Tapahtumatiedot
A (s. 1986) haki korvausta koronavirusrokotteiden aiheuttamasta lääkevahingosta 26.2.2021 päivätyllä lääkevahinkoilmoituksella.
A sai ensimmäisen annoksen koronavirusrokotetta 8.1.2021 ja toisen annoksen 29.1.2021 Comirnaty-valmisteella (BioN-Tech and Pfizer).
A on kirjannut vahinkoilmoitukseensa seuraavat diagnoosit: R29.8 Muu tai määrittämätön hermojärjestelmän tai luuston ja lihaksiston oire tai sairaudenmerkki sekä R25.1 Määrittämätön vapina.
Vakuutusyhtiö antoi asiassa korvauspäätöksen 29.3.2021. Päätöksen mukaan A oli hakenut korvausta toisen koronavirusrokoteannoksen saamisen jälkeen alkaneesta vapinasta ja raajojen väsymisestä. Yhtiö katsoi, että A:lla todettu vapinaoireilu oli Comirnaty-koronavirusrokotteesta aiheutunut henkilövahinko. Yhtiö maksoi A:lle korvausta lääkevahingon aiheuttamasta tilapäisestä haitasta haittaluokan 2 mukaisesti 1 000 euroa.
Vakuutusyhtiö maksoi A:lle korvausta sairaanhoito- ja muista tarpeellisista kuluista 15.4.2021 päivätyllä korvauspäätöksellään. Lisäksi vakuutusyhtiö antoi 7.5.2021 päivätyn korvauspäätöksen A:n hakemasta ansionmenetyksestä. Yhtiö katsoi, että A oli ollut lääkevahingon johdosta työkyvytön 9.2.—8.3.2021. Vuosiloman ajalta 9.3.—17.3.2021 A oli saanut normaalin kuukausipalkan. Ajalla 18.3.—18.4.2021 A:lle ei ollut voitu lääkevahingon aiheuttamien haittojen vuoksi suunnitella normaalia kolmivuorotyötä. Yhtiö pyysi A:lta vielä lisäselvitystä, jonka vastaanottamisen jälkeen yhtiö maksoi 4.6.2021 A:lle ansionmenetyskorvausta yhteensä 862,5 euroa työntekijämaksuilla ja ennakonpidätyksellä vähennettynä.
A haki 27.11.2021 vahinkoilmoituksella korvausta diagnooseista F51.1 Ei elimellinen liikaunisuus ja R29.8 Muu tai määrittämätön hermojärjestelmän tai luuston ja lihaksiston oire tai sairauden merkki. A:lla epäiltiin myosiittia. Lisäksi A haki korvausta estrogeenin vajauksesta.
Vakuutusyhtiö antoi asiassa korvauspäätöksen 25.8.2022. Yhtiö totesi, että Comirnaty-koronavirusrokotteen tiedetään voivan aiheuttaa ohimenevää, lyhytaikaista oireilua, esimerkiksi lyhytaikaisia lihaskipuja, vapinaa ja väsymystä. Yhtiö katsoi, että A:lla todetut jatkuvat lihaskivut/heikkoudet sekä pitkäaikainen väsymysoireisto ja edelleen jatkuva vapina eivät ole todennäköisesti aiheutuneet Comirnaty-koronavirusrokotteista, eikä rokotteiden ja A:lla ilmenneiden oireiden välillä ollut lääkevahinkovakuutuksen vakuutusehdoissa tarkoitettua todennäköistä syy-yhteyttä. Yhtiön saamien selvitysten mukaan A:lla oli ollut väsymysongelmaa jo ennen koronavirusrokotteiden saamista. A:lle tehdyissä laajoissa ja kattavissa tutkimuksissa ei ollut todettu mitään yksittäistä sairautta väsymys- ja voimattomuusoireiden taustalla. Yhtiö ei maksanut edellä manituista oireista korvausta lääkevahinkovakuutuksesta.
Lisäksi vakuutusyhtiö totesi korvauspäätöksessään, että koronavirusrokotteiden ei tiedetä aiheuttavan estrogeenivajausta. Yhtiö katsoi, ettei estrogeenivajaus liittynyt koronavirusrokotteisiin, eikä maksanut korvausta lääkevahinkovakuutuksesta.
A haki vakuutusyhtiön korvauspäätöksiin muutosta. Vakuutusyhtiö totesi 16.10.2024 antamassaan korvauspäätöksessä, että A:lle oli asetettu päädiagnooseiksi Covid-19-virusinfektion jälkitila sekä virusinfektiota seuraava väsymysoireisto. A oli sairastanut rino- ja enterovirusinfektiot loppuvuodesta 2020. A:lle suoritetussa laajassa CV19AbL-verikokeessa tulosten todettiin viittaavan aiemmin sairastettuun koronavirusinfektioon. Vallitsevan lääketieteellisen tietämyksen perusteella koronavirusrokotteet eivät aiheuta long covid -oireistoa, joka on COVID-19-infektion jälkitila. Yhtiö totesi väsymysoireiston osalta, että A:lla ilmenneiden väsymyksen ja suorituskyvyn alenemisen epäiltiin liittyvän raudanpuutokseen, alhaiseen estrogeenitasoon ja migreenilääkitykseen. A:lla oli ollut väsymysoireistoa, neurologista oireilua, lihassärkyjä ja puutumisoireita jo koronavirusrokotteiden saamista edeltävästi. Yhtiö ei muuttanut antamiaan korvauspäätöksiä.
Asiakkaan valitus
A on tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätöksiin ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta. A vaatii, että hänelle tärinästä maksettu kertakorvaus muutetaan. Lisäksi A vaatii korvausta lääkevahingon aiheuttamasta pysyvästä haitasta, sillä oireet jatkuvat edelleen. A esittää kritiikkiä korvauskäsittelyn kestosta.
A toteaa, että hänellä alkoi koronavirusrokotteiden saamisen jälkeen runsas oireilu. A sai rokotteen aiheuttamasta tärinästä korvausta 1 000 euroa. Tärinä jatkuu edelle, mutta se on saatu hallintaan epilepsialääkkeiden avulla.
A viittaa vakuutusyhtiön korvauspäätöksen perusteluihin rino- ja enterovirusinfektioiden sairastamisesta ja toteaa, ettei koronavirusrokotetta saa antaa, mikäli rokotettava ei ole terve ja oireeton. A oli terve koronavirusrokotteet saadessaan. Naaman puutumisen ja väsymyksen takia A tiedusteli lääkäriltä, uskaltaako hän ottaa toisen koronavirusrokotteen, ja lääkäri sanoi, että A voi sen ottaa. A kävi aktiivisesti uimassa ja kuntosalilla toisen rokotteen saamiseen saakka.
Vakuutusyhtiö on perustellut päätöstään myös A:lla ilmenneillä lihaskivuilla, joita hänellä oli vuonna 2017 raskaana ollessaan sekä migreeniestolääkkeiden aiheuttamilla ongelmilla, jotka poistuivat heti lääkkeen lopettamisen jälkeen. A:lla ei ollut tällaista jatkuvaa oireilua koskaan ennen koronavirusrokotteiden saamista. A:lle aloitettiin vuosina 2019–2020 biologinen migreeninestolääkitys, jolla migreenit ovat pysyneet hoitotasapainossa. A katsoo, että vakuutusyhtiö on vedonnut aiheettomasti raudanpuuteanemiaan, koska hänellä ei ole sellaista diagnosoitu. Rokotteiden saamisen jälkeen A oli edellä kerrottujen oireiden takia paljon pois töistä aina marraskuuhun 2021 saakka, jonka jälkeen hän jäi kokonaan pois työelämästä. A palasi töihin joulukuussa 2023 Kelan työkokeilun kautta.
A toteaa, että maailmalla on tutkittu paljon koronavirusrokotteen aiheuttamia ongelmia. Niin sanottu long vax -oireyhtymä on tiedetty kokonaisuus. A:lta 21.10.2022 tutkittujen koronavasta-aineiden tulos oli >250 U/ml (viitearvo <0.8 U/ml). A:n mukaan pitkään jatkuneiden ja korkealla pysyvien vasta-aineiden on tutkittu olevan ainakin yksi vaikuttava tekijä rokotteen aiheuttamissa immunologisissa reaktioissa. A:lla on kahden eri lääkärin lausunto siitä, että hänen oireensa ovat seurausta rokotteiden saamisesta.
