Tapahtumatiedot

Lääkevahinkoilmoituksen 12.1.2022 mukaan A:lle (s. 1942) aloitettiin 20.4.2021 neuropatian hoitoon Gabrion-lääkitys. A:lla ilmeni lääkkeen käytön aloittamisen jälkeen heikkoutta, sekavuutta, pitkäaikaista ripulia, äkillistä painon putoamista ja vakavaa ihottumaa. A:n veriarvot, verenpainearvot ja pulssi menivät sekaisin. A lopetti lääkkeen käytön heinäkuussa 2021. A haki korvausta Gabrion-lääkkeen aiheuttamasta lääkevahingosta lääkevahinkovakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö antoi asiassa korvauspäätöksen 21.3.2022. A:lle määrättiin hermokipujen takia Gabrion-lääkettä 20.4.2021. Tätä ennen A:lla oli käytössä Lyrica-lääkitys. Lääkkeen vaihdon jälkeen A:lla ilmeni ripulia, painonlaskua, sekavuutta, verenpaineen laskua ja ihottumaa. A:n vointi alkoi kohentua Gabrion-lääkityksen lopettamisen jälkeen. Yhtiö katsoi, että A:lla ilmenneet heikkoustila, sekavuus, pitkäaikainen ripuli, painonlasku, vakava ihottuma sekä kohonneet verenpaineet ja pulssi olivat Gabrion-lääkkeen käytöstä aiheutunut korvattava henkilövahinko. Yhtiö maksoi A:lle tilapäisen haitan korvausta 1 900 euroa haittaluokan 3 mukaisesti.

Korvaushakemuksen 29.3.2022 mukaan A haki korvausta matkakuluista sekä ulkopuolisen avun tarpeesta ajalta 5.7.—5.8.2021.

Korvauspäätöksen 20.7.2022 mukaan vakuutusyhtiö maksoi A:lle terveydenhuollon käynteihin liittyviä matkakuluja ja lääkekuluja. Yhtiö pyysi toimittamaan selvityksen A:n korvattavaksi hakemasta ulkopuolisen avun tarpeesta.

Korvaushakemuksen 14.9.2022 mukaan A oli tyytymätön matkakuluista ja terveydenhuollon käynneistä saamiinsa korvauksiin. Lääkkeen sivuvaikutukset aiheuttivat A:lle melkein vuoden kestäneen toipumisen. A joutui lopettamaan luovaan alaan liittyvän uransa muun muassa ikenissä tapahtuneiden muutosten takia. A vaati toipumisajasta korvausta 2 000 euroa. Puoliso piti A:sta huolta silloin, kun A oli huonossa kunnossa. A pyysi ottamaan huomioon, että hänellä on ohutsuoliavanne ja lisäksi sen, että hänen hoitamisensa oli todella vaikeaa sekavien tilojen takia. Kyseinen aika kesti noin 3–4 kuukautta.

Kirjelmässään 3.4.2024 A totesi, ettei 20.7.2022 korvauspäätöksessä ollut huomioitu A:n puolison panosta. Puoliso hoiti A:ta monta kuukautta silloin, kun A sai lääkemyrkytyksen. A laihtui kyseisenä aikana paljon, eivätkä ohutsuoliavanteen sidokset pysyneet paikallaan, mistä aiheutui jatkuvia hoitotoimia ja pyykinpesua. Puoliso joutui hoitamaan A:n selkään tullutta vakavaa ihottumaa kuukausien ajan. Lääkemyrkytyksen aiheuttamien haittavaikutusten lisäksi sairaalan lääkäri totesi, että A:n sairaus muistutti long covidia, joka jatkui edelleen. Lisäksi A sai erittäin vakavan ja jatkuvan tinnituksen vasempaan korvaansa. A oli alkanut puhua unissaan monta tuntia yössä. A ja A:n puoliso kärsivät tilanteesta, koska he eivät saaneet nukuttua kunnolla. A haki korvausta muun muassa long covid -tyyppisen vaivan aiheuttamista jokapäiväisistä ongelmista.

Vakuutusyhtiö antoi asiassa korvauspäätöksen 26.4.2024. Mikäli vahingonkärsinyt tarvitsee lääkevahingon johdosta ulkopuolista apua, hänelle voidaan maksaa liikennevahinkolautakunnan normien ja ohjeiden mukaista hoitotukikorvausta, jonka on tarkoitus kattaa ylimääräisiä menoja. Korvaus maksetaan päiväkorvauksena siltä ajalta, kun henkilö tarvitsee ulkopolista apua, ei kuitenkaan laitoshoidon ajalta. Hoitotukeen oikeutettuja ovat vahinkoa kärsineet, jotka tarvitsevat joissakin jokapäiväisissä toiminnoissa säännöllistä tai lähes säännöllistä hoitoa, apua, valvontaa tai ohjausta. Hoitotukea ei voida myöntää, jos henkilöllä on avuntarvetta pelkästään kotitaloustöissä tai asioinnissa kodin ulkopuolella. Avuntarpeen tulee ainakin jossain määrin kohdistua myös henkilökohtaisiin toimintoihin. Henkilökohtaisilla toiminnoilla tarkoitetaan liikkumista, pukeutumista, ruokailua, sairaanhoidollisia toimenpiteitä, henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtimista tai muita vastaavia toimintoja. Selvityksen perusteella A ei ollut tarvinnut lääkevahingon vuoksi säännöllisesti toisen henkilön suorittamaa hoitoa, apua, valvontaa tai ohjausta päivittäisissä toiminnoissa tavalla, joka oikeuttaisi ulkopuolisen avun korvaamiseen.

Vakuutusyhtiö totesi 26.4.2024 korvauspäätöksessä edelleen, että A:ta koskevissa potilaskertomuksissa on merkintä korvan huminaoireesta, jonka vuoksi A:lle oli tehty korvien huuhtelu. Tämän jälkeen A oli raportoinut kertaalleen jonkinlaisesta korvien paukkumisesta. Tämän jälkeen korvaoireita ei mainita potilaskertomuksissa. A:n ilmoittamaa tinnitusta ei voitu todentaa potilaskertomuksista. Yhtiö katsoi, ettei mahdollisesti myöhemmin alkanut tinnitus ole syy-yhteydessä lyhytaikaiseen Gabrion-lääkekokeiluun. Tinnitus ei myöskään ole lääkkeen tunnettu haittavaikutus. Potilaskertomusten mukaan Gabrioniin syy-yhteydessä olleet oireet helpottivat lääkkeen lopettamisen myötä. Yhtiö katsoi, etteivät mahdolliset myöhemmin alkaneet oireet olleet syy-yhteydessä lääkkeen käyttöön. Gabrion-lääkkeen ei myöskään tiedetä aiheuttavan long covid -oireilua. Long covid eli pitkittynyt koronatauti on koronavirusinfektion jälkitauti. A:n ilmoittamia uniongelmia ei voitu todentaa potilaskertomuksista. Yhtiö katsoi, etteivät mahdolliset myöhemmin alkaneet uniongelmat olleet syy-yhteydessä lyhytaikaiseen Gabrion-lääkkeen käyttöön.

