Tapahtumatiedot
A:n (s. 1979) vahinkoilmoituksen 31.12.2024 mukaan hän oli suunnistamassa 5.7.2024, kun puun oksa tökkäsi asiakasta korvaan. A oli hakeutunut 17.9.2024 lääkärin vastaanotolle flunssan, poskiontelo-oireiden sekä vasemman korvan huminan, erityksen ja kivun vuoksi. Vasemmassa korvassa todettiin korvakäytävätulehdus. Vasemman korvan oireet jatkuivat antibioottihoidosta huolimatta. Vasemmassa tärykalvossa todettiin 29.10.2024 pistemäinen reikä (perforaatio), joka laajeni. Asiakkaalla ilmeni myös kasvohermoheikkoutta, minkä vuoksi hän oli osastohoidossa seurannassa joulukuussa 2024. Tärykalvon reikä korjattiin leikkaustoimenpiteessä 20.2.2025, mutta tulehdus ja tärykalvon reikä uusiutuivat. A haki korvausta hoitokuluista yksityistapaturmavakuutuksestaan.
Vakuutusyhtiö antoi asiassa kielteisen korvauspäätöksen 20.2.2025. Vakuutusyhtiön mukaan tärykalvon puhkeamisen syy oli ollut korvatulehdus. Vakuutusyhtiö katsoi pitkäaikaisen korvatulehduksen aiheuttaneen myös helmiäiskasvaimen sekä kasvohermojen halvauksen. A haki muutosta korvauspäätökseen vakuutusyhtiön sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä, mutta päätös pysyi kielteisenä.
Asiakkaan valitus
A on tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisuositusta. A vaatii hoitokulujen korvaamista 17.9.2025 lukien laillisine viivästyskorkoineen. Lisäksi A vaatii korvausta valitusten tekemisestä.
A käy läpi tapaturman sattumista. Hän oli kuntosuunnistamassa rastiviikon neljännessä osakilpailussa. Tapaturma sattui siten, että hän katseli kuviorajaa ympäriinsä, kun hän rekisteröi vihlaisun vasemman korvansa seudussa. Muutaman askeleen juostuaan A huomasi korvassa lyhyen 4–5 senttimetrin pätkän oksaa. A nykäisi sen irti ja jätti metsään, minkä jälkeen A jatkoi suoritustaan.
A teki vahinkoilmoituksen vasta kotiuduttuaan sairaalakäynniltä. Tuolloin A:lle selvisi ensimmäistä kertaa, että korvalääkärit pitivät selvänä vaivojen aiheutuneen tapaturmasta. Vakuutusyhtiön verkkopalvelun vahinkoilmoitus ei antanut edes mahdollisuutta kirjata tarkasti vahingoittunutta kehonosaa tai tehdä muita tarkentavia tiedossa olleita seikkoja. Lisäksi vahinkoilmoituksen jälkeen tehtiin muun muassa korvan leikkaus, jossa selvisi tarkasti, mitä korvasta löytyi.
Lisäksi A toteaa, että helmiäiskasvainepäilyt ovat osoittautuneet täysin aiheettomiksi ja ne suljettiin pois tutkimuksissa jo ennen leikkausta. Kyseessä oli yksittäisen lääkärin epäily, kun hän yritti keksiä syytä tulehdukselle. Lääkäri itse pahoitteli tilannetta osastolla 10.3.2025, kun leikkaus oli tehty ja diagnoosi varmistunut. Lääkäri oli erittäin pahoillaan siitä, että väärän diagnoosin vuoksi hoito viivästyi ja A:n oireet ehtivät yltyä pahoiksi.
A kertoo myös, että hänellä oli tukkoisuutta jo keski- ja loppukesästä 2024 ennen merkittävämpien oireiden ilmenemistä. Elo-syyskuussa A:lla oli lievää räkätautia. A:lla ei ollut kunnon oireita, mutta olo ei ollut tervekään. Syyskuun puolivälissä Alla oli selviä flunssaoireita, jotka työterveyslääkäri selosti 17.9.2024 flunssan oireiksi. Vasen korvakäytävä oli tuolloin turpeinen ja eritteen täyteinen, eikä tärykalvolle ollut selvää näkyvyyttä. Tärykalvon reikä oli pieni ja se löytyi ensimmäisen kerran vasta lokakuun lopulla mikroskoopilla verisen mätäkertymän alta. Aiemmilla käynneillä ei erottunut edes tärykalvo.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö toistaa aiemman kantansa ja katsoo, ettei korvauspäätöksen muuttamiselle ole aihetta.