Lisäkirjelmässään A toteaa, että ennen koronavirusrokotteiden saamista hänen päivänsä koostuivat siitä, että hän heräsi lasten kanssa aamulla, meni töihin, haki lapset tarhasta, kävi kaupassa ja tuli kotiin. Illalla hän kävi lasten kanssa ulkoilemassa, minkä jälkeen hän vei koiran ulos. Ennen yö- ja iltavuoroa A kävi salilla tai uimassa. A näki ystäviään ja teki perheensä kanssa paljon asioita. Askelia tuli päivän aikana 25 000. Rokotteiden saamisen jälkeen A:n toimintakyky hiipui koko ajan enemmän ja enemmän. Lopulta hän ei pystynyt enää kävelemään. Ensimmäinen vuosi meni sängyssä, josta A pääsi ylös kuntoutuksen ja lääkityksen avulla. Nykyään A pystyy kävelemään vain lyhyitä matkoja. A:lla on apuvälineinä pyörätuoli ja invamopo.
A kuuluu ryhmään, joka sai tehosterokotteen kolmen viikon kuluttua ensimmäisestä rokotteesta. A:lla ilmeni ensimmäisen rokotteen saamisen jälkeen väsymystä ja naaman oikean puolen puutumista. A:n piti lähteä pois töistä kesken kaiken ja olla myös seuraava päivä pois. A nukkui 16 tuntia putkeen. Työterveyshoitaja konsultoi A:n pyynnöstä lääkäriä, joka antoi luvan ottaa toisen rokotteen.
A kertoo, että toisen koronavirusrokoteannoksen saamisen jälkeen hänellä ilmeni jälleen väsymystä. A joutui poistumaan töistä kesken kaiken ja olemaan myös seuraavan päivän pois. Seuraavana aamuna A huomasi herätessään, että koko hänen kroppansa tärisi. Viiden päivän kuluttua A:n oikea käsi tärisi paljon. Seuraavana päivänä vasen käsi alkoi täristä ja tämän jälkeen selkä ja niska alkoivat täristä. A oli kaksi yötä neurologian osastolla, mutta tutkimuksissa ei löydetty oireiden syytä. Kädet tärisivät paljon kuusi viikkoa, ja A oli kahdeksan viikkoa pois töistä.
Töihin palattuaan A lähti juoksemaan, jolloin hän huomasi, ettei hänen säärensä toiminut. A ei pystynyt juoksemaan kivun takia. Myös vasen jalkapöytä meni klenkaksi. Samaa oiretta ilmeni reisilihaksissa, ja portaiden nouseminen alkoi olla vaikeaa. Kesällä 2021 A ei enää jaksanut pyyhkiä pöytää syömisen jälkeen. Staattiset pidot alkoivat olla hankalia, mikä yhdessä käsien tärinän kanssa hankaloitti työskentelyä. Sitten A:n selkä kipeytyi, ja hän joutui olemaan taas pois töistä. Niska alkoi seuraavaksi olla hankala. Tämän jälkeen hänelle tuli niin kamala väsymys, ettei hän enää tiennyt kunnolla, mitä oli tekemässä. A jäi jälleen sairauslomalle kahdeksi viikoksi. Sairausloman jälkeen A yritti tehdä 50 prosenttista työaikaa, mutta kivut jaloissa olivat niin pahoja, ettei työskentely onnistunut. Marraskuussa 2021 A jäi töistä kokonaan pois ja palasi työkokeilun kautta töihin joulukuussa 2023. Lisäksi A:lla on muina oireina lämmönsäätelyn häiriöitä, sykkeiden heittelyä (pelkkä seisomaan nouseminen aiheuttaa sykkeen nousun 120–140), tajunnan tason heittelyä, voimien vähyyttä, nivelkipuja, migreenien pahenemista, näköhäiriöitä ja herkistyminen (esimerkiksi uuden lääkkeen aloitus tapahtuu mikroannoksilla ja lääkeannoksen nostot pitkällä aikavälillä).
A käy säännöllisesti fysioterapiassa. Töihin palattuaan A yritti työskennellä täydellä työajalla, mutta se johti uuteen sairauslomaan. A käy säännöllisesti terapiassa, koska tämän kaiken hyväksymiseen menee aikaa. A:n toimintakyky on edelleen hyvin huono. A on opetellut tauottamaan kaiken tekemisensä. A ei enää pysty kävelemään pitkiä matkoja, koska hänen jalkansa pettävät alta. A kärsii edelleen kivuista vahvoista kipulääkkeistä huolimatta. Tärinä on edelleen osa jokapäiväistä elämää. Tärinä vaikeuttaa muun muassa veitsellä leikkaamista ja tarkkuutta vaativia hommia. A:n muisti ei ole samanlainen kuin aikaisemmin. A ei voi enää urheilla tai ajaa autoa. A ei pysty tekemään rakastamaansa työtä tai elämään normaalia elämää. Tämä kaikki vaikuttaa myös A:n läheisiin.
A katsoo, että hänen oireensa johtuvat rokotteen aiheuttamista immuunijärjestelmän ongelmista. Tätä puoltavat niin tutkimukset kuin oireetkin. Oireet alkoivat heti toisen rokotteen saamisen jälkeen ja lisääntyivät pikkuhiljaa, mikä puoltaa edelleen sitä, että vasta-aineiden määrä lisääntyi potentiaalisesti. Lopulta A ei ollut enää toimintakykyinen.
A katsoo, että mikään vakuutusyhtiön esittämistä perusteluista ei ole hänen tapauksessaan validi. A:n ollessa raskaana lapsi painoi hermoja ja muutti kehon asentoa. Melkein jokaisella suomalaisella on elämänsä aikana vääntynyt nilkka. A:n ferritiiniarvot ovat olleet viitearvoissa jo muutaman vuoden ajan. A:lla on ollut koko aikuisikänsä käytössä migreenilääkitys. Migreenin estolääkityksen A sai noin vuosi ennen rokotuksen saamista. A toteaa, että vaikka migreenin estolääkitys ja rokote yhdessä tai estolääkitys yksin olisivat aiheuttaneet hänen oireensa, olisi korvausvastuu silti vakuutusyhtiöllä. Jos vakuutusyhtiön esittämät perustelut olisivat syy A:n oireille, olisivat oireet alkaneet jo paljon ennen koronavirusrokotteiden saamista.
A toteaa, että hänen potilaskertomuksessaan oleva teksti tärinän hallitsemisesta johtuu siitä, että hän pystyy kontrolloimaan tärinää niin, ettei hän käytä kyseessä olevan käden lihaksia ollenkaan ranteesta kyynärpäähän. A ei pystynyt hallitsemaan tärinää ennen epilepsialääkityksen aloittamista. Vakuutusyhtiön mainitsemat kulumat on lääkärin toimesta kirjattu ikään sopivaksi kulumaksi, joten ne eivät aiheuta olemassa olevia ongelmia. Neurologi on todennut, A:n oireille ei ole löydetty mitään muuta selittävää tekijää kuin rokote.
A viittaa Vakuutuslautakunnalle toimittamiinsa lääketieteellisiin tutkimuksiin ja toteaa, että niissä on todettu harvoja tapauksia, jotka ovet saaneet niin sanotun long vaxin. A katsoo kuuluvansa tähän ryhmään. Vakuutusyhtiö käyttää perusteluissaan tilastollisia tyypillisyyksiä, eikä se huomioi yksittäisten henkilöiden tai ryhmien erilaisuutta. Kuitenkin tämän huomiointi kuuluu lääkeyhtiöiden vastuulle osana rokotteiden kehittämistä, eikä vakuutusyhtiön tulisi tätä kyseenalaistaa. Ensinnäkin koronavirusrokotteet tulivat markkinoille todella pienellä tutkimuksella ja erityisluvalla, jossa ei pystytty edes kertomaan, että mikä olisi sopiva rokoteväli. Suositus rokotevälistä muuttui koko ajan, niin kuin A:n kohdalla. A sai kolmen viikon sisällä kaksi rokotetta, minkä jälkeen rokoteväli pidennettiin kahteen kuukauteen. Tätäkään ei tutkittu muuten kuin antamalla rokote ja seuraamalla.