Vakuutusyhtiö antoi lautakuntaprosessin aikana 29.8.2025 päivätyn korvauspäätöksen hoitotuesta. Yhtiö katsoi, että A oli oikeutettu III luokan hoitotukeen 10.6.—19.7.2021 väliseltä ajalta. Selvitysten perusteella A oli tarvinnut lääkevahingon vuoksi apua jokapäiväisissä toiminnoissa, kuten pukeutumisessa, peseytymisessä ja avannehygieniassa. Käynnillä 10.6.2025 A oli kertonut, että Gabrion-lääke oli aiheuttanut hänelle ripulia. Potilaskertomuksen 2.8.2021 mukaan A oli kertonut, että Gabrion-lääkkeen käytöstä aiheutuneet oireet olivat ohittuneet kaksi viikkoa aiemmin. Vuonna 2021 luokan III hoitotuen määrä oli 9,12 euroa päivässä. Yhtiö maksoi A:lle hoitotukea 40 päivän ajalta yhteensä 364,80 euroa.

Asiakkaan valitus

A on tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta. A vaatii hoitotuen korottamista vähintään 100 eurolla. Lisäksi A vaatii tilapäisestä haitasta maksetun korvauksen korottamista sekä vähintään 5 000 euroa pysyvän haitan korvausta.

A sai diabeteksen aiheuttamaan hermosärkyyn Gabrion-valmistetta. Lääke aiheutti A:lle ripulia, sydäntuntemuksia ja selän kutiavaa ihottumaa. A:n puoliso hoiti A:ta. Ohutsuoliavanteen ihosuojalevy ei pysynyt paikallaan ripulin vuoksi, mikä aiheutti jatkuvaa pyykinpesua. Lisäksi Gabrion-lääke aiheutti pitkäaikaisia harhoja, joiden takia A ei voinut liikkua missään.

Kardiologi totesi vuonna 2021, että A:n vaivat olivat long covid -tyyppisiä. A:lla ei ole todettu koronavirustautia. Jälkioireiksi jäivät sydäntuntemukset, koko kehon lihaskivut, jatkuva yskä, hengenahdistus, raajojen turvotus, tinnituksen pahentuminen vasemmassa korvassa, levottomuus nukkuessa, unissa puhuminen ja yöunien lyhentyminen 2–3 tuntiin. A kärsii kaikista edellä mainituista oireista edelleen.

Vakuutusyhtiön 29.8.2025 antaman korvauspäätöksen jälkeen laatimassaan lisäkirjelmässä A toteaa, että hän on tyytymätön niin hoitotuen määrään kuin tilapäisen haitan korvaukseenkin. Haitta ei ole tilapäinen vaan pysyvä. A on kärsinyt asiasta jo vuosia. Pahimmat vaivat ja oireet ovat lyhyet yöunet 2–4 tuntia ja jatkuva öisin puhuminen. Jatkuva tinnitus korvissa on pahentunut, mikä on A:n luovassa ammatissa haitallinen asia. A on tyytymätön saamiinsa korvauksiin, koska vaivat jatkuvat edelleen.

Vakuutusyhtiön vastine

Heikkoustila, sekavuus, ripuli, painonlasku, ihottuma sekä kohonnut verenpaine ja pulssi

Vakuutusyhtiö on katsonut 21.3.2021 antamassaan korvauspäätöksessä, että A:lla ilmenneet heikkoustila, sekavuus, pitkäaikainen ripuli, painonlasku, vakava ihottuma sekä kohonnut verenpaine ja pulssi olivat Gabrion-lääkkeen käytöstä aiheutunut korvattava henkilövahinko. Kuten vakuutusyhtiö on todennut 26.4.2024 antamassaan korvauspäätöksessä, potilasasiakirjamerkintöjen mukaan A on kertonut jo 2.8.2021, että Gabrionin aloituksen jälkeen ilmenneet oireet olivat ohittuneet kaksi viikkoa aiemmin. Myös käynnillä 2.9.2021 A kertoi vointinsa kohentuneen Gabrionin lopettamisen jälkeen.

Vakuutusyhtiö on todennut alkuperäisessä päätöksessään sekavuuden johtuneen Gabrion-lääkityksestä, mutta tosiasiallisesti yhtiön vastaanottamissa potilasasiakirjoissa ei ole mainintaa sekavuudesta ennen kuin 23.1.2024, jolloin A on tarvinnut selvityksen poliisille Lyrica- ja Gabrion-lääkkeiden käytöstä saatuaan sakon vanhentuneella ajokortilla ajamisen vuoksi. A:n yleistila kuvataan potilasasiakirjoissa hyvänä, ja esimerkiksi käynnillä 8.7.2021 A:n kuvataan olleen orientoitunut ja asiansa tietävä. Myös ajokorttitarkastuksessa 5.7.2022 A:n yleisvoinnin kuvattiin olevan hyvä, asiallinen ja orientoitunut.

Yhtiö toteaa korvattavaksi myönnettyjen kohonneen verenpaineen ja pulssin osalta, että A sairastaa verenpainetautia, joka ei liity Gabrion-lääkitykseen. Lisäksi A:n ilmoittaman painonlaskun alkamisajankohdasta on potilasasiakirjamerkinnöissä ristiriitaisia kirjauksia, eikä kirjausten perusteella ole ilmeistä, että laihtuminen olisi johtunut pelkästään A:lla ilmenneestä pitkittyneestä ripulista. Kirjausten perusteella A:lla on ollut laihtumista ja anemisoitumista myös vuonna 2018.

Sydäntuntemukset, lihaskivut, yskä, hengenahdistus, raajojen turvotus, tinnitus, uniongelmat ja long covid -tyyppinen oireilu

Yhtiö katsoo, etteivät A:n ilmoittamat jälkioireet (sydäntuntemukset, lihaskivut koko kehossa, jatkuva yskä, hengenahdistus, raajojen turvotus, pahentunut tinnitus vasemmassa korvassa, levottomuus nukkuessa, unissaan puhuminen ja yöunien lyhentyminen) saatavilla olevan selvityksen perusteella liity Gabrion-lääkkeen käyttöön.

Vakuutusyhtiö katsoo, että sydäntuntemukset, hengenahdistus ja raajojen turvotus selittyvät A:n muilla sairauksilla, eikä niillä ole todennäköistä syy-yhteyttä A:n alle kaksi kuukautta kestäneeseen Gabrion-lääkkeen käyttöön.

