikennekäyttöön. Yhtiö totesi asiakkaan ilmoittaneen 9.10.2024 poliisille, että moottoripyörä on varastettu 6.−9.10.2024 ja että pyörä on ollut pysäköitynä taloyhtiön pihassa odottaen siirtoa talvisäilöön. Vakuutusyhtiölle vahinkoilmoitus on tehty 27.10.2024 ja vahinkoajankohdaksi on ilmoitettu 8.10.2024 kello 23. Asiakkaalta myöhemmin saadun tarkennuksen mukaan moottoripyörää oli säilytetty asiakkaan asunnon takapihalla, kuvan perusteella huoneiston takaterassilla.

Lisäksi yhtiö viittasi asiakkaan vahinkoilmoituksessa ilmoittamiin pyörän mittarilukemaa, arvoa ja kuntoa koskeviin tietoihin ja totesi, että moottoripyörän aiemman omistajan myynti-ilmoituksessa 15.3.2023 moottoripyörän mittarilukemaksi on ilmoitettu 33 000 kilometriä ja hintapyyntönä oli 7 500 euroa. Myynti-ilmoituksen mukaan moottoripyörän moottorissa on ollut aiemmin vikaa, ja ajossa takapyörä on mennyt lukkoon. Syytä ei ollut tutkittu. Yhtiön mukaan näiden tietojen perusteella myynnissä ollut moottoripyörä ei ole ollut ajokuntoinen. Yhtiö totesi, ettei asiakas ollut toimittanut pyydettyä lisäselvitystä kauppahinnasta ja -sopimuksesta ja asiakkaan toimittama valokuva oli sama kuin edellisen omistajan myynti-ilmoituksessa.

Yhtiö katsoi korvauspäätöksessään asiakkaan antaneen vääriä tietoja moottoripyörästä ilmoittaessaan todellista alhaisemmat ajokilometrit ja korkeamman arvon. Myynti-ilmoituksen ja pitkän yhtäjaksoisen liikennekäytöstä poiston perusteella yhtiö ei pitänyt uskottavana, että moottoripyörä oli asiakkaan ilmoittamassa kunnossa, tai ainakaan asiakas ei yhtiön mukaan ollut kuntoa millään luotettavalla tavalla osoittanut. Yhtiö katsoi asiassa olevan useita ristiriitaisuuksia ja epäselvyyksiä. Lisäksi yhtiö katsoi asiakkaan antamien selvitysten perusteella, että asiakas oli antanut vääriä tietoja moottoripyörästä tarkoituksenaan saada parempi korvaus.

Asiakas oli tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja haki siihen muutosta yhtiön sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä. Muutoksenhaussaan asiakas toi muun muassa esille, että moottoripyörä oli varastettu 6.–9.10.2024 välisenä aikana asunnon terassilta, joka on taloyhtiön piha-aluetta. Asiakas katsoi, että koska hän ei tiedä vahingon tarkkaa päivämäärää, ei merkitystä voi olla sillä, onko hän vahinkoilmoituksessa ilmoittanut vahinkopäiväksi 8. vai 9. lokakuuta. Vahinkoilmoituksen asiakas kertoi tehneensä myöhemmin kuin rikosilmoituksen, koska ei tiennyt, että vahinkoilmoitus pitää tehdä ja hän teki sen, kun sai tietää, että se pitää tehdä.

Asiakas kertoi, että moottoripyörän aiemmasta kunnosta hänellä ei ollut mitään tietoa ja hän osti pyörän ehjänä ja ajokuntoisena. Tähän asiakkaan mukaan viittasi myös 500 kilometrin ero mittarilukeman määrässä vanhan myynti-ilmoituksen ja vahinkohetken välillä. Asiakas totesi 23 500 kilometrin olleen näppäilyvirhe, jonka hän oli jo ilmoittanut käsittelijälle. Todellinen lukema oli 33 500 kilometriä. Asiakas totesi, että hänellä on omistuksessaan useita ajoneuvoja eikä hänellä ole kuvia näistä kaikista. Asiakas kertoi todenneensa korvauskäsittelijälle, että jos kuvia oli, olivat ne hänen rikkoutuneessa puhelimessaan, eikä niitä sieltä löytynyt. Asiakkaan mukaan pyörä oli tarkoitus ottaa liikennekäyttöön, mutta työtilanteen muutoksen myötä ei hän ehtinyt sitä tehdä, ja sitten tulikin jo sateiset syyssäät. Asiakas kertoi päättäneensä, ”että moottoripyörä saa odottaa kevättä terassilla suojapeitteen alla siirtoa talvisäilytykseen”. Asiakas kertoi etsintöjen jälkeen löytäneensä kauppakirjan, mutta lakimieheltä saamansa tiedon mukaan laki ei vaadi kauppakirjaa yksityisten välisistä kaupoista, joten asiakkaan näkemyksen mukaan vakuutusyhtiökään ei voi sitä asiakkaalta vaatia.

Vakuutusyhtiö ei muuttanut uudessa ratkaisussaan aiempaa kielteistä korvauspäätöstään.

Asiakkaan valitus

Asiakas on tyytymätön vakuutusyhtiön kielteiseen korvauspäätökseen ja pyytää Vakuutuslautakuntaa lausumaan, onko vakuutusyhtiön korvauspäätös vakuutusehtojen ja pakottavan lainsäädännön mukainen. Asiakas vaatii yhtiötä korvaamaan moottoripyörän varkausvahingon. Korvauksen määränä asiakas vaatii noin kaksi kuukautta ennen vahinkoa tehdyn kaupan mukaista kauppahintaa 11 900 euroa.

Valituksessaan asiakas toteaa ilmoittaneensa varkausvahingosta yhtiölle noin kahden viikon kuluttua vahingon havaitsemisesta saatuaan tietää, ettei tieto tule vakuutusyhtiölle muuta kautta. Asiakas oletti tiedon vahingosta siirtyvän vakuutusyhtiölle sen jälkeen, kun hän oli ilmoittanut rikoksesta poliisille. Asiakkaalta ei ollut aiemmin varastettu mitään, joten hän ei tiennyt, että vahinkoilmoitus tulee tehdä erikseen myös vakuutusyhtiölle. Rikosilmoitus on tehty heti vahingon havaitsemispäivänä. Lisäksi asiakas toteaa, että vakuutussopimuslain 73 §:n mukaan vahinkoilmoitus voidaan tehdä vuoden kuluessa.