A toteaa, että tämänhetkinen tieto rokotteiden haittavaikutuksista tulee raportoiduista haittavaikutuksista sekä niistä haittavaikutuksista, jotka hyväksytään. Kuitenkin lääkeyhtiön vastuulla on huomioida erityistapaukset sekä se, millaisia asioita ei ole vielä huomioitu. Näiden marginaalisempien asioiden huomiointi on kuitenkin osa haittavaikutusten hahmottamista ja arviointia. Jos A:n migreeneillä olisi jotain tekemistä tämän kaiken kanssa, olisivat neurologit tutkineet häntä enemmän ja vaihtaneet lääkitystä. Sen sijaan rokotteiden aiheuttamat muutokset ovat selkeästi muuttaneet A:n migreenin erittäin laajaksi. Vakuutusyhtiön korvauspäätöksessä mainittu väsymys, jota A:lla oli ollut ennen rokotteen saamista, ei ollut vienyt hänen työkykyänsä. Gynekologi ei ollut huolissaan A:n estrogeenitasosta.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö toistaa antamissaan korvauspäätöksissä esittämänsä perustelut.
Vakuutusyhtiö toteaa, että arvioitaessa myyntiluvan saaneen lääke- tai rokotevalmisteen mahdollisia haittavaikutuksia käytetään lähtökohtana lääkevalvontaviranomaisten, kuten Euroopan lääkeviraston (EMA) lääketurvatoiminnan tuottamaa tietoa. EMAn tehtävänä on analysoida potilaiden ja terveydenhuollon ammattilaisten raportteja, kliinisiä tutkimuksia, lääketieteellistä kirjallisuutta sekä muiden sääntelyviranomaisten jakamia tietoja ja näiden tietojen valossa tunnistaa yhteyksiä epäiltyjen haittavaikutusten ja valmisteen välillä sekä arvioida valmisteen turvallisuutta. Mikäli seurannassa tunnistetaan uusia haittavaikutuksia, määrätään lääkkeen tai rokotteen valmisteyhteenvetoa muutettavaksi.
Koronavirusrokotteiden tiedetään voivan aiheuttaa rokotusreaktiolle tyypillisiä yleisoireita, kuten kuumetta, väsymystä, lihas- ja nivelkipuja sekä huonovointisuutta. Comirnaty-koronavirusrokotteen valmisteyhteenvedon haittavaikutustiedoissa todetaan, että rokotteen aiheuttamat yleisoireet ovat voimakkuudeltaan yleensä lieviä tai kohtalaisia ja häviävät muutaman vuorokauden kuluessa rokotuksen jälkeen. A:lla myöhemmin todetun kaltainen, pitkittynyt ja etiologialtaan avoin vapinaoire ei kuitenkaan sovi rokotteen haittavaikutukseksi. Yhtiön näkemyksen mukaan oire ei ole todennäköisesti aiheutunut A:lle annetusta Comirnaty-rokotteesta.
Lääkkeiden sääntelyviranomaisten kansainvälisen yhteenliittymän (ICMRA) 5.7.2023 antaman lausunnon mukaan niin sanottua long covid -tilaa ei ole tunnistettu koronarokotteiden mahdolliseksi haittavaikutukseksi. Comirnaty-koronavirusrokotteen haittavaikutustiedoissa ei mainita tällaista oireistoa. Yhtiö katsoo, että vallitsevan lääketieteellisen tietämyksen perusteella koronavirusrokotteet eivät aiheuta long covid -oireistoa, joka on COVID-19-infektion jälkitila. mRNA-rokotteet eivät sisällä itse virusta, eivätkä ne voi aiheuttaa virusinfektiota.
Lääketieteellinen selvitys
Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 28.2.2017—22.5.2025.
24.1.2020 päivätyn terveyskeskuslääkärin tekstin mukaan A oli käyttänyt 3.10.2019 alkaen Propral-lääkitystä migreenin estoon. A:lla oli ilmennyt kolmen päivän ajan lääkkeen oton jälkeen kummallisia silmäoireita. A kuvaili, että näkökenttä ja koko silmä ikään kuin värisivät. Oire kesti noin 10–15 minuuttia. A:n mukaan oire oli erilainen kuin ne näköhäiriöt, joita hänelle tuli migreenin aikana. Lääkäri totesi, että Propral-lääkkeen harvinaisina haittavaikutuksina ovat kuivat silmät ja näköhäiriöt.
22.4.2020 päivätyn terveyskeskuslääkärin etäkontaktin tekstin mukaan A kertoi, että hänellä oli ollut edellisen viikon loppupuolella flunssainen olo, joka oli kuitenkin ohittunut parissa päivässä. A:lla oli voimakkaita kohtauksellisia lihaskipuja, jotka tuntuivat siltä kuin porattaisiin luuhun asti. A:lla oli migreenin hoitamiseen käytössä Bisoprolol-lääkitys. Lääkäri totesi, ettei lihaskipu ole Bisprolol-lääkkeen yleinen haittavaikutus. Lisäksi lihaskivut olivat alkaneet vasta noin viikon kuluttua lääkityksen aloittamisesta. A:lla oli ollut migreeninestolääkityksen aikana 15 migreenipäivää.
7.5.2020 päivätyn neurologian poliklinikan tekstin mukaan A on sairastanut aurallista migreeniä lapsuudesta saakka. Viimeisimmän raskauden jälkeen migreenitilanne oli ollut hankala. Auraoireena oli yleensä näköhäiriö, jossa syvyysnäkö katosi ja A:n oli vaikea hahmottaa kirjaimia. Tästä seurasi voimakas kohtauksellinen päänsärky, johon liittyi pahoinvointia ja ajoittain oksentelua. A:lle oli kokeiltu useita migreeninestolääkityksiä, mutta niistä oli tullut joko sivuvaikutuksia tai ne olivat olleet tehottomia. Edellisten kuukausien aikana migreeniä oli ollut vähintään noin kymmenenä päivänä kuukaudessa. A:lle aloitettiin pistoksina annettava Aimovig-migreeninestolääkitys.
3.12.2020 päivätyn päivystyksen tekstin mukaan A:lla oli ollut noin kuukauden ajan yskää. A:lta otetut entero- ja rhinovirustestit olivat olleet positiiviset. A:lla oli ollut nuorempana noin puoli vuotta jatkunut yskä, joka oli ohittunut Seretide-inhalaatiosumutteella. A:lle oli tehty tuolloin astmatutkimukset, mutta astmaa ei ollut todettu. A sai reseptin Seretide- ja Ventoline-inhalaatiosumutteisiin.
25.12.2020 päivätyn päivystyksen tekstin mukaan A oli ollut edellisenä päivänä osallisena liikenneonnettomuudessa. A:n edellä ajava auto oli jarruttanut äkisti 80 km/h vauhdista, jolloin myös A oli joutunut jarruttamaan. A:n auto oli joutunut sivuliirtoon ja pyörähtänyt pari kertaa akselinsa ympäri katon kautta. Illalla takaraivolla ja vasemman reiden takaosassa oli ollut lievää särkyä. A:lle 9.10.2019 tehdyn napatyräleikkauksen leikkausalue oli ollut jonkin verran kipeä. Päivystyksessä tehdyssä kliinisessä tutkimuksessa todettiin niska-hartiaseudun kireyttä ja lievä pistemäinen kipupaikka navan oikealla puolella.
A sai 8.1.2021 ensimmäisen koronavirusrokoteannoksen Comirnaty-valmisteella
A sai 29.1.2021 toisen koronavirusrokoteannoksen Comirnaty-valmisteella.