A on kertonut jo 2.6.2021 reilun vuoden ajan jatkuneesta rasitushengenahdistuksesta ja rintatuntemuksista. Oireilu on siis alkanut jo lähes vuosi ennen Gabrion-lääkkeen aloitusta. Keväällä 2023 A on kertonut myös levossa esiintyvästä hengenahdistuksesta ja limaisuudesta. Keuhkokuvassa todettiin tällöin hieman pleuranestettä molemmin puolin sekä läiskäisyyttä basaalisesta, jota pidettiin mahdollisesti tulehduksellisena. Kesällä 2023 otetussa uudessa keuhkokuvassa pleuranestettä tai tulehdusmuutoksia ei enää ollut nähtävillä ja syksyllä A on kertonut, ettei hengenahdistusta tällöin esiintynyt. Keväällä 2024 A on kertonut taas lievästä ajoittaisesta hengenahdistuksesta liikkuessa. Oireilua edeltävästi A:lla oli todettu ylähengitystieinfektio.

Vakuutusyhtiö toteaa, että jalkojen turvotuksen aiheuttajana on pidetty laskimovajaatoimintaa, joka ei liity Gabrion-lääkkeen käyttöön.

A:n pitkäaikaisen yskän taustalla on epäilty esimerkiksi refluksitautia, ja hänellä on ollut toistuvasti esiintyneitä ylähengitystieinfektioita. Ensimmäiset merkinnät yskästä ovat maaliskuulta 2024. Yhtiö katsoo, ettei yskä ole ajallisessa yhteydessä Gabrion-lääkkeen käyttöön.

A:n ilmoittamista oireista long covid -tyyppistä oireilua, harhoja, tinnitusta, uniongelmia tai koko kehon lihaskipuja ei voida todentaa yhtiön vastaanottamista potilasasiakirjoista.

A:ta koskevissa potilasasiakirjamerkinnöissä on mainittu esimerkiksi, että hänellä on ollut pitkäaikaisia niska-hartia- ja olkapääkipuja, jotka ovat alkaneet työtapaturman ja sen jälkeisten hoitotoimenpiteiden jälkeen. Lisäksi kirjauksissa on mainittu plantaarifaskiitin aiheuttamat jalkakivut, diabeteksen komplikaationa aiheutuneet neuropaattiset jalkasäryt ja iskiaskipu. Yhtiö katsoo, etteivät edellä mainitut oireet ja vaivat liity Gabrion-lääkkeen käyttöön.

A:lle on tehty korvahuuhteluja kesällä 2021, joista ensimmäisen jälkeen A kertoi korvien paukkumisesta. Toisen huuhtelukerran jälkeen paukkumisesta ei ole enää mainintoja. Unettomuudesta on maininta kirjauksessa 28.7.2021, jolloin A on pyytänyt Diapam-reseptiä työtapaturman aiheuttamaan olkapääsärkyyn ja siitä johtuvaan unettomuuteen. Toisaalta esimerkiksi käynnillä 13.7.2021 A on kertonut nukkuneensa hyvin. A sairastaa myös uniapneaa.

Hoitotuki

A on korvaushakemuksessaan 29.3.2022 kertonut puolisoltaan saamastaan ulkopuolisesta avusta ajalla 5.7.—5.8.2021. Yhtiö pyysi A:lta lisäselvitystä ulkopuolisen avun tarpeen luonteesta. Yhtiö viittaa A:n 14.9.2022 antamiin lisätietoihin. Ratkaisusuosituspyynnössään A ilmoittaa tarvinneensa apua lähes kaikessa, kuten peseytymisessä, avanteen hygieniahoidossa ja avannepussin vaihtamisessa.

Vakuutusyhtiö katsoo potilasasiakirjojen perusteella, että Gabrion-lääkkeen aiheuttamaksi katsottava oireilu on kestänyt noin 10.6.2021—19.7.2021. A on kertonut ripulista ensimmäisen kerran 10.6.2021 käynnillä. Käynnillä 2.8.2021 A kertoi, ettei lääkitys ollut käytössä ja ettei oireitakaan ollut ollut enää kahteen viikkoon.

Vakuutusyhtiö toteaa, ettei A:n ulkopuolisen avun tarve ilmene potilasasiakirjoista. Ottaen huomioon A:n yleinen terveydentila ja lääkevahingon aiheuttamiksi katsotut oireet, yhtiö pitää todennäköisenä, että A on voinut tarvita apua muun muassa ihottuman hoitovoiteiden levittämiseen, avannehygieniaan ja peseytymiseen. Yhtiö maksoi A:lle III luokan hoitotukea ajalta 10.6.—19.7.2021. Liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan III luokan hoitotukeen ovat oikeutettuja vahinkoa kärsineet, jotka tarvitsevat joissakin jokapäiväisissä toiminnoissa säännöllistä tai lähes säännöllistä hoitoa, apua, valvontaa tai ohjausta.

Yhtiön kanta

Vakuutusyhtiö katsoo, että Gabrion-lääkkeen käytöstä aiheutuneeksi katsottu oireilu on ohittunut jo noin 19.7.2021. A on kertonut 2.8.2021 oireilun loppuneen kahta viikkoa aiemmin. Yhtiö katsoo selvityksen perusteella, ettei A:n myöhempi oireilu liity korvattavaksi katsottuun lääkevahinkoon.  

Lääketieteellinen selvitys

Vakuutuslautakunnalla on käytössä A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 8.12.2020—5.6.2025.

8.12.2020 päivätyn terveyskeskuslääkärin tekstin mukaan käynnin syynä oli diabeteksen vuosikontrolli. Esitietojen mukaan A:lla on perussairauksina tyypin 2 diabetes ja siihen liittyvä neuropatia sekä lisäksi verenpainetauti, kolmoishermosärky, uniapnea ja haavainen paksusuolentulehdus. A:lla oli ollut pitkän aikaa nenän tukkoisuusvaivaa. A:n molempiin polviin oli tehty tekonivelleikkaus. Laboratoriokokeissa Krea oli 111 µmol/l eli hieman koholla ja GFR 55 ml/min/1.73 m2 eli hieman viitearvojen alapuolella.

20.4.2021 päivätyn terveyskeskuslääkärin tekstin mukaan A:lla oli käytössä Lyrica-lääkitys. A toivoi, että hän voisi kokeilla Lyrican sijasta jotain toista lääkitystä. A sai reseptin Gabrion-lääkkeeseen.

14.5.2021 päivätyn sairaanhoitajan tekstin mukaan A halusi varata ajan korvien huuhteluun. Korvissa oli huminaa.

14.5.2021 päivän terveyskeskuslääkärin tekstin mukaan A:n niska-hartiaseudun ja olkapään kivut olivat lisääntyneet. A:lle oli sattunut 1970-luvulla työtapaturma, jonka seurauksena hänen olkapäänsä oli mennyt sijoiltaan. Vasempaan olkapäähän oli laitettu tekonivel vuonna 2010. A:lle oli tullut kuitenkin bakteeri-infektio, joka aiheutti olkapäähän muodon poikkeavuutta. Kliinisessä tutkimuksessa todettiin, että niska-hartiaseudun lihakset olivat jäykät. Pään kääntäminen sivulle oli vahvasti rajoittunut. Vasemman olkapään koukistus ja loitonnus olivat noin 90 astetta. A ei saanut kättään alakautta selkään, joten liikerajoitus oli vahva. Vakuutusyhtiö oli korvannut A:lle vuosittain 15 fysioterapiakäyntiä. A sai lähetteet fysioterapiaan ja röntgentutkimukseen. Vasen korva oli tukossa vaikusta ja myös oikeassa korvassa oli runsaasti vaikkua. A sai lähetteen sairaanhoitajalle, joka huuhtelisi korvat.

