Tapahtumatiedot

Asiakas on solminut luottosopimuksen (sopimuksessa päiväys 8.12.2020). Sopimuksen mukaan luotto on 5 000 euroa, kuukausierä 105 euroa, allekirjoitushetkellä velan korko on ollut 9,0 % ja velan todellinen vuosikorko 15,59 %. Koron ensimmäinen eräpäivä on sopimuksen mukaan 31.1.2021, avausmaksu 28 euroa, joka on veloitettu ensimmäisen luottonoston yhteydessä.

Vakiomuotoiset eurooppalaiset kuluttajaluottotiedot-lomakkeen mukaan luottosopimuksen voimassaoloaika on 5 vuotta. Lomakkeella ilmoitettu velan määrä, velan korko sekä todellinen vuosikorko vastaavat hakemuksella ilmoitettuja tietoja. Todellinen vuosikorko on laskettu olettaen, että luottoaika on yksi vuosi (12 kk) ja luotto on kokonaisuudessaan käytössä, luoton korko sekä maksut ja palkkiot pysyvät samana koko luottoajan ja luotto maksetaan takaisin 12 saman määräisenä eränä kuukauden välein.

Asiakkaan ja pankin välillä on näkemysero siitä, mitkä ovat olleet luoton kokonaiskulut 1.vuoden osalta, miten velkakirjassa on ilmoitettu luoton kokonaiskulut, miten luoton järjestelypalkkio on veloitettu sekä miten todellinen vuosikorko on laskettu ja ilmoitettu. Lisäksi asiakas on ymmärtänyt saavansa pankkipalvelut maksutta käyttöönsä kahdeksi vuodeksi, mutta todellisuudessa hän on saanut nämä maksutta käyttöönsä vain vuodeksi.

Asiakkaan valitus

Asiakas FINElle tekemässään valituksessaan vaatii joustoluoton osalta korkojen ja kulujen mitätöintiä sekä vaatii pankkia palauttamaan pankkitunnuksista perityt palvelumaksut.

Luoton kokonaiskulut

Asiakas katsoo, että pankki on perinyt häneltä virheellisesti joustoluoton avausmaksun 28 euroa. Hänen kanssaan ei ole missään vaiheessa sovittu tai hänelle ilmoitettu, että joustoluoton avausmaksu vähennetään lainan pääomasta ja että tälle maksulle peritään korkoa. Pankki on nostanut 8.12.2020 asiakkaan joustoluottoa 4 728 euroa, josta asiakkaan tilille on siirretty 4 700 euroa ja luoton avausmaksuun 28 euroa. Asiakkaan mukaan, pankin lähettämässä viestissä ei käy ilmi, että joustoluoton oma avausmaksu olisi veloitettu pääomasta eikä sitä, että avausmaksu alkaisi kerryttää korkoa. Kummankaan lainan avausmaksusta ei näy tiliotteella yhtään mitään, eikä niistä ole erillistä kuittia, kuten esimerkiksi takausmaksusta on. Asiakas ei löydä myöskään sopimuksilta kohtaa, missä kerrotaan maksujen veloitusajankohta. Asiakas kiistää pankin näkemyksen siitä, että koko 5 000 euron luotto on ollut hänen käytössään. Tosiasiassa hänen tililleen on 8.12.2020 tullut 4.700 euroa ja vasta 29.12.2020 loput 272 euroa. Avausmaksu on vähennetty pääomasta ilman, että tästä on sovittu tai että kuluttajana hän on voinut arvioida sen vaikutusta kokonaiskustannuksiin etukäteen. Pankin toiminta ei ole ollut läpinäkyvää. Asiakas on myös ihmetellyt, mihin nostetusta luotosta on hävinnyt 500 euroa.

Asiakas katsoo, että avausmaksu korkoineen on tullut maksetuksi hänen varoistaan vasta 2.1.2021. Tästä huolimatta korkoa on peritty koko 5.000 euroa pääomalle jo 8.12.2020 alkaen. Tästä syystä asiakas on vuonna 2021 maksanut lainan kuluja yhteensä 156 euroa. Tämä ylittää kuluttajansuojalain mukaisen 150 euron kulukaton. Lainan kuluja maksettu 31.12.2021 loppuun mennessä 156 euroa ja korkoa 449,2 euroa, yhteensä siis 605,20 euroa, tämä ei täsmää joustoluottosopimuksella mainittuun luoton kokonaiskustannukseen vuoden aikana (5397,12 euroa). Tuolloin jäljellä on luottoa ollut 4121,05 euroa. Eli vaikka asiakas olisi tuolloin maksanut lainan loppuun kerralla, kokonaiskustannus vuodessa olisi ollut 4726,25 euroa. Sopimuksella myös on todellisen vuosikoron laskennassa käytetty jakajana lukua 360, mikä ei myöskään ole direktiivien ja asetusten mukainen.