Vakuutusyhtiö toteaa, että hoitoon hakeutuminen tapaturman 5.7.2024 jälkeen on tapahtunut muutaman kuukauden viiveellä, eikä alkuvaiheen hoitotiedoissa ole kuvattu sattuneen tapaturmaa. Vasta 1.11.2024 sairauskertomuksessa mainitaan ensimmäisen kerran epäily tapaturmaisesta syystä oireiden taustalla. Tämän voi tulkita viittaavan siihen, etteivät oireet ole alkaneet välittömästi tapaturman jälkeen, ja että tapaturma on ollut suhteellisen vähäenerginen. Lisäksi vasemman korvan oireet ovat olleet tapaturman jälkeen lievemmät ja vähitellen pahentuneet, mikä on vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan epätyypillistä tapaturmavammoille. Tapaturmaiset vammat oireilevat tyypillisesti pahiten tuoreeltaan.
Lisäksi vakuutusyhtiö toteaa, että vastaanottokäynneillä ei ole todettu selviä tuoreita tapaturmaperäisiksi sopivia löydöksiä. Alkuvaiheen sairauskertomuksissa ei kuvata tärykalvon puhkeamiselle tyypillisiä oireita, kuten kipua, verenvuotoa korvasta tai kuulon alenemista. Sen sijaan A:lla kuvattiin erinäisiä flunssaoireita.
Ottaen huomioon lievä vammamekanismi, hoitoonhakeutumisviive ja se, ettei selviä tapaturmaisia löydöksiä todettu,
Vakuutusyhtiö katsoo edelleen, että hoitoa vaatineet vasemman korvan oireet eivät ole syy-yhteydessä tapaturmaan, vaan niiden taustalla on todennäköisemmin muut sairausperäiset tekijät, kuten pitkittynyt korvatulehdus.
Vakuutuslautakunnan hankkiman asiantuntijalausunnon tiedoksi saatuaan vakuutusyhtiö on pitänyt syy-yhteyttä vain mahdollisena, mutta ei todennäköisenä. Vakuutusyhtiön mukaan muu syy oireilulle kuvautuu edelleen yhtä mahdollisena. Jos korvakäytävätulehdus olisi alkanut väitetysti jo 5.7.2024 tapaturmasta, olisi se oireillut jo 12.8.2024 käynnillä. Vasta 17.9.2024 käynti oli korvasäryn takia. Vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan on yhtä mahdollista, että korvakäytävätulehdus on aiheutunut jostakin muusta syystä ja todennäköisesti vasta 13.8.2024 käynnin jälkeen. Lääketieteellisen selvityksen mukaan A:lla on kuvattu atopiaa ja korvalehden hilseilyä ja kuivuutta, jolloin on hyvin mahdollista, että korvakäytävätulehdus on aiheutunut näiden seurauksena. Asiantuntijalausunnossa ei ole otettu kantaa atopiaan, eikä huomioitu riittävällä tavalla sitä, että korvakäytävätulehdus on diagnosoitu vasta 17.9.2024. Tätä aikaisemmilla lääkärikäynneillä korvan oireilusta ei ole minkäänlaista mainintaa.
Selvitykset
Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 12.8.2024–7.4.2025.
A oli 13.8.2024 työterveydessä reseptien uusimisen, vasemman polven oireiden ja astmakontrollin vuoksi.
A hakeutui 17.9.2024 uudelleen työterveyteen poskiontelotulehdusoireiden ja korvakivun vuoksi. Vasen korva kimitti ja siitä valui eritettä. Esitietojen mukaan A:lla oli alkanut kolme viikkoa sitten flunssa. Hänellä oli ollut hieman korvien huminaa ja särkyä. Poskipäissä oli tunnon alenemaa ja vasemman korvan särky oli pahentunut. Tutkittaessa vasen korvakäytävä oli turpeinen ja eritteen täytteinen, eikä tärykalvolle ollut selvää näkyvyyttä. A:lle aloitettiin korvakäytävän tulehdukseen antibioottikorvatipat sekä poskiontelotulehdukseen antibioottikuuri.
A oli 4.10.2024 vastaanotolla vasemman korvan soimisen ja hölskyvän tunteen vuoksi. Vasemmassa korvassa todettiin tärykalvoa vasten märkää. Antibioottitippoja jatkettiin. Kontrollikäynnillä 25.10.2024 A:lla oli korvakipua, leukakipua ja huimausta. A:lla epäiltiin välikorvatulehdusta ja hänestä tehtiin lähete keskussairaalan korvapoliklinikan päivystykseen.
