Tapahtumatiedot

Asiakas (vakuutuksenottaja) on ilmoittanut vakuutusyhtiölle 7.9.2022 huoneistossa sattuneesta vesivahingosta. Asiakkaan puoliso on keittiöremontin yhteydessä sulkenut veden liitoksesta ja irrottanut hanan. Tämän jälkeen ammattimainen keittiöasentaja on tullut 6.9.2022 asentamaan uutta keittiötä, ja vuoto on havaittu 6.9.2022. Asuinhuoneiston omistajat ovat välittömästi ilmoittaneet vuodosta huoltoyhtiölle, joka kutsui paikalle P Oy:n putkiasentajan suorittamaan keittiön lämmin- ja kylmävesijohtojen korjauksen. 

Asiakas ja hänen puolisonsa ovat ilmoittaneet vahingosta taloyhtiölle, joka on katsonut, että kysymyksessä oleva vesivahinko on aiheutunut osakkaiden tuottamuksesta ja he vastuussa vahingosta. Taloyhtiö ei ole ryhtynyt toimenpiteisiin kosteusvaurioiden korjaamiseksi, jolloin osakkaat ovat joutuneet teettämään korjaustyöt ulkopuolisella urakoitsijalla.

Vakuutusyhtiö katsoo, ettei puolison toiminnassa ole ollut tuottamusta, minkä vuoksi vahinko ei tule korvattavaksi vastuuvakuutuksesta.

Asiakkaan valitus

Vaatimukset
Asiakas pyytää, että Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö korvaa asiakkaalle
-    rakennusliike V Oy:n laskun perusteella 3 690,10 euroa korkolain mukaisine viivästyskorkoineen laskun eräpäivästä 10.12.2022 lukien vakuutuskorvauksen maksupäivään saakka;
-    korjaustöiden aiheuttamasta ylimääräisestä sähkönkulutuksesta 50,00 euroa korkolain mukaisine viivästyskorkoineen 1.12.2022 lukien vakuutuskorvauksen maksupäivään saakka; ja 
-    vakuutuksenottajan asiamieskulut 3 507,73 euroa (sis. alv 25,5 %) korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen laskettuna siitä, kun yksi kuukausi on kulunut Vakuutuslautakunnan suosituksen antamisesta. 

Asian tausta 
Kysymyksessä olevassa asiassa asiakas (vakuutuksenottaja) ja hänen puolisonsa ovat sopineet 1.6.2022 päivätyllä kauppakirjalla asuinhuoneiston kaupasta. Huoneiston hallintaoikeus on siirtynyt asiakkaalle ja hänen puolisolleen kauppakirjan mukaan viimeistään 1.8.2022. Vakuutuksenottajan kotivakuutus vastuuvakuutuksineen on ollut katkeamatta voimassa vakuutusyhtiössä siten, että vakuutus on ollut voimassa edelliseen kotiosoitteeseen 7.9.2022 saakka ja 7.9.2022 vakuutus on siirretty uuteen osoitteeseen.

Asiakas ja hänen puolisonsa ovat suorittaneet kohteessa keittiöremonttia 6.9.2022, kun uuden keittiön asennuksen yhteydessä on keittiön vesiputkessa havaittu vesivuoto. Asiakkaan puoliso on keittiöremontin yhteydessä sulkenut veden liitoksesta ja irrottanut hanan. Tämän jälkeen ammattimainen keittiöasentaja on tullut 6.9.2022 asentamaan uutta keittiötä, ja vuoto on havaittu. Asiakas ja hänen puolisonsa ovat ilmoittaneet putkivuodosta välittömästi taloyhtiölle. Taloyhtiö on ilmoittanut, että kysymyksessä oleva vesivahinko on aiheutunut asiakkaan ja hänen puolisonsa tuottamuksesta ja että asiakas ja hänen puolisonsa ovat vastuussa vahingosta. Taloyhtiö on vahingon johdosta vaatinut, että vakuutuksenottaja korjauttaa taloyhtiön kunnossapitovastuulla olevat vaurioituneet rakenteet itse valitsemallaan urakoitsijalla tai taloyhtiö teettää ne vakuutuksenottajan kustannuksella kuntoon. Vakuutuksenottaja on kiistänyt vastuunsa ja tuottamuksensa asiassa.

Vakuutuksenottaja on ilmoittanut 7.9.2022 vastuuvahingosta puhelimitse vakuutusyhtiölle. Vakuutusyhtiön edustaja on puhelimessa ilmoittanut, ettei vahinko ole vakuutuksesta korvattava, eikä vakuutusyhtiö ole ryhtynyt toimenpiteisiin asiassa. Koska vakuutusyhtiö ei ole ryhtynyt asiassa toimenpiteisiin vahingon johdosta ja kun kohteessa on ollut akuutti vesivahinko, on vakuutuksenottaja vahinkojen minimoimiseksi päättänyt tilata rakenteiden korjaustyöt asuntoon itse edulliseksi tietämältään urakoitsijalta ja ilmoittanut taloyhtiölle, että vaatii kustannustensa korvaamista. Vakuutuksenottaja on arvioinut, että taloyhtiön teettäessä korjaukset kustannukset olisivat olleet korkeammat. Näin on toimittukin, ja taloyhtiön kunnossapitovastuulla olevat rakenteet on korjattu vakuutuksenottajan toimiessa tilaajana, lasku on toimitettu suoraan vakuutuksenottajalle ja taloyhtiölle on esitetty vaatimus kustannusten korvaamisesta.

Taloyhtiö on kiistänyt vastuunsa asiassa, minkä johdosta asia on saatettu vireille käräjäoikeuteen. Oikeudenkäynnin valmisteluvaiheen aikana asia on lopulta sovittu siten, että molemmat osapuolet vastaavat omista vahingoistaan. Tapahtumakulun, esitettyjen vaatimusten, kiistämisperusteiden ja sovinnon osalta viitataan lautakunnalle toimitettuun aineistoon.

Vakuutusyhtiö on toimittanut 11.10.2022 kirjallisen vahinkopäätöksen vakuutuksenottajalle. Kielteisen päätöksen perusteluiksi on esitetty se, että vahinko on havaittu 6.9.2022 ja kotivakuutus on siirretty edellisestä kodista kysymyksessä olevaan osoitteeseen 7.9.2022, mistä syystä vakuutus ei olisi ollut voimassa. Vakuutuksenottaja on pitänyt päätöstä virheellisenä. Vakuutuksenottaja on toimittanut vakuutusyhtiölle 9.12.2022 päivätyn oikaisupyynnön, jossa vakuutuksenottaja on todennut, että kysymys on vastuuvahingosta ja vastuuvakuutus on ollut voimassa keskeytyksettä ja pyytänyt asian uudelleenarviointia.

