Tapahtumatiedot
Lääkevahinkoilmoituksen 6.8.2024 mukaan A:lle (s. 1983) aloitettiin vuonna 2010 harhaluuloishäiriön takia Risperdal Consta -injektiolääkitys (vaikuttava aine risperidoni). Lääkitys lopetettiin vuonna 2023. A:lla todettiin 2.4.2024 testosteronin puutos eli hypogonadismi. Tila todettiin testosteroniarvojen laskemisen ja kohonneiden prolaktiiniarvojen myötä. A:lle vuosien aikana tehtyjen verikokeiden tulokset osoittavat, että arvot ovat heitelleet lääkkeestä johtuen. Kaikki A:lla ilmenneet selittämättömät oireet johtuivat alhaisista testosteroniarvoista sekä huomattavan korkealla olevista prolaktiiniarvoista. A kokee, että hän on joutunut kärsimään asian takia. Lisäksi injektiot aiheuttivat A:lle olkavarsien ajoittaisen kipuilun, johon hän joutui välillä ottamaan kipulääkkeitä. Lisäksi lääkkeet nostivat A:n painoa.
Vakuutusyhtiö antoi asiassa korvauspäätöksen 29.4.2025. Yhtiö totesi, että Risperdal Consta -injektiot annettiin A:n kumpaankin olkavarteen, mistä seurasi pistokohtien ohimenevää kipua. Yhtiö katsoi, että pistoskohtien ohimenevät kivut olivat lääkevahinkovakuutuksen vakuutusehdoissa tarkoitettuja kohtuudella siedettäviä haittavaikutuksia, joista ei voitu maksaa korvausta. Yhtiö totesi, että risperidonin ei tiedetä vaikuttavan testosteronin tuotantoon ja sen seurauksena veren testosteronipitoisuuteen, vaan kysymyksessä on lääkityksestä riippumaton sairausperäinen oire. Yhtiö ei maksanut A:lle lääkevahingosta korvausta.
Asiakkaan valitus
A on tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta. A vaatii, että hänelle maksetaan kohtuullinen määrä korvausta kärsimyksestä ja pysyvistä haitoista.
A toteaa, että Risperdal Consta -injektiot ovat aiheuttaneet hänelle useita kertoja jonkin asteisen neuroleptisyndrooman, josta hän on selvinnyt, koska hän on pitänyt huolta fyysisestä ja henkisestä kunnostaan. A on ilmoittanut hoitolaitoksille neuroleptisyndroomasta 4.5.2017 ja 27.12.2019. Viimeisimmästä ilmoituksesta ei ole merkintöjä OmaKanta-palvelussa muuta kuin siltä osin, että A on ollut paikalla. A on saanut selville, että injektiot aiheuttavat tällaista.
A:n mukaan raajakipu on tullut vuosien varrella annetuista injektioista. Olkavarsiin injektioitiin yli 300 kertaa lääkettä. Välillä pistokset annettiin pakaralihakseen tarkoitetulla neulalla olkavarteen, mistä aiheutui A:lle tarpeetonta kipua. A:n olkapäät eivät enää kestäneet, ja hän joutui syömään pitkän aikaa särkylääkkeitä. A:n olkavarsissa on edelleen ajoittain kipuja. Lisäksi lääkkeet ovat aiheuttaneet käsien tärinää.
A katsoo, että prolaktiiniarvot olivat koholla lääkkeiden takia vaikuttaen testosteroniarvoihin. Hypogonadismin todettiin johtuvan lääkkeistä. Testosteroniarvot normalisoituivat testosteronihoidon myötä. A katsoo, että kaikki nämä lääkkeet aiheuttavat enemmän tai vähemmän haittaa hänen testosteroniarvoilleen. A:lle on kerrottu, etteivät kaikki saa tällaisia haittoja. A:lle määrättiin Sildenafil-lääkettä erektiohäiriön hoitoon, sillä psyykenlääkkeet aiheuttavat sen, ettei hän saa kunnollista erektiota. A on käsittänyt, että pielessä olevat arvot voivat aiheuttaa lisääntymiskyvyn menetyksen ja aiheuttaa vaikeita seksuaalihäiriöitä lääkkeiden käyttäjille. Ilman lääkkeitä A:n erektiot ja testosteroniarvot ovat olleet ihan normaalit.
Lisäkirjelmässään A toistaa ratkaisusuosituspyynnössä esittämänsä asiat.