Keskussairaalassa vasemman korvan tärykalvossa todettiin 25.10.2025 eritteisyyttä sekä laajasti granulaatiota ja punoitusta. Testaten tärykalvon liike oli herkkä. Kyseessä arvioitiin olevan tärykalvon tulehdustila, selvää välikorvatulehdusta ei todettu. A:lle aloitettiin suun kautta otettava antibioottilääkitys. Kontrollissa 29.10.2024 todettiin tärykalvon alaetualueella pistemäinen reikä (perforaatio).
A hakeutui 22.11.2024 ylimääräiseen kontrolliin korvavuodon vuoksi. Tärykalvolla oli iso reikä, jossa oli märkäistä juoksevaa ja kiinteää eritettä. Lääkäri epäili helmiäiskasvainta (kolesteatoomaa).
Bakteeriviljelyssä todettiin 27.11.2024 Aspergillus fumigat -sieni.
Korvan otomikroskopiassa todettiin 9.12.2024 aiempaan tapaan laaja tärykalvon reikä. Audiogrammissa vasemmassa korvassa todettiin merkittävä konduktiivinen kuulonalenema. Korvan tietokonetomografiatutkimuksessa todettiin välikorvassa pehmytkudosmuutosta, joka radiologin mukaan saattoi hyvin olla helmiäiskasvain. A:sta tehtiin lähete yliopistolliseen sairaalaan leikkaushoidon arvioon.
A oli 28.12.2024 keskussairaalan päivystyspoliklinikalla alkavan vasemmanpuoleisen kasvohermohalvauksen vuoksi. Vasen korva eritti lievästi keltaista eritettä. A siirrettiin yliopistolliseen sairaalaan.
Yliopistollisen sairaalan loppuarvion 30.12.2024 mukaan A oli suunnistanut metsässä kesällä, kun oksa oli tökännyt vasempaan korvaan ja katkennut korvakäytävään. Huimausta oli ollut syksystä lähtien. Osastolla A:lle aloitettiin 28.12.2024 kasvohermoheikkouden vuoksi suonensisäinen antibioottihoito. A:ta informoitiin tärykalvopaikkauksen ja epäillyn helmiäiskasvaimen leikkaushoidon tarpeesta.
Yliopistollisen sairaalan kontrollissa 15.1.2025 korvakipu ei ollut helpottanut. Vasemmalla todettiin lähes täydellinen kasvohermohalvaus. Kuulohermon ja sisäkorvan laajassa magneettitutkimuksessa 23.1.2025 ei todettu luutulehdukseen tai korvakäytävätulehdukseen viittaavaa.
Tärykalvon korjausleikkaus tehtiin 20.2.2025. Helmiäiskasvainta ei todettu. Diagnoosina oli tärykalvon reikä ja pitkäaikainen välikorvan tulehdus.
A oli 12.3.2025 yliopistollisen sairaalan korvaklinikalla korvan kivun ja erityksen vuoksi. Tuolloin todettiin, että syksyllä välikorvatulehdusta oli pidetty helmiäiskasvaimen aiheuttamana, mutta yliopistollisessa sairaalassa oli selvinnyt, että kyseessä oli invasiivinen sieni-infektio. Vasemmassa korvakäytävässä todettiin infektiivistä eritettä. Korjattu tärykalvo oli täysin tuhoutunut. A:lle aloitettiin systeeminen sienilääkitys.
Kontrollissa 7.4.2025 todettiin edelleen tärykalvon reikä ja vasemmalla täysi kasvohermohalvaus.
Asiantuntijalausunto
Vakuutuslautakunta on pyytänyt asiantuntijalausunnon dosentti, korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Antti Aarnisalolta, jolla on myös audiologian lisäkoulutus.
Aarnisalo käy läpi tapahtumatietoja sekä Vakuutuslautakunnalle toimitettua lääketieteellistä selvitystä ja toteaa, että 17.9.2025 käynnillä lääkäri kuvasi korvakäytävätulehdukseen (eksterniin otiittiin) sopivat löydökset, turvonneen korvakäytävän. Lisäksi A:lla oli ollut hengitystieinfektio-oireita. Esitiedoista ei käy ilmi, kuinka pitkään A:lla oli ollut korvaoireita. Sairauskertomusmerkintöjen mukaan A ei ollut tuonut esiin korvan oiretta aiemmin.
