Tapahtumatiedot

Vahinkoilmoituksen mukaan A (s. 1952) liukastui ja kaatui 14.3.2023 kellarin portaissa lyöden päänsä ja loukaten vasenta olkapäätään. Ensikäynnin käyntikertomuksen 15.3.2023 mukaan A kaatui suoraan vasemman olkapäänsä päälle. Magneettitutkimuksessa 21.3.2023 todettiin kiertäjäkalvosimen ylemmän ja alemman lapalihasjänteen laajat repeämät, jotka korjattiin 11.4.2023 leikkauksessa. Kontrollimagneettitutkimuksessa 14.5.2024 kiinnitetyt kiertäjäkalvosimen jänteet olivat vetäytyneet lähes olkanivelen tasolle ja kiertäjäkalvosimen lihaksissa todettiin merkittävää rasvoittumista ja surkastumista. Asiakas haki korvausta vasemman olkapään pysyvästä haitasta yksityistapaturmavakuutuksestaan.  

Vakuutusyhtiö antoi asiassa kielteisen korvauspäätöksen 6.8.2024 katsoen, ettei tapaturmasta ollut aiheutunut korvattavaa pysyvää haittaa. Vakuutusyhtiö totesi, että 14.5.2024 magneettitutkimuksessa leikkauksessa kiinnitetyt kudosrakenteet olivat pettäneet ja olkapäässä oli todettu laajat kiertäjäkalvosimen kudosrakenteen haurastumat lihassurkastumineen sekä kulumaa solisluun ja olkalisäkkeen välisessä nivelessä, mitkä olivat tapaturmasta riippumattomia sairausperäisiä löydöksiä, joita ei huomioitu pysyvää haittaa määritettäessä. 
A haki muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen yhtiön sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä, mutta korvauspäätös ei muuttunut. Sisäisen muutoksenhakuelimen 9.4.2025 ratkaisun mukaan pitkittynyt oireilu johtui taustalla olleista olkapään kudoshaurastumista, joiden seurauksena tehdyn leikkaustoimenpiteen kiinnitykset olivat pettäneet.

Asiakkaan valitus

A on tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta. A vaatii korvausta pysyvästä haitasta 50 000 euroa.

A kaatui porraskäytävässä, jolloin vasemmasta olkapäästä katkesi kolme jännettä, jotka korjattiin avoleikkauksessa. A sai fysioterapiaa, mutta fysioterapeutti ei ollut tyytyväinen lopputulokseen. A hakeutui vuoden päästä leikanneen kirurgin vastaanotolle, koska käsi ei toiminut. Magneettitutkimuksessa kaikki jänteet olivat irronneet, eikä uutta leikkausta voitu tehdä. Kirurgin arvion mukaan haitta-aste on 75 %. A ei saa nostettua kahvipakettia kaapin hyllylle.

Vakuutuslautakunnan hankkiman asiantuntijalausunnon tiedoksi saatuaan A on todennut, että vasen käsi puutuu ja olkapäässä on polttavaa kipua. A herää yöllä kahden tunnin välein käsi puutuneena. A viittaa edelleen kirurgin arvioon pysyvästä haitasta. A katsoo haittaluokan olevan 14. A:n mielestä arviota pysyvästä haitasta ei voida tehdä potilasta näkemättä. Lisäksi A on toimittanut hoitaneen ortopedin 27.2.2026 lausunnon, jossa ortopedi on kommentoinut Vakuutuslautakunnan hankkimassa asiantuntijalausunnossa esitettyjä seikkoja.  

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toistaa aiemman kantansa ja katsoo, ettei korvauspäätöksen muuttamiselle ole aihetta.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 15.3.2023–26.2.2026.

A hakeutui 15.3.2023 ortopedin vastaanotolle vasemman olkapään vamman vuoksi. A:n jalka oli livennyt 14.3.2023 kerrostalon rappusissa ja A kaatui suoraan vasemman olkapäänsä päälle. Tutkittaessa ei todettu verenpurkaumaa. Lihaksisto vaikutti symmetriseltä. Olkavarsi nousi etu- ja sivukautta 30 astetta.