Todellisen vuosikoron laskeminen

Asiakas esittää, että pankki ei ole toimittanut esimerkkilaskelmia lainan kokonaiskustannuksista viiden vuoden takaisinmaksuajalla, joka on ollut asiakkaan luottosopimuksessa ilmoitettu laina-aika. Asiakas katsoo, että luotonantajan tulee nämä tiedot toimittaa. Asiakkaalle on toimitettu ainoastaan laskelma tilanteesta, jossa laina maksettaisiin takaisin vuoden kuluessa. Tämä ei vastaa todellista suunniteltua laina-aikaa eikä anna kuluttajalle realistista kuvaa lainan kokonaiskuluista. Mikäli luotonantaja ei toimita esimerkkilaskelmaa sovitulla laina-ajalla,

kuluttajalla ei ole mahdollisuutta tehdä perusteltua ja tietoon pohjautuvaa päätöstä luoton ottamisesta. Kuluttajansuojalain mukaan luotonantajalla on velvollisuus antaa kuluttajalle riittävät ja selkeät tiedot luoton kustannuksista ennen sopimuksen tekemistä. Tämä sisältää myös esimerkinomaisen laskelman luoton kokonaiskustannuksista sovitulla laina-ajalla, vaikka kyseessä olisi joustava takaisinmaksu. Koska laina-aika oli sopimuksessa määritelty viideksi vuodeksi, arvio kokonaishinnoista kyseiselle ajalle olisi ollut sekä mahdollinen laatia että tarpeellinen asiakkaan oikeanlaisen harkinnan tueksi. Näin asiakkaan näkökulmasta näyttäisi siltä, että todellinen vuosikorko on saatu näyttämään todellista pienemmältä jättämällä mm. vuosimaksu pois laskennalta. Asiakas viittaa myös hovioikeuden antamaan ratkaisuun, jossa puidaan seccin merkitystä suhteessa sopimukseen. Asiakas katsoo, että kyseessä on ollut tiedonantovelvollisuuden laiminlyönti, joka on saattanut vaikuttaa lainasopimuksen syntymiseen.

Verkkopankin maksuttomuus

Asiakas on FINElle tekemässään valituksessaan vedonnut myös siihen, että pankki olisi asiakkaalle luvannut ilmaiset verkkopankkitunnukset kahden vuoden ajaksi. Väitteensä tueksi, asiakas on toimittanut myös tallenteen verkkoneuvottelusta pankin ja asiakkaan välillä. Tästä tallenteesta käy asiakkaan mukaan ilmi tämä. Asiakas katsoo, että kuluttajan näkökulmasta kyse on ollut markkinoinnista, joka on vaikuttanut hänen päätökseensä ryhtyä asiakkaaksi ja tämä on ollut harhaanjohtavaa markkinointia. Asiakas on ilmoittanut sähköpostilla pankille, että hän ottaa lainoihinsa lainaturvat, joten hänen näkemyksensä mukaisesti ehdot maksuttomuudelle ovat täyttyneet.

Pankin vastine

Pankki kiistää asiakkaan vaatimukset. Ainoastaan verkkopankin maksuttomuuden osalta, pankki on päättänyt palauttaa asiakkaalla vuoden ajalta hänen maksamansa palvelumaksu.

Luoton kokonaiskulut

Pankki on kertonut joustoluoton toimitusmaksun olevan 28 euroa, joka on veloitettu joustoluoton ensimmäisen noston yhteydessä. Asiakkaan tilille on 8.12.2020 nostettu 4.700 euroa ja samalla veloitettu toimitusmaksu 28 euroa. Joustoluottoa oli näin ollen nostettu 4.728 eur, jolla on maksettu takausmaksu sekä asuntoluoton toimitusmaksu.

Tämän jälkeen on nostettu tilille 29.12.2020 summa 272 euroa, joten koko joustoluotto 5.000 euroa on ollut joulukuussa 2020 asiakkaan käytössä.

Pankki katsoo, että asiakas maksaa käytössä olevasta joustoluoton pääomasta velkakirjan mukaisen koron. Kuluttajansuojalain 7 luvun 17 a pykälässä nimenomaan sanotaan, että jos asiakkaan on kyseisen pykälän ykkösmomentissa mainitun koron lisäksi maksettava muita luottokustannuksia, niin nämä kulut eivät saa ylittää 150:tä euroa vuodessa. Näin ollen pankki katsoo, että tätä korkoa ei lasketa asiakkaan kulukaton alaisiin kuluihin. Asian selvennykseksi pankki on toimittanut maksutaulukon ensimmäisen vuoden maksuista aikavälillä 8.12.2020-8.12.2021. Laina on avattu 8.12.2020, josta ensimmäisen vuoden kulukattoa lähdetään laskemaan.