A tilasi endokrinologian poliklinikalta itseään koskevat potilaskertomukset, jotka hän toimitti Vakuutuslautakunnalle. A:n mukaan poliklinikka toimitti kaiken muun, mutta salassapidettävää lausuntoa se ei toimittanut. Lausunnossa mainitaan, että oireet johtuivat lääkkeistä.
Vakuutuslautakunta varasi A:lle mahdollisuuden toimittaa 27.12.2019 potilaskertomus. A totesi, ettei hänellä ole tätä tietoa. A kertoo, että hän ilmoitti neuroleptisyndroomasta lääkärille kirjeitse vuonna 2019 sekä suullisesti 27.12.2019 tapaamisessa.
Vakuutusyhtiön vastine
Hypogonadismi
Yhtiö toteaa, että Risperdal Consta -valmisteen pakkausselosteessa valmisteen ei mainita vaikuttavan veren testosteronipitoisuuteen. Sen sijaan valmisteen yleisenä haittavaikutuksena mainitaan suurentunut prolaktiinihormonin pitoisuus. Prolaktiinipitoisuuden kohoamiseen voi joillakin potilailla liittyä myös veren testosteronipitoisuuden alenemista.
A:lle määrättiin pitkäkestoinen Risperdal Consta -lääkitys vuonna 2010. Yhtiön käytössä olevissa potilasasiakirjamerkinnöissä A:n veren testosteronipitoisuuden aleneminen mainitaan ensimmäisen kerran 30.6.2023. A lopetti injektiolääkityksen lokakuussa 2023. Joulukuun 2023 potilasasiakirjamerkintöjen mukaan A:n testosteroniarvo oli edelleen laskenut lääkkeen lopettamisesta huolimatta, minkä vuoksi vaivan ei enää katsottu liittyvän lääkitykseen.
Vakuutusyhtiön käytössä olevista merkinnöistä ilmenee, että A:lla on ilmennyt laboratoriokokeissa kohonnut prolaktiinipitoisuus, joka on kuitenkin kääntynyt laskuun risperidonilääkityksen vaihduttua paliperidoniin (Xeplion). Sen sijaan A:n testosteronitasot eivät korjaantuneet lääkityksen vaihdolla.
Yhtiö katsoo asiakirjoista saadun selvityksen perusteella, että A:lla todettu hypogonadismi ei ole todennäköisesti aiheutunut hänen käyttämästään Risperdal Consta -valmisteesta. Kyse ei siten ole vakuutusehdoissa tarkoitetusta lääkevahingosta.
Olkavarsien kivut
A kertoi 20.7.2023 hoitokäynnillä kärsivänsä injektiolääkityksen aiheuttamasta olkapäiden/olkavarsien kivusta. 18.6.2024 merkintöjen mukaan kipua oli ilmennyt oikeassa olkavarressa paikallisesti injektion pistokohdassa. Injektiolääkityksen loputtua tilanne oli mennyt parempaan suuntaan.
A on saanut Risperdal Consta -injektioita kahden viikon välein vuodesta 2010 alkaen. Olkavarsien kiputilan tarkka alkamisajankohta jää yhtiön käytössä olevien potilasasiakirjamerkintöjen valossa epäselväksi. Injektiohoitoon liittyvä ohimenevä pistoskohdan paikallinen kipu on hyvin tavallista. Yhtiö katsoo, että kyse on tältä osin vakuutusehtojen kohdassa 6.1 tarkoitetusta kohtuudella siedettävästä haittavaikutuksesta.
Sen sijaan kesäkuussa 2024 eli injektiolääkityksen lopettamisen jälkeen A:lla ilmenneiden olkapään kipujen syy jää potilasasiakirjojen valossa epäselväksi. Vastaanotolla 18.6.2024 ei todettu kliinisesti mitään erityistä. Yhtiö katsoo, ettei asiassa ole näyttöä siitä, että A:lla ilmenneet pitkittyneet kivut liittyisivät A:n saamaan injektiolääkitykseen.
Neuroleptisyndrooma
A on kertonut ratkaisusuosituspyynnössään, että Risperdal Consta -injektiot ovat aiheuttaneet hänelle useita kertoja jonkinasteisen neuroleptisyndrooman. A viittaa tältä osin 4.5.2017 sekä 27.12.2019 kirjauksiin, joista yhtiölle on toimitettu ensimmäinen. A kertoi 4.5.2017 vastaanotolla kärsineensä pitkään huonon olon tuntemuksista, käsien vapinasta, hermostuneisuudesta, sydämen tykytyksestä sekä keskittymiskyvyn heikentymisestä. A kertoi oireiden helpottaneen ketiapiinilääkityksen lopettamisen myötä.
