Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottaja ja vakuutettu A (s. 1976) haki henkilövakuutusta, joka sisälsi muun ohella turvan ohimenevän työkyvyttömyyden varalta. A täytti 23.8.2024 hakemukseen liittyvän terveysselvityksen. Terveysselvityksen sairauksia ja oireita koskevassa osiossa A ilmoitti käyneensä läpi kohdassa eritellyt vaihtoehdot ja vahvistaneensa, että hänellä ei ole tai ole ollut mitään kohdassa mainittua sairautta, oiretta, vikaa tai vammaa. A vastasi kieltävästi myös terveysselvityksen täydentäviin kysymyksiin, joissa kysyttiin esimerkiksi, onko hakija ollut tutkimuksessa, hoidossa tai seurannassa viimeisen kolmen vuoden aikana muun kuin terveysselvityksessä ilmoitetun sairauden tai oireen vuoksi. Vakuutussopimus tuli voimaan 23.8.2024.

A haki päivärahakorvausta työkyvyttömyysajalta 25.8.2024–31.12.2024 hengitystieinfektion ja keuhkokuumeen vuoksi. Vakuutusyhtiö maksoi 12.11.2024, 2.12.2024 ja 27.12.2024 korvauspäätöksillään päiväkorvauksen työkyvyttömyysajalta 26.8.2024–31.12.2024 omavastuuajalla vähennettynä. A haki korvausta jatkotyökyvyttömyydestä 1.1.2025 lukien. A-lääkärintodistusten mukaan työkyvyttömyyden syynä oli ylävatsavaiva, sappikivitauti, sappirakkokivitauti ja akuutti sappirakkotulehdus sekä akuutti keuhkoputkitulehdus.

Vakuutusyhtiö pyysi 13.1.2025 A:ta lähettämään kopiot lääkärin kirjaamista potilaskertomuksista 27.12.2024, 7.1.2025 sekä 9.1.2025 käynneiltä. Vakuutusyhtiö lähetti A:lle uudet lisäselvityspyynnöt 15.1.2025 ja 17.1.2025, joissa se pyysi A:ta toimittamaan B-lääkärinlausunnot, kopiot lääkärin kirjaamista potilaskertomuksista hengitystieinfektion tai keuhkokuumeen sekä sappikivisairauden hoidon alusta alkaen sisältäen kaikki laboratorio- ja muut tutkimustulokset sekä kopiot kaikista työterveyslääkärin kirjaamista potilaskertomuksista liittyen työhönpaluuneuvotteluihin. Vakuutusyhtiö pyysi A:lta 18.2.2025 kopiota Kelan päätöksistä sairauspäivärahojen osalta 26.8.2024 sairastumista edeltävien viimeisten kahden vuoden ajalta sekä kopiota kaikista päivärahajaksoihin liittyvistä potilaskertomuksista. Vakuutusyhtiö pyysi 13.3.2025 A:lta uudelleen edellä mainittuja lääketieteellisiä selvityksiä. 17.3.2025 ja 18.3.2025 päivätyillä lisäselvityspyynnöillä pyydettiin vielä hoitomerkintöjä ja A- tai B-todistuksia 1.12.2023 lukien haetusta osasairauspäivärahasta sekä 9.4.2024 lukien haetusta sairauspäivärahasta sekä hoitomerkintöjä diagnosoidusta masennuksesta 23.2.2023 lukien. Lisäselvityspyynnöissä A:ta pyydettiin täyttämään valtakirja, jotta vakuutusyhtiö voisi hankkia pyydetyt terveydentilatiedot A:n puolesta. A ei toimittanut valtakirjaa.

A vastasi helmi- ja maaliskuun 2025 lisäselvityspyyntöihin 19.3.2025. A on toimittanut A-lääkärintodistuksia pyydetyiltä ajoilta, mutta ei käynteihin liittyviä sairauskertomuksia.

