Tapahtumatiedot

Asiakas ilmoitti vakuutusyhtiölle 5.2.2025, että hänen omistamassaan vuokrahuoneistossa oli vuokralaisen poismuuton yhteydessä tehdyssä tarkastuksessa havaittu 27.1.2025 parketin tummentuma eteisessä. Asiakas ei vahingosta ilmoittaessaan tiennyt sen syytä.

Vahinkosaneerausliike teki kohteessa vahinkokartoituksen 10.2.2025. Kartoitusraportissa todetaan, ettei kyseessä ole vuotovahinko. Parketissa havaittiin vauriot kahdessa kohtaa, yksi käytävän kummallakin puolella. Vahingon syyksi todettiin, että saatujen tietojen perusteella vuokralaisen aikana lattialle oli kaatunut jotain, tai mahdollisesti lattioita pestessä oli käytetty liikaa vettä, minkä seurauksena kosteutta on päässyt imeytymään parkettiin. Hajuhaittaa ei esiintynyt, joten kyseessä arvioitiin olevan veden aiheuttama vahinko.

Kartoitusraportin pohjakuvasta ilmenee vauriokohtien sijaitsevan asunnon keskellä olevan käytävän vastakkaisilla reunoilla. Käytävästä on oviaukot takka-, pesu-, makuu- ja olohuoneeseen sekä lisäksi keittiöön ja eteiseen. Toinen vauriokohta sijaitsee 105 senttimetrin etäisyydellä käytävän päässä olevan pesuhuoneen ovesta ja on leveydeltään noin 42 senttimetriä tullen paikoin jalkalistan eteen noin 26 millimetriä. Toinen vauriokohta sijaitsee pesuhuoneen vieressä olevan takkahuoneen ovesta noin 100 senttimetrin etäisyydellä. Raportin kuvan perusteella vaurio on samaa suuruusluokkaa toisen vauriokohdan kanssa. Raportin kuvatekstissä todetaan, että vaurio on aiheutunut vuokralaisen aikana ilmeisesti lattialle kaatuneesta vedestä, joka on mennyt jalkalistan alle imeytyen lattiaparketin lakan alle, minkä seurauksena parketti on tummunut.

Vakuutusyhtiö teki asiassa kielteisen korvauspäätöksen 18.2.2025. Päätöksen mukaan huoneistoturvavakuutus korvaa kiinteille sisustuksille aiheutuneet äkilliset ja ennalta arvaamattomat suoranaiset esinevahingot, joita vuokralaisen oma vakuutus ei korvaa. Vakuutus ei korvaa vähitellen, kuten kosteudesta aiheutunutta vahinkoa. Asiassa ei ole selvyyttä siitä, minkä vuoksi vahinko oli aiheutunut ja onko kyseessä useampi kuin yksi vahinko. Yhtiö katsoi, että saadun selvityksen perusteella tapauksessa ei ole näyttöä äkillisestä vahinkotapahtumasta, vaan vahinko on aiheutunut vähitellen kosteuden vuoksi. Näistä syistä vahinkoa ei korvattu vakuutuksesta.

Asiakkaan puolison oltua yhteydessä vakuutusyhtiöön yhtiö antoi 28.2.2025 sähköpostitse ohjeistuksen selvittää vuokralaiselta tarkemmin, mikä eteiskäytävässä on aiheuttanut lattian tummentumat. Yhtiö myös totesi, että vuokralaisen pitäisi hakea korvausta omasta vakuutuksestaan. Jos vahinkoa ei sieltä korvata, yhtiö pyysi toimittamaan vuokralaiselta saadut selvitykset sekä oikaisupyynnön asiassa tehtyyn korvauspäätökseen. Asiakas ilmoitti vakuutusyhtiölle, ettei entinen vuokralainen vastaa yhteydenottoihin ja 6.4.2025 asiakas pyysi vakuutusyhtiötä käsittelemään vahingon uudelleen perustuen vuokralaisen kertomaan siitä, että vettä oli kaatunut lattialle kahteen kohtaan lasten leikkien yhteydessä.