Yhtiön käytössä olevissa potilasasiakirjamerkinnöissä ei ole muita merkintöjä kyseisistä oireista. Oireiden alkamisajankohta, kesto, vaikeusaste ja niiden yhteys A:n käyttämiin lääkityksiin jäävät kokonaisuudessaan epäselviksi, eikä kyseessä ole yhtiön näkemyksen mukaan tältäkään osin vakuutusehdoissa tarkoitetusta lääkevahingosta.
Lääketieteellinen selvitys
Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 13.1.2007—14.11.2024.
16.6.2010 päivätyn potilaskertomuksen mukaan A:lla on diagnoosina harhaluuloisuushäiriö. Lääkityksenä oli Risperdal Consta -injektiot, jotka annettiin kahden viikon välein. A oli ollut sairaalassa valvonnassa.
3.3.2011 päivätyn terveyskeskuslääkärin tekstin mukaan A:lla oli säännöllisenä lääkityksenä Risperdal Consta -injektiot, jotka annettiin kahden viikon välein. A kertoi, että hänen oikean jalkansa reiden ulkosyrjä oli kipeytynyt neljä viikkoa aiemmin ilman traumaa. Lisäksi kipua oli polven ulkosyrjällä ja ajoittain myös oikeassa pohkeessa. Lääkäri epäili ensisijaisesti, että kyse oli hermojuurioirehdinnasta. Lisäksi A:n kanssa keskusteltiin siitä, voisiko Risperdal Consta -injektioiden laittaminen pakaraan olla oireiden syynä. A oli saanut viimeisimmät injektiot olkapäihin, mutta hermojuurioiretta oli edelleen.
4.5.2017 päivätyn psykoosiosaston poliklinikan tekstin mukaan A tuli vastaanotolle, koska hän oli lähettänyt lääkärille kirjeen, jossa hän oli selostanut kokemiaan somaattisia oireita. A oli kertonut, että hänellä oli ollut pitkän aikaa huonon olon tuntemuksia eli käsien vapinaa, hermostuneisuutta, sydämen tykytystä sekä keskittymiskyvyn heikentymistä. A kertoi, että hän oli lopettanut Ketipinor-lääkityksen, minkä myötä oireet olivat helpottuneet.
27.12.2019 päivätyn potilaskertomuksen mukaan A sai Risperdal Consta -injektion olkavarteen. A kertoi, että hänellä oli ollut paniikkikohtauksia. A oli seurannut näitä puolen vuoden ajan. A sai kohtauksia 1–3 kertaa viikossa. Kohtaukset tulivat lähes aina ilta-aikaan kotona ollessa. A kertoi, että hänen sykkeensä nousi tällöin 130 lyöntiin minuutissa.
20.7.2023 päivätyn psykoosien hoidon poliklinikan tekstin mukaan A tuli poliklinikalle Risperdal Consta -injektion laittamista varten. A:lle oli lisäksi sovittu toisen lääkärin tapaaminen, koska hän oli valittanut injektioista aiheutuneista olkapäiden kivuista. Lisäksi A:lla oli todettu kesäkuussa 2023 matala testosteronipitoisuus. A kertoi lukeneensa internetistä tutkimuksia, joissa oli kuvattu risperidonilla voivan olla hormonaalisia vaikutuksia ja mahdollisesti myös vaikutusta testosteronipitoisuuteen. A oli tästä huolissaan. A:lle vaihdettiin lääkitykseksi Xeplion-injektiot, jolloin pistosväli vaihtui kahdesta viikosta neljään viikkoon.
24.7.2023 päivätyn endokrinologian poliklinikan konsultaatiovastauksen mukaan A oli kertonut keväällä 2023 olkapäiden kivuista injektioalueella ja sittemmin väsyneisyydestä ja ärtyneisyydestä. Mahdollisista erektiovaikeuksista tai seksuaalisesta halukkuudesta ei ollut mainintaa. Laboratoriokokeissa 29.6.2023 S-Testo oli 6.3 nmol/l eli matala. Laboratoriokokeissa 19.7.2023 S-Testo oli ollut 8.1 nmol/l eli edelleen matala. Konsultaatiovastauksen mukaan risperidoni voi alentaa testosteronipitoisuutta. Toisaalta se voi aiheuttaa myös hyperprolaktenemiaa ja tätä kautta testosteronipitoisuuden laskua. Myös Xeplion-lääkkeen vaikuttava aine paliperidoni voi aiheuttaa hyperprolaktenemiaa. Myös monet fysiologiset seikat vaikuttavat testosteronipitoisuuksiin, ja pitoisuus voi vaihdella myös terveillä miehillä. Lisäksi ylipaino ja muut käytössä olevat psyykenlääkkeet voivat vaikuttaa testosteronipitoisuuksiin.
