Tapahtumatiedot
Vakuutusyhtiö antoi 5.2.2025 korvauspäätöksen eläinlääkäriasemalta saamaansa suorakorvauspyynnön johdosta, joka koski 13.1.2025 eläinlääkärikäyntiä ja korvasi A:n kissan allergisen sairauden hoitokulut vakuutuksesta.
Tämän jälkeen vakuutusyhtiö sai suorakorvauspyynnön 5.2.2025 aiheutuneista hoitokuluista. Pyynnön liitteenä oli eläinlääkärin käyntimerkintöjä. Vakuutusyhtiö pyysi eläinlääkäriasemalta saamiensa tietojen vuoksi selvitystä A:lta muun muassa siitä milloin A oli nähnyt kissan ensimmäistä kertaa, milloin kissa oli haettu Espanjasta Suomeen ja milloin kissalla oli havaittu ensimmäiset iho-oireet. A vastasi vakuutusyhtiö lisäselvityspyyntöön.
Vakuutusyhtiö ilmoitti 27.3.2025 verkkoviestillä A:lle eläinlääkäriltä saatujen lausuntojen ja A:n toimittaman selvityksen perusteella, että kissalla oli ollut oireita ihosairaudesta jo Espanjasta haettaessa ennen vakuutuksen ottamista. Yhtiö totesi A:n ilmoittaneen vakuutusta otettaessa terveysselvitykseen, ettei eläimellä ole eikä ole ollut sairautta tai oiretta sairaudesta, vikaa tai oiretta viasta tai vammaa tai oiretta vammasta. Yhtiö ilmoitti käsitelleensä terveysselvityksen saamiensa tietojen perusteella uudelleen ja lisäsi vakuutukseen jälkirajauksen ”ihon sairaus” 13.1.2025 alkaen. Yhtiö totesi, että mikäli A olisi antanut tiedot oikein jo vakuutusta haettaessa, olisi jälkirajaus jo alkuperäisessä vakuuttamistilanteessa lisätty vakuutussopimukselle. Ihon sairauteen liittyvät hoitokulut jäivät vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle ja toistaiseksi ilmoitetut hoitokulut evättiin rajoitusehdolla. Kissan sairauden katsottiin alkaneen ennen vakuutuksen voimaantuloa. Yhtiö ilmoitti perivänsä takaisin jo maksetut korvaukset. Yhtiö antoi verkkoviestissä ilmoitettua vastaavan korvauspäätöksen 11.4.2025. Lisäksi kyseisessä korvauspäätöksessä yhtiö ilmoitti perivänsä jälkirajauksen perusteella takaisin 13.1.2025 hoitokuluista maksetun korvauksen, joka oli 226,31 euroa.
A valitti uudesta korvauspäätöksestä vakuutusyhtiön sisäiseen muutoksenhakuun vedoten siihen, että eläinlääkäri oli todennut kissan täysin terveeksi ennen Suomeen tuontia. Hännässä oli muutama vähäkarvaisempi kohta, joita kasvattaja piti täysin normaalina ilmiönä, vastaavaa oli ollut pennuilla aiemminkin. A:n mukaan ensimmäiset oireet (rupi) havaittiin 15.12.2024, jolloin hoito aloitettiin heti kasvattajan ohjeistuksen mukaisesti. Eläinlääkärikäynti tapahtui 19.12.2024, ja siitä alkaen kissalle tehtiin laajoja tutkimuksia eikä oireille löydetty selittävää tekijää. Allergia nousi esiin mahdollisena syynä ensimmäisen kerran 13.1.2025. A kertoi aloittaneensa raakaruokinnan 15.2.2025 epäillyn ruoka-aineallergian vuoksi, minkä jälkeen oireet lieventyivät nopeasti ja pysyvästi. Kaikki oireet olivat siten alkaneet vasta vakuutuksen voimaantulon jälkeen, eikä allergia ollut mitenkään havaittavissa ennen sitä.
Vakuutusyhtiön sisäinen muutoksenhaku ei muuttanut vakuutusyhtiön päätöstä.