9.2.2021 päivätyn päivystyksen tekstin mukaan A kertoi, että hänellä oli ilmennyt 29.1.2021 saadun koronavirusrokotteen jälkeen molempien käsien tärinää/vapinaa. A oli ajatellut, että oire johtui meneillään olevasta PEF-seurannasta sekä avaavan astmalääkkeen käyttämisestä. Kaksi päivää aiemmin oikea käsi oli mennyt tönköksi. Käsi oli toiminut normaalisti, mutta A:sta oli tuntunut siltä kuin kädessä olisi ollut lihasjumi. Tämän jälkeen oikea käsi oli kipeytynyt olkapäästä pikkurilliin. A kuvaili kipua hermosärkytyyppiseksi. Kipu vaihteli paikkaa. Myös vasen käsivarsi oli kipeä. Aluksi vapina oli ilmennyt peukalon nyintänä, mutta sitten se oli muuttunut käsiterän koukistamisessa ja ojentamisessa ilmeneväksi vapinaksi. Lepovapinaa ei ollut, mutta vapina ilmeni aktiivisissa liikkeissä molemmissa käsissä. Lisäksi jalkoja oli särkenyt edellisenä yönä ja A pelkäsi, että oire leviäisi myös jalkoihin. A:n tilannetta jäätiin seuraamaan.
10.2.2021 päivätyn päivystyksen tekstin mukaan A kertoi, että käsien vapina oli pahentunut. A:lle oli tullut edellisenä päivänä kaksi väsymyskohtausta, joiden aikana hänestä oli tuntunut kuin hän voisi nukahtaa pystyyn. Lisäksi A:sta tuntui, että alaraajojen voimat olivat hieman heikommat kuin aiemmin. Myös selkä oli alkanut täristä. A:lle tehtiin pään tietokonetomografiatutkimus, jossa ei todettu epänormaaleja löydöksiä. A otettiin neurologian vuodeosastolle seurantaan lähinnä hermojuuritulehduksen poissulkemista ajatellen.
12.2.2021 päivätyn neurologian vuodeosaston loppuarvioon kirjattujen esitietojen mukaan A:lla oli ollut väsymystä jo pidemmän aikaa. Taustalla oli ollut myös raudanpuutetta. Raaja- ja lihasoireet olivat kuitenkin uusia oireita. A:lla oli ilmennyt vapinaa käsissä ja kasvoissa. Kasvoissa oli ollut kramppimaista tunnetta. A pystyi halutessaan hallitsemaan oireitaan keskittymällä. Väsymys oli ollut niin voimakasta, ettei A ollut esimerkiksi jaksanut pukea lapsilleen ulkovaatteita. A koki kävelynsä kankeaksi ja huteraksi, mutta 11.2.2021 tehdyssä kliinisessä tutkimuksessa ei todettu, että tasapaino olisi lähtenyt viettämään tai kaatamaan. Muutaman kerran lääkärinkierron aikana A:n molempia käsiä oli tärisyttänyt voimakkaasti esimerkiksi peruskoetta testatessa, mutta tämän jälkeen sormi-nenänpääkoetta testatessa vapinaa ei tullut esille ja sormi osui tarkasti nenään molemmin puolin. Muutaman kerran myös oikealla puolella kasvoissa todettiin oikean silmäluomen räpyttelyä ja hieman oikean suupielen vääntävää liikettä. Kuitenkin keskusteltaessa ja tehtäessä muita statusasioita oireisto oli täysin ohittunut. A vaikutti kauttaaltaan lihasten osalta hieman jännittyneeltä. Jännittyneisyyttä ilmeni myös esimerkiksi kävelyssä, ikään kuin A olisi jännittänyt lihaksiaan. Lääkärinkierrolla 12.2.2021 A oli virkeämpi ja lihasjännitys oli vähentynyt. Kävely oli sujuvaa. Kramppeja ei havaittu kasvoilla tai raajoissa. A koki itsekin, että oire oli vähentynyt levolla. Osastojakson aikana A:lle tehdyissä tutkimuksissa ei todettu epänormaaleja löydöksiä tai viitteitä etenevästä neurologisesta sairaudesta. A:lla oli astmaselvitykset kesken, minkä arvioitiin voivan osaltaan selittää hänen kokemaansa väsymystä rasituksessa. A kotiutui.
3.3.2021 päivätyn neurologian poliklinikan tekstin mukaan A:n oireisto oli muuttunut siten, että vapinaa oli käsissä kyynärnivelestä sormiin saakka. Alaraajat tai pää eivät enää vapisseet ja kävely sujui normaalisti. Käsien vapina paheni silloin kun A käänsi rannettaan ylöspäin ja silloin kun hän kannatteli kättään. Kliinisessä tutkimuksessa todettiin, että A:n koukistaessa rannetta ylöspäin ilmeni hienojakoista vapinaa sekä molempien käsien tärinää, jonka A sai kehonhallinnan avulla lopetettua. Mihinkään erityiseen neurologiseen ongelmaan viittaava ei tullut esille, eikä neurologisten lisätutkimusten tarvetta ilmennyt.
8.4.2021 päivätyn työterveyshuollon etäkontaktin tekstin mukaan A:n ferritiiniarvot olivat olleet vuoden ajan seurannassa. Ferritiiniarvo oli ollut matala, mutta se oli noussut rautakuurin avulla. Sittemmin arvo oli taas laskenut. A:lla oli todettu vastikään astma. Uniapnea oli tutkimusten alla. A oli aloittanut ferritiiniarvon matalauuden takia uuden rautakuurin 28.3.2021.
6.5.2021 päivätyn potilaskertomuksen mukaan A:n ferritiiniarvo oli ollut matalimmillaan 19, nyt arvo oli 68 eli riittävällä tasolla. A oli käyttänyt rautaa useita kuukausia.
18.5.2021 päivätyn työterveyshuollon etäkontaktin tekstin mukaan A:n ferritiiniarvo oli 26.
7.6.2021 päivättyyn terveyskeskuslääkärin tekstiin kirjattujen esitietojen mukaan A:lla oli alkanut alakouluikäisenä esioireinen migreeni. Ensioireena oli syvyysnäön menetys tai keskellä näkökenttää näkyvä ikään kuin karva. Oireiden aikana A ei pystynyt työskentelemään ja autolla ajaminen oli vaikeaa. A:lle oli aloitettu noin 1,5 vuotta aiemmin estolääkkeeksi Aimovig-pistokset, joiden avulla migreeni oli pysynyt hallinnassa tammikuuhun 2021 saakka. Ajankohtaisesti A:lla oli migreenin esioireita 4–5 kertaa viikossa ja migreenipäänsärky yleensä kerran viikossa. A oli kolmivuorotyössä, josta hän piti. A nukkui kahdeksan tuntia yössä ja käveli 20 000 askelta vuorokaudessa. A:n elämässä ei ollut stressinaiheita. A kertoi, että hänellä oli ilmennyt koronavirusrokotteen saamisesta lähtien tärinäoire. Tammikuun 2021 jälkeen A:lla oli ilmennyt kuumia aaltoja noin viisi kertaa päivässä.
21.7.2021 päivätyn työterveyshuollon etäkontaktin tekstin mukaan A:lla käytössä ollut Imigran-nenäsumute aiheutti väsymystä. Imigran-nenäsumute vaihdettiin toiseen nenäsumutteena annettavaan triptaaniin. A:lla oli edelleen jalkojen voimattomuutta, mutta ajankohtaisesti uutena oireena oli myös käsien voimattomuus.