Vakuutusyhtiö teki asiassa uuden korvauspäätöksen 25.4.2025 todeten, että asiakkaan kertomasta vahinkokuvauksesta ei selviä, onko vettä kaatunut lattialle yhden vai useamman kerran, minkä ikäisistä lapsista on ollut kyse, kuka heistä on huolehtinut, milloin vesi on huomattu parketilla ja onko sitä yritetty kuivata. Saatujen tietojen perusteella veden imeytymistä parkettiin ei ole voitu yksilöidä äkilliseksi ja ennalta arvaamattomaksi tapahtumaksi, minkä vuoksi korvauspäätös pysyi kielteisenä.

Asiakkaan valitus

Asiakas hakee muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen vaatien vakuutusyhtiötä korvaamaan parketin ja jalkalistojen vaihdon noin kahdentoista neliömetrin alalle. Kustannuksia tästä hän arvioi syntyvän noin 1 200 euroa.

Asiakas toteaa, ettei vuokralainen ollut ilmoittanut vahingosta sen satuttua, vaan asia tuli ilmi lopputarkastuksessa vuokralaisen ollessa muuttamassa huoneistosta. Vuokralainen kertoi tuolloin, että lapsilla oli ollut ilmeisesti vesileikit, jolloin vesi varmaankin oli jäänyt pyyhkimättä. Vuokralaisella ei myöskään ollut vuokrasopimuksen vaatimaa vakuutusta huoneiston pinnoitteille vaan ainoastaan irtaimistolle. Irtaimistoturvan sisältö jäi selvittämättä, koska muuton jälkeen vuokralaiseen ei saatu enää minkäänlaista yhteyttä.

Lisäkirjelmässään asiakas toteaa, etteivät tapahtumatiedot vastaa vakuutusyhtiön viittaamaa ratkaisusuositusta FINE-038633. Toisin kuin kyseisessä tapauksessa, parvekkeen ovi tai vastaava ei ole ollut auki ja siten aiheuttanut lumen tulemista sisään. Vuokralaisen kertoman mukaan lapsilta oli kaatunut jotain parketille, mutta hän ei ollut huomannut tummumista eikä kertonut asiasta asiakkaalle. Asiakas myös toteaa, ettei omistaja voi tarkistaa vuokra-asuntoa viikoittain.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö viittaa asiassa tehtyihin korvauspäätöksiin sekä FINEn ratkaisusuositukseen FINE-038633 ja katsoo, että tapauksessa ei ole voitu osoittaa parketin kosteusvaurioiden aiheutuneen äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta. Yhtiön viittaamassa ratkaisusuosituksessa on, samoin kuin tässä, kyse parketin kosteusvaurioista, ja kun niiden ei ole osoitettu aiheutuneen äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta, kyseessä ei ole vakuutuksesta korvattava vahinko.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, onko asiakas osoittanut lattian vaurioitumisen aiheutuneen äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 69 §:n (Korvauksen hakijan velvollisuus antaa selvityksiä) mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys.

Huoneistoturvavakuutuksen vakuutusehtojen, voimassa 1.9.2018 alkaen, kohdan 3.2 (Huoneiston kiinteät sisustukset) mukaan huoneistoturvavakuutuksessa huoneiston kiinteisiin sisustuksiin luetaan mukaan
- asunto-osakeyhtiölaissa osakkeenomistajan kunnossapitovastuulla oleva omaisuus, esimerkiksi lattia- ja seinäpinnoitteet, kiinteät keittiökalusteet
- […].

Ehtokohdan 3.3.2 (Korvattavat vakuutustapahtumat) alakohdan Huoneiston kiinteät sisustukset mukaan vakuutuksesta korvataan kiinteille sisustuksille aiheutuneet äkilliset ja ennalta arvaamattomat suoranaiset esinevahingot, joita vuokralaisen oma vakuutus ei korvaa.

Ehtokohdan 3.6.2 (Esinevakuutusten yhteiset korvausrajoitukset, Vähitellen aiheutuvat vahingot) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut omaisuudelle itselleen sen tavanomaisesta käytöstä tai kulumisesta.

Vakuutuksesta ei korvata myöskään vahinkoa, joka on aiheutunut omaisuudelle itselleen sen syöpymisestä, ruostumisesta, lahoamisesta, pilaantumisesta, routimisesta, maan painumisesta, naarmuuntumisesta, kolhiintumisesta, materiaalien luonnollisesta heikkenemisestä tai muus­ta vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä.