Kuluja ensimmäisenä vuotena on peritty 8.12.2020-8.12.2021 välisenä aikana yhteensä 88 €. Luoton avausmaksu 28 € on siis veloitettu asiakkaalta avauksen yhteydessä vuonna 2020.

Pankki katsoo siis, että vuosikulut ovat jääneet alle 150 euroon.

Todellisen vuosikoron ilmoittaminen

Pankki toteaa, että asiakkaan vaatimia koko laina-ajan kokonaiskustannuksia ei voida tietää velkakirjan allekirjoitushetkellä, koska esimerkiksi korkotaso voi vaihdella laina-aikana (tässä lainassa vaihtuva prime-korko). Asiakkaan allekirjoittaman velkakirjan mukaisesti luoton todellinen vuosikorko on laskettu sopimuksen laatimishetkellä olettaen, että luottoaika on yksi vuosi, luotto on kokonaisuudessaan käytössä, korko sekä maksut ja palkkiot pysyvät samana koko ajan ja luotto maksetaan takaisin samankokoisina kuukausierinä 12 kuukauden ajan. Velkakirjassa on myös todettu, että arvioitu maksettavaksi tuleva kokonaismäärä korkoineen ja kuluineen on 5 397,12 euroa laskettuna sopimuksen laatimishetkellä samoin oletuksin. Jos toteutunut kokonaismäärä poikkeaa tästä, todennäköisesti laskelman oletukset eivät ole toteutuneet. Lisäksi velkakirjassa todetaan, että korko lasketaan todellisten korkopäivien mukaan käyttäen jakajana lukua 360, mikä on pankin käsityksen mukaan yleinen rahoitusmarkkinakäytäntö.

Pankin mukaan joustoluoton todellinen vuosikorko on laskettu oikeusministeriön asetuksen (1123/2016) mukaisesti. Asetuksen 3 §:n mukaan, jos korko ja maksut voivat muuttua eikä niiden suuruutta voida laskentahetkellä määrittää, todellinen vuosikorko lasketaan olettaen niiden pysyvän alkuperäisellä tasolla koko sopimusajan, ja tarvittaessa käytetään liitteen II lisäoletuksia. Näiden mukaan, jos kuluttaja voi päättää nostoista, luoton kokonaismäärän oletetaan tulevan nostetuksi kerralla, ja toistaiseksi voimassa olevassa luotossa oletetaan muun muassa, että pääoma maksetaan takaisin samansuuruisina kuukausierinä tai kokonaisuudessaan vuoden kuluessa, jolloin kustannukset huomioidaan näiden oletusten mukaisesti. Tähän viitaten pankki katsoo toimineensa sääntelyn edellyttämällä tavalla.

Verkkopankin maksuttomuus

Pankki ei kiistä sitä, etteikö asiakkaan kanssa ole käyty keskustelua kahden vuoden maksuttomuudesta ensimmäisen verkkotapaamisen yhteydessä, jolloin asiakkuuden avauksesta keskusteltiin. Verkkohetkellä toimihenkilö kertoo asiakkaalle lähettävänsä hänelle lainaehdotelman. Tämä lainaehdotelma on sisältänyt 2 vuoden maksuttoman verkkopankin, mutta ehdotelma on ollut ehdollinen. Pankki on vastannut asiakkaan reklamaatioon kesällä 2025 asiasta seuraavasti: ”Kyseessä on ollut lainaehdotus, ei virallinen tarjous, ehdotuksessa kerrotaan, että ”tämä tarjous ei ole sitova luottopäätös”. Ehdotus on perustunut kokonaisasiakkuuteen ja ehtona alennuksille palvelumaksuista on ollut kuukausisäästäminen johonkin säästötuotteeseen tai kuukausimaksuinen lainaturvatuote. Ehdot eivät ole toteutuneet. Pankki lisää, että asiakas ei koskaan toimittanut lainaturvahakemukseen liitteitä, kuten terveysselvitystä, jolloin lainaturva ei ole pankin käsityksen mukaisesti koskaan astunut voimaan. Asiakkaan kanssa on tehty toisenlainen sopimus lainoista myöhemmin ja tässä toisessa verkkohetkessä asiakkaalle sen hetkisin tiedoin on luvattu maksuton verkkopankki ensimmäiseksi vuodeksi. Pankin selvittelyn yhteydessä on käynyt ilmi, että jostain syystä tämä etu ei ollut astunut voimaan ja pankki on nämä palvelumaksut (48 euroa) hyvittänyt asiakkaalle elokuussa 2025. Pankki katsoo, että muuta hyvitettävää sillä ei ole asiakkuuteen liittyen.