Asiakkaan mukaan hän on antanut vakuutusyhtiölle vahingosta oikeat tiedot koskien pyörän kuntoa, liikennekelpoisuutta, vahinkopaikkaa sekä pyörän omistajuutta, eikä hän ole yrittänyt vilpillisesti erehdyttää vakuutusyhtiötä maksamaan korvauksia, joihin hän ei olisi ehtojen mukaan oikeutettu. Asiakkaan mukaan vastauksien sisältöjen tulkinnanvaraisuudet ovat olleet selitettävissä vakuutuksenottajan inhimillisenä näppäilyvirheenä ja vakuutusyhtiön virhetulkintoina asiakkaan toimittamaa tietoa koskien. Olettavasti korvauspäätökseen ovat myös vaikuttaneet osittain vaillinaiset vahinkotiedot, koska vakuutusyhtiölle ei ole toimitettu asian arvioimisen kannalta kaikkea olennaista tietoa. Asiakas katsoo, että koska vakuutussopimuslain 72 §:n mukaisen vilpin soveltaminen edellyttää sekä tietoista hyötymistarkoitusta että virheellisen tiedon antamista, eivät lain soveltamisedellytykset tässä tapauksessa täyty.

Asiakas toteaa, että moottoripyörän ajokilometrejä ilmoittaessa kyseessä on ollut inhimillinen virhe, koska sähköistä lomaketta täytettäessä vierekkäiset numerot 2 ja 3 ovat sekoittuneet keskenään. Asiakas katsoo, ettei näppäilyvirhettä voi pitää osoituksena asiakkaan tarkoituksellisesta erehdyttämistarkoituksesta.

Siltä osin kuin vakuutusyhtiö on vedonnut asiakkaan kertomiin ristiriitaisiin tietoihin koskien moottoripyörän säilytyspaikkaa, asiakas toteaa asuvansa asunto-osakeyhtiössä, jossa hänen hallintaoikeutensa on rajattu yhtiöjärjestyksessä mainittuihin osakkeisiin ja niihin kuuluviin tiloihin. Kaikki piha-alue on taloyhtiön pihaa. Asiakkaan maininnat taloyhtiön pihasta, terassista tai takapihasta viittaavat siis kaikki samaan vahinkopaikkaan. Asiakas on vahinkokäsittelyn yhteydessä toimittanut vakuutusyhtiölle karttapalvelun kuvakaappauksen, johon on merkitty moottoripyörän sijainti, jossa se oli ollut peitteen alla ennen varkautta. Vahinkopaikka ei ole missään vaiheessa vaihtunut, joten vahinkoon liittyen vakuutusyhtiölle ei siten tältäkään osin ole annettu ristiriitaista taikka vilpillistä tietoa.

Asiakas katsoo, ettei vakuutusyhtiön perusteluista ilmene, miten yhtiön vetoaman 15.3.2023 päivätyn myynti-ilmoituksen tiedot ovat osoitus moottoripyörän kunnosta sillä hetkellä, kun asiakas on ostanut moottoripyörän noin 1,5 vuotta myöhemmin, tai vahinkohetkellä muutama kuukausi moottoripyörän ostamisen jälkeen. Asiakas kertoo kokeilleensa moottoripyörän toimivuutta suljetulla alueella myyntitilanteen yhteydessä, eikä sen toimivuudessa ollut silloin ongelmia. Testiajolla asiakas vahvisti moottoripyörän olleen kunnossa ja liikennekelpoinen. Asiakas katsoo, ettei 15.3.2023 päivätyn myynti-ilmoituksen tiedoilla voi siten olla vaikutusta moottoripyörän liikennekelpoisuuden tai kunnon arvioinnissa vahinkohetkellä.  Asiakkaan mukaan hän ei ole antanut vakuutusyhtiölle väärää tai vilpillistä tietoa moottoripyörän kunnosta taikka liikennekelpoisuudesta ennen sen varkautta.

Moottoripyörän takaisin liikennekäyttöön ottamisen osalta asiakas toistaa vahinkokäsittelyn aikana esille tuomansa syyt siitä, miksei hän ottanut moottoripyörää liikennekäyttöön vastoin alkuperäistä suunnitelmaansa. Asiakas katsoo, että hänen vakuutusyhtiölle 10.9.2024 antaman vastauksen sisältö huomioiden ei vaikuta uskottavalta, että moottoripyörä olisi ollut syyskuussa 2024 edelleen 15.3.2023 päivätyn myynti-ilmoituksen mukaisessa liikennekelvottomassa kunnossa, koska se on ollut tarkoitus ottaa liikenteeseen.

Moottoripyörän kilometrilukeman osalta asiakas toteaa, että pyörällä oli ajettu 33 340 kilometriä sen ostohetkellä 18.8.2024. Asiakas katsoo, että ajokilometrimäärän kasvaminen aiemman myynti-ilmoituksen jälkeen noin 340 kilometrillä ei tue vakuutusyhtiön näkemystä siitä, että moottoripyörä olisi ollut liikennekelvoton aina asiakkaalle tapahtuneeseen myyntiin saakka. Asiakkaan näkemyksen mukaan se seikka, että moottoripyörä on ollut liikennekäytöstä poistettuna melkein kolme vuotta, ei ole osoitus moottoripyörän kunnosta vahinkohetkellä.

Rikoksen tarkan tapahtumisajankohdan osalta asiakas toteaa, että Vakuutuslautakunta on ratkaisukäytännössään linjannut, että varkausvahingoille on usein tyypillistä, että tarkka tekoaika voi jäädä selvittämättä (FINE-077062). Sillä seikalla, että asiakkaan ilmoittamat päivämäärät rikosilmoituksessa ja vahinkoilmoituksessa eroavat vähäisissä määrin toisistaan, ei asiakkaan mukaan voida katsoa olevan merkitystä, koska asiakas ei ole voinut varmistua siitä, milloin varkaus on tarkalleen ottaen tapahtunut. Asiakas on kuitenkin johdonmukaisesti viitannut koko ajan varkauden tapahtuneen aikavälillä 6.–9.10.2024 hänen olleessa töissä. Asiakas katsoo, että varkauden tapahtuminen noin kolmen päivän sisällä on riittävä täyttämään vakuutuksenottajan velvollisuudet vahinkotapahtuman mahdollisesta ajankohdasta.