Vakuutusyhtiö antoi asiassa päätöksen 23.4.2025. Vakuutusyhtiö viittasi saatuihin lääkärintodistuksiin ja totesi, että A oli ollut ennen vakuutuksen hakemista 1.1.2023 alkaen toistuvasti työkyvytön useiden eri syiden, kuten huonovointisuuden, määrittämättömän ahdistuneisuushäiriön, keskivaikean masennustilan, ylävatsakivun, pahoinvoinnin ja oksentelun sekä raudanpuutteen takia. Lisäksi A:lla oli ollut myös vuonna 2022 toistuvia työkyvyttömyysjaksoja muun muassa keskivaikean masennustilan vuoksi. Vakuutusyhtiö totesi, että toistuva oireilu, jonka vuoksi A oli ollut työkyvyttömänä vakuutuksen hakemista edeltävästi, olivat tietoja, jotka olisi tullut ilmoittaa terveysselvityksessä. Vakuutusyhtiö katsoi, että A oli laiminlyönyt vakuutussopimuslain 22 §:n mukaista tiedonantovelvollisuuttaan vähäistä suuremmasta huolimattomuudesta. Vakuutusyhtiö ilmoitti, ettei se olisi lainkaan myöntänyt vakuutusta, jos sillä olisi ollut edellä mainitut terveydentilatiedot. Vakuutusyhtiö katsoi olevansa vakuutussopimuslain 24 §:n nojalla vastuusta vapaa ja irtisanovansa vakuutuksen lain 17.1 §:n nojalla.

Asiakkaan valitus

A ilmoittaa tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta. A vaatii päiväkorvauksen maksamista.

Vakuutusyhtiön mielestä A ei antanut riittäviä tietoja terveysselvityksessä. A toteaa, että hänellä epäiltiin aiempina vuosina masennusta ja ahdistuneisuutta, mutta kyseessä olivat väärät diagnoosit, koska A:n oireet korjaantuivat rautalisällä. Oireilun taustalla paljastui siis raudanpuute, joka hoidettiin ennen vakuutuksen ottamista, eikä A:lla ollut mitään oireita. A ihmettelee, onko hoidettu raudanpuute todella este vakuutuksen saamiselle. Keuhkokuumeen aikaisista lääketieteellisistä selvityksistä ilmenee, että A:n hemoglobiini ja ferritiini olivat hyvällä tasolla. A:n mukaan hänellä ei ole mitään perussairauksia tai säännöllisiä lääkityksiä.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toistaa aiemman kantansa ja katsoo, ettei päätöksen muuttamiselle ole aihetta.

Vakuutusyhtiö toteaa, että kysymykset ja niihin annettavat vastausvaihtoehdot eivät ole olleet sellaisia, että niitä tulisi pitää monitulkintaisina tai vaikeasti hahmottavina. A:lla on liitteistä ilmenevin tavoin ollut muutaman vuoden aikana useita lääkärikäyntejä, eikä kyse ole yksittäisen käynnin ilmoittamatta jättämisestä. Vakuutusyhtiö katsoo edelleen, että A on antanut vääriä tietoja joko tahallisesti tai sellaisesta huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä.

Selvitykset

1. Terveysselvitys

A on allekirjoittanut terveysselvityksen 23.8.2024.

Terveysselvityksen osiossa sairaudet ja oireet hakijaa on pyydetty valitsemaan yksi tai useampi vaihtoehto kohdassa luetelluista vaihtoehdoista. Osiota koskevan ohjeistuksen mukaan tässä osiossa hakijan tulee ilmoittaa sairaudet, oireet, viat ja vammat, jotka hänellä on tai on aiemmin ollut. Jos hakijalla oleva tai aiemmin ollut sairaus, oire, vika tai vamma ei löydy luettelosta, se tulee ilmoittaa kohdassa ”Täydentävät kysymykset”.

Kohdassa on pyydetty ilmoittamaan muun muassa seuraavat sairaudet ja oireet:
- mahalaukun, suoliston, sappirakon, maksan, haiman tai muun ruoansulatuselimen sairaus tai oire sekä
- mielenterveyden tai käyttäytymisen häiriö, unihäiriö, syömishäiriö tai muu psyykkinen sairaus tai oire.

A valitsi sairauksia ja oireita koskevista vaihtoehdoista ”Olen käynyt läpi yllä olevat vaihtoehdot ja minulla ei ole eikä ole ollut mitään edellä mainittua sairautta, oiretta, vikaa tai vammaa”.