Valtakirja, jolla asiakkaan avustaja tai määräämänsä on valtuutettu hoitamaan asiaa, oli toimitettu vakuutusyhtiöön jo syksyllä 2022. Vakuutusyhtiö ei kuitenkaan ole ryhtynyt toimenpiteisiin oikaisupyynnön johdosta joutuisasti tai käsitellyt asiaa asianmukaisesti. Vakuutusyhtiö on ilmoittanut, ettei se löydä sähköpostin 9.12.2022 liitteenä olevaa oikaisupyyntöä. Sähköposti on välitetty vakuutusyhtiölle uudelleen 20.12.2022. Oikaisupyyntöä ei kuitenkaan ole tällöin käsitelty. 

Vakuutusyhtiö on toimittanut asianajajalle pyynnön toimittaa asiassa valtakirja, vaikka valtakirja on toimitettu vakuutusyhtiölle jo syksyllä 2022. Tämän jälkeen vakuutusyhtiö on jättänyt oikaisupyynnön kokonaan käsittelemättä ja jättäytynyt passiiviseksi asiassa. Kun loppuvuodesta 2024, siis kaksi vuotta myöhemmin, asiakkaan aiempi avustaja on palannut perhevapaalta, on vakuutusyhtiölle toimitettu 12.12.2024 selvityspyyntö siitä, miten oikaisupyyntö 9.12.2022 on käsitelty vakuutusyhtiössä ja on käynyt ilmi, ettei oikaisupyyntöä ole käsitelty lainkaan.

Lopulta 23.1.2025 vakuutusyhtiö on vastannut oikaisupyyntöön. Vastauksessaan vakuutusyhtiö on todennut vastuuvakuutuskorvausta koskevan asian tulevan arvioitavaksi uudelleen ja pyytänyt toimittamaan selvityksen asiassa aiheutuneista kustannuksista. Pyydetty selvitys on toimitettu.

Tämän jälkeen vakuutusyhtiö on tehnyt päätöksensä asiassa. Vakuutusyhtiön 11.2.2025 ja 21.2.2025 päivättyjen vahinkopäätösten mukaan korvausta ei suoriteta, koska

1) vakuutusyhtiölle ei aiheudu korvauksenmaksuperustetta siitä, että vakuutettu on itse sopinut maksavansa kulut, sillä vakuutetun tekemä sopimus ei sido yhtiötä. Tässä tilanteessa vahingonkärsijä on taloyhtiö, jolla ei ole vaatimuksia enää asiassa.
2) Vahingonkärsijällä on näyttövelvollisuus vakuutetun tuottamuksellisesta toiminnasta. Myöskään se seikka, että vakuutettu ei ole ilmoittanut remontista taloyhtiölle ei aiheuta vakuutetulle tuottamusta.

Vakuutuksenottaja on pitänyt päätöksiä ja niiden perusteluja virheellisinä ja pyytänyt asian uudelleenarviointia, mutta päätöksiä ei ole muutettu. 

Asiassa sovellettavat normit ja päätösten virheellisyys
Vakuutusyhtiön päätösten 11.2.2025 ja 21.2.2025 mukaan korvausta ei suoriteta, koska vakuutusyhtiölle ei aiheudu korvauksenmaksuperustetta siitä, että vakuutettu on itse sopinut maksavansa kulut, sillä vakuutetun tekemä sopimus ei sido yhtiötä, ja tässä tilanteessa vahingonkärsijä on taloyhtiö, jolla ei ole vaatimuksia enää asiassa. Päätöksissä on viitattu vakuutusehtojen kohtaan 5, jonka mukaan 

”Vahingon selvittäminen
Vakuutetun on varattava vakuutusyhtiölle tilaisuus tarkastaa vahinko ja mahdollisuus myötävaikuttaa sovinnollisen ratkaisun aikaansaamiseen. Vakuutusyhtiö selvittää, onko vakuutettu velvollinen maksamaan vahingonkorvausta ilmoitetusta tapahtumasta, ja neuvottelee korvauksen vaatijan kanssa. Jos vakuutettu korvaa vahingon, sopii siitä tai hyväksyy vaatimuksen, tämä ei sido vakuutusyhtiötä, ellei korvauksen peruste ja määrä ole ilmeisen oikea. Vakuutetun on viipymättä ilmoitettava vakuutusyhtiölle, jos perusteiltaan korvattava vakuutustapahtuma johtaa oikeudenkäyntiin. Vakuutusyhtiö hoitaa tällöin omalla kustannuksellaan oikeudenkäynnin vakuutetun puolesta siltä osin kuin siinä on kysymys vakuutustapahtumaan liittyvästä vahingonkorvauksesta vakuutusmäärän rajoissa. Pohjoismaiden ulkopuolella tapahtuvan oikeudenkäynnin kustannukset korvataan enintään 10 000 euroon asti.”

Vakuutuksenottaja kiistää väitteet seuraavin perustein. Vakuutuksenottajan käsityksen mukaan kysymyksessä on riidattomasti tapahtuma, joka sinänsä kuuluu vastuuvakuutuksen piiriin, ja kysymys on siitä, onko vakuutuksenottaja ollut korvausvastuussa (tuottamus) vahingosta. Tällaisessa tilanteessa olisi asiaa koskevat selvittelyt, neuvottelut ja tarvittaessa oikeudenkäynti tullut hoitaa vakuutusyhtiön toimesta (välittömästi uhkaamassa olevan vahingon torjunnasta ja korvausvastuun selvittelystä aiheutuneet välttämättömät kustannukset).

Vahinkoilmoitus asiassa on tehty vakuutusyhtiölle puhelimitse 7.9.2022 heti vahingon aiheuduttua. Vakuutusyhtiölle on siten varattu tilaisuus tarkastaa vahinko, selvittää asiaa, neuvotella vastapuolen kanssa, myötävaikuttaa sovinnollisen ratkaisun aikaansaamiseen ja tarvittaessa hoitaa oikeudenkäynti parhaaksi katsomallaan tavalla. Tämä on ollut myös vakuutusyhtiön velvollisuus vakuutussopimuksen nojalla. Vakuutusyhtiö ei kuitenkaan ole ryhtynyt toimenpiteisiin asiassa vahingosta tiedon 7.9.2022 saatuaan, vaan on ilmoittanut, ettei vakuutus ole käytettävissä. Kysymyksessä on akuutti vesivahinko, ja asiassa on ollut pakko ryhtyä viivyttelemättä toimenpiteisiin vahinkojen korjaamiseksi ja enempien vahinkojen välttämiseksi. Näin ollen vakuutuksenottaja on vahinkojen minimoimiseksi kääntynyt edulliseksi tietämäänsä urakoitsijan puoleen ja teettänyt rakenteiden korjaustyöt asuntoon itse vaatien kustannukset taloyhtiöltä. Vakuutusyhtiö ei ole missään vaiheessa paljoksunut aiheutuneita kustannuksia, ja vakuutuksenottajan käsityksen mukaan asiassa on riidatonta, että korjaustyöt on saatu hoidettua hyvin edullisin kustannuksin.