Selvitykset                 

Valitusta koskevan osapuolten kirjelmöinnin lisäksi lautakunnalle on toimitettu seuraavat asiakirjat:
-Osapuolten välistä reklamaatiokirjeenvaihtoa
-Joustoluoton yleiset ehdot voimassa alkaen 8.12.2019
-Joustoluottosopimus
-Vakiomuotoiset Eurooppalaiset kuluttajaluottotiedot-lomake
-Nauhoitepätkä asiakkaan ja pankin välisesti verkkoneuvottelusta.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiakkaiden ja pankin välisen riitaisuuden ratkaisemiseksi Pankkilautakunnan on arvioitava, onko asiakkaan joustoluoton vuotuinen kulukatto ylittynyt.  

Tämän lisäksi Pankkilautakunnan on arvioitava, voidaanko pankin katsoa antaneen asiakkaalle luotosta ja siitä perittävästä kuluista ja todellisesta vuosikoron laskennasta harhaanjohtavaa tietoa ja voidaanko velkakirjan ehtoja pitää epäselvinä ja tulkinnanvaraisina.

Sovellettavat lainkohdat ja sopimusehdot

Kuluttajasuojalain 4 luvun 1 §:n (596/2019) mukaan
Jos tässä laissa tarkoitetun sopimuksen ehto on kuluttajan kannalta kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen, ehtoa voidaan sovitella, jollei 2 §:stä muuta johdu, tai se voidaan jättää huomioon ottamatta. Sopimuksen ehtona pidetään myös vastikkeen määrää koskevaa sitoumusta. Kohtuuttomuutta arvioitaessa otetaan huomioon sopimuksen koko sisältö, osapuolten asema, sopimusta tehtäessä vallinneet olot ja, jollei 2 §:stä muuta johdu, olojen muuttuminen sekä muut seikat. Jos 1 momentissa tarkoitettu ehto on sellainen, että sopimuksen jääminen voimaan muilta osin muuttumattomana ei ole ehdon sovittelun vuoksi kohtuullista, sopimusta voidaan, jollei 2 §:stä muuta johdu, sovitella muiltakin osin tai se voidaan määrätä raukeamaan.

Saman luvun 2 §:n (596/2019) mukaan
Jos 1 §:ssä tarkoitettu sopimusehto on laadittu etukäteen ilman, että kuluttaja on voinut vaikuttaa sen sisältöön, on mainittua pykälää sovellettaessa noudatettava tässä pykälässä säädettyjä rajoituksia. Jos ehto sopimusta tehtäessä vallinneissa olosuhteissa on ollut kohtuuton, ei ehdon kohtuuttomuutta myöhemmin arvioitaessa saa kuluttajan vahingoksi ottaa huomioon olosuhteiden muuttumista. Kohtuuton ehto on jätettävä huomioon ottamatta ja sopimus jätettävä voimaan muilta osin muuttumattomana, jos se voi sellaisenaan pysyä voimassa.

Saman luvun 3 §:n (596/2019) mukaan
Jos tässä laissa tarkoitetun sopimuksen ehto on laadittu etukäteen ilman, että kuluttaja on voinut vaikuttaa sen sisältöön, ja ehdon merkityksestä syntyy epätietoisuutta, ehtoa on tulkittava kuluttajan hyväksi.

Kuluttajansuojalain 7 luvun 6 §:n (596/2019) (Luottokustannukset ja korko) mukaan
Luottokustannuksilla tarkoitetaan tässä luvussa luotonantajan tiedossa olevien, kuluttajaluottosuhteen johdosta kuluttajan maksettavaksi tulevien korkojen, kulujen ja muiden maksujen yhteismäärää; luottokustannuksiin luetaan myös luottosopimukseen liittyvien vakuutusten ja muiden lisäpalveluiden kustannukset, jos lisäpalvelua koskevan sopimuksen tekeminen on edellytyksenä luoton saamiseksi markkinoiduin ehdoin.
Luottokustannuksiin ei lueta:1)luoton hoitamiseen käytettävästä tilistä perittäviä kustannuksia, jos tilin avaaminen on vapaaehtoista ja kustannukset on sopimuksessa eritelty;2)kuluttajan mahdollisen sopimusrikkomuksen johdosta maksettavaksi tulevia maksuja;3)notaarikuluja.

Todellisella vuosikorolla tarkoitetaan tässä luvussa korkoprosenttia, joka saadaan laskemalla luottokustannukset vuosikorkona luoton määrälle lyhennykset huomioon ottaen. Todellisen vuosikoron laskemistavasta ja laskennassa käytettävistä oletuksista säädetään oikeusministeriön asetuksella.
Luoton korolla tarkoitetaan tässä luvussa korkoa, joka ilmoitetaan nostetun luoton määrään vuositasolla sovellettuna kiinteänä tai vaihtuvana prosenttilukuna.

Saman luvun 17 a §:n (596/2019) (luottokustannusten enimmäismäärä) mukaan
Kuluttajan nostamalle luotolle perittävää luoton korkoa ei saa sopia 20:tä prosenttia suuremmaksi. Jos kuluttajan on sopimuksen mukaan maksettava muita kuin 1 momentissa tarkoitettuja luottokustannuksia, näiden määrä ei saa ylittää päivää kohden 0,01:tä prosenttia luottosopimuksen mukaisesta luoton määrästä tai luottorajasta luottosopimuksen voimassaoloajalta.