Täydentäviä kysymyksiä koskevassa osiossa hakijaa on ohjeistettu ilmoittamaan sellaiset sairaudet, oireet, viat ja vammat, joita hän ei ole vielä ilmoittanut terveysselvityksessä. A vastasi kieltävästi terveysselvityksen täydentäviin kysymyksiin ”Oletko ollut tutkimuksessa, hoidossa tai seurannassa viimeisen 3 vuoden aikana muun kuin aiemmin tässä terveysselvityksessä ilmoittamasi sairauden tai oireen vuoksi?” sekä ”Onko sinulla suunnitteilla tutkimuksia, hoitotoimenpiteitä tai seurantakäyntejä, joita et ole ilmoittanut aiemmin tässä terveysselvityksessä?”.

2. Lääketieteellinen selvitys

Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevat A-lääkärintodistukset ajalta 17.6.2022–23.1.2025 sekä 8.11.2022 päivätty B-lääkärinlausunto.

A:lle määrättiin 17.6.2022 ja 29.6.2022 A-lääkärintodistuksilla sairauslomaa keskivaikean masennustilan diagnoosilla 29.6.2022–10.7.2022.

A:lle haettiin 8.11.2022 B-lääkärinlausunnolla osasairauspäivärahaa 14.11.–31.12.2022 koronavirusinfektion jälkitilan vuoksi. A oli sairastunut koronavirusinfektioon 17.9.2022. Sen jälkeen hengitysoireet olivat pahentuneet ja A:lla oli ollut huonovointisuutta, voimakasta ripulia ja pahoinvointia. Oireet eivät olleet vieläkään helpottuneet. A oli saanut taudin alkuvaiheessa antibioottikuurin ja astmalääkityksen. A:lle oli tehty muun muassa rintakehän röntgentutkimus.

A-lääkärintodistusten mukaan A arvioitiin 23.2.2023 ja 24.2.2023 työkyvyttömäksi huonovointisuuden, väsymyksen ja huimauksen vuoksi, 27.2.–28.2.2023 määrittämättömän ahdistuneisuushäiriön vuoksi, 6.3.–7.3.2023 ei-elimellisen unettomuuden vuoksi, 1.3.2023–19.3.2023 A keskivaikean masennustilan vuoksi, 27.3.2023 määrittämättömän masennustilan vuoksi sekä 28.3.2023–30.4.2023 muun toistuvan masennustilan vuoksi.

29.11.2023 ja 14.5.2024 A-lääkärintodistuksilla A:lle haettiin osasairauspäivärahaa 1.12.2023–31.1.2024 sekä sairauspäivärahaa 9.4.–19.4.2024 ylävatsakivun, pahoinvoinnin ja oksentelun takia. 20.4.–9.5.2024 välisenä aikana A arvioitiin työkyvyttömäksi pahoinvoinnin ja oksentelun, päänsäryn, niska-pääoireyhtymän ja kaula-pääoireyhtymän vuoksi, 22.5.–23.5.2024 raudanpuutteen, huonovointisuuden ja väsymyksen vuoksi, 27.5.–29.5.2024 ylävatsakivun vuoksi sekä 29.5.–7.6.2024 huonovointisuuden ja väsymyksen vuoksi.

26.8.2024 alkaen A-lääkärintodistuksissa merkittävimmäksi työkykyä alentavaksi sairaudeksi on merkitty määrittämätön akuutti ylähengitystieinfektio, jonka vuoksi A:lle on määrätty sairauslomaa 26.8.–22.9.2024. 22.9.2024 alkaen diagnoosina on ollut määrittämätön keuhkokuume, jonka takia A:lle määrättiin sairauslomaa 31.12.2024 saakka.