Magneettitutkimuksessa 21.3.2023 todettiin koko ylemmän lapalihasjänteen ja alemman lapalihasjänteen kattava kiertäjäkalvosinrepeämä, joka oli pääosin läpäisevä. Alemmassa lapalihaksessa oli vammaan sopivaa turvotusta. Kiertäjäkalvosimen lihasten volyymi oli säilynyt varsin hyvin, niissä todettiin kuitenkin gradus 1 tason rasvajuosteita. Myös olkanivelen rustopinnat olivat säilyneet varsin hyvin. Olkaluu sijaitsi hieman normaalia taaempana ja olkalisäke-solisluunivelessä todettiin nivelrikkoa. Hartialihaksessa oli lievää ruhjeturvotusta.

A:lle haettiin 22.3.2023 maksusitoumusta kiertäjäkalvosimen korjausleikkaukseen. Ortopedi totesi, että kiertäjäkalvosimen lihaksisto oli hyvässä kunnossa eikä vetäytymistä ollut tapahtunut. Ikävuosista huolimatta myöskään olkanivelen nivelrikkoa ei todettu.

Kiertäjäkalvosimen repeämä korjattiin 11.4.2023 leikkauksessa. Nivelkuopan ja olkaluun rustot olivat paikka paikoin ohentuneet ja nukkaantuneet. Ylemmän lapalihaksen kiinnityskohdassa oli laaja repeämä ja jänne oli vetäytynyt. Myös alemmassa lapalihaksessa oli laaja repeämä.

A sai leikkauksen jälkeen fysioterapiaa. Fysioterapiakäynneillä toipumisen kuvattiin edenneen varsin hitaasti. Viimeisellä fysioterapiakäynnillä 31.8.2023 etunosto ja sivuloitonnus olivat erittäin rajalliset, mutta olkapää oli kivuton.

A hakeutui 8.5.2024 ortopedin vastaanotolle haitta-arvioon. Tutkittaessa olkapään aktiiviset liikeradat olivat kuormittamattomina etukautta 160 astetta ja sivukautta 140 astetta, mutta olkapää ei kestänyt kuormitusta lähes lainkaan. Esimerkiksi 2 kilogramman painon nostaminen suoraan ylöspäin ei onnistunut. Sisäkierto oli jäykkä ja supistunut.

A:lle tehtiin 14.5.2024 uusi magneettitutkimus. Ylempi ja alempi lapalihasjänne olivat vetäytyneet lähes olkanivelen tasolle saakka ja niissä todettiin lihassurkastumaa ja rasvoittumista. Ylemmän lapalihaksen lihasaitiossa oli kohtalaista surkastumista ja luokan 2 tasoista rasvoittumista. Alemmassa lapalihaksessa todettiin vahva-asteista surkastumista tai rasvoittumista.

Ortopedin vastaanotolla 17.5.2024 olkanivelen liikelaajuudet olivat aiempaa vastaavat. A:lle tehtiin fysioterapialähete.

A oli uudelleen ortopedin vastaanotolla 22.11.2024, jolloin olkapään aktiivinen nosto etukautta pysähtyi vaakatasoon. Sivukautta olkavarsi nousi 30 astetta. A kuvasi koko olkanivelen ympärillä puutumisen tunnetta sekä välillä säteilykipua ja puutumista koko vasempaan yläraajaan. Olan, lavan ja olkavarren seudun lihasmassa oli selvästi surkastunut ja heikentynyt. Vasen käsi oli jäänyt apukäden asemaan. Ortopedin arvion mukaan kyseessä oli 75 prosentin toimintakyvyn alenema. Olkapään toimintakyvyn parantamiseksi ei ollut tarjolla hoitoja.

Ortopedin 26.2.2026 lausunnon mukaan kyseessä oli laaja tapaturmainen kiertäjäkalvosinvaurio, joten leikkaukseen ryhdyttiin pian vamman jälkeen. Ortopedin mukaan ei ole ihmeteltävää, että saman lääkärin tutkimana ja ilman mitään ilmoitettua syytä liikelaajuudet olivat aivan olemattomat 22.11.2024 käynnillä. Ei ole tavatonta, että leikkauksen jälkeen kiinnitykset pettävät. Magneettitutkimuksessa 14.5.2024 todettiin yksiselitteisesti, että ylempi ja alempi lapalihasjänne vetäytyivät yhdessä lähes olkanivelen tasolle. Lopuksi ortopedi toteaa, että A saattaisi hyötyä käänteisestä olkanivelen tekonivelestä. A:lle suositeltiin asiaan perehtyneen ortopedin arviota.