Sen estämättä, mitä 2 momentissa säädetään, muiden luottokustannusten enimmäismäärä voidaan sopia 5 euroksi edellyttäen, että luottoaika on sopimuksen mukaan vähintään 30 päivää. Kuluttajan 2 momentin perusteella maksettavaksi tulevat kustannukset eivät saa ylittää 150:tä euroa vuodessa, eikä luottokustannuksia saa periä kuluttajalta ennakolta pidemmältä kuin vuoden ajalta. Jos luotonantaja tai luotonvälittäjä rikkoo, mitä tässä pykälässä säädetään, kuluttajalla ei ole velvollisuutta maksaa luoton korkoa eikä muita luottokustannuksia lainkaan.

Mitä 2–4 momentissa säädetään, ei koske luottokustannuksina pidettäviä vakuutusmaksuja, jos vakuutuksen tarkoituksena on luoton vakuuden arvon turvaaminen. Jos kuluttaja maksaa luoton ennenaikaisesti takaisin, sovelletaan 2 ja 3 momentin estämättä, mitä 27 ja 28 §:ssä säädetään. Jos luotto eräännytetään, sovelletaan 2 ja 3 momentin estämättä, mitä 35 §:ssä säädetään.

Saman luvun 50 §:n (746/2010) (Seuraamukset) mukaan
Luotonantajaa ja luotonvälittäjää, joka rikkoo tämän luvun säännöksiä, voidaan, jos se on kuluttajansuojan kannalta tarpeellista, kieltää jatkamasta tällaista menettelyä taikka uudistamasta sitä tai siihen rinnastettavaa menettelyä. Kiellon määräämisestä ja sen tehostamisesta uhkasakolla säädetään 2 ja 3 luvussa.
(…)

Saman luvun 51 §:n (851/2016) (Valvontaviranomaiset) mukaan
Tämän luvun säännösten noudattamista valvovat kuluttaja-asiamies, Kilpailu- ja kuluttajavirasto ja sen alaisina viranomaisina aluehallintovirastot sekä Finanssivalvonta silloin, kun luotonantajana on Finanssivalvonnasta annetun lain (878/2008) 4 §:n 2–5 momentissa tarkoitettu taho tai 5 §:ssä tarkoitettu muu finanssimarkkinoilla toimiva.
(…)

Oikeusministeriön asetuksen kuluttajaluoton todellisesta vuosikorosta
3 §:n (laskemisessa käytettävät oletukset) mukaan
Todellista vuosikorkoa laskettaessa on perusoletuksena, että luottosopimus on voimassa sovitun jakson loppuun ja että luotonantaja ja kuluttaja täyttävät velvollisuutensa luottosopimuksessa määrättyjä ehtoja ja päivämääriä noudattaen.

Jos luottosopimuksissa on ehtoja, joiden mukaan todelliseen vuosikorkoon sisältyvät luoton korko ja mahdolliset maksut voivat muuttua, mutta niiden suuruutta ei laskentahetkellä voida määrittää, todellinen vuosikorko lasketaan olettaen, että luoton korko ja muut maksut pysyvät alkuperäiseen tasoon nähden ennallaan ja että niitä sovelletaan luottosopimuksen loppuun asti.
Lisäksi todellista vuosikorkoa laskettaessa on tarvittaessa käytettävä liitteen II osassa mainittuja lisäoletuksia.

Liite (todellisen vuosikoron laskeminen)
Osa II kohta 5 (Todellisen vuosikoron laskemisessa käytetyt lisäoletukset) mukaan
Tilapäisluotoissa luoton kokonaismäärä katsotaan nostettavan kokonaisuudessaan ja koko luottosopimuksen voimassaoloajalta. Jos luottosopimuksen voimassaoloaika ei ole tiedossa, todellinen vuosikorko lasketaan olettaen, että luoton voimassaoloaika on 12 kuukautta.

Joustoluoton yleisten ehtojen (velallisen oikeus kohdentaa suoritus) kohdan mukaan
Velallisella on pankilta useampia luottoja, velallisella on oikeus kohdistaa suorituksensa haluamaansa luottoon. Pankki määrittelee, mitä yksittäisen luoton eriä suorituksella katetaan.