12.8.2021 päivätyn neurologian poliklinikan tekstin mukaan A:n migreenitilanne oli vaikeutunut vuoden 2021 aikana siten, että hänellä oli ollut kesä- ja heinäkuussa lähes päivittäin migreenikohtauksia. A:lla oli kohtauslääkkeenä käytössä Miranax. A oli ollut maaliskuun 2021 alussa arviossa käsien vapinan vuoksi, mutta tämä oli korjaantunut. A:lla oli kuitenkin ilmennyt uudentyyppisiä oireita. A:lla oli näköhäiriöitä, joissa hän näki alaspäin meneviä valopalloja näkökenttien ulkoreunoilla noin 10 minuutin ajan. Näiden jälkeen ei kuitenkaan ilmennyt migreenipäänsärkyä. A:lla oli ollut kertaalleen tunne, että edessä olevat asiat lähtevät vyörymään itseä kohti. Karvalta näyttävä asia oli ilmaantunut näkökenttään, viivat liikkuivat näkökenttien ulkosivuilla, syvyysnäkö heikentyi ja puhelimen näyttöä oli vaikea hahmottaa. Valonarkuutta ja väreilyä oli. A:lle tuli helposti mustelmia ja raajojen pistelyä. Nivelsärkyjä oli lonkissa, polvissa, nilkassa akillesjänteen seudulla, kyynärpäässä, ranteessa ja peukalon seudulla. Nivelsäryt olivat alkaneet maaliskuussa 2021 ja vaikeutuneet siitä lähtien. Kesäkuusta 2021 alkaen A:n jalat olivat olleet tönköt. A:lla oli aivosumua. A:lla oli lihasheikkoutta, esimerkiksi kahvipannun pitäminen, pesukoneen täyttö ja lapsen nostaminen ottivat voimille. Nopeamman kävelyn jälkeen A:lla oli ilmennyt vasemmassa jalassa heikkoutta kolmen päivän ajan. Kliinisessä tutkimuksessa silmät kiinni tapahtunut yksijalkaseisonta huojutti hieman, mutta se oli kuitenkin normaalirajoissa. Neurologi totesi, että Aimovig-pistosten vaste näytti heikentyneen. Tilalle määrättiin Ajovy-pistokset. Imigran-nenäsumutteen tilalle kokeiltiin Zomig-nenäsuihketta. A sai lähetteen pään ja kaularangan magneettitutkimukseen.
18.8.2021 päivätyn potilaskertomuksen mukaan A:lla oli moninaista tuki- ja liikuntaelinoireilua eli nivelsärkyjä, lihasheikkoutta- ja jäykkyyttä sekä ohimennyt pohjehermohalvausoireilu. A:lla oli ilmennyt edellisenä päivänä voimakasta vasemman lonkan kipua. Kirjauspäivänä kipu oli lievittynyt. Diagnoosiksi asetettiin ison sarvennoisen limapussitulehdus.
30.8.2021 päivätyn potilaskertomuksen mukaan A oli käynyt lonkan kivun takia päivystyksessä, jossa laitettu kortisoni-injektio oli rauhoittanut kipua. Ajankohtaisesti lantion seudun oikealla puolella oli voimakas kiputila. Vastaanotolla istumasta nousemisen todettiin olevan vaikeutunut ja tunnusteltaessa alaselän lihaksisto aristi oikealla puolella voimakkaasti. Myös oikean puolen ison sarvennoisen limapussialueella oli kipua. Lääkäri arvioi, että oireisto sopi jälleen kuormitus- ja lihasperäiseksi.
22.9.2021 päivätyn potilaskertomuksen mukaan A oli astunut 18.9.2021 kuoppaan, jolloin hänen oikea nilkkansa oli vääntynyt. Diagnoosiksi asetettiin nilkan nyrjähdys.
27.9.2021 päivätyn neurologian poliklinikan tekstin mukaan Ajovy-pistosten aloittamisen jälkeen päänsärkytilanne oli ollut parempi. Pään magneettitutkimuksessa 23.8.2021 ei ollut todettu epänormaaleja löydöksiä. Kaularangan magneettitutkimuksessa 23.8.2021 oli todettu nikamaväleissä C4/5 ja C5/6 pienet pullistumat, jotka eivät kuitenkaan painaneet hermorakenteita. A sai lähetteen ENMG-tutkimukseen.
6.10.2021 päivätyn potilaskertomuksen mukaan A:n oikeaan nilkkaan tehtiin röntgentutkimus nyrjähdyksen takia. Tutkimuksessa ei todettu murtumaa.
3.11.2021 päivätyn työterveyshuollon tekstin mukaan A:lla oli käytössä Ajovy-pistokset migreeninestoon, Seretide-lääkitys astmaan ja omepratsoli närästyksenestoon. A:lle oli tehty keliakiatutkimus, jonka perusteella ei todettu keliakiaa. A:lla oli erikoisia väsymystuntemuksia, jotka olivat olleet viikon ajan pahempia. A:lla oli aivosumua. Oikeassa kädessä oli vapinaa. A koki jalkojen lihasvoimien heikentyneen. A:lle oli tehty uniapneatutkimukset, jossa ei ollut todettu uniapneaa.
20.12.2021 päivätyn terveyskeskuslääkärin tekstin mukaan A:lla oli ilmennyt kahden päivän kuluttua 14.12.2021 tapahtuneesta lihasbiopsian ottamisesta voimakasta kipua oikean reiden ulkosyrjällä. Särky paheni rasituksessa. A pystyi kävelemään vain lyhyitä matkoja kävelykepin avulla. Pidemmät matkat A kulki pyörätuolilla. Tunto oli reiden ulkosyrjässä alentunut, mutta samalla reidessä oli kosketusherkkyyttä. Vastaanotolle A käveli kävelykeppien avulla hieman ontuen ja hitaasti. Kliinisessä tutkimuksessa todettiin, ettei reiden ulkosyrjän ihobiopsiahaavassa ollut märkimistä, kuumotusta tai turvotusta. Haavan alue oli kosketusarka. Tuntoaisti oli hieman heikentynyt reiden sisäsyrjässä. Lääkäri arvioi, että kipu vaikutti neuropaattiselta. A:lle aloitettiin Gabrion-lääkitys kivun kroonistumisen ehkäisemiseksi.
22.12.2021 päivätyn terveyskeskuslääkärin tekstin mukaan A:lla oli ilmennyt ensimmäisen Gabrion-lääkkeen ottamisen jälkeen nielun turvotusta ja kuristavaa tunnetta. Lisäksi oli ilmennyt ihottumaa, joka oli laantunut tekstin kirjauspäivän aamuna. Nieluoire oli mennyt itsekseen ohitse. A kertoi, että nieluun takertui muutenkin helposti ruuan palaisia. Gabrion-lääkitys lopetettiin ja tilalle aloitettiin Lyrica-lääkitys.
28.12.2021 päivätyn työterveyshuollon tekstin mukaan A:lla oli uutena oireena kaulan alueen väsyminen.
4.2.2022 päivätyn reumapoliklinikan tekstin mukaan A tuli poliklinikalle arvioon neurologian poliklinikan lähettämänä. Kliinisessä tutkimuksessa todettiin nivelistön yliliikkuvuutta polvessa, vasemmassa peukalossa ja pikkurilleissä. Lääkäri arvioi, että A:n oireet muistuttivat koronarokotuksen jälkeistä kroonista uupumisoireyhtymää. A sai lähetteen jatkotutkimuksiin.
9.2.2022 päivätyn työterveyshuollon tekstin mukaan A oli alkuviikosta siivonnut kotonaan, jolloin hänellä oli alkanut äkillinen niskakipu. A oli käynyt edellisenä päivänä lääkärissä, jossa oli todettu kaularangan välilevynpullistuma. A:n muussa oirekuvassa ei ollut muutosta parempaan päin.
1.2.2022 päivätyn neurologian poliklinikan tekstin mukaan A:n akuuteimmat ongelmat olivat hankalat kivut olkapäissä, polvissa, kyynärtaipeissa, käsissä, ranteissa ja sormissa. A:lle tehdyssä ENMG-tutkimuksessa oli todettu hieman myopaattisen oloisia lihasnykinöitä. Lihastaudin mahdollisuutta oli pohdittu, ja A:sta oli tämän takia otettu lihasbiopsia, jonka löydökset olivat normaaleja. Neurologista sairautta ei pystytty osoittamaan. Neurologi arvioi, että oirekuva viittasi ennemmin sidekudos- tai reumaattiseen sairauteen. A:lle ei varattu jatkokäyntejä neurologian poliklinikalle.
21.2.2022 päivätyn etäkontaktin tekstin mukaan A kertoi, että hän oli tehnyt 17.2.2022 koronavirustestin, jonka tulos oli ollut positiivinen. Oireet olivat alkaneet 14.2.2022. Migreenipäänsärkyä oli ollut 15.2.2022 lähtien. Lisäksi koronavirusoireina oli kurkkukipua, poskionteloiden kirvelyä, korvien särkyä ja lihassärkyä. Nielussa oli vaaleita peitteitä.