Vakuutuksenottaja on edelleen kääntynyt rakennusoikeuteen erikoistuneen asianajotoimiston puoleen periäkseen hänelle aiheutuvat kustannukset taloyhtiöltä ja näin minimoidakseen asiassa aiheutuvia vahinkoja. Myöhemmin oikeudenkäynnin valmisteluvaiheessa vakuutuksenottaja on edellä selvitetysti tehnyt taloyhtiön kanssa asiassa sovintosopimuksen, jossa molemmat osapuolet ovat vastanneet omista kuluistaan. Sovinnon kannattavuuden vakuutuksenottajalle on arvioinut asianajaja S, joka on hoitanut rakennusalan oikeudenkäyntejä 40 vuotta. Näin ollen vakuutuksenottajan vastattaviksi ovat jääneet noin 3 600 euron purku- ja uudelleenrakennuskulut, sähkökulut sekä asianajokulut, joista vakuutusyhtiö on suorittanut oikeusturvavakuutuksen perusteella, muutoksenhaun jälkeen, korvauksen omavastuuosuutta lukuun ottamatta.

Se, että vakuutuksenottaja on vakuutusyhtiön perusteettoman kielteisen päätöksen jälkeen pyrkinyt minimoimaan vahinkoa teettämällä työt riidanalaisina itse ja lopulta sopimalla asian, ei poista vakuutusyhtiön vastuuta asiassa. Näitä kustannuksia ei olisi vakuutuksenottajalle aiheutunut, jos vakuutusyhtiö olisi toiminut vakuutussopimuksen mukaisesti, myöntänyt vastuuvakuutusturvan asiassa ja hoitanut selvittelyt ja oikeudenkäynnin. Tällöin vakuutusyhtiö olisi myös voinut hoitaa asian oikeudessa parhaaksi katsomallaan tavalla.

Vakuutuksenottaja katsoo, että vakuutusyhtiö ei voi jälkeenpäin tehokkaasti vedota ehtoon, jonka mukaan sovittuja tai itselle aiheutuneita kustannuksia ei korvata, kun vakuutusyhtiölle on tarjottu mahdollisuus selvittää asia parhaaksi katsomallaan tavalla vahinkoilmoituksen saatuaan eikä se ole ryhtynyt asiassa toimenpiteisiin.

Vakuutusyhtiön väitteet tuottamuksesta
Vakuutusyhtiön 11.2.2025 ja 21.2.2025 päivättyjen päätösten mukaan päätös on kielteinen, koska
−    vahingonkärsijällä on näyttövelvollisuus vakuutetun tuottamuksellisesta toiminnasta,
−    vahinko ei ole aiheutunut vakuutetun tuottamuksesta, sillä hänen toiminnassaan ei ole näytetty olevan huolimattomuutta, ja
−    myöskään se seikka, että vakuutettu ei ole ilmoittanut remontista taloyhtiölle ei aiheuta vakuutetulle tuottamusta.

Vakuutuksenottaja kiistää väitteet seuraavin perustein. Ensinnäkin edellä selvitetysti vakuutusyhtiön olisi tullut hoitaa asiaa koskevat selvittelyt, neuvottelut ja tarvittaessa oikeudenkäynti (välittömästi uhkaamassa olevan vahingon torjunnasta ja korvausvastuun selvittelystä aiheutuneet välttämättömät kustannukset). Kun vakuutusyhtiö ei ole näin toiminut, ei se voi jälkikäteen tehokkaasti väittää, että asian selvittely tai oikeudenkäynti olisi tullut hoitaa toisella tapaa.

Toiseksi vakuutuksenottaja katsoo, että 1) voimassa olevan oikeuden mukaan hänellä on näyttötaakka siitä, että hän ei ole toiminut asiassa huolimattomasti, 2) vakuutusyhtiö ei ole edes väittänyt, että asiassa olisi ollut esittää sellaista näyttöä, jolla vakuutuksenottaja olisi voinut näyttää toimineensa huolellisesti, ja 3) vaikka asiassa katsottaisiin, että näyttötaakka tuottamuksesta olisi ollut asuntoyhtiöllä, olisi asiassa ollut merkittävä riski siitä, että vakuutuksenottajan tuottamus olisi tullut oikeudenkäynnissä näytetyksi toteen seuraavassa selvitetyin perustein.

Asunto-osakeyhtiölain 24 luvun 2 §:n mukaan osakkeenomistajan on korvattava vahinko, jonka hän on myötävaikuttamalla tämän lain tai yhtiöjärjestyksen rikkomiseen tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut yhtiölle, toiselle osakkeenomistajalle tai muulle henkilölle. Jos vahinko on aiheutettu rikkomalla 4 tai 5 luvun säännöksiä tai yhtiöjärjestyksen määräyksiä osakkeenomistajan kunnossapitovastuusta tai muutostyöstä, vahinko katsotaan aiheutetuksi huolimattomuudesta, jollei osakkeenomistaja osoita menetelleensä huolellisesti. Sama koskee vahinkoa, joka on aiheutettu 11 luvun 8 §:ssä tarkoitettuun yhtiön lähipiiriin kuuluvan eduksi tehdyllä toimella.

Nyt kysymyksessä olevassa asiassa on kysymys asunto-osakeyhtiölain 5 luvun mukaisesta muutostyöstä, jolloin asiaan soveltuu käännetty näyttötaakka. Vakuutuksenottajan on siis tullut näyttää se, että hän on toiminut asiassa huolellisesti korvausvastuun välttääkseen. Nyt kysymyksessä olevassa vakuutuksenottajalla ei ole ollut esittää tällaista selvitystä. Vakuutuksenottajan puolisolla, joka toimenpiteet on tehnyt, ei ole putkiasentajan koulutusta, eikä vakuutuksenottajalla ollut esittää oikeudenkäyntiin sellaista selvitystä tai asiantuntijatodistelua, joka tukisi vakuutuksenottajan huolellisuutta asiassa. Vakuutuksenottaja ei ole myöskään voinut esittää selvitystä siitä, että olisi tehnyt remontista asunto-osakelain 5 luvun 2 §:n mukaista muutostyöilmoitusta taloyhtiölle.