A vei kissan 2.9.2025 eläinlääkäriin lopetettavaksi kärsimysten välttämiseksi. Vakuutusyhtiö antoi 12.1.2026 kielteisen korvauspäätöksen kissan kuolemasta, koska kissan sairaus oli alkanut jo ennen vakuutuksen ottamista.
Asiakkaan valitus
A vaatii jo toteutuneiden eläinlääkärikulujen korvaamista vakuutusehtojen mukaisesti viivästyskorkoineen sekä samasta sairaudesta tulevaisuudessa aiheutuvien kulujen korvaamista. Lisäksi A vaatii, että vakuutusehdoista poistetaan niihin jälkikäteen lisätty ehto ihon sairaudesta.
A:n mukaan kissa on tarkastettu eläinlääkärillä Espanjassa 19.11.2024 ennen Suomeen tuontia ja eläinlääkärin todistuksen mukaan kissa oli täysin terve. Kissa tuotiin Suomeen 24.11.2024.
A toteaa 19.12.2024 eläinlääkärikäynnillä maininneensa, että kissan hännässä on ollut vähäkarvaisia kohtia, mutta eläinlääkäri on lausuntoon kirjannut hännässä olleen hyvin pieniä ärtyneitä kohtia.
A:n mukaan hännässä oli muutama vähäkarvaisempi kohta, joita kasvattaja piti täysin normaalina ilmiönä, koska vastaavaa oli ollut pennuilla ennenkin. Vähäkarvaisuus oli tyypillistä kyseiselle rodulle, myös aikuisena. Kissan ihossa ei ollut vaurioita eikä kissa osoittanut liiallista nuolemista tai muita oireita ennen ajanjaksoa 12.–13.12.2024.
Ensimmäiset oireet, jotka olivat rupi, havaittiin 15.12.2024. Tuolloin hoito aloitettiin kasvattajan ohjeistuksen mukaisesti. Eläinlääkäriin mentiin ensimmäisen kerran oireiden vuoksi 19.12.2024. Kissalle tehtiin laajoja tutkimuksia, muttei selittävää oireille löytynyt. Mahdollista allergiaa epäiltiin ensimmäisen kerran 13.1.2025.
A kertoo aloittaneensa raakaruokinnan 15.2.2025 epäillyn ruoka-aineallergian vuoksi. Tämän jälkeen kissan oireet lieventyivät nopeasti ja lopullisesti. A:n mukaan tämä tulee vahvasti ruoka-aineperäisen allergian diagnoosia. A painottaa, että kaikki oireet ovat alkaneet vasta vakuutuksen voimaantulon jälkeen eikä allergia ollut mitenkään havaittavissa ennen sitä. Näin ollen A katsoo kyseessä olevan vakuutuskauden aikana puhjennut sairaus, joka kuuluu vakuutusehtojen mukaan korvattavaksi.
Lisäkirjelmässään A toistaa, että eläinlääkäri on virheellisesti kirjannut 3.2.2025 käynnillä, että kissalla olisi ollut rupia hännässä jo Suomeen tultaessa. A kertoo vaatineensa asian korjaamista ja lähettäneensä vakuutusyhtiöön kuvia kissasta päivästä, jolloin se tuli Suomeen. Kuvista on A:n mukaan selvästi todettavissa, ettei mitään haavoja tai rupia hännässä ollut. Lisäksi A toimitti todistuksen kissan kasvattajalta.
A on myös ilmoittanut, että 2.9.2025 tehty kissan eutanasia liittyy riita-asiaan. Kissa jouduttiin lopettamaan, koska iho-oireille ei saatu riittävää varmuutta aiheuttajasta ja iho-oireet eivät parantuneet.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö kiistää A:n vaatimukset ja lausuu seuraavaa. Terveysselvityslomakkeen tekstin mukaan allekirjoittaja vakuuttaa, että hänen antamansa tiedot ovat oikeat. A on 8.12.2024 täyttämässään terveysselvityksessä vastannut kielteisesti kaikkiin kysymyksiin.