Asiakas viittaa vakuutussopimuslain 69 §:ään ja sen esitöihin, ja katsoo täyttäneensä selvitysvelvollisuutensa moottoripyörän omistamista koskien. Asiakas myös toteaa Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytännössään todenneen, ettei vakuutussopimuslaki edellytä vakuutetulta mitään määrämuotoista selvitystä vahingosta, vaan selvityksiä tulee arvioida kokonaisuutena (FINE-077062).

Kauppakirjan osalta asiakas toteaa, ettei hän toimittanut sitä yhtiölle, koska ei aluksi löytänyt sitä, ja myöhemmin sen löytymisen jälkeen hän ei katsonut sen toimittamista tarpeelliseksi. Ajoneuvo on rekisteröity asiakkaan nimiin ja hän oli ostanut pyörään vakuutuksen vakuutusyhtiöltä. Asiakkaan näkemyksen mukaan kyseiset seikat ovat jo itsessään riittävä osoitus siitä, että moottoripyörä on ollut vahinkohetkellä asiakkaan. Vakuutuksenottajan vakuutussopimuslain 69 §:n mukaisten velvoitteiden yksiselitteiseksi täyttämiseksi asiakas kuitenkin toimittaa valituksen liitteenä 14.8.2024 päivätyn kauppakirjan. Kauppakirjasta voidaan asiakkaan mukaan vahvistaa, että asiakkaan kertomus moottoripyörän kaupasta käteistä ja muuta omaisuutta vastaan pitää paikkansa. Lisäksi kauppahinta 11 900 euroa on ollut olennaisesti suurempi kuin vakuutusyhtiön vetoamassa myynti-ilmoituksessa 15.3.2023, jossa pyyntihinta on ollut 7 500 euroa moottoripyörän ollessa liikennekelvottomassa kunnossa. Kyseinen hinnanero ei tue vakuutusyhtiön näkemystä siitä, että ajoneuvo olisi ollut liikennekelvottomassa kunnossa kaupantekohetkellä tai vahingon sattuessa. Kauppahinta päinvastoin osoittaa, että moottoripyörä on ollut liikennekelpoinen sekä hyvässä kunnossa, aivan kuten asiakas on ilmoittanut ajoneuvotietolomakkeella vahingon yhteydessä.

Asiakas katsoo vahinkotapahtuman täyttävän varkausvahingon korvattavuuden edellytykset. Moottoripyörä on ollut lukittuna levyjarrulla ja asiakas on näyttänyt toteen vakuutuksesta korvattavan vakuutustapahtuman sattumisen. Asiakas katsoo, että mikäli vakuutusyhtiö päättää olla korvaamatta vahinkoa edellä mainitut tiedot saatuaan, on yhtiöllä näyttövelvollisuus mahdollisen asiaan soveltuvan suojeluohjeen taikka rajoitusehdon soveltumisesta.

Lisäkirjelmässään 10.7.2025 asiakas toteaa olevan ilmeistä, että ajoneuvolla oli ajettu liikennekäytöstä poiston aikana ennen sen myyntiä asiakkaalle vuonna 2024. Asiakas toteaa, että moottoripyörä ei ole voinut olla samanaikaisesti liikennekelvottomassa kunnossa vuodesta 2021 lähtien vakuutusyhtiön esittämin tavoin ja sen kilometrimäärän kasvaneen merkittävästi vakuutusyhtiön vetoaman myynti-ilmoituksen päivämäärän jälkeen.

Asiakas toteaa, että hänen näppäilyvirheensä huomioiden vakuutusyhtiölle ilmoitettu 33 500 kilometrimäärä on perustunut asiakkaan muistikuvaan ajokilometrien määrästä, sillä ajoneuvo ei ollut liikennekäytössä kaupantekohetken jälkeen ja asiakas löysi ajoneuvon kauppakirjan vasta huomattavasti myöhemmin vahinkoilmoituksen tekemisen jälkeen. Asiakas toteaa, että hänen ilmoittama kilometrimäärä on voinut ylipäätään perustua vain hänen muistikuvaansa asiasta, sillä ajoneuvoa ei ollut käytetty liikenteessä ennen varkautta eikä lukemaa luonnollisesti ole ollut mahdollista tarkastaa varastetusta moottoripyörästä. Lukeman merkityksellisyyttä voitaisiin asiakaan mukaan arvioida toisin, mikäli kyse olisi esimerkiksi kolaroi­dusta ajoneuvosta, josta lukeman olisi voinut helposti tarkistaa. Tässä tapauksessa tarkistaminen ei ole ollut mahdollista.

Edellä mainittu ja vahinkotapahtuma kokonaisuudessaan huomioiden on asiakkaan mukaan uskottavampaa, että kauppakirjaan merkitty ajokilometrimäärä on pitänyt hyvin paikkansa myös varkaushetkellä, ja että asiakas ei ole kertomansa mukaisesti ajanut ajoneuvolla myyntitilanteen testiajoa lukuun ottamatta. Asiakkaan mukaan tätä näkemystä tukee erityisesti se, että moottoripyörällä oli ajettu aiemman myynti-ilmoituksen ja kaupantekohetken välillä vähintään 340 kilometriä, vaikka ajoneuvo on ollut liikennekäytöstä poistettuna 4.11.2021 alkaen. Vakuutusyhtiön näkemykseen siitä, että asiakas olisi ajanut ajoneuvolla lisäksi 160 kilometriä, asiakas toteaa, ettei vakuutusyhtiö ole esittänyt näkemyksensä tueksi muita perusteluita kuin asiakkaan omaan muistikuvaan perustuvan ilmoituksen ajoneuvon kilometrilukemasta.

Asiakas katsoo, että vakuutusyhtiölle toimitettua ajoneuvon kauppakirjaa yhdessä viranomaisjärjestelmiin tehdyn omistajantiedon muutoksen sekä vakuutuksen hankkimisen kanssa voidaan pitää luotettavana selvityksenä kaupan tapahtumisesta. Asiakas kertoo ostaneensa moottoripyörän siinä kunnossa, kuin se on ollut kaupantekohetkellä ja vastaavassa kunnossa se on ollut myös varkaushetkellä. Asiakas toteaa, ettei hän voi toimittaa eikä häneltä näkemyksensä mukaan voida vaatia selvitystä ajoneuvoon liittyvistä korjauksista, joita hän ei ole tehnyt tai tilannut, eikä myöskään vikojen korjaamisesta, joiden olemassaolosta myyntihetkellä 2024 ei ole mitään todisteita. Koska kyse on varkausvahingosta, joka tapahtui pian omaisuuden hankkimisen jälkeen, ei asiakas vahingon luonteen vuoksi pysty toimittamaan muuta selvitystä omaisuuden kunnosta välittömästi ennen vahinkohetkeä.