Aarnisalo katsoo, että A:n vasemman korvan oireet sopivat esimerkiksi oksan aiheuttamaksi korvakäytävän ihon vaurioksi. Tämä vaurio aiheutti korvakäytävään tulehdustilan. Vammamekanismi on tyypiltään ja energiamäärältään riittävä aiheuttamaan korvakäytävään vaurion. Sairauskertomusmerkintöjen tai tehdyn kuvantamisen perusteella A:lla ei ole nähtävissä aiempaa korvakäytävä- tai välikorvatulehdustaustaa.
Aarnisalon mukaan A:n perussairaudet (astma ja nivelrikko) eivät ole myötävaikuttaneet korvakäytävätulehduksen kehittymiseen. Aiheuttajana on ollut sieni, aspergillus fumigatus, joka tyypillisesti voi aiheuttaa tärykalvolle granuloivan tulehduksen (myringiitin), ja se voi perforoida tärykalvon. Infektion edetessä perforaatio laajenee. On myös mahdollista, että edetessään välikorvaan sieni-infektio aiheuttaa kasvohermo-oireita. Kyse ei ole ollut missään vaiheessa helmiäiskasvaimesta (kolesteatoomasta). Tämä olisi todettu leikkaustilanteessa, jos välikorvassa olisi ollut keratiinimassaa. Nyt välikorvassa todettiin lähinnä tulehdusmassaa.
A:n kertoma vauriomekanismi pystyy siis aiheuttamaan korvakäytävän vaurion, joka tulehtuu, ja tämä prosessi etenee. Tyypillisesti korva menee tukkoiseksi ja alkaa erittämään, kuten A:n tapauksessa on käynyt. Aiheuttaja oli sieni, joka aiheutti tärykalvoinfektion ja perforoi sen. Infektio eteni välikorvaan, minkä komplikaationa A sai kasvohermohalvauksen. Löydökset ja oireet sopivat tapaturmaiseen korvakäytävävaurioon ja hitaasti etenevään sieni-infektioon korvakäytävässä, mikä kehitti komplikaatioita. Sieni-infektion aiheuttama tärykalvoperforaatio suljettiin kirurgisesti. Aarnisalo katsoo, että tapaturman vuoksi on perusteltua korvata leikkausta edeltävät käynnit ja hoidot, leikkaus sekä leikkauksen jälkeinen seuranta yhteen vuoteen saakka.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kyse siitä, ovatko vasemman korvan korvakäytävätulehdus ja tärykalvon puhkeaminen syy-yhteydessä 5.7.2024 tapaturmaan.
A on vaatinut korvausta valituksen tekemisestä. Vakuutuslautakunnan toiminnassa noudatettavan Finanssialan sopimuspohjaisen asiakasorganisaation (FINE) ohjesäännön 6 §:n mukaan riita-asiassa ei käsitellä valituksen tekemisestä aiheutuneiden kustannusten korvaamista. Vakuutusasiana voidaan kuitenkin käsitellä riitaa siitä, ovatko nämä kustannukset korvattavia oikeusturvavakuutuksesta. Tästä ei nyt ole kyse, joten Vakuutuslautakunta ei käsittele A:n vaatimusta valituksen tekemisestä.
Sovellettavat vakuutusehdot
Sovellettavien yksityistapaturmavakuutusehtojen, voimassa 1.4.2022 alkaen, kohdan 4.4 (Tapaturmasta riippumattoman sairauden, vamman, vian tai rappeuman vaikutus) mukaan tapaturmasta riippumatonta sairautta, vammaa, vikaa tai tuki- ja liikuntaelimistön rappeumaa ei korvata, vaikka ne olisivat olleet oireettomia ennen tapaturmaa.
Jos edellä kerrotut tapaturmasta riippumattomat seikat ovat olennaisesti vaikuttaneet tapaturmasta aiheutuneen vamman syntyyn tai paranemisen pitkittymiseen, maksetaan korvauksia vain siltä osin kuin kulujen, työkyvyttömyyden tai pysyvän haitan katsotaan aiheutuneen tästä tapaturmasta. […]
Asian arviointi
Suomen voimassa olevan oikeuden mukaan korvauksenhakijan velvollisuutena on näyttää toteen vakuutuksesta korvattavan vahinkotapahtuman, esimerkiksi tapaturman, sattuminen sekä tapaturman ja korvausvaatimuksen perusteena olevan vamman välinen syy-yhteys.
Sen arvioiminen, onko yksityistapaturmavakuutukseen perustuvan korvausvaatimuksen perusteena oleva vamma korvattavuuteen oikeuttavassa syy-yhteydessä tapaturmaan, perustuu vallitsevaan lääketieteelliseen tietoon kyseiselle vammalle tyypillisestä ja riittävästä tapaturmamekanismista sekä erikseen kussakin yksittäistapauksessa vaurioituneista kudoksista tehtyihin havaintoihin. Sen sijaan syy-yhteyttä ei voida pitää todistettuna pelkästään ajallisen yhteyden perusteella eli sen perusteella, että vammautuminen on käynyt ilmi tapaturman jälkeen.