Asiantuntijalausunto

Vakuutuslautakunta on pyytänyt asiassa asiantuntijalausunnon dosentti, LKT, DI, kirurgian, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Aarne Kiviojalta, jolla on myös liikennelääketieteen erityispätevyys.

Kivioja käy lausunnossaan läpi tapahtumatietoja ja Vakuutuslautakunnalle toimitettua lääketieteellistä selvitystä. A:lla todettiin tapaturman jälkeen kiertäjäkalvosimen laaja vaurio, joka tulkittiin tapaturmaperäiseksi. Olkavarren puutteellinen liike todettiin heti vamman jälkeisenä päivänä, mutta tämän jälkeen ei ole tilakuvauksia ennen leikkausta.

Kivioja toteaa, että vammamekanismina kaatuminen olkapään päälle voi aiheuttaa myös terveeseen olkapäähän kiertäjäkalvosimen repeämän. Vakuutettu oli tapahtumahetkellä 70-vuotias. On luonnollista, että tällä iällä on jonkinasteisia rappeumamuutoksia. Niitä on lueteltu myös 21.3.2023 magneettitutkimuksessa: kiertäjäkalvosimen lihaksissa oli gradus 1 tason rasvajuosteet, olkanivelen rustopinnat eivät olleet säilyneet täydellisesti, olkaluu sijaitsi hieman normaalia taaempana ja olkalisäke-solisluunivelessä oli nivelrikkoa.

Kivioja pohtii, miksi leikkaus tehtiin niin kiireellisesti alle kuukauden kuluttua vammasta. Tavanomaisesti olisi voitu seurata muutaman kuukauden ajan tilannetta, joka olisi voinut korjaantua spontaanisti. Ennen leikkausta ei ole kuin yksi tilakuvaus ensikäynniltä, joten tilanteen korjautumista ei voi arvioida.

Runsaan vuoden kuluttua vammasta ja leikkauksesta A sai 8.5.2024 käden etu- ja sivukautta lähes ylös asti, vaikka taustalla oli merkittävä kiertäjäkalvosimen vaurio. Kiviojan mukaan on erikoista, että samana lääkärin tutkimana ja ilman mitään ilmoitettua syytä tai tapaturmaa liikelaajuudet olivat olemattomat puoli vuotta myöhemmin eli 22.11.2024.

Kivioja toteaa, että runsaan vuoden kuluttua kontrollimagneettitutkimuksessa 14.5.2024 todettiin merkittävä kiertäjäkalvosimen lihasten vetäytyminen, rasvoittuminen ja surkastuminen tavalla, jota ei todettu heti vamman jälkeen otetussa magneettitutkimuksessa. Näin ollen tilanteen huononeminen on nopeutensa puolesta tulkittava ensisijaisesti vammasta, ei ikääntymisestä tai rappeutumisesta johtuvaksi. Kiviojan mukaan kahden magneettikuvauksen vertailu siis osoittaa, että merkittävin muutos on tapahtunut niiden välisenä aikana. Vaikka ensimmäisessä magneettikuvassa onkin todettu rasvajuosteita, ei niitä voida pitää oleellisesti vammojen syntymiseen vaikuttaneena tekijänä, paranemisen pitkittymiseen kylläkin.

Kivioja toteaa, että haittaluokituksessa jälkitila ei yllä korvattavalle tasolle, jos olkavarsi nousee etukautta yli 120 astetta. Tässä tapauksessa on kuitenkin huomioitava, että vaikka käsi nousee melkein normaalisti, on siitä voima poissa. Kiviojan arvion mukaan haittaluokka voisi vastata haittaluokkaa 1 haittaluokituksen kohdan 1.3 (Yläraajat kokonaisuutena) mukaisesti arvioituna.