Vaikka asiassa vastoin vakuutuksenottajan käsitystä katsottaisiin, että taloyhtiöllä olisi näyttötaakka tuottamuksesta, vakuutuksenottaja toteaa seuraavaa. Asianajaja S on ollut asiaa koskevan oikeudenkäynnin valmisteluvaiheessa yhteydessä taloyhtiön nimeämiin todistajiin. Todistajaksi nimetty LVI-alan ammattilainen on kertonut, että hänen käsityksensä mukaan vuoto on aiheutunut siitä, että vesi on suljettu keittiön liitoksesta ilman, että vesiä on katkaistu pääsulusta. Sanottu on hänen mukaansa aiheuttanut sen, että putkiin on jäänyt paine ja tästä syystä vahinko on päässyt aiheutumaan. Todistajaksi nimetty alan ammattilainen on kertonut, että tulee todistamaan näin oikeudessa. Lisäksi taloyhtiö on asiassa esittänyt, ettei vakuutuksenottaja ole tehnyt remontista muutostyöilmoitusta taloyhtiölle, ja asiassa on toimittu tälläkin perusteella huolimattomasti. Edellä esitetyn perusteella oikeudenkäynnissä on ollut merkittävä riski siitä, että vakuutuksenottaja ei olisi voinut näyttää toimineensa huolellisesti tai vakuutuksenottajan olisi katsottu toimineen huolimattomasti.

Vaatimuksen määrä
Vakuutusyhtiö on toiminut asiassa huolimattomasti, kun se on tehnyt ilmeisen virheelliset päätökset 7.9.2022 ja 11.10.2022 sillä perusteella, että kysymys olisi irtaimistovahingosta ja vakuutuksenottajan vakuutus ei olisi ollut voimassa. Vakuutusyhtiön olisi tullut ymmärtää, että taloyhtiön rakenteiden kastuessa kysymyksessä on vastuuvahinko. Vakuutusyhtiö ei ole korjannut virheellistä korvauspäätöstään viipymättä eikä kohtuullisessa ajassa. Kun oikaisupyyntö on käsitelty vasta helmikuussa 2025, siis yli kaksi vuotta vahingon tapahtumisesta ja oikaisupyynnön toimittamisesta, on vakuutusyhtiö laiminlyönyt vakuutusasian asianmukaisen käsittelyn.

Vakuutusyhtiö ei ole toimittanut korvauspäätöstään asiassa vakuutussopimuslain 70.1 §:n edellyttämällä tavalla joutuisasti. Vakuutusyhtiön korvausratkaisut ovat olleet toistuvasti kielteisiä, poikkeuksellisen huolimattomasti laadittuja ja virheellisiä, mikä on vaatinut vakuutuksenottajaa selvittämään ja oikaisemaan korvauspäätöksissä esiintyneet virheelliset tosiseikkojen ja vakuutusehtojen soveltamiset sekä laintulkinnat.

Lisäksi vakuutusyhtiö on muuttanut hylkäävien korvausratkaisujen perusteluja ja antanut uusia korvaavia korvauspäätöksiä uusilla perusteilla, kun asiassa on vedottu soveltuviin tosiseikkoihin, lakiin tai vakuutusehtoihin. Vakuutusyhtiö on toiminut asiassa kokonaisuudessaan ja toistuvasti huolimattomasti ja hyvän vakuutustavan vastaisesti, mistä on aiheutunut vakuutuksenottajalle muutoksenhakukuluja, joiden määrä tällä hetkellä on 3 507,73 euroa. Tässä tilanteessa olisi täysin kohtuutonta, että vakuutuksenottaja joutuisi kantamaan muutoksenhaun kustannukset vahinkonaan. Näin ollen vakuutuksenottaja katsoo, että vakuutusyhtiö tulee suosittaa korvaamaan vakuutuksenottajan muutoksenhakukulut asiassa.

Vakuutusyhtiö on todennut, että se korvaa vakuutuksenottajalle asianajokulujen omavastuuosuuden vahingon torjuntakuluina. Vakuutusyhtiö on aiemmin korvauspäätöksissään kiistänyt asianajokulujen korvausvelvollisuuden sillä perusteella, että kyseessä ei ole perusteiltaan korvattava vahinkotapahtuma. Asiassa on siten vakuutuksenottajan käsityksen mukaan riidatonta, että kysymys on perusteiltaan korvattavasta, vastuuvakuutuksen piiriin kuuluvasta vahinkotapahtumasta. Riidatonta on myös, että vakuutuksenottajan / vakuutuksenottajan puolison toiminta on johtanut vahinkoon.

Vakuutuksenottajan käsityksen mukaan osapuolten erimielisyys koskee sitä, kenellä on ollut näyttötaakka tuottamuksesta, sekä sitä, olisiko tuottamus tai huolellisuus tullut näytetyksi oikeudenkäynnissä sekä sitä, onko vakuutusyhtiö vastuussa vakuutuksenottajalle aiheutuneista vahingoista, kun se ei ole ryhtynyt hoitamaan asiaa koskevia selvittelyjä, ja vakuutuksenottaja on ryhtynyt torjumaan ja rajoittamaan vahinkoa teettämällä työn itse ja myöhemmässä vaiheessa – sovinnosta vakuutusyhtiöltä luvan saatuaan – edelleen sopinut asian aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi ja rajoittamiseksi.

Vakuutusyhtiö on kiistänyt korvausvelvollisuutensa täysin päinvastaisella väitteellä saman asian oikeusturva-asian käsittelyssä keväällä 2024. Asuntoyhtiön ja vakuutuksenottajan välisessä riita-asiassa on laadittu ennen pääkäsittelyä keväällä 2024 sovintosopimusluonnos, joka on toimitettu vakuutusyhtiölle ja pyydetty vakuutusyhtiöltä lupaa sopia asia sovintosopimuksen mukaisesti. 

Vakuutusyhtiö on sähköpostissaan 6.5.2024 ilmoittanut, että jos asia sovitaan sovintosopimuksen mukaisesti, jolloin molemmat osapuolet luopuvat vaatimuksistaan, ei oikeusturvavakuutuksesta korvata kustannuksia, koska ne ovat aiheutuneet ”sellaisesta riitaisen asian selvittelystä tai hoitamisesta, jonka seurauksena vakuutettu perustellustikin luopuu vaatimuksistaan vastapuolta kohtaan.” 