Yhtiö vetoaa siihen, että korvauskäsittelyn aikana on selvinnyt yhtiölle toimitettujen eläinlääkärin käyntimerkintöjen perusteella, että kissalla on ollut iho-oireita jo ennen vakuutuksen ottamista. Käyntimerkinnän 3.2.20205 mukaan kissalla oli jo Suomeen tullessa 24.11.2024 rupia hännässä, josta ne levisivät kintereisiin. Käyntimerkinnässä 5.2.2025 on myös kuvattu, kuinka Espanjasta haetulla pentukissalla oli alkuun hännässä lievää ihovauriota, jota epäiltiin muiden pentujen aiheuttamaksi leikkien aikana ja Suomessa huomattiin, että kissa nuolee häntää, takaraajojen kintereitä ja käytös on jatkuvaa.
Yhtiö toteaa, että kissan kanssa on hakeuduttu lääkäriin 19.12.2024, jolloin hännän kärjessä päällipuolella oli noin 5 cm:n alueella selkeästi tulehtuneita, osin rupeutuneita kohtia ja molemmissa kintereissä rupialueet.
Tätä ennen iho-oireita oli A:n mukaan hoidettu kasvattajan ohjeiden mukaisesti 15.12.2024 alkaen. Myöhemmin eläinlääkäri on todennut, että oireita on ollut niin nuoresta pitäen, että joku perusvika kissalla varmaan on. A:n oman selvityksen 16.3.2025 mukaan kissalla oli jo 19.11.2024 hännässä muutama vähäkarvaisempi kohta, joiden oletettiin tulleen leikeistä pentueen muiden kissojen kanssa. Espanjassa 19.11.2024 tehdyn eläinlääkäritarkastuksen mukaan kissa oli terve. A:n oman selvityksen 16.3.2025 mukaan kissa ei osoittanut liiallista nuolemista tai muita oireita ennen 12.12–13.12.2024 ajankohtaa.
Yhtiö ei pidä uskottavana, että useampi eläinlääkärin kirjaus olisi tehty virheellisesti vaan pitää todennäköisenä, että A on ollut tietoinen iho-oireista jo kissan tullessa Suomeen ja ennen vakuutuksen ottamista. Eläinlääkäreiden kirjausten lisäksi A on itsekin myöntänyt, että kissalla on ollut vähäkarvaisempia kohtia hännässä jo kasvattajalla ollessaan. Näin olleen huolellisesti toimiessaan A:n olisi tullut vastata myönteisesti terveysselvityksen kysymyksiin koskien sitä, onko eläimellä nyt tai onko sillä ollut jokin muu sairaus, tai oireita sairaudesta, vika tai oireita viasta tai vamma tai oireita vammasta.
Yhtiö toteaa kuitenkin, että A:lle 27.3.2025 annetussa ilmoituksessa ja 11.4.2025 päivätyssä päätöksessä jälkirajauksesta A:lle ei ole ilmoitettu erikseen vakuutuksenottajalla olevasta oikeudesta irtisanoa vakuutus. Näin ollen vakuutussopimuslain 18 §:n 2 momentin mukaisesti vakuutusyhtiöllä on oikeus muuttaa vakuutussopimuksen ehtoja ainoastaan, jos vakuutuksenottaja on menetellyt vilpillisesti. Lisäksi yhtiö toteaa, että A:lle 29.3.2025 päivätyssä vakuutuskirjassa on ollut kirjoitusvirhe, sillä rajauksen on ollut tarkoitus tulla voimaan 27.3.2025 ilmoitetuin tavoin 13.1.2025 alkaen, joten myös vakuutuskirja, jolle jälkirajaus on otettu, olisi tullut merkitä ajalle 13.1.2025–7.12.2025.
Yhtiö katsoo, että riippumatta siitä, katsotaanko vakuutuksenottajan toimineen vilpillisesti, ei korvausta voida kuitenkaan suorittaa haetuista hoitokuluista, koska hoitokulut ovat johtuneet sairaudesta, joka on alkanut ennen vakuutuksen voimaan tuloa ja viittaa ehtokohtaan 1 sekä vakuutusehtojen yhteisten määräysten kohtaan 3 ja 5.