Tämän jälkeen A:lle haettiin 30.12.2024–1.1.2025 sairauspäivärahaa sappirakkokivitaudin ja akuutin sappirakkotulehduksen takia. Tammikuussa 2025 A:lle haettiin osasairauspäivärahaa sekä sairauspäivärahaa ylävatsavaivan, sappikivitaudin ja migreenin takia ja määrittämättömän akuutin keuhkoputkitulehduksen takia. A arvioitiin sappikivitaudin takia työkyvyttömäksi 28.2.2025 saakka.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, onko A terveysselvitystä 23.8.2024 antaessaan laiminlyönyt vakuutussopimuslain 22 §:n mukaista tiedonantovelvollisuuttaan vähäistä suuremmasta huolimattomuudesta, ja onko vakuutusyhtiöllä ollut oikeus irtisanoa vakuutus.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain (28.6.1994/543) 17 §:n (14.5.2010/426) 1 momentin mukaan vakuutuksenantajalla on oikeus irtisanoa henkilövakuutus, jos:
1) vakuutuksenottaja tai vakuutettu on ennen vakuutuksen myöntämistä antanut vakuutuksenantajalle vääriä tai puutteellisia tietoja tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, ja vakuutuksenantaja oikean asianlaidan tuntien ei olisi myöntänyt vakuutusta;
2) vakuutuksenottaja tai vakuutettu on täyttäessään tiedonantovelvollisuuttaan menetellyt vilpillisesti, mutta vakuutussopimus kuitenkin sitoo vakuutuksenantajaa 24 §:n 3 momentin nojalla; tai
3) vakuutettuun liittyvässä, vakuutuksenantajan vastuun arvioimisen kannalta merkityksellisessä seikassa on tapahtunut 27 §:ssä tarkoitettu vahingonvaaraa lisäävä muutos ja vakuutuksenantaja ei olisi myöntänyt vakuutusta siinä tapauksessa, että vakuutettuun liittyvä seikka olisi ollut muutosta vastaava jo vakuutusta myönnettäessä.

Lain 17 §:n 3 momentin mukaan vakuutuksenantajan on irtisanottava vakuutus kirjallisesti ilman aiheetonta viivytystä saatuaan tiedon irtisanomiseen oikeuttavasta perusteesta. Irtisanomista koskevassa ilmoituksessa on mainittava irtisanomisperuste. Jos irtisanomista ei tehdä siten kuin tässä momentissa säädetään, vakuutuksenantaja menettää irtisanomisoikeutensa. Vakuutus päättyy kuukauden kuluttua siitä, kun vakuutuksenantaja on lähettänyt vakuutuksenottajalle ilmoituksen irtisanomisesta.

Lain 22 §:n mukaan vakuutuksenottajan ja vakuutetun tulee ennen vakuutuksen myöntämistä antaa oikeat ja täydelliset vastaukset vakuutuksenantajan esittämiin kysymyksiin, joilla voi olla merkitystä vakuutuksenantajan vastuun arvioimisen kannalta. Vakuutuksenottajan ja vakuutetun tulee lisäksi vakuutuskauden aikana ilman aiheetonta viivytystä oikaista vakuutuksenantajalle antamansa, vääriksi tai puutteellisiksi havaitsemansa tiedot.

Lain 24 §:n 1 momentin mukaan, jos vakuutuksenottaja tai vakuutettu on henkilövakuutuksessa täyttäessään 22 §:ssä säädettyä velvollisuuttaan menetellyt vilpillisesti, vakuutussopimus ei sido vakuutuksenantajaa. Vakuutuksenantajalla on oikeus pitää suoritetut vakuutusmaksut, vaikka vakuutus raukeaisi.

Lain 24 §:n 2 momentin mukaan vakuutuksenantaja on vastuusta vapaa, jos vakuutuksenottaja tai vakuutettu on tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt tiedonantovelvollisuutensa ja vakuutuksenantaja ei olisi lainkaan myöntänyt vakuutusta siinä tapauksessa, että oikeat ja täydelliset vastaukset olisi annettu. Jos vakuutuksenantaja tosin olisi myöntänyt vakuutuksen mutta ainoastaan korkeampaa maksua vastaan tai muutoin toisilla ehdoilla, kuin oli sovittu, vakuutuksenantajan vastuu rajoittuu siihen, mikä vastaa sovittua vakuutusmaksua tai niitä ehtoja, joilla vakuutus olisi myönnetty.

Asian arviointi

1. Vakuutetun tiedonantovelvollisuuden laiminlyönti

Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutettu on vakuutussopimuslain 22 §:n mukaan velvollinen antamaan oikeat ja täydelliset vastaukset vakuutuksenantajan terveysselvityksessä esittämiin kysymyksiin. Ellei hän ole täyttänyt tätä laissa asetettua velvollisuuttaan, on laiminlyönnin seuraukset arvioitava henkilövakuutuksessa vakuutusyhtiön vastuun osalta vakuutussopimuslain 24 §:n mukaisesti ja irtisanomisen osalta 17 §:n mukaisesti.