3.3.2022 päivätyn etäkontaktin tekstin mukaan A kertoi, että hänellä oli alkanut kaksi viikkoa aiemmin selkäkipu. Taustalla ei ollut traumaa tai poikkeavaa rasitusta. Kipukohta oli alaselän ja ristiselän välissä.
16.3.2022 päivätyn työfysioterapeutin tekstin mukaan A:lla todettu niskan välilevynpullistuma oli rauhoittumaan päin. Alaselän alueen 3–4 viikkoa aiemmin alkanut kipuilu säteili rintakaareen, lantioon ja vasemman alaraajan alueelle. A:n kuormituksensietokyky oli heikentynyt huomattavasti. A kertoi kuormitusten kipeyttävän ja rasittavan tuki- ja liikuntaelimistöä. Fysioterapeutti totesi, että A:n tilanne oli kauttaaltaan haastava, ja että liikkumisessa oli havaittavissa haasteita. A:n selkä kipuili myös istuessa. A kertoi, että tilanne oli kuitenkin selkeästi rauhoittunut pahimpaan vaiheeseen verrattuna. A oli käyttänyt TENS-laitetta, josta hän oli kokenut saaneensa apua.
23.3.2022 päivätyn reumapoliklinikan tekstin mukaan A:lle oli tehty kattavat jatkotutkimukset. Tutkimuksissa ei todettu viitteitä sarkoidoosista, jota A oli epäillyt oireidensa aiheuttajaksi. Tulehdukselliseen reumasairauteen viittaavaa ei todettu.
21.4.2022 päivätyn työterveyshuollon tekstin mukaan A:lle asetettiin diagnoosiksi G93.3 Virusinfektiota vastaava väsymysoireyhtymä.
18.7.2022 päivätyn neurologian poliklinikan etäkontaktin tekstin mukaan A kertoi, että hän oli sairastanut helmikuussa 2022 koronavirusinfektion, jonka jälkeen migreenioireet olivat pahentuneet. A:sta tuntui, ettei Ajovy-pistoksista ollut enää apua. A:lle aloitettiin Emgality-lääkitys.
2.9.2022 päivätyn terveyskeskuslääkärin tekstin mukaan A tuli vastaanotolle kuntoutussuunnitelman laatimista varten. A oli ollut marraskuusta 2021 lähtien työkyvytön kipujensa vuoksi. A:lla oli käytössään pyörätuoli, johon hän joutui tukeutumaan päivittäin. A:lla oli hankalia kipuja olkapäissä, polvissa, kyynärtaipeissa, ranteissa ja sormissa. A oli käyttänyt Panacod-lääkitystä viisi kertaa päivässä ja oli pärjännyt sillä. A:lle oli kokeiltu muun muassa erilaisia hermokipulääkityksiä, mutta ne eivät olleet sopineet. Mielialalääkkeitä oli myös kokeiltu, mutta niistä oli tullut erilaisia yliherkkyysreaktioita. Ajankohtaisesti A:lle oli myönnetty henkilökohtainen avustaja 40 tunniksi viikossa. A sai fysioterapiaa, josta hän oli kokenut olleen hyötyä. Fysioterapeutin palautteen mukaan A:lle oli yritetty ohjata myös lihaskuntoa palauttavia harjoitteita, mutta A väsyi hyvinkin lyhytkestoisen harjoittelun jälkeen voimakkaasti ja hänelle tuli jalkojen tärinää, voimattomuutta ja huimausta, eikä hän tällöin enää pystynyt jatkamaan harjoitteita. Arkisissa askareissa oli vaikeuksia. A nukkui paljon. A ei pystynyt käymään lähikaupassa ilman pyörätuolia väsymyksen takia. A pystyi kävelemään päivittäin noin 1 000 askelta. A unohteli kesken lauseen sen, mitä oli puhumassa. Vastaanotolla A oli hyväntuulinen ja hymyileväinen. A keskusteli aktiivisesti, mutta välillä hänellä oli vaikeuksia tuottaa puhetta ja löytää sanoja. A tuli vastaanotolle pyörätuolilla. A pystyi ottamaan muutamia askelia. Vastaanotolla A:lla ei ollut kipuja. Lääkäri suositteli A:lle Kelan vaativana lääkinnällisenä kuntoutuksena fysioterapiaa ja lisäksi psykofyysistä fysioterapiaa. Lisäksi lääkäri suositteli A:lle eläkkeensaajan hoitotukea C-lausunnolla.
6.9.2022 päivätyn laboratoriokoetulosasiakirjan mukaan A:lle oli tehty seuraavat hyytymistutkimukset: APTT, Trombai FVIII ja VWF-Ag. Tutkimustulosten perusteella APT-aika ja trombiiniaika olivat normaaleja. Lisäksi todettiin, että FVIII-aktiivisuus ja von Willebrand -tekijä olivat normaaleja.
20.9.2022 päivätyn neurologi B:n kirjoittaman etäkontaktitekstin mukaan A:lla oli erittäin selvä long covid -oireyhtymä, joka oli pääasiassa ja lähes yksinomaan tullut mRNA-koronavirusrokotteesta. A oli sairastanut koronavirusinfektion, jonka vaikutus pitkäaikaisiin oireisiin oli neurologi B:n mukaan vähäinen. Neurologi arvioi, että kliinisen kuvan perusteella A:n oirekuva muodostui väsymysoireyhtymätyyppisestä komponentista, dysautonomiasta ja SNF ohutsäieneuropatista. A sai reseptit Emconcor-, Montelukast-, Melatonin- ja Flixotide Diskus -lääkkeisiin.
21.10.2022 päivätyn laboratoriokoetulosasiakirjan mukaan A:lle oli tehty COVID-19-koronavirustaudin vasta-aineiden laaja tutkimus (S-CV19AbL), jossa S-CV19Ab-osatutkimuksen tulos oli positiivinen (viitearvo negatiivinen) ja S-CV19sAb-osatutkimuksen tulos oli >250 U/ml (viitearvo <0.8 U/ml).
14.11.2022 päivätyn kuntoutuspoliklinikan toimintakykyarvion yhteenvedon mukaan A:n toimintakykyä haastoivat migreeni ja pitkäaikainen väsymysoireyhtymä, joka oli alkanut alkuvuonna 2021 ja vaikeutunut vähitellen. Väsymysoireyhtymään liittyen A:lla oli voimakasta uupumista, kipuja ja kognition haasteita. Vastaanotolla kognition haasteita kartoitettiin viitteellisellä muistikartoituksella, jonka perusteella A:n muisti toimi edelleen kohtuullisesti. Suoriutuminen vaihteli vähän alle keskitasoisesta iänmukaiseen keskitasoon. Väsymysoireet mahdollisesti heikensivät suoriutumista aiempaan verrattuna ja todennäköisesti myös heikensivät uskoa omaan kognitiiviseen suoriutumiskykyyn. Työmuisti numerosarjoin mitattuna oli kapeahko. Arviossa havaittiin lisäksi sanahaun vaikeutta, joka ei kuitenkaan vaikuttanut negatiivisesti vuorovaikutukseen. A:n suhtautuminen kipuun oli rauhallista. A:lla oli toive työelämään palaamisesta. Mieliala- tai ahdistuneisuusoireita ei todettu.
26.1.2023 päivätyn kipupoliklinikan psykologin tutkimuksen tekstin mukaan A:n vointi oli heikentynyt vastikään sairastetun koronavirus- ja influenssavirusinfektioiden takia. Kuntoutuminen oli ottanut takapakkia lokakuun 2022 hyvän vaiheen jälkeen. A koki, että hänen kognitiivinen suoriutumiskykynsä oli syksyn mittaan hieman parantunut, mutta nyt vointi oli ollut taas huonompi. Kipua oli ollut enemmän ja uutena oireena huimaus. Fysioterapiakäyntien väliin jääminen oli aiheuttanut selkäkivun voimistumista. Väsymys oli säilynyt samanlaisena. A nukkui aamupäiväunia ja lepäili iltaisin ennen nukkumaanmenoa. A:lle oli kirjoitettu sairauslomaa 31.5.2023 asti. Vastaanotolla A kertoi, että hänellä oli kipuja oikealla ohimolla ja alaselän vasemmalla puolella. Alaraajoissa oli aamuisin tönkköyttä ja kiputuntemuksia, jotka helpottuivat itsestään.