Asiakas kertoo harrastaneensa melkein 25 vuotta moottoriurheilua ja osallistuneensa aiemmin aktiivisesti muun muassa pulling-traktoreiden ja ralliautojen kilpailuihin. Harrastukseen liittyen hän on rakentanut ajoneuvoja sekä ostanut ja vaihtanut erilaisia ajoneuvoja ja niiden osia lukemattomia kertoja, jotta varastossa olisi ollut mahdollisimman paljon aihioita, joista tehdä osia kilpailuja varten. Asiakkaalle oli kertynyt suuri määrä harrastukseen liittyviä ajoneuvoja ja niiden osia. Koska harrastus ei ole ollut enää hetkeen aktiivista, on asiakas jo pidemmän aikaan vähitellen myynyt kertynyttä irtaimistoa. Koska yksittäisen myytävän osan arvo ei ole monesti ollut poikkeuksellisen suuri, on myynnit tehty käteisellä tai vaihtokauppana toiseen tavaraan. Näistä myynneistä kertynyttä käteistä sekä vaihdossa saatua Stiga-merkkistä päältä ajettavaa ruohonleikkuria on käytetty moottoripyörän maksamiseen vuonna 2024. Varojen alkuperän vuoksi asiakkaan tililtä ei voida toimittaa kuvakaappausta taikka tili­otetta siitä, että hän olisi nostanut kauppahinnan mukaisen summan ennen kaupantekohetkeä.

Koska kauppoja on tehty suullisesti sopimalla, niistä ei ole laadittu kauppakirjaa, kuten ei ole yleensäkään tapana vastaavissa tilanteissa muissakaan yksityishenkilöiden pienissä irtaimistoa koskevissa kaupoissa. Suuremmista kaupoista, kuten käsillä olevasta moottoripyörän kaupasta, kauppakirja on kuitenkin asianmukaisesti laadittu. Asiakas katsoo, että varojen alkuperä on edellä mainittua selvitystä vasten loogisesti selvitettävissä.

Edellä mainituista syistä johtuen asiakas katsoo, ettei vakuutusyhtiö voi edellyttää vahingon korvaamiseksi vaatimiaan selvityksiä vakuutussopimuslain 69 §:n vastaisesti. Asiakas myös toteaa, ettei yhtiö ole esittänyt, etteikö asiakas olisi ollut kyseisen ajoneuvon omistaja sen vahinkohetkellä. Yhtiö ei myöskään ole esittänyt mitään todisteita siitä, että kauppa ei olisi tapahtunut myyjän ja ostajan allekirjoittaman kauppakirjan mukaisesti.

Asiakas katsoo, että sillä seikalla, että vakuutusyhtiön tutkijat ovat yrittäneet tavoitella asiakasta puhelimitse asian selvittämiseksi, mutta eivät ole saaneet yhteyttä, ei ole vaikutusta yhtiön korvausvelvollisuuteen. Yhtiö ei ole myöskään yksilöinyt, milloin ja miten usein asiakasta oli tavoiteltu ja oliko soitot tehty tuntemattomasta numerosta. Mikäli vakuutusyhtiö on tarvinnut lisätietoja korvauspäätöksen tekemiseksi, on lisäselvityspyynnöt voitu lähettää asiakkaalle myös kirjallisesti ja näin on myös toimittu.

Asiakas katsoo, ettei vakuutusyhtiö ole esittänyt riittäviä perusteluita siitä, että sillä olisi oikeus jättää koko varkausvahinko korvaamatta, vaikka vahingon määrästä olisikin erimielisyyttä. Vaikka lautakunta päätyisikin vastoin asiassa esitettyä katsomaan, ettei asiakas ole toimittanut riittävää selvitystä moottoripyörän kunnosta varkaushetkellä, tulee vakuutusyhtiön siinä tapauksessa korvata vahinko vähintään 15.3.2023 myynti-ilmoituksen hintatietoon perustuen. Asiakas myös katsoo, ettei yhtiö ole näyttänyt toteen, että asiakas olisi vakuutussopimuslain 72 §:n mukaisesti tietoisesti yrittänyt erehdyttää vakuutusyhtiötä maksamaan korvauksia vilpillisesti taikka antaneensa vahingosta tarkoituksellisesti virheellistä tietoa.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toistaa kielteisen kantansa ja katsoo korvauspäätöksen olevan vakuutusehtojen mukainen. Yhtiö katsoo, ettei se ole saanut luotettavaa selvitystä sen vastuun ja vahingon määrän selvittämiseksi. Yhtiön näkemyksen mukaan sen saamat tiedot asiaan liittyvistä tapahtumista ja taustoista ovat epäselviä ja ristiriitaisia.

Vakuutusyhtiö toteaa asiakkaan vahinkoilmoituksessa ilmoittaneen ajoneuvon varastetun asunnon pihalta, tarkennusta pyydettäessä asiakas on tarkentanut säilytyspaikaksi asuntonsa takapihan. Sähköisessä rikosilmoituksessa asiakas on ilmoittanut, että moottoripyörä oli pysäköitynä taloyhtiön pihassa odottaen siirtoa talvisäilöön. Rikosilmoituksessa asiakas on kertonut havainneensa pyörän viimeksi parkissa 6.10. Vakuutusyhtiön sisäisessä muutoksenhaussa vakuutuksenottaja on kertonut, että moottoripyörä varastettiin hänen asuntonsa terassilta. Vakuutuslautakunnalle osoittamassaan lausuntopyynnössä asiakas kertoo, että hän oli päättänyt jättää pyörän talvisäilytykseen terassille suojapeitteen alle. Vakuutusyhtiö katsoo, että viimeisin kertomus poikkeaa etenkin talvisäilytyksen osalta olennaisesti rikosilmoituksessa kerrotusta. Asiakkaan antamissa selvityksissä käytettyjen erilaisten säilytyspaikkaa koskevien nimitysten sekä talvisäilytyksestä annettujen tietojen epäjohdonmukaisuus tulee yhtiön mukaan ottaa huomioon selvityksen luotettavuuden kokonaisarvioinnissa.