Yhtiö pitää selvänä, että kissan sairaus on alkanut jo ennen vakuutuksen voimaantuloa, eikä siitä aiheutuneita hoitokuluja näin ollen voida korvata vakuutuksesta. Kissalla on ollut ihovaurioita jo ennen vakuutuksen voimaantuloa. Allergiaepäillyn lisäksi käytettävissä olevissa eläinlääkäriselvityksissä on mainittu myös pakko-oireyhtymä, mikä viittaa vaivan olleen vähintään piilevänä olemassa jo ennen vakuutuksen alkamista, eikä tutkimus- ja hoitokuluja korvata, jos niiden syynä on piilevä tai synnynnäinen vika.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Osapuolten välinen erimielisyys koskee sitä, ovatko riidanalaiset hoitokulut aiheutuneet sairaudesta, joka on alkanut ennen vakuutuksen alkamista, jolloin se vakuutusehtojen mukaan rajautuu vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle. Kyse on myös siitä, onko vakuutusyhtiöllä ollut oikeus lisätä vakuutukseen takautuvasti vakuutuksen alusta alkaen ihon sairautta koskeva rajoitusehto.
Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot
Vakuutussopimuslain 3 §:n (Säännösten pakottavuus) 2 momentin mukaan sopimusehto, joka poikkeaa tämän lain säännöksistä vakuutuksenottajan vahingoksi, on mitätön kuluttajaa kohtaan sekä sellaista muuta luonnollista henkilöä taikka oikeushenkilöä kohtaan, joka huomioon ottaen hänen elinkeinotoimintansa tai muun toimintansa laatu ja laajuus sekä olosuhteet muutoin on vakuutuksenantajan sopijapuolena rinnastettavissa kuluttajaan. Mitä tässä momentissa säädetään, ei koske ryhmävakuutusta.
Vakuutussopimuslain 18 §:n (Vahinkovakuutuksen sopimusehtojen muuttaminen vakuutuskauden aikana) 1 momentin mukaan vakuutuksenantajalla on oikeus vakuutuskauden aikana muuttaa vahinkovakuutuksen vakuutusmaksua tai muita sopimusehtoja vastaamaan uusia olosuhteita vain, jos:
1) vakuutuksenottaja tai vakuutettu on laiminlyönyt 22 §:ssä säädetyn tiedonantovelvollisuutensa; tai
2) vakuutuksenottajan tai vakuutetun vakuutuksenantajalle sopimusta päätettäessä ilmoittamissa olosuhteissa tai vakuutuskirjaan merkityssä asiantilassa on vakuutuskauden aikana tapahtunut 26 §:ssä tarkoitettu muutos.
Lainkohdan 2 momentin mukaan saatuaan tiedon 1 momentissa mainitusta seikasta vakuutuksenantajan on lähetettävä ilman aiheetonta viivytystä ilmoitus siitä, miten ja mistä ajankohdasta lukien vakuutusmaksu tai muut sopimusehdot muuttuvat. Ilmoituksessa on mainittava, että vakuutuksenottajalla on oikeus irtisanoa vakuutus. Jos vakuutuksenantaja ei lähetä ilmoitusta tässä momentissa säädetyllä tavalla, se menettää oikeutensa muuttaa maksua tai ehtoja, paitsi jos vakuutuksenottaja tai vakuutettu on menetellyt vilpillisesti.
Vakuutussopimuslain 22 §:n mukaan vakuutuksenottajan ja vakuutetun tulee ennen vakuutuksen myöntämistä antaa oikeat ja täydelliset vastaukset vakuutuksenantajan esittämiin kysymyksiin, joilla voi olla merkitystä vakuutuksenantajan vastuun arvioimisen kannalta. Vakuutuksenottajan ja vakuutetun tulee lisäksi vakuutuskauden aikana ilman aiheetonta viivytystä oikaista vakuutuksenantajalle antamansa, vääriksi tai puutteellisiksi havaitsemansa tiedot.
