Tapahtumatiedot

A:n vahinkoilmoituksen mukaan hänen henkilöautonsa moottoritilaan oli yön aikana 6.3.2025 mennyt jokin eläin, joka oli syönyt johtosarjan poikki. Vahingon seurauksena moottori ei toiminut oikein ja auto oli hinattava korjaamolle.

Vakuutusyhtiön korvauspäätöksen 6.3.2025 mukaan autokorjaamo J Oy:stä saatujen valokuvien ja tietojen mukaan jyrsijä ei ole ajoneuvoon mennessään rikkonut mitään. Se oli syönyt moottoritilassa 2. ja 3. puolan pistokkeen juuresta johdot poikki noin 10 cm matkalta syöden samalla myös hieman moottorin suojan pehmustetta. Vakuutusyhtiö viittasi kaskovakuutusta koskevaan rajoitusehtoon, jonka mukaan kolarointivakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut ajoneuvossa olleesta eläimestä. Jyrsijän ajoneuvoon tunkeutumista ei vakuutusyhtiön mukaan voida myöskään pitää vakuutusehtojen edellyttämänä iskun, törmäyksen tai putoamisen kaltaisena vakuutuskohdetta äkillisesti ja ulkoapäin vahingoittaneena syynä. Koska kyse on ollut rajoitusehdossa tarkoitetusta tilanteesta, vakuutusyhtiö ei korvannut auton vaurioita kolarointivakuutuksesta. 

A haki korvauspäätökseen muutosta vakuutusyhtiön sisäisessä oikaisumenettelyssä. A katsoo, että vakuutusyhtiö on korvauspäätöksessään perusteetta rinnastanut auton lämpimään moottoritilaan kylmän yön aikana menneen jyrsijän lemmikkiin tai auton kyydissä olleeseen eläimeen. Auto on lähes uusi ja ollut jatkuvassa päivittäisessä käytössä. A:n arvion mukaan naapureiden autoihin vahinkoja ei syntynyt, koska nämä olivat olleet pidempään pysäköitynä ja moottoritilat kylmät. Moottoritilasta ei löytynyt eläimen pesää, eikä jyrsijä selviäisi moottoritilassa auton ollessa liikenteessä. Eläimen päätyminen moottoritilaan ei ole sen kuljettamista. A ymmärtäisi vakuutusyhtiön päätöksen, jos hänen autonsa olisi ollut pitkiä aikoja seisonnassa. Kyse on kuitenkin jatkuvassa käytössä olevasta autosta, jolla ajetaan päivittäin.

Sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä 6.5.2025 annetussa korvauspäätöksessään vakuutusyhtiö toisti aiemman päätöksensä perustelut. Kolarointivakuutusta koskevien ehtojen mukaan vahingon korvattavuus edellyttää, että vahinko on aiheutunut ajoneuvoa äkillisesti ja ulkoapäin vahingoittaneesta syystä. Näyttötaakka korvausedellytysten täyttymisestä on korvauksen hakijalla. Rajoitusehdon soveltumisen kannalta merkitystä ei ole sillä, millä tavoin eläin on päässyt ajoneuvoon tai sillä, mistä eläimestä on kysymys. Hiiren tai muun jyrsijän pääsemistä ajoneuvoon siten, että se aiheuttaa vahinkoa ajoneuvon sisällä, ei voida pitää vakuutuskohdetta äkillisesti ja ulkoapäin vaikuttaneensa syynä. Vakuutusyhtiö ei muuttanut korvauspäätöstään.

Asiaa käsiteltiin vielä vakuutusyhtiössä FINEn Vakuutus- ja rahoitusneuvonnan uudelleenkäsittelypyynnön perusteella. Uudelleenkäsittelypyynnössä FINE viittasi Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositukseen FINE-072877.