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jonka aiheuttaa kosteuden tiivistyminen (kondenssi) tai muu kosteus (esimerkiksi maanalainen kosteus tai vesi), sienettyminen, home tai haju, ellei se ole suoranainen seuraus korvattavasta vahingosta.

Asian arviointi

Asiakas on vakuuttanut rivitalohuoneistonsa huoneistoturvavakuutuksella, johon sisältyy muun muassa vuokranantajan laaja esinevakuutus. Vakuutusehtojen kohdan 3.3.1 mukaan vakuutuksen kohteena ovat huoneiston kiinteät sisustukset.

Ehtokohdan 3.3.2 mukaan vakuutuksesta korvataan kiinteille sisustuksille aiheutuneet äkilliset ja ennalta arvaamattomat suoranaiset esinevahingot, joita vuokralaisen oma vakuutus ei korvaa. Asiassa ei ole esitetty selvitystä vuokralaisen mahdollisesta omasta vakuutuksesta tai sen perusteella annetuista korvauspäätöksistä, joten vauriot ovat tämän edellytyksen puolesta lähtökohtaisesti vakuutuksesta korvattavia. Lautakunta myös toteaa, että jos samaa omaisuutta on vakuutettu kahdella eri esinevakuutuksella, kyseessä on monivakuutustilanne, jota tulee arvioida vakuutussopimuslain säännösten mukaisesti.

Yleisten vakuutus- ja vahingonkorvausoikeudellisten periaatteiden mukaan asiakkaalla on näyttötaakka korvattavan vahingon sattumisesta ja vahingon määrästä. Riidanalainen kysymys koskee sitä, onko asiakas osoittanut lattian vaurioissa olevan kysymys vakuutuksesta korvattavasta vahinkotapahtumasta.

Vakuutuslautakunta on lausunut näyttötaakasta vuokrakäytössä olevan asunnon tai rakennuksen vahinkojen kohdalla ratkaisusuosituksissa FINE-060611 ja FINE-64364-Y0P9N. Edellisessä tapauksessa lautakunta kiinnitti osapuolten näyttötaakkaa arvioidessaan huomioita siihen, että nimenomaisen vakuutuskirjamerkinnän mukaan huoneisto oli vakuutettu vuokrakäytössä. Samoin jälkimmäisessä ratkaisusuosituksessa lautakunta katsoi, että asiakkaan näyttövelvollisuutta ja hänen vakuutussopimuslain 69 §:ään perustuvaa selvitysvelvollisuuttaan arvioitaessa oli otettava huomioon, että omakotitalo oli vakuutettu huoneistoturvavakuutuksella nimenomaan vuokrakäyttöön. Lisäksi lautakunta totesi, että puheena olevassa tilanteessa muualla asuvan rakennuksen omistajan mahdollisuudet esittää näyttöä vaurioiden täsmällisestä sattumistavasta voivat puheena olevan kaltaisissa vahinkotilanteissa olla rajoitetut.

Huomioiden aiemmat näyttötaakkaa koskevat kannanotot lautakunta katsoo, että arvioitaessa vuokrakäytössä vakuutetun huoneiston vahingon korvattavuutta keskeisessä asemassa ovat vauriojäljet ja niistä tehtävissä olevat johtopäätökset vahingon syystä. Näin sen vuoksi, että vuokralaisen jättäessä kertomatta tapahtumien kulusta ei asiakkaan saatavissa usein ole muuta selvitystä kuin se, mikä on johdettavissa vauriojäljistä. Asiakkaalla vakuutussopimuslain 69 §:n perusteella olevan selvitysvelvollisuuden rajautuessa siihen, mitä häneltä kohtuudella voidaan edellyttää, katsoo lautakunta, ettei vakuutusyhtiö voi poikkeuksetta kieltäytyä korvaamasta vahinkoa pelkästään sillä perusteella, että tapahtumien kulku ei ole tarkoin tiedossa.