Lopuksi Kivioja toteaa, että ovat tiedot sen verran ristiriitaisia, että toiseenkin johtopäätökseen voisi tulla.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse siitä, onko A:lle jäänyt 14.3.2023 vahinkotapahtuman seurauksena yksityistapaturmavakuutuksesta korvattavaa pysyvää haittaa.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutusehdot

Sovellettavien yksityistapaturmavakuutusehtojen, voimassa 1.1.2021 alkaen, kohdan 3.4 (Rajoitukset korvauksen maksamiseen) mukaan, jos korvattavasta vakuutustapahtumasta riippumattomat seikat ovat olennaisesti vaikuttaneet vamman tai sairauden syntyyn tai sen paranemisen pitkittymiseen, maksetaan hoitokuluja, päivärahaa ja haittakorvausta siltä osin kuin hoidon, työkyvyttömyyden tai haitan on lääketieteellisen tietämyksen perusteella katsottava aiheutuneen korvattavasta vakuutustapahtumasta.

Kohdan 9.2 (Rajoitukset) mukaan vakuutuksesta ei korvata
- […]
- tapaturmasta riippumatonta sairautta, vammaa, vikaa tai tuki- ja liikuntaelimistön rappeutumista, vaikka se olisi ollut oireeton ennen tapaturmaa
- […].

Kohdan 13.1 (Pysyvän haitan määritelmä) mukaan pysyvällä haitalla tarkoitetaan lääketieteellisesti arvioitua yleistä pysyvää haittaa, joka tapaturmasta aiheutuu vakuutetulle. Pysyvää haittaa määritettäessä huomioidaan ainoastaan tapaturmasta aiheutuneen vamman laatu ja siitä aiheutuva toiminnallinen haitta, ei vammautuneen yksilöllisiä olosuhteita, kuten ammattia tai harrastuksia. Pysyvää haittaa määritettäessä ei huomioida vakuutetun niitä vikoja tai sairauksia, jotka eivät johdu tästä korvattavasta tapaturmasta.

Pysyvän haitan suuruus määritetään vahinkohetkellä voimassa olleen valtioneuvoston antaman työtapaturma- ja ammattitauti lakiin perustuvan haittaluokitusasetuksen mukaisesti. Haittaluokituksessa vammat on jaettu vaikeusasteen mukaisiin haittaluokkiin 1–20. Haittaluokka yksi vastaa viiden prosentin lääketieteellistä haittaa ja seuraavat luokat kukin viisi prosenttiyksikköä korkeampaa haittaa. Haittaluokka 20 vastaa täyttä 100 prosentin haittaa.

Haittaluokka-asetus 768/2015

Haittaluokituksen kohdan 1 (Yläraajat) mukaan tässä kohdassa mainitut haittaluokat tarkoittavat oikeaa tai parempaa kättä. Vasemman tai huonomman yläraajan haittaluokat ovat yhtä haittaluokkaa alempia, paitsi luokassa 1, jota ei alenneta.

Kohdan 1.2 (Yläraajat, paitsi sormet) mukaan, kyseessä on haittaluokka 2, jos olkavarsi nousee etukautta korkeintaan 120 astetta. Kun olkavarsi nousee etukautta korkeintaan 90 astetta, haittaluokka on 3.

Kohdan 1.3 (Yläraajat kokonaisuutena) mukaan näitä arvioperusteita käytetään, jollei yksityiskohtaisiin vammanimikkeisiin vertaamalla voida päästä haittaa kuvaavaan tulokseen. Arviointi koskee yhdestä yläraajasta aiheutuvaa haittaa.

Kyseessä on yläraajan lievä toiminnanvajaus ja haittaluokka 0–3, kun karkea voima vähän alentunut, näppäryys vähän alentunut, mutta raajalla voi kuitenkin kirjoittaa, napittaa ja ommella. Liikkuvuus vähän rajoittunut.

Asian arviointi

1. Syy-yhteyden arviointi

Tapauksessa on riitaa erityisesti siitä, onko 11.4.2023 leikkauksen jälkeinen kudosrakenteiden pettäminen syy-yhteydessä tapaturmaan vai johtuuko se tapaturmasta riippumattomista olkapään kudoshaurastumista, joita ei korvata yksityistapaturmavakuutuksesta.

Suomen voimassa olevan oikeuden mukaan korvauksenhakijan velvollisuutena on näyttää toteen vakuutuksesta korvattavan vahinkotapahtuman, esimerkiksi tapaturman, sattuminen sekä tapaturman ja korvausvaatimuksen perusteena olevan vamman välinen syy-yhteys.