Vakuutusyhtiö on siten 6.5.2024 esittänyt näkemyksenään, ettei asiamieskuluja korvata, koska on katsonut, että vakuutuksenottajan vaatimuksista luopuminen on ollut perusteltua. Reilu puoli vuotta myöhemmin vakuutusyhtiön vastuuvakuutusta koskevissa päätöksissä ja vastineessa asia on kääntynyt päälaelleen ja vakuutusyhtiö väittääkin, ettei kuluja korvata, koska vakuutuksenottajalla ei ole tuottamusta ja asuntoyhtiö on vastuussa vahingosta. Vakuutusyhtiö on siten kiistänyt korvausvelvollisuutensa oikeusturvaasiassa keväällä 2024 käytännössä päinvastaisella väitteellä kuin mitä se tällä hetkellä täysin samassa asiassa ja täysin samalla aineistolla vastuuvakuutuksen osalta esittää.
 
Selvyyden vuoksi todetaan, että vakuutusyhtiö on lopulta oikaissut edellä mainitun päätöksen, jonka mukaan kuluja ei olisi sovinnossa korvattu. Asiassa on prosessin alussa näyttänyt siltä, että asuntoyhtiö olisi vastuussa vahingoista, mutta prosessin edetessä on käynyt ilmi seikkoja, jotka puhuvat vakuutuksenottajan tuottamuksen puolesta ja joiden johdosta asiassa on ollut vakuutuksenottajan edun mukaista pyrkiä sovintoon, ja vakuutusyhtiö on lopulta luvan sovinnolle myöntänyt.

Vakuutusyhtiön huolellisuus ja toiminta asian käsittelyssä 
Edelleen vakuutusyhtiön vastineen mukaan 

”Yhtiömme edustaja on pyrkinyt selvittämään vahinkotapahtumaa ja vakuutetun tuottamusta vahinkoon. Asiaan valtuutetulta asianajajalta on pyydetty lisätietoja ja kun tiedot on toimitettu yhtiöllemme, olemme selvittäneet vakuutetun mahdollista tuottamusta. (…)” 

Väitteet eivät pidä paikkansa. Vakuutuksenottaja on soittanut vakuutusyhtiöön 7.9.2022 ja ilmoittanut vahingosta. Tässä yhteydessä vakuutus on myös riidattomasti siirretty vanhasta osoitteesta uuteen osoitteeseen. Vastoin vakuutusyhtiön esittämää, vakuutusyhtiö ei ole pyrkinyt selvittämään vahinkotapahtumaa tai vakuutuksenottajan tuottamusta vahinkoon. Sen sijaan vakuutusyhtiö on ilmoittanut puhelimessa, ettei vakuutus ole käytettävissä, koska vakuutus ei ole ollut voimassa ko. osoitteeseen ja siirtänyt vakuutuksen uuteen osoitteeseen. 

Vakuutusyhtiön vastineessaan ilmoittaman mukaan vakuutuksenottaja on ollut asiasta yhteydessä vakuutusyhtiöön uudelleen 21.9.2022 ja asia on vasta tuolloin otettu käsittelyyn vakuutusyhtiössä. Vakuutusyhtiön mukaan vakuutuksenottaja on ilmoittanut, että asunnon keittiössä on tapahtunut vesivahinko, kosteus on mennyt rakenteisiin, lattioita on piikattu auki ja asuntoyhtiö väittää, että vakuutuksenottaja on vastuussa vahingosta. Kysymyksessä on siis selvästi ilmoitus vastuuvakuutukseen piiriin kuuluvasta vahinkotapahtumasta. Vakuutusyhtiö ei ole ryhtynyt ilmoituksen johdosta selvittämään vahinkotapahtumaa tai vakuutuksenottajan tuottamusta vahinkoon. 

Kirjallinen korvauspäätös asiassa on päivätty 11.10.2022, ja päätöksessä toistetaan se puhelinkeskustelussa 7.9.2022 kerrottu, ettei vahinkoa korvata, koska vakuutus ei ole ollut voimassa. Vakuutusyhtiöön on toimitettu 9.12.2022 oikaisupyyntö, jossa on todettu, että kysymys on vastuuvahingosta ja tämä vakuutusturva on ollut voimassa, mutta vielä oikaisupyynnön johdostakaan vahinkotapahtumaa ei ole ryhdytty selvittämään eikä tuottamusta arvioimaan. Sen sijaan vakuutusyhtiö on edelleen 22.12.2022 toistanut, ettei vakuutus ole ollut voimassa, kun vahinko on havaittu. Vasta vuodenvaiheessa 2024–2025, siis yli kaksi vuotta vahingosta ja yli puoli vuotta siitä, kun asia on vakuutusyhtiön hyväksymällä sovintosopimuksella sovittu, on vakuutusyhtiö ryhtynyt kertomallaan tavalla selvittämään vakuutustapahtumaa ja tuottamusasiaa sekä käsittelemään oikaisupyyntöä, kun vakuutuksenottajan asiamies on pyytänyt oikaisupyynnön johdosta annettua päätöstä nähtäväkseen. 

Edelleen vakuutusyhtiön vastineen mukaan 

”Asiassa on ollut epäselvyyttä siitä kuka asiaa hoitaa ja siitä syystä käsittelymme on viivästynyt.”

”Vastuuvahinkokäsittelyyn liittyen on pyydetty valtakirjaa 12.1.2023 ja vastaus on saatu vasta seuraavan vuoden lopulla 12.12.2024, kun [P] on taas palannut hoitamaan kyseistä asiaa.”
 
”Asianmukaisen valtakirjan puuttuessa asia ei ole edennyt yhtiössämme [P:n] ollessa poissa tehtävistään. Edellä mainittu ei myöskään ole toimittanut yhtiöllemme tietoja, joiden perusteella valtakirjaa olisi voinut tiedustelle hänen sijaiseksi nimeämiltään henkilöiltä.” 

Väitteet eivät pidä paikkansa. Vakuutusyhtiölle on toimitettu 20.10.2022 sähköpostitse 19.10.2022 päivätty valtakirja, jolla vakuutuksenottaja on valtuuttanut P:n tai määräämänsä toimimaan asiamiehenään kaikissa vakuutusasioissa. Oikaisupyynnössä 9.12.2022 P on määrännyt, että P:n perhevapaan johdosta vakuutuksenottajan asiamiehenä toimii ja mahdollisiin tiedusteluihin vastaa 12.12.2022 lukien asianajaja S. Vakuutusyhtiölle on siten toimitettu valtakirja ja tieto siitä, kuka asiaa hoitaa. Asianajaja S on myös välittänyt 9.12.2022 päivätyn oikaisupyynnön vakuutusyhtiölle joulukuun loppupuolella 2022, jolloin vakuutusyhtiöllä on ollut S:n yhteystiedot. Tällöin oikaisupyyntö on siis toimitettu vakuutusyhtiölle vakuutusyhtiön pyynnöstä jo kolmatta kertaa. Toisin kuin vakuutusyhtiö väittää, P:tä ei ole missään vaiheessa pyydetty toimittamaan valtakirjaa sen jälkeen, kun P on valtakirjan 20.10.2022 vakuutusyhtiölle toimittanut. Edelleen toisin kuin vakuutusyhtiö väittää, myös asianajaja S on toimittanut vakuutusyhtiölle valtakirjan keväällä 2023, jonka nojalla S on riidattomasti hoitanut vakuutuksenottajan vakuutusasioita. Lisäksi todetaan, että vaikka vakuutusyhtiössä olisi ollut epäselvyyttä siitä, kuka asiamies asiaa P:n perhevapaan aikana hoitaa, se ei olisi oikeuttanut jättämään 9.12.2022 toimitettua oikaisupyyntöä käsittelemättä ja vakuutusturvaa myöntämättä. 