Joustoluoton yleisten ehtojen (Korko- ja luottokustannuskatto) kohdan mukaan (...)
Luottokustannusten enimmäismäärän laskennassa käytetään vuosijaksoa, joka alkaa luottosopimuksen tekopäivästä ja päättyy vastaavaa päivää edeltävään päivään seuraavana kalenterivuonna. Vuosijakson pituus voi vaihdella sen mukaan, onko kyseessä karkausvuosi. Ensisijaisesti vuosijakso laskennassa noudatetaan viranomaisten antamia ohjeita ja määräyksiä. Mikäli viranomainen ei ole antanut asiaa koskevia ohjeita tai määräyksiä, noudatetaan näitä ehtoja. (…)

Asian arviointi

Luoton avauspalkkion huomioon ottaminen luottokustannusten kulukatossa

Kuluttajansuojalain 7 luvun 6 §:n mukaan luottokustannuksilla tarkoitetaan kaikkia kuluttajan maksettavaksi tulevia korkoja, kuluja ja muita maksuja, jotka ovat luotonantajan tiedossa ja jotka perustuvat kuluttajaluottosuhteeseen. Luottokustannuksiin kuuluvat muun muassa luoton hakemisesta ja luottosopimuksen perustamisesta perittävät kulut ja palkkiot.

Kuluttajansuojalain 7 luvun 17 a §:n mukaan, jos kuluttaja maksaa luoton koron lisäksi muita luottokustannuksia, niiden määrä saa olla enintään 0,01 prosenttia päivässä luoton määrästä tai luottorajasta luottosopimuksen voimassaoloaikana. Muut luottokustannukset eivät kuitenkaan saa ylittää 150 euroa vuodessa. Lain esitöiden (HE 230/2018 vp) mukaan myös luottokustannuksille voidaan periä korkoa. Tällainen korko luetaan kuitenkin osaksi luottokustannuksia, ja sen osalta on varmistuttava siitä, ettei lain mukainen enimmäismäärä ylity.

Esitöissä on lisäksi todettu, että vuosikohtaisia luottokustannuksia tarkastellaan yhden vuoden jaksoissa siten, että tarkastelujakso alkaa luottosopimuksen tekopäivästä ja päättyy vastaavaa päivää edeltävään päivään seuraavana vuonna. Kulut kohdistetaan sille vuosijaksolle, jolle niiden eräpäivä kuuluu.

Tässä tapauksessa asiakkaalle on myönnetty 5 000 euron kulutusluotto. Luotolta nostettiin 8.12.2020 yhteensä 4 728 euroa, josta asiakkaalle maksettiin 4 700 euroa ja 28 euroa käytettiin luoton nostopalkkioon. Loput 272 euroa nostettiin 29.12.2020. Näin ollen koko luotto oli nostettu joulukuussa 2020. Koska avauspalkkio veloitettiin noston yhteydessä, asiakkaalle maksettiin tosiasiallisesti yhteensä 4 972 euroa.

Asiakas on katsonut, että avauspalkkio sisältyi lainapääomaan ja sille kertyi korkoa. Tämän vuoksi asiakkaan mukaan ensimmäisen vuoden luottokustannukset olisivat olleet yhteensä 156 euroa, mikä ylittäisi lain mukaisen 150 euron vuotuisen kulukaton. Pankin mukaan asiakkaan ensimmäisen vuoden luottokustannukset olivat yhteensä 88 euroa.

Toimitetun selvityksen perusteella asiakkaalle aiheutui ajanjaksolla 8.12.2020-7.12.2021 seuraavat kulut:

• luoton avaus- ja nostokulu 28 euroa (8.12.2020)
• kuukausikulut 6 euroa kuukaudessa ajalla 1.2.2021-1.11.2021, yhteensä 60 euroa.
  Näin ollen luottokustannukset olivat yhteensä 88 euroa.

Selvennyksenä Pankkilautakunta toteaa, että seuraava maksuerän eräpäivä on ollut 14.12.2021, minkä vuoksi siihen liittyvät kulut kuuluvat seuraavan vuosijakson kulukattoa koskevaan tarkasteluun.

Pankkilautakunta katsoo, että vaikka avauspalkkiolle kertynyt korko otetaan kuluttajansuojalain 7 luvun 17 a §:n mukaisesti huomioon luottokustannuksena, kuluttajansuojalain mukaista kulukattoa ei ole ylitetty.

Luoton todellisen vuosikoron laskennasta ja ilmoittamisesta

Todellisella vuosikorolla tarkoitetaan kuluttajansuojalaissa korkoprosenttia, joka saadaan laskemalla luottokustannukset vuosikorkona luoton määrälle lyhennykset huomioon ottaen. Oikeusministeriön kuluttajaluoton todellisesta vuosikorosta antaman asetuksen (1123/2016) 3 §:n mukaan todellista vuosikorkoa laskettaessa perusoletuksena on, että luottosopimus on voimassa sovitun jakson loppuun ja että luotonantaja ja kuluttaja täyttävät velvollisuutensa luottosopimuksessa määrättyjä ehtoja ja päivämääriä noudattaen. Jos luottosopimuksessa on ehtoja, joiden mukaan todelliseen vuosikorkoon sisältyvät luoton korko ja mahdolliset maksut voivat muuttua, mutta niiden suuruutta ei laskentahetkellä voida määrittää, todellinen vuosikorko lasketaan olettaen, että luoton korko ja muut maksut pysyvät alkuperäiseen tasoon nähden ennallaan ja että niitä sovelletaan luottosopimuksen loppuun asti.