18.5.2021 päivätyn terveyskeskuslääkärin tekstin mukaan vasemman olkapään röntgenkuvassa todettiin, että tekonivel oli paikoillaan. A toivoi myös vasemman lavan röntgentutkimusta, sillä olkapään vamma aiheutti lavan jumiutumista. A sai lähetteen vasemman lavan röntgentutkimukseen.

2.6.2021 päivätyn sairaanhoitajan tekstin mukaan A soitti ja kertoi, että hänen rasituksensietokykynsä oli heikentynyt. Pukiessa ja tasamaalla kävellessä tuli rintatuntemuksia ja huonoa oloa. Hengittäminen oli rasituksessa työläämpää kuin aiemmin. Oire oli pahentunut pikkuhiljaa puolen vuoden aikana. Toisena asiana A kertoi korvien paukkumisesta. Korvat oli huuhdeltu pari viikkoa aiemmin. A oli käynyt tekstin kirjauspäivänä näyttämässä korvia apteekissa. Korvissa oli todettu vahaa ja toisessa korvakäytävässä rupea.

7.6.2021 päivätyn sairaanhoitajan tekstin mukaan A:n molemmissa korvissa näkyi vahaa. Korvat huuhdeltiin.

10.6.2021 päivätyn terveyskeskuslääkärin tekstin mukaan A:lla oli ollut vuoden ajan pahenevaa rasitushengenahdistusta. Tähän liittyen oli ollut myös muutamia kertoja rintakipua. A oli ottanut kertaalleen puolisonsa Nitroa, joka oli auttanut kipuun. Rasituksen loputtua myös kipu oli väistynyt. Kipu tuntui rintalastan seudulla puristavana tunteena. Vastaanotolle tullessaan A kertoi, että mäkeä ylös kiivetessä oli tuntunut siltä kuin happi loppuisi kesken. EKG-tutkimuksessa todettiin normaali sydämen rytmi ja lievä 1-asteen eteis-kammiokatkos. Lisäksi todettiin useita lisälyöntejä. Muutokset olivat oleellisesti ennallaan vuonna 2018 tehtyyn EKG-tutkimukseen verrattuna. Keuhkokuvassa sydän oli vuonna 2017 tehtyyn tutkimukseen verrattuna suurentunut. Muuten ei todettu akuuttiin sydämen vajaatoimintaan viittavia löydöksiä. Verikokeissa ProBNP oli 258 ng/l eli koholla. Hemoglobiiniarvo oli ollut noin puoli vuotta aiemmin 143 g/l, mutta nyt se oli 126 g/l. GFR arvo oli ollut viisi kuukautta aiemmin 55 ml/min/1.73 m2, nyt se oli 44 ml/min/1.73 m2 eli viitearvojen alapuolella. Lääkäri arvioi, että kyse oli tyypillisestä sepelvaltimotautioireilusta. A sai lähetteet kliiniseen rasituskokeeseen ja sydämen ultraäänitutkimukseen. Anemian syytä aiottiin selvittää. Lisäksi A sai lähetteen uuteen rintarangan röntgentutkimukseen, koska sisään hengittäminen oli huonoa. A koki, että Gabrion-lääkitys oli aiheuttanut ripulia. Gabrion-lääkitys päätettiin tauottaa.

16.6.2021 päivätyn sairaanhoitajan tekstin mukaan A kertoi, että hän oli ollut viikon ajan ilman Gabrion-lääkettä, mutta vesiripuli jatkui tästä huolimatta. A:lla oli ollut ruokahaluttomuutta. A oli ostanut edellisenä päivänä Imodiumia, jota hän oli ottanut kahdeksan kappaletta. A kertoi, että uloste oli kiinteämpää, mutta silti löysää ja vetistä.

18.6.2021 päivätyn terveyskeskuslääkärin tekstin mukaan A oli huomannut edellisenä päivänä vyötärön ympärillä kutiavaa näppyläistä ihottumaa. Lääkäri arvioi, ettei ihottuma sopinut vyöruusuun. A sai reseptin Bemetson-voiteeseen.

21.6.2021 päivätyn sairaanhoitajan tekstin mukaan A soitti ja kertoi, että Bemetson-voiteen käytön aloittamisen jälkeen ihottuma oli levinnyt koko selkään.

22.6.2021 päivätyn terveyskeskuslääkärin tekstin mukaan ihottuma oli pahentunut. A oli lopettanut Bemetson-voiteen käytön ja aloittanut hydrokortisonivoiteen käytön. Ihottuma oli hieman rauhoittunut. Kliinisessä tutkimuksessa todettiin, että urtikarimaista punaista kutiavaa ihottumaa oli vyötäröllä ja alaselässä. Kutina oli hieman rauhoittunut kortisonin myötä. Yläselässä oli vielä hentoa läikikästä punoitusta urtikariaan sopien. A:lle määrättiin Histec 10 mg -allergialääkkeen käyttö ihottuman rauhoittumiseen saakka. Lisäksi A sai reseptin Bucort 0.1 % -kortisonivoiteeseen seitsemän päivän ajaksi.

22.6.2021 päivätyn toisen terveyskeskuslääkärin asiakirjamerkinnän mukaan A:lta oli otettu verikokeita anemian takia. Hemoglobiini oli 130 g/l, eli se oli hieman nousussa. A oli kertonut toisen lääkärin vastaanotolla, että hän oli laihtunut 20 kg. A:n potilastiedoista ilmeni, että A:lle oli ohjelmoitu vuonna 2018 mahalaukun tähystys 10 kg laihtumisen ja anemisoitumisen takia. Lääkäri ei nähnyt potilastiedoista, oliko A käynyt tähystyksessä. Lääkäri oli keskustellut A:n kanssa jo aiemmin paksusuolen tähystyksen tekemisestä pitkittyneen ripulin vuoksi. Asiaa selviteltäisiin A:n kanssa vastaanotolla.