Vahinkoajasta annettujen tietojen osalta yhtiö toteaa, että vahinkoilmoituksessa ilmoitettu aika kiistatta osuu poliisille ilmoitettuun aikaikkunaan. Vakuutusyhtiö pitää kuitenkin epäjohdonmukaisena sitä, että asiakas on yhtäällä ilmoittanut tapahtuma-ajan muutaman päivän tarkkuudella ja toisaalla osannut ilmoittaa tietyn päivämäärän lisäksi tapahtumalle kellonajan. Yhtiö katsoo, että myös näiden tietojen epäjohdonmukaisuus tulee ottaa huomioon selvityksen luotettavuuden kokonaisarvioinnissa.

Moottoripyörästä annettujen tietojen osalta yhtiö toteaa asiassa olevan riidatonta, että moottoripyörän mittarilukemaan liittyvissä tiedoissa on ollut keskinäisiä poikkeamia. Yhtiön mukaan on sinänsä täysin mahdollista, että sähköistä lomaketta täytettäessä voi tapahtua näppäilyvirheitä erityisesti vierekkäisten näppäinten välillä. Tarkoitettua lukemaa 33 kirjoittaessa tulee kuitenkin painaa samaa näppäintä toistuvasti kaksi kertaa. Lukeman 23 kirjautuminen sen sijaan vaatii kahden eri numeronäppäimen perättäistä painamista, jolloin näppäilymekanismi on erilainen. Ajoneuvolle ilmoitettu mittarilukema on ajoneuvon arvon kannalta myös varsin olennainen tieto, jonka ilmoittamisessa tulee noudattaa huolellisuutta. Varsinkin kirjallista ilmoitusta tehtäessä kirjattu lukema on vielä mahdollista tarkistaa ennen lomakkeen lähettämistä.

Yhtiö toteaa edelleen, että asiakkaan toimittaman kauppakirjan mukaan mittarilukema on ollut 33 340 kilometriä. Asiakas on ilmoittanut täyttämässään ajoneuvotietolomakkeessa mittarilukemaksi 23 500 kilometriä. Mahdollinen näppäilyvirhe huomioon ottaenkin ilmoitettujen lukemien erotus on 160 kilometriä. Moottoripyörä on ollut liikennekäytöstä poistettuna vuodesta 2021 alkaen, eikä sillä näin ollen ole saanut ajaa edes koeajoa. Yhtiö katsoo, ettei asiassa ole esitetty luotettavaa selvitystä ilmoitettujen lukemien erotuksesta.

Moottoripyörän edellisestä, 15.3.2023 päivätystä myynti-ilmoituksesta ilmenevien pyörän kuntoa koskevien tietojen merkityksestä asiaan vakuutusyhtiö toteaa myynti-ilmoituksessa mainitun ajoneuvon liikkumiseen liittyvän vian vaikuttavan olennaisesti moottoripyörän kuntoon. Yhtiö toteaa, että asiassa ei ole saatu selvitystä siitä, miten ja missä moottoripyörän kuntoon vaikuttavat viat olisi korjattu niin, että moottoripyörä olisi asiakkaan ilmoittamalla tavalla erittäin hienossa ja hyvässä kunnossa ja että siinä ei olisi vikoja. Tällaisia tietoja ei ole saatu myöskään Traficomin tiedoista ilmenevän moottoripyörän entisen omistajan kanssa käydyistä keskusteluista. Moottoripyörän kuntoon liittyvät tiedot ovat luoneeltaan sellaisia, että ne vaikuttavat olennaisesti pyörän arvoon ja sen myötä korvauksen määrän arviointiin.

Moottoripyörän kaupasta annettujen tietojen osalta yhtiö toteaa, ettei asiakas ole esittänyt selvitystä käteisvarojen alkuperästä tai esimerkiksi tiliotetta, josta käteisnosto olisi todennettavissa. Yhtiö katsoo, että asiakkaan esittämää maksutapaa, eli käteistä rahaa ja tavaraa, voi pitää epätavallisena. Yhtiön mukaan se ei ole puutteellisen selvityksen takia luotettavalla tavalla voinut varmentaa vahinkotapahtumaa tai vahingon määrää. Lisäksi yhtiö toteaa, että kauppakirjaan merkitty myyntihinta 11 900 euroa on merkittävästi korkeampi kuin 15.3.2023 päivätyssä myynti-ilmoituksessa ilmoitettu hinta 7 500 euroa. Yhtiö katsoo, ettei asiakas ole esittänyt luotettavaa selvitystä tähän arvonnousuun johtaneista toimenpiteistä.

Vakuutusyhtiön mukaan yhtiön tutkintahenkilöstö on yrittänyt tavoittaa asiakasta puhelimitse, jotta asiassa ilmenneistä tietojen epäselvyyksistä olisi voitu keskustella, mutta asiakasta ei tavoitettu puhelimitse. Lisäksi yhtiö katsoo, että asiakkaan toimittama valokuva edellisen omistajan myynti-ilmoituksesta ei riitä vahinkotapahtuman todentamiseksi tai omaisuuden tapahtumahetkisen arvon ja sen myötä korvauksen määrän arvioimiseksi.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys sen arvioimisesta, onko asiakas esittänyt riittävän luotettavan näytön vakuutustapahtuman eli moottoripyörän varkauden sattumisesta ja vahingon määrästä. Lisäksi asiassa on kyse siitä, onko asiakkaan osoitettu antaneen vakuutusyhtiölle vilpillisesti väärää tietoa vakuutuksen kohteena olleen ajoneuvon kunnosta ennen vakuutustapahtuman sattumista.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 69 §:n (Korvauksen hakijan velvollisuus antaa selvityksiä) mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys.

Vakuutussopimuslain 72 §:n (Väärät tiedot vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen) mukaan, jos korvauksen hakija on vakuutustapahtuman jälkeen vilpillisesti antanut vakuutuksenantajalle vääriä tai puutteellisia tietoja, joilla on merkitystä vakuutuksenantajan vastuun arvioimisen kannalta, hänen korvaustaan voidaan alentaa tai se voidaan evätä sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.