Vastauksessaan FINElle vakuutusyhtiö ilmoitti, että se ei voi muuttaa korvauspäätöstään. Ratkaisusuosituksessa FINE-072877 Vakuutuslautakunta on arvioinut, että vahinko oli alkanut aiheutua siinä vaiheessa, kun eläin on vielä ajoneuvon ulkopuolella. Tapauksen tosiseikastosta ilmeni, että eläin oli jyrsinyt tiensä sisälle ajoneuvoon eli vaurioituminen alkoi "ensipuraisusta", jonka eläin teki ollessaan vielä ajoneuvon ulkopuolella. Vakuutusyhtiön mielestä lautakunnan käsittelemä tapaus eroaa nyt kyseessä olevasta A:n tapauksesta ratkaisevalla tavalla vahingon alkamisajan osalta. Tuhoeläimet voivat kulkeutua, ja kulkeutuvatkin, ajoneuvoon (lähinnä konetilaan) ja ulos aiheuttamatta minkäänlaista vahinkoa. Vakuutusyhtiön mielestä vahingon on perusteltua katsoa alkavan vasta, kun eläin alkaa tehdä jotain sellaista, josta aiheutuu vakuutuksen kohteelle esinevahinkoa. Vakuutusyhtiö katsoo, että A:n tapauksessa vahinko on alkanut vasta siinä vaiheessa, kun eläin on jo ollut ajoneuvossa.

Asiakkaan valitus

A vaatii vahingon täysimääräistä korvaamista. Hän toistaa aiemmin esittämänsä perustelut. Jokin jyrsijä (hiiri, rotta, päästäinen tai orava) on mennyt yön aikana moottoritilaan, mutta vakuutusyhtiö on rinnastanut tapahtuman auton sisätiloissa olevaan eli ”ajoneuvossa olevaan” eläimeen, kuten lemmikkieläimeen. Auton moottoritilaa ei A:n mielestä voida pitää auton sisätilana. A:n mielestä jyrsijän pääsemistä auton moottoritilaan yöllä, auton ollessa pysäköitynä, voidaan pitää ulkopuolisen tekijän aiheuttamana vauriona ja myös yllättävänä tapahtumana. A:n mielestä vakuutusyhtiön näkemykset vakuutusehtojen sanamuodon merkityksestä ovat perusteettomia ja moraalisesti arveluttavia.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö kiistää A:n vaatimukset. Yhtiö viittaa FINEn uudelleenkäsittelypyynnön johdosta antamaansa vastaukseen. Lisäksi yhtiö ilmoittaa katsovansa, että Vakuutuslautakunnan ratkaisusuosituksen FINE-072877 lausuma, jonka mukaan kaskovakuutuksen rajoitusehtoa olisi mahdollista tulkita myös siten, että se koskee ajoneuvoon jätettyä eläintä, mutta ei ajoneuvoon ulkoapäin tunkeutunutta eläintä, on perusteeton, koska ehtokohdassa ei oteta kantaa siihen, mitä edeltäviä seikkoja on ollut olemassa ennen vahingon aiheutumista. Yhtäältä ratkaisusuosituksen perustelut vaikuttavat pohjautuvan siihen, mikä ajoneuvoon päätymisen syyksi todetaan. Toisaalta lautakunta on viitannut perusteluissaan siihen, miten vahingon aiheutumisen alkamista tulee arvioida.

Ajoneuvoon jätetty eläin -logiikka perustuu vakuutusyhtiön arvion mukaan ajatukselle siitä, että rajoitusehdon soveltamisen merkitystä annettaisiin sille, onko eläin ajoneuvossa vakuutetun suostumuksella vai ilman. Tällaista edellytystä ei kuitenkaan ilmene rajoitusehdon sanamuodosta, eikä ehto tältä osin sisällä epäselvyyttä. Vakuutuslautakunnan ratkaisusuosituksessa mainittu termi ”tunkeutuminen” viittaa eläimen ei-toivottuun ajoneuvoon päätymiseen ”ajoneuvoon jättämisen” vastakohtana. Vakuutusyhtiö katsoo, ettei rajoitusehdon sanamuoto viittaa siihen, että vakuutetun huolimattomuus tai oma myötävaikutus riskin syntymiseen olisi huomioitava korvausvastuun syntymistä arvioitaessa. Arviointi tulee tehdä vain sen pohjalta, onko eläin jo ollut ajoneuvossa siinä vaiheessa, kun vahinkoa on aiheutettu.