Vakuutussopimuslain 23 §:n 1 momentin mukaan, jos vakuutuksenottaja tai vakuutettu on vahinkovakuutuksessa täyttäessään 22 §:ssä säädettyä velvollisuuttaan menetellyt vilpillisesti, vakuutussopimus ei sido vakuutuksenantajaa. Vakuutuksenantajalla on oikeus pitää suoritetut vakuutusmaksut, vaikka vakuutus raukeaisi.
Lainkohdan 2 momentin mukaan, jos vakuutuksenottaja tai vakuutettu on tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt tiedonantovelvollisuutensa, korvausta voidaan alentaa tai se evätä.
Eläinvakuutusehtojen, voimassa 1.4.2023 alkaen, yhteisten määräysten kohdan 3 (Vakuutustapahtuman ajankohta sairauksissa) mukaan sairauden katsotaan alkaneen silloin, kun sairaus on eläinlääketieteellisen kokemuksen mukaan alkanut riippumatta siitä, milloin sairaus tai sen oireet on ensimmäisen kerran todettu.
Ehtokohdan 5 (Piilevä vika) mukaan piilevä vika on synnynnäinen tai piilevä sairaus tai vika, joka on ollut eläinlääketieteellisen kokemuksen mukaan olemassa ennen vakuutuksen voimaantuloa riippumatta siitä, milloin vika tai oire on havaittu.
Hoitokuluvakuutusta koskevan ehtokohdan 1 (Korvattavat vakuutustapahtumat) mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetun, vakuutuskirjassa yksilöidyn eläimen hoitokuluja, jotka johtuvat sairaudesta tai tapaturmasta, jos sairaus on alkanut tai tapaturma sattunut vakuutuksen ollessa voimassa. Hoitokuluja korvataan vain, mikäli kulut ovat syntyneet vakuutuksen ollessa voimassa.
Ehtokohdan 2.2 (Kulut, joita ei korvata) mukaan tutkimus- ja hoitokuluja ei korvata, jos niiden syynä on
- piilevä tai synnynnäinen vika […]
Eläinvakuutusta koskevan ehtokohdan 1 (Korvattavat vakuutustapahtumat) mukaan vakuutuksesta maksetaan korvaus, kun vakuutettu eläin on vakuutuksen voimassa ollessa
- […]
- sairastunut tai tapaturman vuoksi vammautunut niin vakavasti, että eläinlääkäri pitää eläimen lopettamista eläinsuojelullisista syistä välttämättömänä siksi, että eläimellä on voimakkaita ja jatkuvia oireita ja kipuja, joita ei voida millään hoidolla lievittää
[…].
Korvaaminen edellyttää, että myös sairaus on alkanut tai tapaturma sattunut vakuutuksen ollessa voimassa. […]
Asian arviointi
Suomen voimassa olevan oikeuden yleisten periaatteiden mukaan näyttötaakka vakuutuksesta korvattavan vahingon syntymisestä on vakuutuskorvausta hakevalla. Jos tämä on näytetty ja vakuutusyhtiö sen jälkeen haluaa vedota rajoitusehtoon, näyttötaakka rajoitusehdon soveltumisesta tapaukseen on vakuutusyhtiöllä.
A vaatii kissan hoitokulujen ja kissan eutanasian korvaamista vakuutuksesta sekä jälkikäteen lisätyn rajoituksen poistamista vedoten siihen, että sairaus on alkanut vakuutuksen voimassa ollessa. Vakuutusyhtiö katsoo, että kissan sairaus on alkanut jo ennen vakuutuksen voimaantuloa, eikä siitä aiheutuneita hoitokuluja näin ollen voida korvata vakuutuksesta. Yhtiön mukaan kissan vaiva on ollut vähintään piilevänä olemassa jo ennen vakuutuksen alkamista.