Kuluttajansuojalain 7 luvun 50 §:n mukaan luotonantajaa ja luotonvälittäjää, joka rikkoo tämän luvun säännöksiä, voidaan, jos se on kuluttajansuojan kannalta tarpeellista, kieltää jatkamasta tällaista menettelyä taikka uudistamasta sitä tai siihen rinnastettavaa menettelyä. Kiellon määräämisestä ja sen tehostamisesta uhkasakolla säädetään 2 ja 3 luvussa.

Vakiomuotoisessa eurooppalaisessa kuluttajaluottotietolomakkeessa (VEK-lomake) luotonantajan tulee ilmoittaa luoton kokonaismäärä, jolla tarkoitetaan luottosopimuksen mukaisesti kuluttajan käyttöön annettavaa rahamäärää. Luoton määrä ei saa sisältää sellaisia summia, jotka kuuluvat kuluttajalle aiheutuviin luoton kokonaiskustannuksiin, kuten hallinnollisia kuluja, korkoja ja palkkioita. Luoton määrä ei toisin sanoen voi sisältää luottokustannuksia.

Luoton määrän käsitteellä on siten merkitystä myös todellisen vuosikoron laskennassa, jossa tulee huomioida todellinen luoton määrä. Mikäli luoton kokonaismäärään sisällytetään sääntöjen vastaisesti summia, jotka kuuluvat kuluttajalle aiheutuviin luoton kokonaiskustannuksiin, johtaa se siihen, että todellinen vuosikorko arvioidaan liian alhaiseksi, koska todellisen vuosikoron laskeminen riippuu luoton kokonaismäärästä. Tämä liittyy myös luotonantajan tietojenantamisvelvollisuuteen.

Asiakkaan valituksen mukaan hän ei ole saanut käyttöönsä koko luottoa, vaan siitä on veloitettu luoton avauspalkkio ennen, kun luoton määrä on siirretty asiakkaan hallintaan. Asiakas on vedonnut tiedonantovelvollisuuden laiminlyöntiin sekä todellisen vuosikoron paikkansa pitämättömyyteen.

Tässä tapauksessa kyseessä on ollut 5 000 euron joustoluotto, joka on sovittu otettavaksi viideksi vuodeksi. Laina-aika on sopimuksen mukaan ollut 4 vuotta ja 11 kuukautta. Pankki on ilmoittanut VEK-lomakkeella todellisen vuosikoron laskennassa esimerkkilaina-ajaksi 12 kuukautta. Todellinen vuosikorko on laskettu olettaen, että luoton kokonaismäärä on 5 000 euroa, luottoaika yksi vuosi ja että luotto on kokonaisuudessaan käytössä. Lisäksi laskennassa on oletettu, että luoton korko sekä maksut ja palkkiot pysyvät samoina koko luottoajan ja että luotto maksetaan takaisin 12 samansuuruisena eränä kuukauden välein.

Pankki on ilmoittanut, että sovittu 28 euron perustamismaksu on veloitettu asiakkaalta ja että tämä määrä on otettu pois luoton pääomasta sitä nostettaessa. Asiakkaan luoton määräksi on ilmoitettu 5 000 euroa, mikä on ilmoitettu myös VEK-lomakkeella. Todellisuudessa asiakkaalla on kuitenkin ollut käytössään vain 4 972 euroa. Asiakkaan valituksen mukaan hän ei ole saanut käyttöönsä koko luottoa, vaan siitä on veloitettu luoton avauspalkkio ennen kuin luoton määrä on siirretty asiakkaan hallintaan. Asiakas on vaatinut luoton korkojen ja kulujen mitätöintiä sekä vedonnut pankin tiedonantovelvollisuuden laiminlyöntiin sekä harhaanjohtavaan markkinointiin.

Pankkilautakunnan käsityksen mukaan luoton todellisen vuosikoron laskennassa ja VEK-lomakkeella annettavissa tiedoissa tulisi käyttää sitä luoton määrää, joka on tosiasiallisesti ollut asiakkaan käytettävissä. Lisäksi todellinen vuosikorko tulisi laskea todellisen laina-ajan perusteella silloin, kun laina-aika on luottoa myönnettäessä tiedossa.

Mikäli todellista vuosikorkoa ei ole laskettu voimassa olleen sääntelyn edellyttämällä tavalla, kyseeseen voisi tulla luotonantajan tiedonantovelvollisuuden laiminlyönti tai harhaanjohtava markkinointi. Sopimuksen tekohetkellä voimassa olleen kuluttajansuojalainsäädännön mukaan tällaisista rikkomuksista saattoi seurata kuluttajansuojalain mukainen seuraamus, joka voisi tarkoittaa sakkoa.