12.4.2023 päivätyn potilaskertomuksen mukaan A:lla oli ollut marraskuusta 2021 alkaen jatkuvana lääkityksenä Panacod. A:lle aloitettiin Norspan-laastarihoito tavoitteena lopettaa Panacod-lääkitys hiljalleen.
25.4.2023 päivätyn työterveyshuollon tekstin mukaan A:lla oli uutena oireena oikean jalkaterän tunnottomuudet sekä vasemman alaraajan hervottomuus.
27.4.2023 päivätyn potilaskertomuksen mukaan A oli kokenut, että Norspan-kipulaastari oli auttanut kipuihin. Lisäksi A koki, että Panacod-lääkkeen aiheuttaman lääkevaikutuspiikin jäätyä pois hänen olonsa oli ollut kokonaisuutena virkeämpi.
8.6.2023 päivätyn työterveyshuollon tekstin mukaan A:lle oli tehty uusi ENMG-tutkimus, jossa ei todettu poikkeavia löydöksiä.
14.6.2023 päivätyn kuntoutuspoliklinikan tekstin mukaan A sai apuvälineeksi sähkömopon.
19.9.2023 päivätyn potilaskertomuksen mukaan A kertoi, että hän pärjäsi päivän yksin kotona. A:n koti oli järjestetty niin, että kaikki asiat olivat käden ulottuvilla. Lisäksi A:lla oli käytössään erilaisia apuvälineitä. A pystyi syömään kunnon aterian vain muutaman kerran viikossa ruokatorven ongelmien takia, muuten hän söi nestemäistä ruokaa. A pystyi käymään suihkussa, mutta aina hän ei kyennyt pesemään itseään kunnolla. A joutui valitsemaan sellaiset vaatteet, joissa ei ollut vetoketjuja tai nappeja. A tarvitsi avustajaa kodin ulkopuolella.
19.9.2023 päivätyn pään laajan magneettitutkimuksen lausunnon mukaan tutkimuksessa ei todettu oireita selittäviä löydöksiä. Löydökset olivat ennallaan elokuussa 2021 tehtyyn tutkimukseen verrattuna.
21.11.2023 päivätyn potilaskertomuksen mukaan A:lle oli tehty rintarangan magneettitutkimus, jossa todettiin rintarangan keskikolmanneksen alueella selkärangan rappeumaan sopivaa kielekettä. A:lle oli tehty myös lannerangan magneettitutkimus, jossa oli todettu nikamavälissä L4-5 vähäinen rappeumamuutos ja välilevynpullistuma.
7.12.2023 päivätyn kipupoliklinikan tekstin mukaan A oli aloittelemassa osa-aikatyön tekemistä. A tuli vastaanotolle pyörätuolilla. A kertoi, että fysioterapiassa oli pyritty lisäämään kävelymatkaa. A oli onnistunut kävelemään 500 metrin matkan, vaikka hän olikin kipeytynyt siitä. A:lle päätettiin aloittaa LDN-lääkitys (pieniannoksinen naltreksoni).
13.12.2023 päivätyn lausunnon mukaan A:lle oli tehty ohutneulabiopsiatutkimus, jossa ei todettu ohutsäieneuropatiaan viittaavia löydöksiä.
2.1.2024 päivätyn kipupoliklinikan tekstin mukaan A:lle oli tullut naltreksonin aloittamisesta aluksi migreeni, mutta ajankohtaisesti lääkitys ei aiheuttanut haittoja. A koki, että hänen päänsä toimi paremmin. Haittana oli se, että naltreksoni esti Norspanin vaikutusta aiheuttaen kipujen pahentumista varsinkin öisin.
28.2.2024 päivätyn kipupoliklinikan tekstin mukaan A oli kokenut naltreksonista olleen apua. A oli nostanut Norspan-kipulääkelaastarin annostusta. A:lla oli ollut likvornäytteen oton jälkeen vaikea postpunktionaalipäänsärky, josta hän oli pikkuhiljaa toipumassa. A:lle oli mietitty Trileptal-lääkityksen aloittamista, joka toimiessaan ja sopiessaan voisi auttaa Norspan-kipulääkelaastarin käytön vähentämisessä tai jopa lopettamisessa. A aloittaisi Trileptal-lääkityksen turvakokeiden jälkeen.
9.4.2024 päivätyn kipupoliklinikan tekstin mukaan A kertoi, että hän oli nukkunut Trileptal-lääkkeen annosnoston jälkeen huonosti ja kivut olivat olleet vaikeampia. Positiivista oli kuitenkin se, että useamman vuoden ajan kestänyt käsien tärinä oli loppunut välittömästi lääkkeen aloittamisen jälkeen. A oli ollut töiden aloituksen myötä kotona väsyneempi, mutta toisaalta A:sta oli ollut mukavaa olla pitkästä aikaa töissä.
22.5.2024 päivätyn neurologian poliklinikan tekstin mukaan A:lta oli otettu likvornäyte, jonka tulokset olivat normaalit. A:n oirekuvailussa tuli vahvasti esille aamuinen alaraajojen jäykkyys, kankeus ja kipu.
22.11.2024 päivätyn potilaskertomuksen mukaan A oli käyttänyt naltreksonilääkitystä noin vuoden ajan. A kertoi vointinsa olevan hyvä. A kävi edelleen töissä.
18.3.2025 päivätyn työterveyshuollon tekstin mukaan A oli saanut hylkäävän päätöksen osa-aikatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtymisestä. Muutoksenhakulautakunta ei ollut muuttanut päätöstään.
7.4.2025 päivätyn työterveyshuollon tekstin mukaan A:n molemmissa lonkissa oli kipuja. Diagnoosiksi asetettiin ison sarvennoisen limapussitulehdus. A:n oirekuva oli pysynyt muutoin ennallaan kahden vuoden ajan.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kyse siitä, tuleeko A:lle vapinaoireista maksettua tilapäisen haitan korvausta korottaa. Lisäksi asiassa on kyse siitä, tuleeko A:lla ilmennyt jatkuva ja moninainen oireilu korvata Comirnaty-koronavirusrokotteen aiheuttamana lääkevahinkona.
A on ratkaisusuosituspyynnössään kritisoinut vakuutusyhtiön korvauskäsittelyn kestoa. Vakuutuslautakunta toteaa, ettei sen toimialaan kuulu vakuutusyhtiöiden valvonta, minkä vuoksi lautakunta ei käsittele käsittelyaikaan liittyviä väitteitä.
Sovellettavat vakuutusehdot ja lainkohdat
Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2021 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. (…)
Ehtokohdan 7 (Vahingon määrä) mukaan korvaus lääkevahingosta määrätään soveltaen vahingonkorvauslain (412/1974) 5 luvun 2, 2a–2d, 3, 4, 7 ja 8 pykälän, 6 luvun 1 pykälän sekä 7 luvun 3 pykälän säännöksiä. Korvauksen määrittämisessä käytetään soveltuvin osin liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan normeja ja ohjeita. Korvausta laskettaessa vähennetään etuudet, joihin vahingonkärsijällä on ilmeisesti oikeus julkisista varoista tai lakisääteisestä vakuutuksesta.
Vahingonkorvauslain (31.5.1974/412) 5 luvun 2 §:n (16.6.2004/509) mukaan henkilövahingon kärsineellä on oikeus korvaukseen:
1) tarpeellisista sairaanhoitokustannuksista ja muista tarpeellisista kuluista;
4) ansionmenetyksestä;
3) kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta;
4) pysyvästä haitasta.
Vahingonkorvauslain 5 luvun 2 c §:n 1 momentin (509/2004) mukaan kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta määrätään korvaus ottamalla huomioon erityisesti henkilövahingon laatu ja vaikeusaste, sen edellyttämän hoidon laatu ja kestoaika sekä haitan kestoaika.
Lain 5 luvun 2 c §:n 2 momentin mukaan pysyvästä haitasta määrätään korvaus ottamalla huomioon henkilövahingon laatu ja vaikeusaste sekä vahinkoa kärsineen ikä. Korvausta korottavana tekijänä voidaan lisäksi ottaa huomioon henkilövahingosta vahinkoa kärsineelle aiheutunut elämänlaadun erityinen heikentyminen.