Edelleen vakuutusyhtiön vastineen mukaan 

”Asiassa on haettu korvausta oikeusturvavakuutuksesta riita-asiaan taloyhtiön kanssa, vaikka korvauspäätöstä vastuuvakuutuksesta ei olla vielä yhtiöstämme annettu.” 

Väite ei pidä paikkansa. Vakuutusyhtiölle on edellä ja ratkaisusuosituspyynnössä selvitetysti ilmoitettu vahingosta heti sen tapahduttua 7.9.2022, ja vakuutusyhtiö on ilmoittanut tässä puhelussa, että korvauspäätös on kielteinen eikä paikalle lähetetä asiantuntijaa arvioimaan vahingon syytä. Tässä tilanteessa on ollut perusteltua tehdä vahinkoilmoitus oikeusturvavahingosta. Kun vastuuvakuutuksen kirjallinen korvauspäätös on saapunut 11.10.2022, on päätöksen perustelujen havaittu olevan ilmeisen virheellisiä, ja päätökseen on haettu muutosta 9.12.2022 oikaisupyynnöllä. Lisäksi todetaan, että tällä seikalla ei ole merkitystä nyt kysymyksessä olevan asian ratkaisemisen kannalta.

Vakuutusyhtiön vastine

Asiakas on ilmoittanut vakuutusyhtiölle 6.9.2022 sattuneesta vesivahingosta. Vakuutusyhtiö on antanut irtaimistovakuutuksesta kielteisen korvauspäätöksen 11.10.2022, koska kotivakuutus ei ole ollut vesivahinkokohteessa voimassa 6.9.2022, vaan vasta 7.9.2022. Vakuutusyhtiön mukaan vahinko on syntynyt ennen vakuutuksen voimaan astumista.

Vakuutusyhtiölle on toimitettu 11.10.2022 oikeusturvaa koskeva vahinkoilmoitus, jossa on haettu riita-asiaan oikeusturvaetua. Yhtiölle on toimitettu valtakirja 20.10.2022 liittyen oikeusturva-asian käsittelyyn, jossa korvausta on haettu vesivahingosta aiheutuneen riidan asianajajakulujen korvaamiseen. Valtakirjassa on valtuutettu OTM P hoitamaan kaikkia vakuutetun vakuutusasioita.

Oikeusturvavakuutuksesta on annettu myönteinen päätös 25.10.2022. Korvaukset kyseisestä oikeusturvavakuutuksesta on suoritettu ehtojen mukaisesti omavastuuosuudella vähennettynä 28.5.2024 ja 29.4.2025. Asiaan valtuutettu P on toimittanut vakuutusyhtiölle 9.12.2022 reklamaation, jossa pyydetään irtaimistovahinkoasian uudelleenarviointia seuraavin perustein: ”Vakuutuksenottajalla on ollut kotivakuutus osoitteeseen X 7.9.2022 saakka. 7.9.2022 kotivakuutus on siirretty kohteeseen Y. Kotivakuutukseen sisältyy vastuuvakuutus, joka korvaa toisen omaisuudelle aiheutettuja esinevahinkoja. Vakuutetulla on siten ollut voimassa oleva vastuuvakuutus vahingon havaitsemishetkellä 6.9.2022.”

Vahinkotapahtumasta on avattu vastuuvahinkokäsittely päivämäärällä 11.1.2023 ja 12.1.2023. 

Vakuutusyhtiö on pyytänyt P:tä toimittamaan valtakirjan, jotta vahinkoasiaa voidaan hoitaa muun kuin vakuutetun kanssa. Vastuuvahingosta pyydettyyn valtakirjan toimittamissähköpostiin on saatu automaattinen vastaus 12.12.2022, jossa on pyydetty olemaan yhteydessä S:ään tai A:han. Näille edellä mainituille henkilöille ei ole toimitettu minkäänlaisia yhteystietoja, joista valtakirjaa olisi voinut tiedustella.

Vastuuvahinkokäsittelyyn liittyen on pyydetty valtakirjaa 12.1.2023 ja vastaus on saatu vasta seuraavan vuoden lopulla 12.12.2024, kun P on taas palannut hoitamaan kyseistä asiaa. Yhtiö ei näin ollen ole tässä välissä vastaanottanut valtakirjaa, jossa olisi valtuutettu S tai A hoitamaan asiaa.

Tämä jälkeen vastuuvahingosta on 11.2.2025 annettu kielteinen päätös, jota on perusteltu sillä, että vakuutusyhtiölle ei aiheudu korvauksenmaksuperustetta siitä, että vakuutettu on itse sopinut maksavansa kulut, sillä vakuutetun tekemä sopimus ei sido yhtiötä. Asianajajan laskuun ei ole korvausperustetta, sillä kyseessä ei ole perusteiltaan korvattava vahinkotapahtuma. Myöskään se seikka, että vakuutettu ei ole ilmoittanut remontista taloyhtiölle, ei aiheuta vakuutetulle tuottamusta. Vahingon kärsijällä on näyttövelvollisuus vakuutetun tuottamuksellisesta toiminnasta. Tässä tilanteessa vahingonkärsijä on taloyhtiö, jolla ei ole vaatimuksia enää asiassa. Vahingosta saatujen tietojen mukaan vakuutusyhtiö on katsonut, että vahinko ei ole aiheutunut vakuutetun tuottamuksesta, sillä hänen toiminnassaan ei ole näytetty olevan huolimattomuutta, eikä vakuutetun sopima korvausmäärä sido vakuutusyhtiötä. Näin ollen vakuutusyhtiön päätös on ollut kielteinen.