Lautakunta toteaa kuitenkin, että sääntelyn vastaisen menettelyn mahdollinen seuraamus ei ole asiakkaan vaatima seuraamus. Vaikka todellisen vuosikoron ilmoittamisessa olisi ollut puutteita, tästä ei seuraisi se, että luottosopimus olisi pätemätön tai että asiakkaan maksuvelvollisuus korkojen ja kulujen osalta poistuisi.

Sopimusehdon kohtuuttomuudesta

Pankkilautakunta jatkaa, että tiedonantovelvollisuuden rikkominen tai sopimusehdon tulkinnallisuus voi tulla arvioitavaksi myös sopimusehdon kohtuullisuutta koskevassa tarkastelussa.

Kuluttajansuojalain 4 luvun 1 ja 2 §:n mukaan kohtuuttoman sopimusehdon ensisijainen seuraamus on ehdon sovittelu tai sen jättäminen huomioon ottamatta, jolloin sopimus jää muilta osin voimaan. Kuluttajansuojalain 4 luvun 3 §:n mukainen epäselvyyssääntö puolestaan tulee sovellettavaksi vain silloin, kun sopimusehdon merkityksestä syntyy aitoa tulkinnanvaraisuutta.

Tässä tapauksessa luoton korkoa sekä luoton muita kustannuksia, kuten avausmaksua koskevat ehdot ovat sanamuodoltaan yksiselitteisiä. Luottosopimuksessa on sovittu vuotuiseksi koroksi sopimuksen allekirjoitushetkellä 9,00 % ja todelliseksi vuosikoroksi ilmoitettu 15,59 %. Lautakunta toteaa, että luoton korko alittaa kuluttajansuojalain mukaisen korkokaton. Lautakunta katsoo, ettei asiassa esitetyn aineiston tai osapuolten toimittamien selvitysten perusteella ole ilmennyt sellaisia sopimusehtoja tai muita seikkoja, joita voitaisiin pitää kuluttajansuojalain 4 luvussa tarkoitetulla tavalla kuluttajan kannalta kohtuuttomina. Myöskään sopimusehtojen sisällöstä ei ole esitetty sellaista epäselvyyttä, joka edellyttäisi ehtojen tulkitsemista kuluttajan eduksi.

Kun otetaan huomioon sopimuksen sisältö kokonaisuudessaan sekä asiassa saatu selvitys, Lautakunta katsoo, ettei asiassa ole perusteita sopimusehtojen sovittelulle tai muutoinkaan ehdon huomiotta jättämiselle.

Palvelumaksut

Asiakkaan valituksen mukaan pankki ei ole lupauksestaan huolimatta myöntänyt asiakkaalle kahden vuoden maksutonta verkkopankkipalvelua, vaikka asiakas on ilmoittanut olevansa valmis ottamaan käyttöönsä ne palvelut, jotka pankki on asettanut maksuttomuuden edellytykseksi. Asiakas on toimittanut asiassa kuvakaappauksen pankille lähettämästään viestistä, jossa hän ilmoittaa ottavansa lainaturvan.

Pankki on asiassa antamassaan selvityksessä todennut, että ensimmäisessä verkkoneuvottelussa sovittu kahden vuoden maksuton verkkopankkipalvelu edellytti joko kuukausisäästämisen aloittamista johonkin pankin säästötuotteeseen tai kuukausimaksullisen lainaturvatuotteen ottamista. Pankin mukaan asiakas ei kuitenkaan palauttanut lainaturvan voimaantulon edellytyksenä ollutta terveysselvitystä, minkä vuoksi lainaturvasopimus ei tullut voimaan.

Pankki on lisäksi ilmoittanut, että asiakkaan kanssa tehtiin myöhemmin uusi sopimus, jonka perusteella asiakkaalle luvattiin yhden vuoden maksuton verkkopankkipalvelu. Pankki on palauttanut tältä ajalta perityt palvelumaksut havaittuaan, ettei maksuttomuutta koskevaa sopimusta ollut toteutettu sovitulla tavalla.

Pankkilautakunta katsoo, ettei asiassa esitetyn selvityksen perusteella ole näytetty, että asiakkaalla olisi ollut käytössään sellaiset pankin edellyttämät palvelut, joiden perusteella hänellä olisi ollut oikeus kahden vuoden maksuttomaan verkkopankkipalveluun. Näin ollen Lautakunta katsoo, ettei asiassa ole perusteita suosittaa asiakkaan vaatimuksen hyväksymistä tältä osin.

Lopputulos

Edellä esitettyyn viitaten Pankkilautakunta ei suosita asiassa hyvitystä.

Pankkilautakunta oli yksimielinen.

PANKKILAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Sillanpää
Sihteeri Haapsaari                                       

Jäsenet:
Atrila
Piilo
Punakivi
Tervonen