19.10.2023 päivätyn psykoosien hoidon poliklinikan tekstin mukaan A halusi lopettaa Xeplion-injektioiden käyttämisen. Tilalle vaihdettiin olantsapiinilääkitys.
18.12.2023 päivätyn psykoosien hoidon poliklinikan tekstin mukaan A:lta otetuissa laboratoriokokeissa oli todettu, että prolaktiiniarvo oli laskenut. Myös testosteroniarvo oli laskenut, mikä ei lääkärin arvion mukaan selittynyt enää Risperdal- tai Xeplion-injektioilla.
2.4.2024 päivätyn endokrinologian poliklinikan tekstin mukaan heinäkuussa 2023 S-Testo oli ollut 13 nmol/l eli viitearvojen sisällä ja S-PRL 961 mlU/l eli koholla. Syyskuussa 2023 S-Testo oli ollut 9.2 nmol/l eli matala ja S-PRL 400 mlU/l. Joulukuussa 2023 S-Testo oli ollut 6.8 nmol/l ja S-PRL 203 mlU/l. Huhtikuussa 2024 S-Testo oli ollut 10.5 nmol/l. Ajankohtaisesti A:n painoindeksi oli 34.8. A:lta oli karsittu pois lääkkeet, jotka voivat nostaa prolaktiiniarvoa. A kertoi, että hän oli kokenut viime aikoina erektiovaikeuksia, joihin hänelle oli kirjoitettu psykiatrian puolelta Sildenafil-lääkitys. A kertoi, että hän oli käyttänyt vuonna 2007 parin kuurin ajan metanabol-valmistetta lihasten kasvattamiseen, mutta tämän jälkeen hän ei ollut käyttänyt anabolisia steroideja tai muita vastaavia valmisteita. A:lle 7.3.2024 tehdyissä laboratoriokoetutkimuksissa S-Testo oli 9.5 nmol/l ja S-PRL 189 mlU/l. A halusi kokeilla testosteronihoitoa. A sai reseptin Testavan-geeliin.
3.5.2024 päivätyn endokrinologian poliklinikan tekstin mukaan S-Testo oli 9.7 nmol/l, eli se ei ollut juurikaan muuttunut.
18.6.2024 päivätyn terveyskeskuslääkärin tekstin mukaan A kertoi, että risperidonlääkityksen lopettamisen myötä olkapään lihaskipu oli pikkuhiljaa mennyt parempaan suuntaan. Kipua oli edelleen ajoittain. Panadol ja Burana eivät auttaneet kipuun. A ei osannut kertoa, kuinka voimakas kipu oli, mutta se ärsytti häntä. Kliinisessä tutkimuksessa ei todettu epänormaaleja löydöksiä.
7.8.2024 päivätyn psykoosien hoidon poliklinikan loppuarvion mukaan A:lla oli taustalla osastojaksoja sairaalassa. Vuosien 2008–2010 aikana A oli ollut sairaalassa oikeuspsykiatrisena potilaana. Viimeisin osastojakso oli ollut vuonna 2011.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kyse siitä, onko A:lla ilmenneissä olkapäiden pistoskohtien lyhytaikaisissa kivuissa kyse vakuutusehtojen tarkoittamasta kohtuudella siedettävästä haittavaikutuksesta. Asiassa on myös kyse siitä, ovatko A:lla todettu hypogonadismi ja A:lla ilmenneet olkapäiden pitkittyneet kivut Risperdal Consta -injektioiden aiheuttama lääkevahinko. Lisäksi asiassa on kyse A:n ilmoittamista neuroleptisyndroomista.
Sovellettavat vakuutusehdot
Sovellettavien lääkevahinkovakuutusehtojen (voimassa 1.1.2023 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä, ehtojen kohdassa 2 tarkoitettu lääke on todennäköisesti aiheuttanut.