Vakuutusyhtiö katsoo, että kyseessä ei ole vastuuvakuutusehtojen mukaan korvattava vahinko sillä vahingon korvattavuus vastuuvakuutuksesta edellyttää, että vakuutettu on menetellyt vahingonkorvausvelvollisuuden perustavalla tavalla ja on siten voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa vahingosta. Pelkästään se, että vakuutetun toiminta on johtanut vahinkoon, ei vielä tarkoita sitä, että vakuutettu olisi vahingosta korvausvastuussa. Korvausvastuun syntyminen edellyttää vakuutetun tuottamusta eli virhettä, huolimattomuutta tai laiminlyöntiä. Lisäksi vahingon tulee olla syy-yhteydessä huolimattomaan toimintaan. Tämä tarkoittaa, että vahingon tulee olla toiminnan ennakoitavissa oleva seuraus. Vahingosta saatujen tietojen mukaan vahinko oli aiheutunut helmiliitoksen vuodosta. Vakuutettu on itse sulkenut veden sulkuventtiilistä ilman, että vesiä on katkaistu pääsulusta, jolloin putkiin on jäänyt paine. Kerrotun mukaan vuoto on kuitenkin tapahtunut sulkuventtiilin ja kuparisen käyttövesiputken välisestä helmiliitoksesta, johon vakuutettu ei ole koskenut. Vuotanut liitos on taloyhtiön kunnossapitovastuulla. Vakuutettu on myös itse todennut, että ei koe olevansa vastuussa taloyhtiön vastuulla olevien putkiliitosten kestävyydestä. Vaikka vakuutetun toiminta on johtanut vahinkoon, ei se tarkoita sitä, että vakuutettu olisi vahingosta korvausvastuussa. Liitoksen pettäminen tai muu äkillinen ja ennalta arvaamaton rikkoutuminen ei aiheuta vakuutetulle tuottamusperustetta.

Vastuuvakuutusehtojen kohdan 5 (Vahingon selvittäminen) mukaan, vakuutusyhtiö selvittää, onko vakuutettu velvollinen maksamaan vahingonkorvausta ilmoitetusta tapahtumasta ja neuvottelee korvauksen vaatijan kanssa. Jos vakuutettu korvaa vahingon, sopii siitä tai hyväksyy vaatimuksen, tämä ei sido vakuutusyhtiötä, ellei korvauksen peruste ja määrä ole ilmeisen oikea. Yhtiön edustaja on pyrkinyt selvittämään vahinkotapahtumaa ja vakuutetun tuottamusta vahinkoon. Asiaan valtuutetulta asianajajalta on pyydetty lisätietoja ja kun tiedot on toimitettu yhtiölle, yhtiö on selvittänyt vakuutetun mahdollista tuottamusta. Asiassa on ollut epäselvyyttä siitä kuka asiaa hoitaa ja siitä syystä käsittely on viivästynyt.

Kuten edellä todettu, vakuutettu on itse todennut, että putki on taloyhtiön vastuulla eikä näin ollen ole vahingonkorvausvastuussa. Osakas on ilmoittanut taloyhtiön hallitukselle, että ei hyväksy hallituksen esitystä siitä, että hän olisi korvausvastuussa, eikä myönnä aiheuttaneensa vahinkoa. Taloyhtiöltä puolestaan on saatu alustavasti tieto, että kiinteistön vakuutus korvaa vahingon ja korvauksen ulkopuolelle jäävät kulut laskutetaan osakkaalta, mutta sittemmin yhtiö on muuttanut kantaansa ja vaatinut korvausta vakuutetulta kiinteistön vakuutuksesta saatujen neuvojen mukaisesti.

Asianmukaisen valtakirjan puuttuessa asia ei ole edennyt yhtiössä P:n ollessa poissa tehtävistään. Edellä mainittu ei myöskään ole toimittanut yhtiölle tietoja, joiden perusteella valtakirjaa olisi voinut tiedustelle hänen sijaiseksi nimeämiltään henkilöiltä. Asiassa on haettu korvausta oikeusturvavakuutuksesta riita-asiaan taloyhtiön kanssa, vaikka korvauspäätöstä vastuuvakuutuksesta ei olla vielä yhtiöstä annettu. 

Vakuutusyhtiö on myöntänyt riita-asiaan oikeusturvan, josta korvausta on maksettu ehtojen mukaisesti omavastuuosuudella vähennettynä. Vakuutettu on käyttänyt riita-asiaan myönnetyn korvauksen riita-asian sopimiseen taloyhtiön kanssa ja sopimuksessa on todettu: ”Osapuolten toisiaan kohtaan esittämät vaatimukset tulevat tällä sopimuksella kuitatuiksi keskenään.” Vakuutusyhtiölle ei aiheudu korvauksenmaksuperustetta siitä, että vakuutettu on itse sopinut maksavansa kulut, sillä vakuutetun tekemä sopimus ei sido yhtiötä. 

Vahingosta saatujen tietojen mukaan vakuutusyhtiö katsoo, että vahinko ei ole aiheutunut vakuutetun tuottamuksesta, sillä hänen toiminnassaan ei ole näytetty olevan huolimattomuutta, eikä vakuutetun sopima korvausmäärä sido vakuutusyhtiötä.

Asiaa on käsitelty useasta eri vahinkolajista ja valituksen käsittelyssä tulisi huomioida se seikka, että eri vakuutuslajienperustelut poikkeavat toisistaan, eikä niitä tulisi sekoittaa keskenään.

Vakuutusyhtiö on pyytänyt selvennystä mm. valtakirjan osalta vastuuvahinkokäsittelyn osalta ja asiakkaan lisäkirjelmässä vedotaan siihen, että yhteystiedot ovat olleet tiedossa liittyen oikeusturvakäsittelyyn. Mikäli lisätietoa on pyydetty nimenomaan vastuuvahinkokäsittelystä, siihen vastausta saamatta, ei käsittelyä tämän vuoksi ole voitu jatkaa. 

Tuottamuksen osalta lisäkirjelmässä esitetyt asiat eivät muuta vastuuvahingon päätöstä. Tässä kyseisessä valituksessa muutosta on haettu vastuuvahinkoasiaan liittyen.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, tuleeko vastuuvakuutuksesta korvata vesivahingosta aiheutuneet kulut.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutusehdot
Vastuuvakuutusehdot

1.1    Vakuutetut 

Vakuutettuina ovat vakuutuksenottaja ja hänen kanssaan samassa taloudessa vakinaisesti asuvat henkilöt, ellei vakuutuskirjaan ole muuta merkitty. Vakuutetun asuinpaikkana pidetään väestörekisteriviranomaisen rekisteriin merkittyä vakituista kotiosoitetta.