Kaskovakuutuksen, voimassa 20.4.2024 alkaen, ehtokohdan 3.2 (Varkausturva) mukaan varkausturvasta korvataan äkillinen ja ennalta arvaamaton välitön esinevahinko, jonka syynä on rikoslain tarkoittama varkaus, moottorikulkuneuvon käyttövarkaus tai niiden yritys, kun vakuutuksen kohde tai sen lukittava osa (kuten ajoakkujen latausjohto) on ollut teon tapahtumahetkellä lukittu tai lukitussa säilytyssuojassa, johon ulkopuolisilla ei ole pääsyä.
[…]

Yleisten sopimusehtojen, voimassa 20.4.2024 alkaen, ehtokohdan 9.1 (Korvauksenhakijan velvollisuudet) mukaan korvauksen maksamisen perusteena on kirjallinen, korvauksenhakijan allekirjoittama hakemus. Korvauksenhakijan on annettava vakuutusyhtiölle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeellisia vakuutusyhtiön vastuun selvittämiseksi. Tällaisia tarpeellisia tietoja ovat esimerkiksi tiedot
- vakuutuksesta ja korvauksen hakijoista osoitteineen. Hakijan on tarvittaessa esitettävä selvitys oikeudestaan korvaukseen.
- vahinkotapahtumasta: mitä, miten, missä ja milloin sattunut
- vahingon määrästä.
[…]
Korvauksenhakija on velvollinen hankkimaan ne selvitykset, jotka ovat hänen saatavissaan, ottaen kuitenkin huomioon myös vakuutusyhtiön mahdollisuudet hankkia selvityksiä.
[…]
Jos korvauksenhakija on vakuutustapahtuman jälkeen vilpillisesti antanut vakuutusyhtiölle vääriä tai puutteellisia tietoja, joilla on merkitystä vakuutusyhtiön vastuun arvioimisen kannalta, voidaan korvausta alentaa tai korvausta ei makseta sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.

Asian arviointi

Asiakas vaatii vakuutusyhtiötä korvaamaan moottoripyörän varkausvahingon moottoripyörän osakaskovakuutuksesta. Asiakas on vaatinut korvauksena 11 900 euroa eli sen summan, jonka hän on toimittamansa kauppakirjan perusteella maksanut pyörästä noin kaksi kuukautta ennen vahinkotapahtumaa. Toissijaisesti asiakas vaatii vakuutusyhtiötä korvaamaan vähintään moottoripyörän edellisestä myynti-ilmoituksesta 15.3.2023 ilmenevän hintapyynnön mukaisesti 7 500 euroa.

Vakuutusyhtiö katsoo, ettei se ole saanut asiassa riittävän luotettavaa selvitystä vastuunsa ja vahingon määrän selvittämiseksi. Yhtiö vetoaa asiakkaan antamiin epäselviin ja ristiriitaisiin tietoihin koskien vakuutustapahtumaa ja sen taustatietoja. Vakuutusyhtiö myös katsoo asiakkaan tarkoituksellisesti erehdyttäneen yhtiötä suuremman korvauksen saamiseksi.

Voimassa olevan oikeuden mukaan korvauksen hakijalla on näyttövelvollisuus häntä kohdanneesta vahingosta. Vakuutussopimuslaissa säädetään korvauksen hakijan selvitysvelvollisuudesta, jota vastaavat määräykset ovat vakuutusyhtiön yleisissä sopimusehdoissa. Vakuutussopimuslain 69 §:n mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutusyhtiölle sellaiset asiakirjat ja tiedot, joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia. Vakuutussopimuslaki tai tapaukseen sovellettavat yleiset sopimusehdot eivät edellytä vakuutetulta määrätyn laatuista selvitystä vahingosta. Esitettyä selvitystä harkitaan kokonaisuutena. Näyttövelvollisuutta arvioitaessa on kuitenkin otettava huomioon korvauksen hakijan vahinkokäsittelyn eri vaiheissa antamien tietojen johdonmukaisuus ja loogisuus.

Vahinkotapahtumasta annetut tiedot

Vakuutusyhtiö on vedonnut asiakkaan antamiin epäjohdonmukaisiin tietoihin koskien vahinkotapahtumaa. Yhtiö katsoo, että asiakkaan käyttämät keskenään toisistaan poikkeavat ilmaukset koskien vahinkopaikkaa sekä epäjohdonmukaiset tiedot koskien moottoripyörän talvisäilytystä sekä vahinkoajankohtaa tulee ottaa huomioon selvityksen luotettavuuden kokonaisarvioinnissa.

Lautakunta toteaa asiakkaan käyttäneen vahinkopaikasta eri yhteyksissä erilaisia ilmauksia kuten asunnon piha, taloyhtiön piha, terassi ja asunnon takaterassi. Vakuutusyhtiölle toimitetussa kuvassa vahinkopaikaksi on merkitty asunnon takapihan puoleinen terassi. Lautakunta pitää uskottavana asiakkaan selvitystä siitä, että kaikki hänen vahinkopaikasta käyttämänsä ilmaisut ovat tarkoittaneet samaa vahinkopaikkaa. Lautakunnan näkemyksen mukaan asiakkaan antamien tietojen perusteella ei ole ymmärrettävissä, että vahinkopaikka olisi kertomusten välissä vaihtunut.

Asiakkaan antamien tietojen perusteella on epäselvyyttä, onko moottoripyörä ollut talvisäilytyksessä terassilla vai odottanut siellä siirtoa erilliseen talvisäilytykseen. Lautakunnan näkemyksen mukaan tulevaan talvisäilytyspaikkaan liittyvää tietoa ei voi kuitenkaan pitää tässä tapauksessa oleellisena, kun arvioidaan, onko vahinkotapahtuman sattumisen osalta annettu riittävän luotettava selvitys.

Vahinkoajankohdan osalta lautakunta toteaa asiakkaan vahinkoilmoituksessa ilmoittaneen vahingolle tarkan päivän ja kellonajan, vaikka on muissa yhteyksissä kertonut vahingon tapahtuneen aikavälillä 6.–9.10.2024, kun hän on ollut töissä. Tämän osalta lautakunta kiinnittää huomiota siihen, että asiakkaan vahinkoilmoituksessa ilmoittama päivämäärä 8.10.2024 osuu asiakkaan muissa yhteyksissä ilmoittamalle ajanjaksolle sekä siihen, että asiakas on muutoin kertonut vahingon sattumisajankohdasta johdonmukaisesti. Lautakunta toteaa lisäksi, että vahinkoilmoituslomakkeessa kysytään vahinkopäivää, sekä mihin kellonaikaan vahinko tapahtui. Tällaisiin kysymyksiin vastaamista ilmoittamalla tarkat päivämäärä- sekä kellonaikatiedot lautakunta ei pidä lähtökohtaisesti epätavallisena.

Edellä todetuin perustein lautakunta pitää asiakkaan kertomusta vahingon sattumisesta sen ajankohdan ja tapahtumapaikan osalta kokonaisuutena arvioiden uskottavana ja näin ollen katsoo, että asiakas on näyttänyt toteen vahinkotapahtuman sattumisen.