8.7.2021 päivätyn terveyskeskuslääkärin tekstin esitietojen mukaan A:n koko paksusuoli oli poistettu haavaisen paksusuolentulehduksen takia. A:lla epäiltiin sepelvaltimotautia. A:lla oli ollut aikaisemmin myös verenpainetauti. Vuoden 2021 puolella A oli laihtunut yli 20 kg tahattomasti. Lisäksi A:lla oli ollut täyteläisyyden tunnetta. A:lla oli ollut kolmen viikon ajan ripulimaista ulostetta avanteessa. Vastaanotolla A oli turhautuneen oloinen. A oli kuitenkin orientoitunut ja tiesi asiansa. Verenpainearvot olivat 89/56 mmHg ja pulssi 81 lyöntiä minuutissa. Kuunneltaessa sydänäänet olivat heikot. Imodium-lääke ei ollut auttanut ripuliin. A sai lähetteen vatsan tietokonetomografiatutkimukseen. Verenpainelääkkeet lopetettiin kokonaan matalien verenpaineiden takia. Lisäksi A sai lähetteen verikoetutkimuksiin.

28.7.2021 päivätyn terveyskeskuslääkärin tekstin mukaan vatsan tietokonetomografiatutkimuksessa ei todettu kasvaimeen viittaavaa. Munuaisarvo oli laskenut merkittävästi ja paino oli pudonnut. A sai lähetteen sisätautien poliklinikalle.

2.8.2021 päivätyn sairaanhoitajan tekstin mukaan A kertoi, että hän oli yhdistänyt koholla olleen munuaisarvon ja painonlaskun huhtikuussa 2021 aloitettuun Gabrion-lääkitykseen. Tuolloin haju- ja makuaisti olivat kadonneet. Lisäksi oli ollut väsymystä, ruokahaluttomuutta sekä ripulia. Lääkitys ei ollut enää käytössä. Oireita ei ollut ollut enää kahteen viikkoon.

2.9.2021 päivätyn lääkärin tekstin esitietojen mukaan A oli saanut jalkasärkyyn Lyricaa ja sitten Gabrionia, jonka jälkeen hänellä oli alkanut hillitön ripulointi. Lisäksi nukkuminen ja yleistila olivat laskeneet. Lopuksi oli tullut ihottumaa. Gabrionin käytön lopettamisen jälkeen vointi oli pikkuhiljaa kohentunut. Paino oli lähtenyt nousemaan ja verensokeriarvot olivat olleet kokoaikaisesti matalat. Munuaisten vajaatoiminta oli jo ennestään tiedossa. Päivystyksessä tehdyssä vatsan tietokonetomografiatutkimuksessa oli nähty haiman edessä imusolmukepaketti, joka oli todettu jo vuonna 2018, ja joka oli siitä saakka pikkuhiljaa kasvanut. A sai lähetteen hematologille verenkuvamuutoksien takia. Samalla kun A oli anemisoitunut, oli verenkuva muuttunut makrosytaariseksi. A:lla oli ollut vuosien ajan trombopeniaa aina silloin tällöin, mutta ainakin vielä kesällä 2021 trombosyytit olivat olleet normaalit. Hemoglobiini oli ollut laskussa.

14.10.2021 päivätyn terveyskeskuslääkärin tekstin mukaan elokuussa 2021 Krea-arvo oli ollut 165 µmol/l, nyt se oli 190 µmol/l. A sai lähetteen kontrolliverikoetutkimuksiin.

15.12.2021 päivätyn terveyskeskuslääkärin tekstin mukaan A:lle oli kokeiltu edellisen vuoden diabetesvastaanottokäynnin jälkeen hermosärkylääkkeeksi Gabrionia, josta oli kuitenkin tullut todella huonoa oloa, ripulia ja laihtumista. Lääkkeen lopettamisen jälkeen tilanne oli lähtenyt korjaantumaan. A:lla oli ollut kuitenkin kesällä 2021 rintatuntemusta ja hengenahdistusta. Lokakuussa 2021 tehdyssä sepelvaltimoiden varjoainekuvauksessa oli todettu lieviä seinämätukoksia sepelvaltimosuonissa. Diagnoosiksi oli asetettu alkava sepelvaltimotauti. Kardiologi ei ollut suositellut A:lle Primaspanin aloittamista tai kolesterolilääkityksen tehostamista ilmeisesti hemoglobiiniarvon mataluuden takia. Lopputulemana oli ollut, että kyseessä oli todennäköisesti A:n taustasairauksiin liittyvä kroonisen taudin anemia. A:lla oli todettu myös lievää trombosytopeniaa, jota oli pidetty autoimmuunipohjaisena. A kertoi, että hänen vointinsa oli mennyt vähän parempaan päin. GFR-arvon alenemisen takia Metformin-lääkityksen annostusta laskettiin.

20.6.2022 päivätyn terveyskeskuslääkärin tekstin mukaan A tuli vastaanotolle vasemman kantapään seudun kivun vuoksi. A oli kävellyt 16.6.2022 poikkeavan pitkän matkan uusilla sandaaleilla, minkä seurauksena vasen kantapää oli heti kipeytynyt. Astuminen aiheutti kipua. Lääkäri arvioi, että oireet sopivat poikkeavan rasituksen aiheuttamaan plantaarifaskiittiin. Hoidoksi määräytyi kylmähoito ja lepo.

28.6.2022 päivättyjen terveyskeskuslääkärin tekstien mukaan jalkaterän tilanne oli mennyt huonompaan suuntaan. A:lle tehtiin jalkaterän röntgentutkimus, jossa ei todettu rasitusmurtumaan eikä Charcot'n jalkaan viittaavia löydöksiä. A:ta kehotettiin varaamaan aika fysioterapeutille.

5.7.2022 päivätyn terveyskeskuslääkärin tekstin mukaan A:lle tehtiin ajokykyarvio. A:n yleisvointi oli hyvä, ja hän oli asiallinen ja orientoitunut. A käveli kepin avulla. Kliinisessä tutkimuksessa todettiin, että puristusvoimat olivat hyvät ja symmetriset. Jalkojen voimat ja tunnot olivat symmetriset ja hyvät. A:lle myönnettiin ajo-oikeus.

7.7.2022 päivätyn fysioterapeutin tekstin mukaan A tuli terveyskeskuslääkärin lähetteellä plantaarifaskiitin takia ohjaukseen. Oireet olivat alkaneet normaalia pidemmän kävelymatkan ja paikoillaan seisomisen jälkeen noin kolme viikkoa aiemmin. A:lla on tyypin 2 diabetes ja neuropatiaa jalkaterien puolesta välistä varpaisiin. Liikunta oli vähäistä. Molemmissa nilkoissa oli lievää turvotusta ja ilmeisesti myös jalkaterissä, koska ainoastaan sandaalit mahtuivat jalkaan. Nilkkojen liikkeet olivat molemmissa jaloissa jähmeät ja pohkeet kiristävät.

13.7.2022 päivätyn terveyskeskuslääkärin tekstin mukaan A:lla oli edelleen vaikeaoireinen plantaarifaskiitti. Fysioterapeutin antamien ohjeiden mukaista hoitoa jatkettiin.

17.11.2022 päivätyn lääkärin tekstin mukaan A:lla oli ollut 2–3 viikon ajan kipua alavatsalla ja selässä. Virtsaamistarve oli tihentynyt. A sai seuraavaksi päiväksi lähetteet virtsaelinten ultraäänitutkimukseen ja virtsakokeisiin.