Arvioitaessa, onko vakuutuksenottaja syyllistynyt tiedonantovelvollisuuden laiminlyömiseen, ja arvioitaessa hänen mahdollisen huolimattomuutensa laatua on muun muassa otettava huomioon hänellä vakuutusta otettaessa käytettävissä olleet tiedot ja vallinneet olosuhteet. Lisäksi on kiinnitettävä huomiota vakuutuksenantajan esittämien kysymysten laatuun ja selkeyteen. Huolimattomuuden voidaan katsoa puuttuvan tai olevan vähäistä esimerkiksi, jos vakuutuksenantajan kysymys on ollut niin yleisluontoinen tai tulkinnanvarainen, että täsmällisen ja täydellisen vastauksen antaminen on vaikeaa.

Vakuutuslautakunnalla on käytössään vain A:ta koskevia A-lääkärintodistuksia sekä yksi B-lääkärinlausunto 8.11.2022, sillä A ei ole toimittanut vakuutusyhtiöille pyynnöistä huolimatta sairauskertomuksia käynneistä, joilla hänelle on määrätty sairauslomaa ennen terveysselvityksen täyttämistä 23.8.2024.

Vakuutuslautakunnalle esitetyn lääketieteellisen selvityksen perusteella A:lle on ennen terveysselvityksen antamista määrätty sairauslomaa keskivaikean masennustilan diagnoosilla 29.6.2022–10.7.2022 ja 1.3.2023–19.3.2023, 27.2.–28.2.2023 määrittämättömän ahdistuneisuushäiriön diagnoosilla sekä 28.3.–30.4.2023 toistuvan masennustilan diagnoosilla. Lisäksi A-lääkärintodistusten mukaan A:lla on ollut useita sairauslomajaksoja vuosina 2023–2024 ylävatsakivun, pahoinvoinnin ja oksentelun takia. Viimeisin pahoinvoinnin, oksentelun ja ylävatsakivun vuoksi määrätty sairausloma oli toukokuussa 2024. Touko- ja kesäkuussa 2024 A:lle on haettu sairauspäivärahaa myös raudanpuutteen, huonovointisuuden ja väsymyksen vuoksi. 

Vakuutuslautakunta katsoo, että A:n olisi tullut valita hänellä todettujen masennustilan ja ylävatsakipujen perusteella sairauksia ja oireita koskevassa kohdassa seuraavat vaihtoehdot:
- mahalaukun, suoliston, sappirakon, maksan, haiman tai muun ruoansulatuselimen sairaus tai oire sekä
- mielenterveyden tai käyttäytymisen häiriö, unihäiriö, syömishäiriö tai muu psyykkinen sairaus tai oire.

Vakuutuslautakunta pitää kohdassa annettua ohjeistusta sekä valittavana olleita vaihtoehtoja selkeinä ja yksiselitteisinä. Kohdassa on pyydetty ilmoittamaan sekä sairaudet että oireet. A:n olisi tullut valita edellä mainitut vaihtoehdot riippumatta siitä, mistä hänen psyykkiset oireensa tai ylävatsakipunsa johtuivat. A:n huolimattomuutta ei voida pitää vähäisenä, kun huomioidaan masennuksen sekä ylävatsakivun vuoksi määrätyt toistuvat sairauslomajaksot.

Vakuutuslautakunta katsoo, että A:n olisi tullut vastata myöntävästi myös tarkentavaan kysymykseen koskien sitä, onko hän ollut tutkimuksessa, hoidossa tai seurannassa viimeisen kolmen vuoden aikana muun kuin terveysselvityksessä ilmoitetun sairauden tai oireen vuoksi, sillä A:lla on ollut vuosina 2022–2024 useita yleislääkärin ja työterveyshuollon erikoislääkärin vastaanottokäyntejä sekä määrättyjä sairauslomia moninaisten oireiden, kuten pahoinvoinnin, oksentelun ja väsymyksen vuoksi. Huomioiden oireiden vuoksi määrätyt useat sairauslomat, A:n huolimattomuutta ei voida pitää vähäisenä.