Moottoripyörästä annetut tiedot

Vakuutusyhtiö on katsonut, ettei asiakas ole esittänyt luotettavaa selvitystä moottoripyörän kunnosta ja moottoripyörää koskevasta kaupasta. Yhtiön mukaan asiakas on antanut moottoripyörästä epäselviä ja epäjohdonmukaisia tietoja koskien moottoripyörän mittarilukemaa ja kuntoa. Moottoripyörän kaupan osalta yhtiö on katsonut, ettei se ole luotettavalla tavalla voinut varmentaa vahinkotapahtumaa tai vahingon määrää, koska asiakas ei ole esittänyt selvitystä moottoripyörän ostossa käytetyn käteisen rahan alkuperästä tai tiliotetta, josta käteisnosto olisi todennettavissa.

Yhtiö on myös vedonnut vakuutussopimuslain 72 §:n mukaiseen vilppiin. Lautakunnan käsityksen mukaan yhtiön vilppiväite koskee erityisesti asiakkaan vahinkoilmoituksen yhteydessä ilmoittamaa moottoripyörän mittarilukemaa, moottoripyörän kuntoa ja kaupantekoa käteismaksuin.

Asiakas on vahinkoilmoituksella ilmoittanut moottoripyörän mittarilukemaksi 23 500 kilometriä. Yhtiön pyydettyä asiakkaalta selvitystä, miksi asiakkaan ilmoittama mittarilukema poikkeaa moottoripyörän edellisessä myynti-ilmoituksessa ilmoitusta lukemasta, joka oli 33 000 kilometriä, ilmoitti asiakas kyseessä olevan näppäilyvirhe ja tarkoitus oli ilmoittaa kilometrilukemaksi 33 500 kilometriä. Vakuutusyhtiön on kyseenalaistanut näppäilyvirheen mahdollisuuden.

Lautakunta pitää asiakkaan selvitystä näppäilyvirheestä uskottavana ottaen huomioon myös asiakkaan myöhemmin antama muu selvitys moottoripyörän tiedoista.

Yhtiö on myös katsonut, että asiakkaan näppäilyvirhe huomioidenkin asiakkaan selvitys moottoripyörän mittarilukemasta ei ole luotettava. Yhtiö on vedonnut moottoripyörän edelliseen myynti-ilmoitukseen 15.3.2023, jossa moottoripyörän kilometrilukemaksi on ilmoitettu 33 000 kilometriä, asiakkaan toimittamaan 18.8.2024 päivättyyn kauppakirjaan, jossa mittarilukema on 33 340 kilometriä ja asiakkaan vahinkoilmoitukseen, jossa kilometrilukemaksi on ilmoitettu, näppäilyvirhe huomioiden, 33 500 kilometriä. Yhtiö katsoo asiassa jäävän selvittämättä, miten vuodesta 2021 asti liikennekäytöstä poistetulle moottoripyörälle on voinut kertyä noin 500 ajokilometriä. Asiakkaan mukaan hänen vahinkoilmoituksessaan ilmoittama kilometrimäärä perustuu muistinvaraiseen pyöristettyyn arvioon, koska moottoripyörä on ollut seisonnassa, eikä hänellä ole vahinkoilmoituksen tekohetkellä ollut mahdollisuutta tarkistaa lukemaa kauppakirjasta tai varastetusta pyörästä.

Lautakunta toteaa, että todennäköisesti myynti-ilmoituksessa 15.3.2023 ilmoitettu kilometrimäärä 33 000 on ollut pyöristetty luku. Olosuhteet huomioon ottaen lautakunta pitää uskottavana asiakkaan selvitystä siitä, että vahinkoilmoituksen yhteydessä ilmoitettu kilometrimäärä on perustunut asiakkaan muistiin ja kyseessä on ollut pyöristetty luku. Lautakunnan arvion mukaan kauppakirjassa 18.8.2024 ilmoitettua kilometrimäärää voi todennäköisimmin pitää tarkimpana tietona moottoripyörän mittarilukemasta kyseisenä hetkenä. Näin ollen käytössä olevien selvitysten perusteella ei ole luotettavasti todettavissa onko moottoripyörällä ajettu edellisen myynti-ilmoituksen 15.3.2023 jälkeen eikä tällä seikalla ole asian arvioinnissa olennaista merkitystä.

Lautakunnan näkemyksen mukaan asiakkaan antamaa tietoa moottoripyörän mittarilukemasta voidaan pitää luotettavana. Ottaen huomioon näppäilyvirheen mahdollisuus ei vakuutusyhtiö ole myöskään osoittanut asiakkaan antaneen 72 §:n mukaisia vilpillisesti vääriä tai puutteellisia tietoa moottoripyörän mittarilukemasta.

Osapuolten välillä on erimielisyyttä myös moottoripyörän kunnosta muutoin. Yhtiö on vedonnut 15.3.2023 päivätyn myynti-ilmoituksen tietoihin pyörän kunnosta ja ilmoituksesta ilmenevään hintapyyntöön. Yhtiö katsoo, ettei se ole saanut selvitystä siitä, miten ja missä moottoripyörän kuntoon olennaisesti vaikuttavat viat olisi korjattu. Yhtiön mukaan tällaisia tietoja ei ole saatu myöskään rekisteritiedoista ilmenevän moottoripyörän entisen omistajan kanssa käydyistä keskusteluista.

Asiakas kertoo ostaneensa moottoripyörän siinä kunnossa kuin se on kaupantekohetkellä ollut, eikä kauppakirjassa ole mainintaa pyörän toimimattomuudesta tai vioista. Asiakkaan mukaan moottoripyörän toimivuudessa ei ollut ongelmia myyntitilanteen yhteydessä suoritetussa koeajossa ja pyörä on ennen vahinkohetkeä ollut erittäin hyvässä kunnossa, eikä siinä ole ollut vikoja. Asiakas katsoo, että kauppakirja osoittaa arvon nousun sekä sen, ettei pyörässä ollut vikaa vahinkohetkellä. Myös moottoripyörän mittarilukemaan kertyneet kilometrit osoittavat asiakkaan mukaan pyörän liikennekelpoisuuden. Lisäksi asiakas katsoo, että hänen ilmoituksensa vakuutusyhtiölle 10.9.2024 koskien aietta ottaa pyörä käyttöön, osoittaa pyörän olleen toimiva. Asiakas myös katsoo, ettei häneltä voi vaatia selvitystä ajoneuvoon liittyvistä korjauksista, joita hän ei ole itse tehnyt tai tilannut, eikä myöskään sellaisten vikojen korjaamisesta, joiden olemassaolosta myyntihetkellä 2024 ei ole esitetty mitään todisteita.