Puun oksa tökkäsi A:ta vasempaan korvaan 5.7.2024. A:n kertoman mukaan hän huomasi korvassa lyhyen 4–5 senttimetrin mittaisen oksan pätkän ja hän poisti sen, minkä jälkeen A jatkoi suunnistussuoritustaan. A hakeutui ensimmäisen kerran hoitoon 17.9.2024 vasemman korvan kivun ja erityksen vuoksi. Tuolloin vasen korvakäytävä oli turpeinen ja eritteen täytteinen, eikä tärykalvolle ollut selvää näkyvyyttä. A:lla todettiin korvakäytävätulehdus. Korvan oireilu jatkui antibioottihoidosta huolimatta, ja tärykalvossa todettiin tulehdus ja reikä, jotka etenivät. Bakteeriviljelyssä todettiin sieni.
Vakuutuslautakunta viittaa asiassa esitettyyn lääketieteelliseen selvitykseen sekä hankkimaansa asiantuntijalausuntoon ja katsoo, että A:n kertoma vammamekanismi on riittävä aiheuttamaan korvakäytävän ihon vaurion, joka tulehtuu ja aiheuttaa korvakäytävän tulehdustilan. Tyypillisesti korva menee tukkoiseksi ja alkaa lopulta erittämään, kuten A:n tapauksessa kävi. Aiheuttajana oli sieni, joka aiheutti tärykalvoinfektion ja tärykalvon reiän. Lopulta infektio eteni välikorvaan, minkä komplikaationa A sai kasvohermohalvauksen. Vakuutuslautakunta katsoo hankkimansa asiantuntijalausunnon perusteella, että löydökset ja oireet sopivat tapaturmaiseen korvakäytävävaurioon ja hitaasti etenevään sieni-infektioon korvakäytävässä. Koska kyseinen infektio oli hitaasti etenevä, Vakuutuslautakunta pitää uskottavana, että vasemman korvan oireilu on edennyt merkittäväksi vasta syyskuussa 2024, mikä johti hoitoon hakeutumiseen vasta tuolloin.
Niin ikään tässä tapauksessa on uskottavaa, ettei A ole alkuvaiheessa osannut yhdistää vasemman korvan oireilua 5.7.2024 sattuneeseen tapaturmaan, sillä aluksi oireiden taustalla epäiltiin flunssaa ja helmiäiskasvainta. Kyse ei kuitenkaan ollut helmiäiskasvaimesta, sillä tämä olisi todettu leikkauksessa. Näin ollen on ymmärrettävää, ettei A ole ymmärtänyt mainita korvakäytävään kohdistuneesta tapaturmasta alkuvaiheen lääkärikäynneillä.
Vakuutusyhtiön esiin tuoman korvalehden hilseilyn ja atopian osalta Vakuutuslautakunta toteaa, että selvitysten perusteella A:lla ei ole diagnosoitu atooppista ihottumaa. A:lla todettiin 17.9.2024 korvalehden hilseilyä molemmissa korvissa. Oikeassa korvassa ei kuitenkaan ole ilmennyt missään vaiheessa oireilua tai korvakäytäväntulehdusta. Sairauskertomusmerkintöjen tai tehdyn kuvantamisen perusteella A:lla ei ole myöskään nähtävissä aiempaa korvakäytävä- tai välikorvatulehdustaustaa. Vakuutuslautakunta katsoo jäävän näyttämättä, että korvakäytävän hilseily tai muu tapaturmasta riippumaton syy olisi todennäköisesti aiheuttanut vasemman korvakäytävän tulehduksen.
Edellä todetuin perustein Vakuutuslautakunta katsoo, että välikorvan tulehdus, tärykalvon reikä ja kasvohermohalvaus ovat todennäköisesti syy-yhteydessä 5.7.2025 tapaturmaan. Tapaturman vuoksi on perusteltua korvata leikkausta edeltävät käynnit 17.9.2024 lukien sekä leikkauksen jälkeinen hoito ja seuranta.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö korvaa vasemman korvan hoidosta aiheutuneet kustannukset 17.9.2024 lähtien laillisine viivästyskorkoineen.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Luukkonen
Sihteeri Ylönen
Jäsenet
Korkeamäki
Kummoinen
Rahijärvi
Sibakov