Asian arviointi
Vakuutuslautakunta toteaa selvyyden vuoksi, ettei ratkaisusuosituksessa oteta kantaa A:lla ilmenneiden oireiden ja migreenilääkkeiden väliseen syy-yhteyteen, koska A ei ole hakenut vakuutusyhtiöltä korvausta migreenilääkkeiden aiheuttamasta lääkevahingosta.
1. Jatkuneiden käsien vapinaoireiden, väsymyksen, lihasoireiden ja muun moninaisen oireilun syy-yhteys Comirnaty-koronavirusrokotteeseen
Vakuutusyhtiö on katsonut, että A:lla toisen koronavirusrokoteannoksen saamisen jälkeen ilmennyt lyhytaikainen vapinaoireilu on korvattava lääkevahinko. Yhtiö on kuitenkin katsonut, ettei vapinaoireilun jatkuminen ja muu A:lla ilmennyt jatkuva ja moninainen oireilu ole Comirnaty-koronavirusrokotteiden saamisesta johtuvaa.
Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan henkilövahinko, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Tämä tarkoittaa, että vahingolla voi olla useita mahdollisia syitä, mutta lääkkeen käyttö on kaikki syyt kokonaisuutena huomioiden todennäköisin. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon lääkkeellä hoidettava sairaus tai vamma, korvauksen hakijan muut sairaudet ja kokonaisterveydentila, hänen saamansa hoito ja hoitotoimenpiteet sekä kyseinen lääke ja muu mahdollinen lääkitys. Syy-yhteys arvioidaan lääketieteellisen tietämyksen ja kokemuksen perusteella. Pelkästään ajallinen yhteys eli se seikka, että oireet ovat ilmaantuneet lääkkeen käytön aikana tai pian käytön jälkeen, ei riitä todistamaan lääkkeen käytön ja vahingon välistä todennäköistä syy-yhteyttä.
Vakuutuslautakunnan käytössä olevan lääketieteellisen selvityksen mukaan A:lla on perussairauksina astma, refluksitauti ja migreeni. A on sairastanut migreeniä lapsuudesta saakka. A sairasti loppuvuodesta 2020 entero- ja rhinovirukset. Lisäksi A:lla on taustalla väsymystä ja raudanpuutetta.
A sai Comirnaty-koronavirusrokotteet 8.1.2021 ja 29.1.2021. Pian toisen koronavirusrokoteannoksen saamisen jälkeen A:lla ilmeni käsien vapinaa, paikkaa vaihtelevaa oikean käden kipuilua, voimakasta väsymystä ja alaraajojen lihasheikkoutta. A:lle kehittyi moninainen oirekuva, jonka pääasiallisina oireina olivat voimakas väsymys, nivelsäryt, jalkojen tönkköys, erilaiset kivut sekä alaraajojen ja käsien voimattomuus. A, joka oli aiemmin liikkunut paljon, ei enää pystynyt kävelemään kuin lyhyitä matkoja. A joutui käyttämään kodin ulkopuolella liikkumisen apuvälineenä kävelysauvoja ja pyörätuolia. A:lle tehtiin laajasti tutkimuksia, joista ei löydetty syytä oireille. A oli kokonaan pois työelämästä marraskuusta 2021 joulukuuhun 2023 sakka, minkä jälkeen hän palasi töihin osa-aikaisesti. A:lle aloitettiin joulukuussa 2023 naltreksonilääkitys, josta A koki olevan apua oireisiinsa. Oireilu kuitenkin jatkui. A:lle aloitettiin helmi-maaliskuussa 2024 Trileptal-lääkitys, jonka myötä käsien vapinaoire saatiin hallintaan.
Vakuutuslautakunta viittaa A:ta koskevaan lääketieteelliseen selvitykseen ja toteaa, ettei A:lla kuvatun kaltainen etenevä neurologinen oireisto sovi koronavirusrokotteen aiheuttamaksi. Lääketieteellisissä tutkimuksissa ei ole voitu osoittaa, että tällainen oireisto olisi syy-yhteydessä Comirnaty-koronavirusrokotteen saamiseen. Lautakunta katsoo, ettei A:lla ilmennyt väsymys, käsien vapina, lihasoireet ja muu moninainen oireilu ole todennäköisesti seurausta Comirnaty-koronavirusrokotteen saamisesta.
2. Vapinaoireesta maksettu tilapäisen haitan korvaus
Asiassa on riidatonta, että A:lla ilmennyt käsien vapina on ollut lyhytaikaisesti Comirnaty-koronavirusrokotteista aiheutunut korvattava henkilövahinko. Yhtiö on maksanut A:lle tilapäisestä haitasta korvausta 1 000 euroa. Korvaus vastaa Liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan normien ja ohjeiden mukaisen luokan 2 (lievät vammat) yläosaa. A katsoo, että tilapäisestä haitasta maksettua korvausta tulee muuttaa, koska vapinaoire jatkuu edelleen, vaikkakin se on saatu hallintaan epilepsialääkityksellä.
Vakuutuslautakunta viittaa edellä esittämiinsä perusteluihin jatkuneen vapinaoireilun korvattavuudesta ja toteaa katsovansa, ettei A:lla ilmennyt pidempiaikainen käsien vapina ja muu moninainen oireilu ole Comirnaty-koronavirusrokotteiden saamisesta johtuvaa.
Vakuutuslautakunnan käytössä olevan lääketieteellisen selvityksen mukaan A:lla on ollut käsien vapinaoireilua 29.1.2021 koronavirusrokoteannoksen saamisesta lähtien. A:lle aloitettiin helmi-maaliskuussa 2024 Trileptal-epilepsialääkitys. A kertoi huhtikuussa 2024, että useamman vuoden ajan kestänyt käsien vapinaoire oli loppunut välittömästi Trileptal-lääkityksen aloittamisen jälkeen.
Vakuutuslautakunta toteaa, että vahingonkorvauslain mukaisen kivun ja säryn sekä muun tilapäisen haitan korvauksen arvioiminen on kokonaisharkintaa, jossa huomioidaan vamman laatu ja vaikeusaste, sen edellyttämän hoidon laatu ja kestoaika sekä tilapäisen haitan kestoaika. Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen mukaan korvauksen määrittämisessä käytetään soveltuvin osin liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan normeja ja ohjeita.
Liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan tilapäistä haittaa koskevien normien ja ohjeiden mukaan tilapäisen haitan kestoaika tarkoittaa aikaa henkilövahingon ilmenemisestä siihen saakka, kun vammat ovat parantuneet tai vammojen jälkitilaa voidaan pitää vakiintuneena. Niissä tapauksissa, joissa vahinkoa kärsineelle jää pysyvä haitta, tilapäisen haitan kestoajalla tarkoitetaan aikaa henkilövahingon ilmenemisestä siihen saakka, kun vahinkoa kärsineen terveydentila on vakiintunut niin, että pysyvä haitta voidaan määritellä. Tilapäisen haitan korvauksen määrään eivät vaikuta vahinkoa kärsineen subjektiiviset tuntemukset.
Liikennevahinkolautakunnan tilapäistä haittaa koskevien normien ja ohjeiden mukaiseen luokkaan 2, lievät vammat (korvausasteikko vuonna 2021 300–1 200 euroa) kuuluville vammoille on ominaista, että ne
- eivät vaadi elvytys- tai tehohoitoa,
- eivät vaadi leikkaustoimenpiteitä, esimerkiksi luunmurtumien kiinnitysleikkausta,
- tarvitsevat sairaalahoitoa enintään viikon,
- toiminnallinen toipuminen vaatii enintään 2 kuukautta,
- vammojen pysyväisseuraukset ovat vähäiset.
Ottaen huomioon vapinaoireiluista esitetty selvitys ja lääkevahinkovakuutuksesta korvattavan vahingon laatu, Vakuutuslautakunta pitää riittävänä vakuutusyhtiön suorittamaa 1 000 euron korvausta kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta. Vakuutuslautakunta ei suosita lisäkorvausta tilapäisestä haitasta.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Norio
Sihteeri Pippola
Jäsenet
Jokelainen
Järvinen
Mervaala
Soinila