18.11.2022 päivätyn terveyskeskuslääkärin tekstin mukaan virtsaelinten ultraäänitutkimuksessa todettiin oikeassa munuaisessa 3,6 cm kokoinen kysta. Munuaisten rakenne ja koko olivat normaalit. Virtsanäytteet olivat normaalit. A sai lähetteen urologille.

14.12.2022 päivätyn terveyskeskuslääkärin tekstin mukaan A tuli diabetesvastaanottokäynnille. Munuaisten vajaatoiminta oli edennyt vuoden aikana. GFR-arvo oli laskenut tasolle 25–30 ml/min/1.73 m2. Neuropatiaoireet olivat olleet hankalia. A kertoi, ettei hänen vointinsa ollut ollut oikein hyvä. Vointiin olivat vaikuttaneet eniten hankalat jalkasäryt sekä oikean lonka kipu ja leposärky. Vastaanotolla tehdyssä kliinisessä tutkimuksessa todettiin, että lonkissa oli molemmin puolin liikerajoitusta. Lonkan limapussin seudussa oli selvää arkuutta. Viimeiseksi tehdyssä monofilamenttitutkimuksessa oli todettu, että alaraajojen tunto oli ollut selvästi alentunut neuropatiatilanteeseen sopien. A sai lähetteet lonkan ja vasemman olkapään kuvauksiin. Munuaistilannetta jäätiin seuraamaan. A sai kivun hoitoon kokeiluksi Buprenorphine-laastarit.

5.5.2023 päivätyn terveyskeskuslääkärin tekstin mukaan A oli mennyt aikaistetusti verikokeisiin silmälääkärin kehotuksesta, koska paino oli pudonnut vuoden aikana liki 10 kg. GFR-arvo oli 35 l/min/1.73 m2 eli parempi. A sai lähetteet verikokeisiin ja keuhkokuvaukseen.

16.5.2023 päivätyn terveyskeskuslääkärin tekstin mukaan verikokeiden tulokset olivat muutoin normaalit, mutta AFOS oli 141 U/l eli vähän koholla. Keuhkokuvassa oli nähtävissä molemmin puolin hieman pleuranestettä ja lisäksi läiskäisyyttä keuhkojen alaosissa. Lääkäri arvioi, että keuhkokuvien löydökset viittasivat mahdollisesti tulehdukseen. A sai kolmen viikon ajaksi reseptit Furesis-, Doximed- ja Flavamed-lääkkeisiin.

5.6.2023 päivätyn sairaanhoitajan tekstin mukaan A soitti ja kertoi, että hän oli lopettanut Furesis-lääkityksen käytön, koska hän joutui käymään jatkuvasti vessassa. Yöunta oli häirinnyt myös jalkojen särky. Kipulaastarin vaikutus ei kestänyt koko viikkoa vaan ainoastaan viisi päivää. Hengenahdistusta oli edelleen. Limaisuus oli vähentynyt. A kertoi, ettei hänellä ollut mitään turvotuksia.

23.7.2023 päivätyn terveyskeskuslääkärin tekstin mukaan A oli huomannut tekstin kirjauspäivänä molemmissa jaloissa turvotusta. Lääkäri arvioi, että turvotus sopi munuaisten vajaatoiminnan aiheuttamaan turvotukseen. Lääkäri määräsi A:lle Furesis-lääkityksen kahden viikon ajaksi.

1.8.2023 päivätyn terveyskeskuslääkärin tekstin mukaan heinäkuun 2023 puolivälissä otetuissa keuhkokuvissa ei enää todettu pleuranestettä tai tulehdusmuutoksia.

23.1.2024 päivätyn sairaanhoitajan tekstin mukaan A soitti ja kertoi, että hän tarvitsi poliisia varten selvityksen Lyrica- ja Gabrion-lääkkeiden käytöstä. Gabrion-lääkkeestä oli tullut haittavaikutuksina muun muassa heikotusta, sekavuutta, ihottumaa, korkeaa verenpainetta ja sykettä, ripulia ja laihtumista.

4.3.2024 päivätyn terveyskeskuslääkärin tekstin mukaan A:lla oli ollut parin viikon ajan yskää, joka oli alkanut flunssaoireina. Flunssaoireet olivat jo laantumassa, mutta yskää ja pientä lämpöä oli. Vastaanotolla tehdyssä kliinisessä tutkimuksessa todettiin, että jaloissa oli pitting-turvotusta. Oikealta puolen keuhkoista kuului limaista rohinaa. Laboratoriokokeissa CRP oli 12 mg/l ja GFR 29 ml/min/1.73 m2. Lääkäri arvioi, että oireet johtuivat virusflunssasta.

3.5.2024 päivätyn terveyskeskuslääkärin tekstin mukaan A:lla oli ollut yskää joulukuusta 2023 lähtien. A:lla oli ollut myös aiemmin yskää jo vuosia lievempänä, mutta oirekuva oli pahentunut puoli vuotta aiemmin. Yskä oli kuitenkin hieman helpottanut. Lääkäri arvioi, että yskä saattaisi sopia A:n aiempi tupakkatausta huomioiden keuhkoahtaumatautiin. A sai lähetteen spirometria puhalluskokeeseen.

12.6.2024 päivätyn terveyskeskuslääkärin tekstin mukaan spirometriassa ei todettu astmaan viittaavaa. Myöskään keuhkoahtaumataudin kriteerit eivät täyttyneet. A sai reseptin esomepratsoliin.

12.12.2024 päivättyjen terveyskeskuslääkärin tekstien mukaan A:lla oli ollut viikon ajan flunssaoireita. Sittemmin A:lle oli tullut vaikeampaa ja limaisempaa yskää. Hengitys oli muuttunut rohisevaksi. Kova yskä aiheutti kipua vatsaan ja avanteeseen. Lääkäri arvioi, että kyse saattoi olla alahengitystieinfektiosta. Laboratoriokokeissa CRP oli 104 mg/l eli koholla, Leuk 8.9 E9/l eli hiukan koholla, Krea 198 µmol/l eli koholla ja GFR 26 ml/min/1.73 m2 eli matala. Työdiagnoosiksi asetettiin akuutti poskiontelotulehdus, jonka lisäksi pneumoniaa/keuhkoputkentulehdusta pidettiin mahdollisena. A:lle aloitettiin viiden vuorokauden ajaksi Doximed- ja Amorion-lääkitykset.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys A:lle Gabrion-lääkkeen seurauksena aiheutuneiden oireiden (heikkoustila, sekavuus, pitkäaikainen ripuli, painonlasku, vakava ihottuma sekä kohonneet verenpainearvot ja pulssi) seurauksena maksetuista korvauksista sekä siitä, onko A:n kertoma nykyoireilu syy-yhteydessä lääkevahinkoon.