Ehtojen kohdan 6.1 mukaan lääkevahinkoa ei korvata ei korvata, jos se tai lääkkeen aiheuttama osa vahingosta olisi kohtuudella pitänyt sietää lääkkeen käytön haittavaikutuksena seuraavat seikat huomioon ottaen:
- hoidetun tai rokotteella tai muulla lääkkeellä ennaltaehkäistävän sairauden laatu ja vaikeusaste
- vahingonkärsineen yleinen terveydentila
- asiantuntijan mahdollisuus ennakoida lääkkeen vaikutukset ja
_ muut vastaavat seikat.
Asian arviointi
Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan henkilövahinko, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Tämä tarkoittaa, että vahingolla voi olla useita mahdollisia syitä, mutta lääkkeen käyttö on kaikki syyt kokonaisuutena huomioiden todennäköisin. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon lääkkeellä hoidettava sairaus tai vamma, korvauksen hakijan muut sairaudet ja kokonaisterveydentila, hänen saamansa hoito ja hoitotoimenpiteet sekä kyseinen lääke ja muu mahdollinen lääkitys. Syy-yhteys arvioidaan lääketieteellisen tietämyksen ja kokemuksen perusteella. Pelkästään ajallinen yhteys eli se seikka, että oireet ovat ilmaantuneet lääkkeen käytön aikana tai pian käytön jälkeen, ei riitä todistamaan lääkkeen käytön ja vahingon välistä todennäköistä syy-yhteyttä.
1. Olkavarsien kivut
Vakuutusyhtiö on katsonut korvauspäätöksessään ja vastineessaan, että A:n kuvaaman kaltaiset ohimenevät pistoskohdan kivut ovat tavallisia injektiohoidoissa, ja että tältä osin kyse on vakuutusehdoissa tarkoitetusta kohtuudella siedettävästä haittavaikutuksesta. Lisäksi yhtiö on todennut, että A:n kesäkuussa 2024 injektiolääkitysten lopettamisen jälkeen kertomien olkapääkipujen syy jää epäselväksi, jolloin asiassa ei ole osoitettu, että kivut liittyisivät A:n saamaan injektiolääkitykseen.
Vakuutusehtojen kohdan 6.1 mukaan vahinkoa ei korvata, jos se tai lääkkeen aiheuttama osa vahingosta olisi kohtuudella pitänyt sietää lääkkeen käytön haittavaikutuksena huomioon ottaen hoidetun tai rokotteella tai muulla lääkkeellä ennaltaehkäistävän sairauden laatu ja vaikeusaste, vahingonkärsineen yleinen terveydentila, asiantuntijan mahdollisuus ennakoida lääkkeen vaikutukset ja muut vastaavat seikat.
Vakuutuslautakunnan käytössä olevan lääketieteellisen selvityksen mukaan A:lle aloitettiin vuonna 2010 Risperdal Consta -injektiohoito. Pistokset annettiin kahden viikon välein. 20.7.2023 potilaskertomuksessa mainitaan, että A:lle oli sovittu lääkäriaika injektioista aiheutuneiden olkapääkipujen takia. Heinäkuussa 2023 Risperdal Consta -injektiohoito lopetettiin ja tilalle vaihdettiin Xeplion-injektiohoito, joka lopetettiin 19.10.2023. Vastaanottokäynnillä 18.6.2024 A kertoi, että olkapään lihaskiputilanne oli mennyt parempaan suuntaan. Kipuja oli kuitenkin edelleen ajoittain.
Vakuutuslautakunta toteaa, että A:lle on määrätty Risperdal Consta -injektiohoito osastohoitoa vaatineen harhaluuloisuushäiriön takia. Vakuutuslautakunta katsoo, että ottaen huomioon injektiohoidolla hoidetun sairauden laatu ja vaikeusaste A:lla ilmenneet lyhytaikaiset pistokohdan kivut ovat olleet vakuutusehtojen tarkoittamalla tavalla kohtuudella siedettäviä haittavaikutuksia, joista ei edellä kerrotun ehtokohdan mukaan makseta korvausta.
Vakuutuslautakunta toteaa, että A:lla injektiohoitojen jälkeen jatkuneisiin olkapääkipuihin liittyvät lääketieteelliset selvitykset jäävät vähäisiksi. Käytössä olevasta selvityksestä ilmenee ainoastaan 18.6.2024 vastaanotolla tehty kliininen tutkimus, jossa ei todettu epänormaaleja löydöksiä. Lautakunta katsoo käytössään olevan selvityksen perusteella, että A:n ilmoittamien pitkittyneiden olkapääkipujen yhteys Risperdal Consta -injektiohoitoon jää näyttämättä.