Koska A:n huolimattomuutta terveysselvityksen täyttämisessä on pidettävä vähäistä suurempana, asia tulee arvioitavaksi vakuutussopimuslain 24 §:n mukaisten seurauksien osalta.

2. Vakuutusyhtiön oikeus irtisanoa vakuutus

Vakuutussopimuslain 17.1 §:n ja 24 §:n mukaan, jos vakuutuksenottaja tai vakuutettu on tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt tiedonantovelvollisuutensa ja vakuutuksenantaja ei olisi oikeat tiedot saadessaan myöntänyt vakuutusta lainkaan, vakuutusyhtiö on vastuusta vapaa ja sillä on oikeus irtisanoa vakuutus.

Vakuutusyhtiö on ilmoittanut, ettei se olisi lainkaan myöntänyt vakuutusta, jos A olisi ilmoittanut terveysselvityksessä oikeat tiedot. Vakuutuslautakunta pitää tätä yhtiön ilmoitusta vastuunvalintaperiaatteistaan uskottavana ottaen huomioon A:lla kuvatut diagnoosit ja oireet sekä niiden vuoksi määrätyt toistuvat sairauslomat vuosina 2023–2024.

Vakuutuslautakunta toteaa kuitenkin, että vakuutusyhtiön tulee vakuutussopimuslain 17 §:n nojalla lähettää vakuutuksenottajalle ilmoitus tiedonantovelvollisuuden laiminlyöntiin perustuvasta vakuutussopimuksen irtisanomisesta ilman aiheetonta viivytystä saatuaan tiedon laiminlyönnistä. Jos tämä laiminlyödään, yhtiö menettää oikeutensa vedota tiedonantovelvollisuuden laiminlyöntiin. Hallituksen esityksessä vakuutussopimuslaiksi (HE 114/1993 vp, s. 41) on todettu, että ilmoituksen lähettämiseen tarvittavaa aikaa arvioitaessa otetaan huomioon, kuinka pitkä aika huolellisesti toimivalta vakuutuksenantajalta yleensä kuluu päätöksentekoon vastaavissa tapauksissa. Vakuutussopimuslain 69 ja 70 §:n perusteella vakuutusyhtiön tulee suorittaa korvaus kuukauden kuluttua siitä, kun se on saanut vastuunsa arvioimiseksi tarvittavat asiakirjat ja tiedot.

Vakuutuslautakunta on pyytänyt vakuutusyhtiöltä selvitystä siitä, milloin asiakkaalta on pyydetty lisäselvityksiä sekä mitä selvityksiä vakuutusyhtiö on saanut ja milloin. Vakuutusyhtiöltä ei ole saatu tarkempaa selvitystä siitä, milloin mikäkin lisäselvitys on saapunut yhtiöön. Vakuutusyhtiön selvityksen mukaan asiakas on vastannut viimeiseen 18.3.2025 lähettyyn lisäselvityspyyntöön 19.3.2025. Asiassa saadun selvityksen mukaan vakuutusyhtiö on siis saanut vastuunsa arvioimiseksi tarvittavat asiakirjat viimeistään 19.3.2025. Vakuutusyhtiö antoi asiassa päätöksen 23.4.2025 eli viiden viikon kuluttua selvitysten saapumisesta vakuutusyhtiöön.

Vakuutuslautakunta katsoo, ettei vakuutusyhtiö ole tässä tapauksessa lähettänyt ilmoitusta vakuutuksen irtisanomisesta vakuutussopimuslain 17 §:n 3 momentin mukaisesti ilman aiheetonta viivytystä. Tämä vastaa Vakuutuslautakunnan aiempaa vakiintunutta ratkaisukäytäntöä, joka ilmenee esimerkiksi ratkaisusuosituksesta FINE-052882. Vakuutusyhtiö on siten menettänyt oikeutensa vedota A:n tiedonantovelvollisuuden laiminlyöntiin, eikä sillä ole ollut oikeutta irtisanoa vakuutusta.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta katsoo, ettei vakuutusyhtiöllä ole ollut oikeutta irtisanoa vakuutusta. Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö palauttaa vakuutuksen voimaan ja käsittelee A:n korvaushakemuksen vakuutusehtojen mukaisesti.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Luukkonen
Sihteeri Pulkkinen

Jäsenet:
Koskiniemi
Kummoinen
Rahijärvi
Sibakov