Sovellettavat vakuutusehdot ja lainkohdat

Lääkevahinkovakuutusehtojen (voimassa 1.1.2021 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä, ehtojen kohdassa 2 tarkoitettu lääke on todennäköisesti aiheuttanut.

Ehtokohdan 7 (Vahingon määrä) mukaan korvaus lääkevahingosta määrätään soveltaen vahingonkorvauslain (412/1974) 5 luvun 2, 2a–2d, 3, 4, 7 ja 8 pykälän, 6 luvun 1 pykälän sekä 7 luvun 3 pykälän säännöksiä. Korvauksen määrittämisessä käytetään soveltuvin osin liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan normeja ja ohjeita. Korvausta laskettaessa vähennetään etuudet, joihin vahingonkärsijällä on ilmeisesti oikeus julkisista varoista tai lakisääteisestä vakuutuksesta.

Vahingonkorvauslain (31.5.1974/412) 5 luvun 2 §:n (16.6.2004/509) mukaan henkilövahingon kärsineellä on oikeus korvaukseen:
1) tarpeellisista sairaanhoitokustannuksista ja muista tarpeellisista kuluista;
2) ansionmenetyksestä;
3) kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta;
4) pysyvästä haitasta.

Lain 5 luvun 2 c §:n (16.6.2004/509) mukaan kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta määrätään korvaus ottamalla huomioon erityisesti henkilövahingon laatu ja vaikeusaste, sen edellyttämän hoidon laatu ja kestoaika sekä haitan kestoaika. (1 momentti) Pysyvästä haitasta määrätään korvaus ottamalla huomioon henkilövahingon laatu ja vaikeusaste sekä vahinkoa kärsineen ikä. Korvausta korottavana tekijänä voidaan lisäksi ottaa huomioon henkilövahingosta vahinkoa kärsineelle aiheutunut elämänlaadun erityinen heikentyminen. (2 momentti)

Asian arviointi

Vakuutuslautakunnan käytössä olevan selvityksen mukaan A:lla on perussairauksina tyypin 2 diabetes ja siihen liittyvänä komplikaationa neuropatia sekä lisäksi verenpainetauti, kolmoishermosärky, uniapnea ja haavainen paksusuolentulehdus, johon liittyen A:n koko paksusuoli on poistettu, ja A:lle on rakennettu ohutsuoliavanne. A:n molempiin polviin on tehty tekonivelleikkaukset. A:lle sattui 1970-luvulla työtapaturma, jonka seurauksena hänen vasen olkapäänsä meni sijoiltaan. Olkapäähän asennettiin tekonivel vuonna 2010 tapahtuneessa leikkaustoimenpiteessä, jonka jälkeen A:lle kehittyi bakteeri-infektio, joka aiheutti olkapäähän muodon poikkeavuuden.

A käytti neuropatian aiheuttaman säryn hoitamiseksi Lyrica-lääkitystä. Lyrica vaihdettiin 20.4.2021 Gabrion-lääkitykseen. Toukokuussa 2021 A kertoi niska-hartiaseudun ja olkapään lisääntyneistä kivuista sekä lavan jumiutumisesta. Työtapaturmassa aiemmin vammautuneessa vasemmassa olkapäässä todettiin voimakas liikerajoitus. A:n korvissa oli huminaa ja korvat huuhdeltiin. A soitti 2.6.2021 terveyskeskukseen ja kertoi, että hänen korvansa oli huuhdeltu pari viikkoa aiemmin. Korvissa oli ollut paukkumista. Lisäksi A kertoi rasituksensiedon heikentymisestä. Sairaanhoitajan vastaanotolla 7.6.2021 A:n korvissa todettiin vahaa ja korvat huuhdeltiin. Lääkärin vastaanotolla 10.6.2021 A kertoi, että hänellä oli ilmennyt pahenevaa rasitushengenahdistusta vuoden ajan. Rintakipua oli ollut muutamia kertoja. Oireilun syyksi epäiltiin sepelvaltimotautia. Lisäksi A kertoi, että Gabrion-lääkitys oli aiheuttanut hänelle ripulia, ja lääkitys lopetettiin. Munuaisarvo GFR oli 44 ml/min/1.73 m2 eli viitearvojen alapuolella. A kertoi 16.6.2021, että vesiripuli jatkui edelleen. Lääkärin vastaanottokäynnillä 18.6.2021 A kertoi huomanneensa edellisenä päivänä ihottumaa vyötärön ympärillä. Muutaman päivän kuluttua ihottuma oli levinnyt koko selkään. Lisäksi kesäkuussa 2021 tehdyistä potilaskirjauksista ilmenee, että A:lla oli anemiaa. Kertomansa mukaan A oli lisäksi laihtunut 20 kg. A:ta oli tutkittu myös vuonna 2018 laihtumisen ja anemisoitumisen takia.

A kertoi 2.8.2021 yhdistäneensä epänormaalit munuaisarvot ja painonlaskun huhtikuussa 2021 aloitettuun ja kesäkuussa 2021 lopetettuun Gabrion-lääkitykseen, johon liittyen oli lisäksi ilmennyt väsymystä, ruokahaluttomuutta ja ripulia. A kertoi, ettei oireita enää ollut ollut kahteen viikkoon. Munuaisarvo Krea oli 165 µmol/l eli koholla. Potilaskertomuksen 2.9.2021 mukaan A:n vointi oli alkanut pikkuhiljaa kohentua Gabrion-lääkityksen lopettamisen jälkeen. Lokakuussa 2021 Krea-arvo oli kohonnut entisestään ollen 190 µmol/l. Sepelvaltimoiden varjoainekuvauksessa todettiin lieviä seinämätukoksia sepelvaltimosuonissa. A:lla ilmennyttä anemiaa tutkittiin loppuvuodesta 2021, ja sen pääteltiin liittyvän A:n perussairauksiin. A:lla oli todettu myös lievää trombosytopeniaa, jota pidettiin autoimmuunipohjaisena. GFR-arvo aleni entisestään.

Kesäkuussa 2022 A:lla oli vasemman kantapään kipua, jonka syynä pidettiin rasituksen aiheuttamaa plantaarifaskiittia. Heinäkuussa 2022 ajokykyarvioinnissa A:n yleisvointi, käsien puristusvoimat sekä jalkojen voimat ja tunnot olivat hyvät. Lisäksi A kuntoutti heinäkuussa 2022 vaikeaoireista plantaarifaskiittiaan. Marraskuussa 2022 A kertoi alavatsan ja selän kivusta sekä tihentyneestä virtsaamistarpeesta, joiden syy ei kuitenkaan selvinnyt. Joulukuussa 2022 munuaisten vajaatoiminnan todettiin edenneen vuoden aikana. Neuropatiaoireet olivat olleet hankalia. Lisäksi jaloissa ja oikeassa lonkassa oli ollut hankalaa särkyä.