Vakuutusyhtiön mukaan epäselväksi jää, onko Vakuutuslautakunta ratkaisusuosituksessaan FINE-072877 tarkoittanut vahingon alkavan jo siinä vaiheessa, kun eläin ei-toivotusti kulkeutuu ajoneuvoon, vai onko edellytyksenä tällöin oltava ajoneuvon vaurioittamisen aloittaminen ennen ajoneuvoon päätymistä. Yhtiö katsoo, ettei vahingon aiheutumista ole vielä ajoneuvoon meneminen, koska tästä toimesta ei vääjäämättä seuraa esinevahinkoa. Tähän viittaa myös ratkaisusuosituksessa mainittu "tunkeutuneet ajoneuvoon sitä vaurioittamalla". Vakuutusyhtiön mukaan analogisesti voidaan todeta, ettei esimerkiksi ajoneuvossa ollutta kuormaa koskevan rajoitusehdon soveltamista rajoita se, että kuorma on jossain vaiheessa ollut ajoneuvon ulkopuolella. Esinevahingon syntymisen olennaiset edellytykset puuttuvat ennen kuin ajoneuvossa oleva kuorma kaatuu, tai ajoneuvossa oleva eläin jyrsii ajoneuvoa.

Lopuksi vakuutusyhtiö toteaa, että rajoitusehdon aikamuodosta "olleen" perusteella ei voida tehdä tulkinnallista johtopäätöstä siitä, että eläimen olisi tullut olla tietty ajanjakso ajoneuvossa ennen vahingon aiheuttamista. Vakuutusyhtiö katsoo, että rajoitusehdon suppean tulkinnan mukaisestikin arvioituna sen soveltamisalaan kuuluvat tapaukset, joissa ajoneuvon vaurioittaminen alkaa eläimen ollessa jo ajoneuvossa, olipa taustasyy ajoneuvossa olemiseen mikä tahansa. Soveltamisalan ulkopuolelle puolestaan jäävät tapaustyypit, joissa eläin vaurioittaa ajoneuvoa jo sen ulkopuolella ollessaan.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Kyse on siitä, ovatko jyrsijän ajoneuvon moottoritilassa aiheuttamat vauriot kolarointivakuutuksesta korvattavia.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Kuluttajansuojalain 4 luvun 3 §:n mukaan jos tässä laissa tarkoitetun sopimuksen ehto on laadittu etukäteen ilman, että kuluttaja on voinut vaikuttaa sen sisältöön, ja ehdon merkityksestä syntyy epätietoisuutta, ehtoa on tulkittava kuluttajan hyväksi.

Kaskovakuutusehtojen (voimassa 1.6.2023 alkaen) kohdan 3.1 (Kolarointivakuutus, Törmäysvakuutus) mukaan vakuutuksesta korvataan suoranainen esinevahinko, joka on välittömästi aiheutunut vakuutuksen kohteelle
1. tieltä suistumisesta tai kaatumisesta
2. iskusta, törmäyksestä, putoamisesta tai muusta sen kaltaisesta vakuutuskohdetta äkillisesti, ennalta arvaamattomasti ja ulkoapäin vahingoittaneesta syystä
[…]

Kolarointivakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut
[…]
7. ajoneuvossa olleesta kuormasta, ellei vahinko ole kohdissa 3.1–3.7 mainittujen tapahtumien välitön seuraus
8. ajoneuvossa olleesta eläimestä, ellei vahinko ole kohdissa 3.1–3.7 mainittujen tapahtumien välitön seuraus

Asian arviointi

Vakuutusehtojen kohdan 3.1 mukaan vakuutuksesta korvataan suoranainen esinevahinko, joka on välittömästi aiheutunut vakuutuksen kohteelle muun ohessa iskusta, törmäyksestä, putoamisesta tai muusta sen kaltaisesta vakuutuskohdetta äkillisesti, ennalta arvaamattomasti ja ulkoapäin vahingoittaneesta syystä.