Asiassa annettujen selvitysten perusteella A:n kissa on tuotu Suomeen 24.11.2024 ja vakuutus on otettu 8.12.2024. A on vienyt kissansa eläinlääkäriin 19.12.2024 eli hieman alle kaksi viikkoa sen jälkeen, kun eläinvakuutus on alkanut vakuutusyhtiössä.
Vakuutuslautakunnalla on ollut käytettävissään iho-oireeseen liittyviä eläinlääkärien käyntimerkintöjä ajankohdilta 19.12.2024, 13.1.2025 ja 5.2.2025 sekä eläinlääkärilaskun käyntiyhteenveto 2.9.2025 käynniltä. Eläinlääkärin käyntimerkintään 19.12.2024 on kirjattu, että kissa on tullut Suomeen kolme viikkoa sitten Espanjasta, silloin hännässä on ollut hyvin pieniä ärtyneitä kohtia. Käynnillä hännän päällipuolella kärjessä on ollut noin 5 cm:n pituudella selkeästi tulehtuneita, osin rupeutuneita kohtia ja molemmissa kintereissä rupialueet, suurempi ja paksumpi oikeassa takajalassa. Hoidoksi käynnillä oli määrätty muun muassa antibioottikuuri.
Eläinlääkärin käyntimerkintään 13.1.2025 on kirjattu, että Suomeen tullessa hännässä ollut jo vähäisemmin karvaa. Lähtötarkastus Espanjassa on ollut ok. Suomessa kissalla on ollut hännän jyrsimistä ja alue levinnyt takajalkoihin. Eläinlääkärikäynnin 5.2.2025 potilashistoria kohtaan on kirjattu toisen eläinlääkäriaseman lähettämät esitiedot, joissa on todettu muun muassa, että kissalla on ollut jo Suomeen tullessa rupia hännässä, josta ne levisivät kintereisiin sekä epäilty kissalla olevan jokin perusvika, kun oireita on ollut niin nuoresta pitäen. Esitietojen mukaan kissan iho-oireita oli hoidettu lääkityksellä ja laserilla.
Eläinlääkärin käyntimerkinnässä 5.2.2025 todetaan, että kissalla on alkuun ollut hännässä lievää ihovauriota, jota oli epäilty muiden pentujen aiheuttamaksi leikkien aikana. Suomessa huomattu, että kissa itse nuolee häntää, takaraajojen kintereitä ja käytös on jatkuvaa. Eläinlääkäri on käynnillä aloittanut Seronil-lääkitykseen pakko-oireyhtymän hoitoon. Käyntimerkintään on kirjattu, että mikäli Seronil-lääkityksellä ei ole vastetta, suosituksena on tarkempi ihosairauksien poissulku. Sittemmin eläinlääkärilaskun 2.9.2025 käyntiyhteenvedon mukaan kissa on lopetettu kärsimysten välttämiseksi.
Vakuutuslautakunnalle on toimitettu lisäksi valokuvia kissasta ajalta ennen vakuutuksen ottamista. Lautakunta toteaa, ettei kissan hännässä ole havaittavissa valokuvissa poikkeavaa. Myöskään eläinlääkäritarkastuksessa 19.11.2024 ennen kissan luovutusta ei ole todettu mitään poikkeavaa. Kasvattaja, jolta A on kissan hankkinut, on todennut, ettei kissalla ole ollut iho-ongelmia, kun se haettiin Suomeen 24.11.2024. Kasvattajan mukaan A on ollut yhteydessä kasvattajaan ensimmäisen kerran iho-ongelmien vuoksi 15.12.2024. A on kertonut vakuutusyhtiön lisäselvityspyynnön johdosta, että kissalla on ollut jo ennen Suomeen tuloa hännässä muutama vähäkarvaisempi kohta.
Vakuutuslautakunta toteaa, että edellä lausutun perusteella asiassa on toimitettu eriävää selvitystä iho-oireiden alkamisajankohdan osalta. Kuitenkin kolmen eri eläinlääkäriaseman käyntimerkinnät vastaanotolta Suomessa ovat havainnoiltaan ja esille tulleiden seikkojen osalta selvästi yksilöidympiä kuin eläinlääkäritarkastuksesta ennen kissan luovutusta tehty todistus, johon ei sisälly tarkempaa kuvausta kissasta vaan eri osa-alueet on rastein merkitty normaaleiksi.