2. Hypogonadismi
Vakuutuslautakunnan käytössä olevan lääketieteellisen selvityksen perusteella A:lle aloitettiin vuonna 2010 Risperdal Consta -injektiohoito, jossa pistokset annettiin kahden viikon välein. Kesäkuussa 2023 A:lla todettiin laboratoriokokeissa matala testosteronitaso. Heinäkuussa 2023 mitattu prolaktiiniarvo oli koholla. Lisäksi Risperdal Consta -injektiohoito vaihdettiin Xeplion-injektiohoitoon. Lokakuussa 2023 injektiohoidot lopetettiin kokonaan. Injektiohoitojen lopettamisen jälkeen prolaktiiniarvo normalisoitui, mutta testosteronitaso pysyi edelleen matalana. Endokrinologian poliklinikan 2.4.2024 potilaskertomuksen mukaan A kertoi, että hän oli käyttänyt vuonna 2007 jonkin aikaa metanabol-valmistetta lihasten kasvattamiseen, mutta tämän jälkeen hän ei ollut käyttänyt anabolisia steroideja tai muita vastaavia valmisteita.
Vakuutuslautakunta toteaa, että Risperdal Consta -injektiohoito on mahdollinen syy A:lla todetulle testosteronin puutokselle. Lautakunta katsoo, että kilpailevia syitä ovat potilaskertomuksista ilmenevät ylipaino ja A:n ainakin aikaisemmin käyttämät anaboliset steroidit, joita lautakunta pitää todennäköisempinä syinä testosteronin puutokselle kuin Risperdal Consta -injektiohoitoa. Lautakunta katsoo, ettei A:lla todettu testosteronin puutos ole vakuutusehtojen edellyttämällä tavalla todennäköisessä syy-yhteydessä Risperdal Consta -injektiohoidon saamiseen.
3. Neuroleptisyndroomat
A on hakenut korvausta neuroleptisyndroomista, joista hän kertoo raportoineensa terveydenhuoltoon 4.5.2017 ja 27.12.2019.
Vakuutuslautakunnan käytössä olevan selvityksen mukaan A tuli 4.5.2017 psykoosiosaston poliklinikan vastaanotolle, koska hän oli lähettänyt lääkärille kirjeen, jossa hän oli selostanut kokemiaan somaattisia oireita. A kertoi, että hänellä oli ollut pitkän aikaa huonon olon tuntemuksia eli käsien vapinaa, hermostuneisuutta, sydämen tykytystä sekä keskittymiskyvyn heikentymistä. A kertoi, että hän oli lopettanut Ketipinor-lääkityksen, minkä myötä oireet olivat helpottuneet. Risperdal Consta -injektion pistoon liittyvällä 27.12.2019 vastaanottokäynnillä A kertoi, että hänellä oli ollut paniikkikohtauksia. A oli seurannut näitä puolen vuoden ajan. A sai kohtauksia 1–3 kertaa viikossa. Kohtaukset tulivat lähes aina ilta-aikaan kotona ollessa. A kertoi, että hänen sykkeensä nousi tällöin 130 lyöntiin minuutissa.
Asioiden käsittely Vakuutuslautakunnassa perustuu kirjalliseen aineistoon. Korvauksenhakijan tulee esittää näyttö aiheutuneesta vahingosta ja sen syy-yhteydestä lääkkeen käyttöön, eikä tällaiseksi näytöksi riitä pelkkä korvauksenhakijan oma ilmoitus. Yleensä tällaisena näyttönä toimivat sairauskertomukset ja muut lääketieteelliset asiakirjat, jotka on laadittu pian oireiden alkamisen jälkeen, jolloin ne osoittavat, millainen ajallinen yhteys lääkkeenoton ja oireiden välillä on.
Vakuutuslautakunta toteaa, että neuroleptisyndrooma on vakava henkeä uhkaava tila, joka vaatii välitöntä hoitoa. Lautakunnan käytössä olevasta selvityksestä ei ilmene, että A:lla olisi todettu neuroleptisyndrooma. Pelkkä A:n oma ilmoitus ilman ulkopuolista näyttöä oireista ja niiden yhteydestä lääkkeen käyttöön ei valitettavasti täytä niitä lääkevahinkoa koskevia näyttövaatimuksia, jotka korvauksenhakijalle asetetaan. Näin ollen lautakunta pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä asianmukaisena.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Norio
Sihteeri Pippola
Jäsenet
Jokelainen
Järvinen
Mervaala
Soinila