Sen arvioiminen, onko yksityistapaturmavakuutukseen perustuvan korvausvaatimuksen perusteena oleva vamma korvattavuuteen oikeuttavassa syy-yhteydessä tapaturmaan, perustuu vallitsevaan lääketieteelliseen tietoon kyseiselle vammalle tyypillisestä ja riittävästä tapaturmamekanismista sekä erikseen kussakin yksittäistapauksessa vaurioituneista kudoksista tehtyihin havaintoihin. Sen sijaan syy-yhteyttä ei voida pitää todistettuna pelkästään ajallisen yhteyden perusteella eli sen perusteella, että vammautuminen on käynyt ilmi tapaturman jälkeen.

Asiassa saadun selvityksen mukaan A loukkasi 14.3.2023 vasenta olkapäätään liukastuttuaan kellarin portaissa. Ensimmäisen lääkärikäynnin käyntikertomuksen 15.3.2023 mukaan A oli kaatunut suoraan vasemman olkapäänsä päälle. Olkavarsi nousi etu- ja sivukautta vain 30 astetta. Magneettitutkimuksessa 21.3.2023 todettiin laaja kiertäjäkalvosimen vaurio, joka käsitti ylemmän sekä alemman lapalihasjänteen. Kiertäjäkalvosimen vaurio korjattiin 11.4.2023 leikkauksessa. Kontrollimagneettitutkimuksessa 14.5.2024 korjatut kiertäjäkalvosimen jänteet olivat vetäytyneet lähes olkanivelen tasolle. Kiertäjäkalvosimen lihaksissa todettiin merkittävää rasvoittumista ja surkastumista. Vakuutusyhtiö on pitänyt näitä muutoksia tapaturmasta riippumattomina sairausperäisinä löydöksinä.

Vakuutuslautakunta viittaa käytössään olevaan lääketieteelliseen selvitykseen sekä hankkimaansa asiantuntijalausuntoon ja toteaa, että kaatuminen suoraan olkapään päälle seisomakorkeudelta voi aiheuttaa myös terveen kiertäjäkalvosimen jänteen repeämän. Myös tässä tapauksessa kiertäjäkalvosimen vaurio sopii tapaturmassa aiheutuneeksi. Ensikäynnillä todettiin merkittävä liikerajoitus, ja ensimmäisessä magneettitutkimuksessa 21.3.2023 kiertäjäkalvosimen lihasten volyymi oli säilynyt varsin hyvin. Kontrollimagneettitutkimuksessa 14.5.2024 taas todettiin merkittävä kiertäjäkalvosimen lihasten vetäytyminen, rasvoittuminen ja surkastuminen tavalla, jota ei todettu heti vamman jälkeen otetussa magneettitutkimuksessa. Magneettitutkimusten 21.3.2023 ja 14.5.2024 vertailu osoittaa, että merkittävin muutos on tapahtunut tutkimusten välisenä aikana. Vakuutuslautakunta katsoo hankkimansa asiantuntijalausunnon perusteella, että tilanteen huononeminen on nopeutensa puolesta tulkittava ensisijaisesti tapaturmasta, eikä ikääntymisestä tai rappeumasta johtuvaksi. Vaikka ensimmäisessä magneettitutkimuksessa todettiin kiertäjäkalvosimen lihasten gradus 1-tasoisia rasvajuosteita, ei niitä voida pitää olennaisesti vammojen syntymiseen vaikuttaneena tekijänä. Asiantuntijalausunnon mukaan ne ovat kuitenkin todennäköisesti vaikuttaneet paranemisen pitkittymiseen.

Koska todettu kiertäjäkalvosimen lihasten tilanteen huononeminen on kuitenkin katsottava ensisijaisesti tapaturmasta johtuvaksi, asiassa tulee arvioitavaksi, miltä osin pysyvän haitan on lääketieteellisen tietämyksen perusteella katsottava aiheutuneen korvattavasta vakuutustapahtumasta.