Huomioiden vakuutuskorvausta hakevan näyttötaakka, korvausta saadakseen A:n on näytettävä, että kyse on vakuutuksen voimaantulon jälkeen alkaneesta sairaudesta. Koska eläinlääkärien käyntimerkintöjen mukaan kissalla on ollut iho-oiretta jo ennen Suomeen tuloa, pitää Vakuutuslautakunta asiassa annettujen selvitysten perusteella todennäköisenä, että kissan sairaus on alkanut ennen vakuutuksen ottamista. Näin ollen Vakuutuslautakunta katsoo asiassa jäävän näyttämättä, että kissan iho-oireilu olisi alkanut vasta vakuutuksen voimaantulon jälkeen. Kissan eutanasian osalta Vakuutuslautakunta toteaa, ettei asiassa ole esitetty selvitystä, jonka mukaan eutanasiaan olisi päädytty jonkin vakuutuksesta korvattavan syyn vuoksi. Edellä todettu huomioiden Vakuutuslautakunta pitää korvauspäätöksiä näiltä osin vakuutusehtojen mukaisina.
A on lisäksi vaatinut jälkikäteen lisätyn rajoitusehdon poistamista. Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutusehtojen muuttamisen edellytyksistä säädetään vakuutussopimuslaissa ja lain säännöksistä vakuutuksenottajan vahingoksi poikkeava vakuutusehtojen kohta on lain 3 §:n mukaan mitätön kuluttajaa kohtaan.
Vakuutusyhtiö on todennut, ettei A:lle ole ilmoitettu erikseen hänen oikeudestaan irtisanoa vakuutus ja näin ollen yhtiöllä on oikeus muuttaa vakuutussopimuksen ehtoja ainoastaan, jos vakuutuksenottaja on menetellyt vilpillisesti. Lisäksi yhtiö on todennut, että 29.3.2025 päivätyssä vakuutuskirjassa on ollut kirjoitusvirhe, sillä rajauksen on ollut tarkoitus tulla voimaan 27.3.2025 ilmoitetuin tavoin 13.1.2025 alkaen.
Selvyyden vuoksi lautakunta toteaa, ettei edellä todettu huomioiden jälkikäteen lisätyllä rajoituksella ole vaikutusta kissan sairauden korvattavuuteen vakuutuksesta tässä tapauksessa. Sen sijaan vakuutusyhtiö on tähän muutokseen perustuen ilmoittanut vaativansa jo maksetun korvauksen takaisin. Vakuutuslautakunta toteaa, ettei vakuutusyhtiö ole asiassa vedonnut vilppiin eikä asiassa ole sellaisesta esitetty näyttöä. Aiemman ratkaisukäytäntönsä mukaisesti Vakuutuslautakunta toteaa, ettei vakuutusyhtiö voi tehdä lisäystä taannehtivasti eikä ilman ilmoitusta irtisanomismahdollisuudesta (esimerkiksi FINE-055197 ja FINE-64172-W6V5H). Koska nyt käsillä olevassa tapauksessa yhtiö ei ole menetellyt vakuutussopimuslain 18 §:n mukaisesti, ei vakuutusyhtiö voi tekemäänsä ehtomuutokseen vedoten periä takaisin eläinlääkärikäynnin 13.1.2025 perusteella korvattuja hoitokuluja. Näin ollen Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä luopumaan takaisinperinnästä.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä luopumaan takaisinperinnästä, joka kohdistuu 13.1.2025 eläinlääkärikäynnistä korvattuihin hoitokuluihin. Muutoin Vakuutuslautakunta ei suosita asiassa muutosta.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Koponen
Sihteeri Karppinen
Jäsenet
Kuosa
Koskinen
Rantala
Ståhlberg