Vakuutusyhtiön viittaaman ratkaisusuosituksen FINE-038633 lautakunta toteaa poikkeavan nyt käsiteltävästä tapauksesta tapahtumatietojensa osalta, sillä kyseisessä tapauksessa vauriokohta sijaitsi terassioven edessä yläkerran aulatilassa, ja asiakas oli päätellyt vahingonaiheuttajaksi terassilta jostain syystä sisälle tulleen kosteuden. Lisäksi kyse oli asiakkaan omassa käytössä olleesta omakotitalosta. Kyseisessä tapauksessa FINE katsoi jääneen näyttämättä, että parketin kosteusvauriot olisivat aiheutuneet jostakin vakuutusehtojen edellyttämästä äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta ulkoisesta syystä. Tapahtumatiedoissa olevien erojen sekä edellä näyttötaakasta todetun perusteella lautakunta katsoo, ettei viitatun ratkaisusuosituksen perusteella ole tehtävissä johtopäätöksiä ratkaistaessa nyt käsiteltävää tapausta.

Kartoitusraportin perusteella kyse on asunnon keskellä sijaitsevan käytävätilan reunoilla todetuista kahdesta erillisestä tummentumasta. Käytävästä ei ole suoraa kulkua ulkotiloihin, ja ulkoa tultaessa ennen käytävää asunnossa on kartoitusraportin pohjakuvan perusteella eteinen sekä lisäksi erillinen tuulikaappitila. Lautakunta pitää siten epätodennäköisenä, että ulkoa tuleva kosteus olisi aiheuttanut vauriot. Tätä johtopäätöstä tukee myös vaurioiden rajautuminen seinän viereen sekä se, että käytävän lattiapinnoite on toimitetun selvityksen perusteella muilta osin hyväkuntoinen. Kumpikaan vauriokohdista ei myöskään sijaitse välittömästi pesuhuoneen oven edessä, joten lautakunta ei pidä pesuhuoneesta kulkeutunutta kosteutta vahingon todennäköisenä syynä.

Lautakunta toteaa tapauksessa olevan kyse kahdesta verrattain pienestä vaurioalueesta, minkä lautakunta katsoo puoltavan johtopäätöstä, että syynä kosteuden päätymiseen lattialle on ollut jokin yksittäinen tapahtuma. Mahdollisesti kyse on vuokralaisen lasten leikeissään aiheuttamasta vahingosta, mutta vuokralaisen jätettyä vastaamatta asiakkaan yhteydenottoihin asiaan ei ole saatavissa tarkempaa selvitystä. Koska asiassa esitetystä selvityksestä ei ilmene muita todennäköisiä syitä lattian vaurioille kuin veden päätyminen lattialle jonkin yksittäisen tapahtuman seurauksena, lautakunta katsoo, että käytävän lattian vaurioitumisessa on kyse kiinteille sisustuksille aiheutuneesta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta suoranaisesta esinevahingosta.

Vakuutusyhtiön vedottua korvauspäätöksissään myös vähitellen aiheutuvia vahinkoja koskevaan rajoitusehtoon 3.6.2 lautakunta toteaa näyttötaakan rajoitusehdon soveltumisesta olevan siihen vetoavalla vakuutusyhtiöllä. Rajoitusehdon sisällön osalta lautakunta toteaa, ettei asiassa ole kysymys omaisuuden tavanomaisesta käytöstä tai kulumisesta aiheutuneesta vahingosta. Vauriojälkien perusteella ei myöskään ole todettavissa kyseessä olevan jostain vähitellen tapahtuneesta ilmiöstä aiheutunut vahinko. Rajoitusehtokohdassa mainittu kosteudesta aiheutuneita vahinkoja koskeva rajoitus ei puolestaan koske tilanteita, joissa kosteus on suoranainen seuraus korvattavasta vahingosta. Näin ollen lautakunta katsoo, ettei vakuutusyhtiö voi evätä korvausta kyseisen rajoitusehtokohdan perusteella.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö korvaa käytävän lattiaparketin uusimisesta aiheutuvat kustannukset vakuutusehtojen mukaisesti vähentäen korvauksesta vakuutuksen omavastuun 500 euroa.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Koponen
Sihteeri Korpelainen

Jäsenet:
Koskinen
Ståhlberg
Yrttiaho