1. Pysyvän haitan arviointi

Tapaukseen sovellettavien vakuutusehtojen mukaan pysyvällä haitalla tarkoitetaan tapaturman aiheuttamaa lääketieteellisesti arvioitua yleistä haittaa, joka vammasta aiheutuu vakuutetulle. Haittaa määritettäessä otetaan huomioon ainoastaan vamman laatu, ei vakuutetun yksilöllisiä olosuhteita, kuten ammattia tai harrastuksia. Pysyvää haittaa määritettäessä ei huomioida myöskään vakuutetun niitä vikoja tai sairauksia, jotka eivät johdu tästä korvattavasta tapaturmasta. Haitan määrittämisessä käytetään tapaturmavakuutuslainsäädäntöön perustuvaa haittaluokitusta, tässä tapauksessa haittaluokka-asetusta 768/2015.

Vakuutuslautakunta toteaa, että riita-asian ratkaisemisessa ei olla sidottuja hoitavien lääkärien haittaluokasta esittämiin näkemyksiin. A:lle vahinkotapahtumasta mahdollisesti jääneen pysyvän haitan määrää arvioidaan objektiivisesti potilasasiakirjoista ja muusta selvityksestä saatavien tietojen nojalla.

A on vielä toukokuun 2024 vastaanottokäynneillä saanut nostettua käden etu- ja sivukautta lähes ylös asti, mutta käden voima oli heikko. Vastaanotolla 22.11.2024 olkanivelen nosto etukautta onnistui vain vaakatasoon, vaikka liikelaajuuden alenemisen taustalla ei kuvattu mitään uutta syytä tai uutta tapaturmaa. Vakuutuslautakunnalle ei ole toimitettu lääketieteellistä selvitystä olkapään liikelaajuuksista 22.11.2024 jälkeen. Lääketieteellisissä selvityksissä ei mainita A:n kätisyyttä, joten A on ilmeisesti oikeakätinen.

Vakuutuslautakunta toteaa, että A:lla todettiin 21.3.2023 magneettitutkimuksessa ja leikkauksessa tapaturmasta riippumattomina sairausperäisinä löydöksinä kiertäjäkalvosimen lihasten rasvajuosteet, olkanivelen rustopintojen ohenemista ja olkalisäke-solisluunivelen nivelrikkoa. Lisäksi olkaluu sijaitsi hieman normaalia taaempana.

Vakuutuslautakunta katsoo esitetty lääketieteellinen selvitys sekä hankkimansa asiantuntijalausunto huomioiden, ettei olkapään nykytila selity yksinomaan tapaturman jälkitilalla, vaan kiertäjäkalvosinrepeämän paranemisen pitkittymiseen ja leikkaushoidon lopputulokseen ovat todennäköisesti myötävaikuttaneet myös edellä mainitut tapaturmasta riippumattomat sairausperäiset löydökset. Kun kuitenkin huomioidaan tapaturmaan yhdistettävissä oleva liikelaajuuden aleneminen ja käden voimattomuus, Vakuutuslautakunta katsoo, että tapaturman seurauksena aiheutunut pysyvä haitta vastaa haittaluokituksen kohdassa 1.3 tarkoitettua yläraajan lievää toiminnanvajausta ja haittaluokkaa 1.

A on vielä vedonnut siihen, ettei Vakuutuslautakunnan käyttämä asiantuntija ole tutkinut häntä.

Vakuutuslautakuntaa koskevan FINEn ohjesäännön 9 §:n mukaan Vakuutuslautakunta voi omasta aloitteestaan kuulla asiantuntijaa tai hankkia asiantuntijalausunnon. Tässä tapauksessa Vakuutuslautakunta on hankkinut lääketieteellisen asiantuntijalausunnon dosentti, LKT, DI, kirurgian, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Aarne Kiviojalta. Vakuutuslautakunta toteaa, että lääketieteellinen asiantuntijalausunto hankitaan osapuolten toimittamasta asiakirjaselvityksestä ilmenevän lääketieteellisen seikaston selvittämiseksi, eivätkä Vakuutuslautakunnan käyttämät lääketieteelliset asiantuntijat milloinkaan tutki vakuutettua.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö maksaa pysyvästä haitasta haittaluokan 1 mukaisen korvauksen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Luukkonen
Sihteeri Ylönen

Jäsenet:

Korkeamäki
Kummoinen
Rahijärvi
Sibakov