[ – – ]

2 Korvattavat vahingot

Vakuutuksesta korvataan vakuutetun yksityishenkilönä toiselle aiheuttama, vakuutuksen voimassaoloaikana todettu äkillinen henkilö- tai esinevahinko, josta vakuutettu on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa, kun korvausvastuu perustuu vakuutuskauden aikana sattuneeseen tekoon tai laiminlyöntiin. Korvaus edellyttää, että vahinko todetaan yhden vuoden sisällä vahingon aiheutumisesta. Voimassa olevan oikeuden mukaan vahinkojen korvaamisen lähtökohtana on, että jokainen vastaa itse kohdalleen osuneesta vahingosta, ellei voida osoittaa, että joku toinen on vastuussa aiheutuneesta vahingosta.

Lainkohdat
Asunto-osakeyhtiölaki (1599/2009)

24 luku Vahingonkorvaus

2 § Osakkeenomistajan vahingonkorvausvelvollisuus

Osakkeenomistajan on korvattava vahinko, jonka hän on myötävaikuttamalla tämän lain tai yhtiöjärjestyksen rikkomiseen tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut yhtiölle, toiselle osakkeenomistajalle tai muulle henkilölle.

Jos vahinko on aiheutettu rikkomalla 4 tai 5 luvun säännöksiä tai yhtiöjärjestyksen määräyksiä osakkeenomistajan kunnossapitovastuusta tai muutostyöstä, vahinko katsotaan aiheutetuksi huolimattomuudesta, jollei osakkeenomistaja osoita menetelleensä huolellisesti. Sama koskee vahinkoa, joka on aiheutettu 11 luvun 8 §:ssä tarkoitettuun yhtiön lähipiiriin kuuluvan eduksi tehdyllä toimella.

[ – – ]

Asian arviointi

Huolimattomuuden arviointi
Vakuutuslautakunta toteaa, että vahingon korvattavuus vastuuvakuutuksesta edellyttää, että vakuutettu on menetellyt vahingonkorvausvelvollisuuden perustavalla tavalla ja on siten voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa vahingosta. Pelkästään se, että vakuutetun toiminta on johtanut vahinkoon, ei vielä tarkoita sitä, että vakuutettu olisi vahingosta korvausvastuussa. Korvausvastuun syntyminen edellyttää vakuutetun tuottamusta eli virhettä, huolimattomuutta tai laiminlyöntiä. Lisäksi vahingon tulee olla syy-yhteydessä huolimattomaan toimintaan.

Asunto-osakeyhtiölain 24 luvun 2 §:n 2 momentin mukaan jos vahinko on aiheutettu rikkomalla lain 4 tai 5 luvun säännöksiä tai yhtiöjärjestyksen määräyksiä osakkeenomistajan kunnossapitovastuusta tai muutostyöstä, vahinko katsotaan aiheutetuksi huolimattomuudesta, jollei osakkeenomistaja osoita menetelleensä huolellisesti.

Arvioitavassa tapauksessa asiakas ja hänen puolisonsa ovat suorittaneet asuinhuoneistossa keittiöremonttia 6.9.2022, kun uuden keittiön asennuksen yhteydessä on keittiön vesiputkessa havaittu vesivuoto. Asiakkaan puoliso on keittiöremontin yhteydessä sulkenut veden liitoksesta ja irrottanut hanan. Tämän jälkeen ammattimainen keittiöasentaja on tullut 6.9.2022 asentamaan uutta keittiötä, ja vuoto on havaittu. Kysymyksessä oleva kosteusvaurio on aiheutunut asunto-osakeyhtiön vastuulla oleville rakenteille. Putkivuoto on aiheuttanut keittiön seinä- ja välipohjarakenteisiin kosteusvaurioita, jotka ovat vaatineet kuivatusta ja korjausta.

Vakuutettu on aiemmin todennut, että ei koe olevansa vastuussa taloyhtiön vastuulla olevien putkiliitosten kestävyydestä. Vakuutettu on käräjäoikeudelle toimitetussa haastehakemuksessa todennut, että ”vuotoa ei myöskään ole taloyhtiön väittämällä tavalla todettu kahdesta helmiliitoksesta. Vuoto ei ole aiheutunut Recover Nordic Oy:n tarkastusraportin 6.9.2022 sivulla 3 olevassa kuvassa olevan helmiliitoksen kohdalta, vaan sulkuventtiilin alapuolella olevasta liitoksesta, johon kantajat eivät ole missään vaiheessa koskeneet.” Kyseinen liitos on taloyhtiön kunnossapitovastuulla. 

Vakuutuslautakunta katsoo, että liitoksen pettäminen tai muu äkillinen ja ennalta arvaamaton rikkoutuminen ei aiheuta vakuutetulle tuottamusperustetta. Myöskään se seikka, ettei asunto-osakeyhtiölle ollut tehty ilmoitusta remontoinnista etukäteen, ei ole syy-yhteydessä aiheutuneeseen vahinkoon. Näin ollen lautakunta katsoo, että osakkeenomistaja on näyttänyt toimineensa huolellisesti eikä näin ollen vakuutetun toiminnassa ole ollut tuottamusta eikä vahinko tule korvattavaksi vastuuvakuutuksesta.

Asiamieskulujen korvaaminen

Asiakas on lisäksi vaatinut, että vakuutusyhtiö maksaa vastuuvakuutusriidasta aiheutuneet asiamieskulut, yhteensä 3 507,73 euroa. Laskuerittelyn mukaan kustannukset ovat muun muassa aiheutuneet ratkaisusuosituspyynnön laadinnasta FINElle.

FINEn ohjesäännön 6 §:n 5 momentin mukaan riita-asiassa ei käsitellä valituksen tekemisestä aiheutuneiden kustannusten korvaamista. Näin ollen Vakuutuslautakunta ei ota kantaa asiamieskulujen korvaamiseen.

Vakuutuslautakunnalle ei ole toimitettu selvitystä, että vastuuvakuutusta koskevaan riita-asiaan olisi haettu vakuutusyhtiöltä oikeusturvaetua.

Vakuutusyhtiön toiminta
Asiakas on valituksessaan tuonut esiin, että vakuutusyhtiön toiminnassa on ollut hyvän vakuutustavan vastaista menettelyä. Vakuutuslautakunta kiinnittää vakuutusyhtiön huomiota hyvää vakuutustapaa ja vakuutustoiminnan yleisiä periaatteita (30.6.2025) koskeviin korvaustoiminnan ohjeisiin. 

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön päätöksen lopputulosta asianmukaisena eikä suosita siihen muutosta. 

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros
Sihteeri Luukkonen Yli-Rahnasto

Jäsenet:
Haapasaari
Kankkunen
Malmberg
Ryymin