Vakuutuslautakunta on aiemmassa, samansisältöisten vakuutusehtojen soveltamista koskevassa ratkaisusuosituksessaan FINE-072877 pitänyt selvitettynä, että hiiret tai muut jyrsijät olivat ilmeisesti kohtuullisen lyhyessä ajassa tunkeutuneet ajoneuvoon sitä vahingoittamalla, vahingoittaen samassa yhteydessä myös ajoneuvon sisäosia. Kun kolarointivakuutuksen korvaussäännöksessä ei ollut tyhjentävästi määritetty korvaukseen oikeuttavia tilanteita, vaan korvattavien tapahtumien määritelmä oli jätetty nimenomaisesti avoimeksi, lautakunta päätyi siihen, että tapauksen tosiseikaston kaltaisissa lyhytaikaisissa olosuhteissa myös jyrsijän aiheuttaman vahingon voitiin katsoa rinnastuvan ehtokohdassa 3.1 mainittuihin iskuun, törmäykseen ja putoamiseen. Tämän johdosta lautakunta piti jyrsijän aiheuttamia vahinkoja ehtokohdassa 3.1 tarkoitetusta äkillisestä ja ulkoapäin vaikuttaneesta syystä aiheutuneina.

Nyt käsiteltävänä olevassa tapauksessa esitetyn selvityksen perusteella Vakuutuslautakunta pitää riidattomana, että jokin jyrsijä on mennyt A:n henkilöauton moottoritilaan yöllä 5.3. - 6.3.2025 ajoneuvon ollessa pysäköitynä A:n kotipihassa vaurioittaen moottoritilassa olleita johtoja ja pehmusteita. Selvityksestä ei ilmene, että jyrsijä olisi tässä tapauksessa aiheuttanut ajoneuvolle vaurioita moottoritilaan mennessään, vaan eläin on todennäköisesti päässyt tunkeutumaan jostakin raosta ajoneuvon ulkokuoren sisäpuolelle. Lautakunta toteaa, että vakuutusyhtiön viittaamassa aiemmassa ratkaisuosituksessa FINE-072877 ei ole lausuttu, että ajoneuvoa vaurioittaneen tapahtuman ulkoisesta syystä aiheutuneena pitämisen edellytyksenä olisi se seikka, että eläin on aiheuttanut ajoneuvon ulkokuorelle tai rakenteille vaurioita siihen tunkeutumisen yhteydessä. Lautakunta on tuossa ratkaisusuosituksessaan ennen edellä kuvattua kysymyksessä olleen tapahtuman kuvausta lausunut, että eläimen tunkeutuessa ajoneuvoon sen ulkopuolelta vahinko alkaa aiheutua jo siinä vaiheessa, kun eläin on vielä ajoneuvon ulkopuolella.

Vaikka jyrsijä on tässä tapauksessa esitetyn selvityksen perusteella päässyt tunkeutumaan ajoneuvon moottoritilaan ilman, että ajoneuvon ulkokuorelle olisi aiheutunut vaurioita, eläin on kuitenkin tullut ajoneuvon moottoritilaan ajoneuvoon nähden ulkopuolelta, ja aiheuttanut vauriot moottoritilaan päästyään. Eläimen moottoritilassa jyrsimällä aiheuttamia vaurioita ei voida pitää ajoneuvon laitteiden tai tekniikan kaltaisesta sisältä päin vaikuttaneesta syystä aiheutuneina. Tämän perusteella lautakunta katsoo, että vauriot ovat tässä tapauksessa aiheutuneet vakuutuskohdetta ehtokohdassa 3.1 tarkoitetulla tavalla ulkoapäin vaurioittaneesta syystä. Koska jyrsijä on selvitysten perusteella tässäkin tapauksessa aiheuttanut vauriot lyhyen ajanjakson eli yhden yön aikana, vaurioiden on katsottava aiheutuneen vakuutuskohdetta iskun, törmäyksen tai putoamisen kaltaisesta, vakuutuskohdetta äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti vahingoittaneesta syystä. Tämän vuoksi kyse on lähtökohtaisesti kolarointivakuutuksesta korvattavasta tapahtumasta.