Lautakunta katsoo, että asiakkaan toimittamaa kauppakirjaa on pidettävä lähtökohtaisesti luotettavana selvityksenä kaupan tapahtumisesta.

Asiakkaan kertoman ja kauppakirjasta ilmenevien tietojen mukaan kauppa on tehty käyttäen maksuvälineenä käteistä rahaa 7 900 euroa sekä 4 000 euron arvoista päältä ajettavaa ruohonleikkuria. Kaupassa käytetyt varat ja ruohonleikkurin asiakas on ilmoittanut saaneensa moottoriurheiluharrastukseensa liittyvillä ajoneuvojen osien myynneillä, jotka on tehty käteisellä ja tavaran vaihdoilla.

Lautakunta toteaa, että käteisellä maksetun kauppahinnan suuruudella ja käteisen rahan alkuperällä voi olla merkitystä arvioitaessa, onko asiakkaan toimittama selvitys vakuutuksen kohteena olevasta omaisuudesta ja sen arvosta riittävä. Lautakunta katsoo, että lähtökohtaisesti 7 900 euron suuruisen summan maksamista käteisellä moottoriajoneuvon kaupassa voidaan pitää epätavanomaisena. Tämä on, ottaen huomioon asiakkaan antama selvitys käteisen rahan alkuperästäkin, edellyttänyt huomattavan rahamäärän säilyttämistä käteisenä. Lisäksi selvittämismahdollisuuksien kannalta pankin kautta tapahtuva tilisuoritus on ostajan etu.

Toisaalta asiakkaan lautakuntamenettelyssä esittämä kauppakirja moottoripyörän kaupasta sisältää asianmukaiset tarkat yksilöintitiedot kaupan osapuolista ja kaupan kohteesta. Sitä voidaan pitää riittävänä näyttönä myös kauppahinnan maksusta ja määrästä, ellei asiassa esitetä tätä perustellusti riitauttavaa selvitystä. Kauppahinta ja sen maksutapa ovat sopimusosapuolten sovittavissa eikä kauppahinta itsessään ole selvitys käyvästä arvosta. Vakuutusyhtiö on vastauksessaan viitannut siihen, ettei rekisteröintitiedoista ilmenneen entisen omistajan kanssa käydyis­tä keskusteluista ole ilmennyt selvitystä moottoripyörän vikojen korjaamisesta. Muutoin yhtiö ei riitauttanut kauppakirjan tietoja.

Lautakunta toteaa, ettei kumpikaan osapuoli ole toimittanut tarkempaa selvitystä moottoripyörän kunnosta vahinkohetkellä tai pyörään mahdollisesti tehdyistä korjauksista tai siitä, ettei siinä aiemmin olleita vikoja ollut korjattu. Näin ollen moottoripyörän kunto vahinkohetkellä jää asiassa tarkemmin selvittämättömäksi. Ottaen huomioon asiakkaan mahdollisuus toimittaa selvityksiä koskien moottoripyörän kilometrimäärää tai moottoripyörään suoritettuja korjauksia ennen kuin omistajuus on siirtynyt asiakkaalle, lautakunta katsoo, että asiakas on toimittanut moot­toripyörän kunnosta selvityksen, joka häneltä kohtuudella voidaan vaatia.

Lautakunta katsoo, ettei vakuutusyhtiö ole osoittanut asiakkaan vakuutustapahtuman jälkeen antaneen vakuutussopimuslain 72 §:ssä tarkoitetuin tavoin vilpillisesti vääriä tai puutteellisia tietoja moottoripyörän kunnosta tai arvosta.

Yhteenveto

Edellä mainituin perustein Vakuutuslautakunta katsoo, että asiakas on näyttänyt vakuutussopimuslain 69 §:n edellyttämällä tavalla vakuutustapahtuman sattumisen sekä toimittanut sen selvityksen, joka häneltä voidaan kohtuudella vaatia vahingon määrän osalta. Lautakunta katsoo, ettei asiakkaan ole myöskään osoitettu antaneen vilpillisesti vääriä tai puutteellisia tietoja, joilla olisi merkitystä vakuutustapahtuman ja vakuutuksenantajan vastuun selvittämisen kannalta.

Vahingon määrä

Lautakunta toteaa, ettei sille ole toimitettu vahingon määrän osalta muuta selvitystä kuin moottoripyörän myynti-ilmoitus 15.3.2023, jossa hintapyyntö oli 7 500 euroa ja kauppakirja 18.8.2024, jossa kauppahinta oli 11 900. Koska vakuutusyhtiö on aiemmin katsonut, että vahinkotapahtuman sattumisesta ei ole esitetty riittävän luotettavaa selvitystä, vakuutusyhtiö ei myöskään ole ottanut kantaa vahingon määrään. Näin ollen Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö käsittelee asiakkaan korvaushakemuksen ja korvaa vahingon vakuutusehtojen mukaisesti.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö selvittää vahingon määrän ja maksaa asiakkaalle korvauksen moottoripyörän varkausvahingosta vakuutusehtojen mukaisesti.

Ratkaisusuositus syntyi äänin 4–1. Ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat puheenjohtaja Koponen ja jäsenet Rahijärvi, Rantala ja Yrttiaho. Jäsen Ståhlbergin eriävä mielipide on liitteenä.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Koponen                                        
Sihteeri Toukonen

Eri mieltä olevan jäsenen mielipide

Jäsen Ståhlberg:

Olen enemmistön kanssa samaa mieltä siitä, että vakuutusyhtiö ei ole osoittanut asiakkaan antaneen vakuutussopimuslain 72 §:ssä tarkoitetulla tavalla vilpillisesti vääriä tai puutteellisia tietoja moottoripyörän kunnosta.

Sen sijaan katson, että asiakas ei ole antanut vakuutussopimuslain 69 §:n mukaisesti vakuutuksenantajalle sellaisia asiakirjoja ja tietoja, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita asiakkaalta kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys. Kokonaisharkinnassa olen ottanut muun ohella huomioon erityisesti sen asiakkaan kertoman, että hän oli ostanut moottoripyörän käteisellä kaksi kuukautta ennen sen väitettyä varkautta maksaen siitä 11 900 euroa ilman, että hän on esittänyt käteisen alkuperästä riittäviä tietoja.

Hylkään valituksen.