Kysymys on tämän jälkeen siitä, onko vahingon katsottava aiheutuneen rajoitusehtokohdassa tarkoitetulla tavalla ”ajoneuvossa olleesta eläimestä”. Vakuutuslautakunta on ratkaisusuosituksessa FINE-072877 katsonut, että kaskovakuutuksen rajoitusehtoa on mahdollista tulkita siten, että se koskee ajoneuvoon jätettyä eläintä, mutta ei ajoneuvoon ulkoapäin tunkeutunutta eläintä. Vakuutusyhtiö on rajoitusehdon sanamuotoon vedoten katsonut, että ehdon soveltuminen ei edellytä sitä, että eläimen ajoneuvossa olemiselle olisi jokin tietty syy, esimerkiksi lemmikkieläimen jättäminen tai vieminen ajoneuvoon sen omistajan toimesta. Yhtiön näkemyksen mukaan rajoitusehtoa voidaan soveltaa aina, kun eläin on ollut ajoneuvossa vahinkotapahtuman sattuessa. Vakuutusyhtiö on kaikesta huolimatta katsonut, ettei vakuutetun menettelyllä tai mahdollisella huolimattomuudella ole merkitystä ehdon soveltamisen kannalta.

Vakuutuslautakunta toteaa, että ehtokohdan 3.1 ilmaisu ”vahinkoa, joka on aiheutunut ajoneuvossa olleesta eläimestä” on lähtökohtaisesti neutraali eläimen ajoneuvoon päätymisen tavan osalta. Ehtokohtaa on sinänsä mahdollista tulkita siten, että rajoitusehto soveltuu kaikkiin tilanteisiin, joissa eläin on aiheuttanut vahinkoa ajoneuvossa ”ollessaan”. Lautakunta kuitenkin katsoo, että ehtokohtaa on nimenomaan sen aikamuodon perusteella mahdollista tulkita myös siten, että sillä tarkoitetaan nimenomaan ajoneuvoon jätettyä tai ajoneuvoon kuljetettavaksi otettua, eli ajoneuvossa lähtökohtaisesti ajoneuvon käyttäjän tarkoittamalla tavalla ”ollutta” eläintä, kuten esimerkiksi A:n mainitsemaa lemmikkieläintä, mutta ei sen sijaan ajoneuvoon ulkoapäin tunkeutunutta eläintä. Kyse ei tältä osin ole vakuutetun menettelyn huolimattomuuden arvioinnista, vaan siitä, miten ehtokohta voidaan sen sanamuodon perusteella perustellusti ymmärtää. Jyrsijöiden tai yleisemmin tuhoeläinten ajoneuvolle aiheuttamien vaurioiden rajaaminen kaskovakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle olisi ollut mahdollista toteuttaa erillisellä rajoitusehdolla.

Edellä esitetyn perusteella riidanalaista ehtokohtaa voidaan pitää puheena olevassa tilanteessa soveltamisalansa osalta moniselitteisenä ja tulkinnanvaraisena, jolloin sitä on kuluttajansuojalain 4 luvun 3 §:n nojalla tulkittava kuluttajan eduksi. Näillä perusteilla lautakunta katsoo, ettei ajoneuvossa olleen eläimen aiheuttamaa vahinkoa koskeva rajoitusehtokohta sovellu tähän tapaukseen. Tämän vuoksi vahinko on kolarointivakuutuksesta korvattava.  

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö maksaa A:lle hänen henkilöautonsa korjauskuluista vakuutusehtojen mukaisen korvauksen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Koponen
Sihteeri Siirala

Jäsenet:
Koskinen
Pynnönen Andersson
Ståhlberg
Yrttiaho