Toukokuussa 2023 A kertoi, että hänen painonsa oli laskenut vuoden aikana 10 kg. Keuhkokuvissa todettiin pleuranestettä sekä tulehdukseen viittaavaa läiskäisyyttä keuhkojen alaosissa, jolloin A sai antiobioottikuurin ja nesteenpoistolääkityksen. Kesäkuussa 2023 A kertoi lopettaneensa nesteenpoistolääkityksen tihentyneen virtsaamistarpeen takia. Yöunta oli häirinnyt jalkojen särky. Hengenahdistusta oli edelleen. Heinäkuussa 2023 A:lla ilmeni jalkojen turvotusta, jonka arvioitiin liittyvän munuaisten vajaatoimintaan. Elokuussa 2023 otetuissa keuhkokuvissa ei enää todettu pleuranestettä tai tulehdusmuutoksia.

Tammikuussa 2024 A soitti terveydenhuoltoon ja kertoi tarvitsevansa Lyrica- ja Gabrion-lääkkeistä selvityksen poliisia varten. A kertoi, että Gabrion-lääkkeestä oli tullut haittavaikutuksina muun muassa heikotusta, sekavuutta, ihottumaa, korkeaa verenpainetta ja sykettä, ripulia ja laihtumista. Maaliskuussa 2024 A:lla oli flunssaoireita. Toukokuussa 2024 A kertoi, että hänellä oli ollut yskää joulukuusta 2023 lähtien. A kertoi, että hänellä oli ollut yskää jo vuosia lievempänä, mutta yskä oli pahentunut puoli vuotta aiemmin. Joulukuussa 2024 A:lla oli flunssaoireita ja kovaa yskää.

1. A:n nykyoireiston syy-yhteys lääkevahinkoon

Ratkaisusuosituspyynnön mukaan A:lle on jäänyt Gabrion-lääkityksen käytön seurauksena jälkioireiksi sydäntuntemuksia, koko kehon lihaskipuja, jatkuvaa yskää, hengenahdistusta, raajojen turvotusta, tinnituksen pahentumista vasemmassa korvassa, levottomuutta nukkuessa, unissa puhumista ja yöunien lyhentymistä 2–3 tuntiin.

Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan henkilövahinko, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Tämä tarkoittaa, että vahingolla voi olla useita mahdollisia syitä, mutta lääkkeen käyttö on kaikki syyt kokonaisuutena huomioiden todennäköisin. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon lääkkeellä hoidettava sairaus tai vamma, korvauksen hakijan muut sairaudet ja kokonaisterveydentila, hänen saamansa hoito ja hoitotoimenpiteet sekä kyseinen lääke ja muu mahdollinen lääkitys. Syy-yhteys arvioidaan lääketieteellisen tietämyksen ja kokemuksen perusteella. Pelkästään ajallinen yhteys eli se seikka, että oireet ovat ilmaantuneet lääkkeen käytön aikana tai pian käytön jälkeen, ei riitä todistamaan lääkkeen käytön ja vahingon välistä todennäköistä syy-yhteyttä.

Asioiden käsittely Vakuutuslautakunnassa perustuu kirjalliseen aineistoon. Korvauksenhakijan tulee esittää näyttö aiheutuneesta vahingosta ja sen syy-yhteydestä lääkkeen käyttöön, eikä tällaiseksi näytöksi riitä pelkkä korvauksenhakijan oma ilmoitus. Yleensä tällaisena näyttönä toimivat sairauskertomukset ja muut lääketieteelliset asiakirjat, jotka on laadittu pian oireiden alkamisen jälkeen, jolloin ne osoittavat, millainen ajallinen yhteys lääkkeenoton ja oireiden välillä on.

Vakuutuslautakunta viittaa käytössään olevaan A:ta koskevaan lääketieteelliseen selvitykseen ja toteaa, että selvityksessä on muutamia mainintoja A:n kokemista uniongelmista. Uniongelmien alkamisajankohta jää kuitenkin selvityksen perusteella epäselväksi, eikä niiden syytä ole tutkittu tarkemmin. Edelleen jatkuvat lihaskivut ja vasemman korvan pahentunut tinnitus eivät myöskään ilmene terveydenhuollon tekemistä kirjauksista. Pelkkä A:n oma ilmoitus ilman ulkopuolista näyttöä oireista ja niiden yhteydestä lääkkeen käyttöön ei valitettavasti täytä niitä lääkevahinkoa koskevia näyttövaatimuksia, jotka korvauksenhakijalle asetetaan. Näin ollen lautakunta pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä tältä osin asianmukaisena.

Muiden A:lla ilmenneiden jatkuvien oireiden osalta Vakuutuslautakunta toteaa, ettei noin kaksi kuukautta kestänyt Gabrion-lääkkeen käyttö sovi aiheuttamaan pysyviä oireita. Vakuutuslautakunta katsoo, etteivät A:n ilmoittamat edelleen jatkuvat oireet ole todennäköisesti aiheutuneet lyhytaikaisesta gabapentiinilääkityksen käytöstä, vaan ne johtuvat todennäköisemmin A:lla todetuista perussairauksista.

2. Lääkevahingosta maksettavat korvaukset

Tilapäisen haitan korvaus

Asiassa on osapuolten kesken riidatonta, että A:lla ilmenneet heikkoustila, sekavuus, pitkäaikainen ripuli, painonlasku, vakava ihottuma sekä kohonneet verenpaine ja pulssi olivat Gabrion-lääkkeen käytöstä aiheutunut korvattava henkilövahinko. Vakuutusyhtiö on maksanut A:lle tilapäisestä haitasta korvausta 1 900 euroa. Korvaus vastaa liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan normien ja ohjeiden mukaisen luokan 3 (lievää vaikeammat vammat) alaosaa. A katsoo, ettei tilapäisestä haitasta maksettu korvaus ole riittävä.

Vakuutuslautakunta toteaa, että vahingonkorvauslain mukaisen kivun ja säryn sekä muun tilapäisen haitan korvauksen arvioiminen on kokonaisharkintaa, jossa huomioidaan vamman laatu ja vaikeusaste, sen edellyttämän hoidon laatu ja kestoaika sekä tilapäisen haitan kestoaika. Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen mukaan korvauksen määrittämisessä käytetään soveltuvin osin liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan normeja ja ohjeita.

Liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan tilapäistä haittaa koskevien normien ja ohjeiden mukaan tilapäisen haitan kestoaika tarkoittaa aikaa henkilövahingon ilmenemisestä siihen saakka, kun vammat ovat parantuneet tai vammojen jälkitilaa voidaan pitää vakiintuneena. Niissä tapauksissa, joissa vahinkoa kärsineelle jää pysyvä haitta, tilapäisen haitan kestoajalla tarkoitetaan aikaa henkilövahingon ilmenemisestä siihen saakka, kun vahinkoa kärsineen terveydentila on vakiintunut niin, että pysyvä haitta voidaan määritellä. Tilapäisen haitan korvauksen määrään eivät vaikuta vahinkoa kärsineen subjektiiviset tuntemukset.

Liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan tilapäistä haittaa koskevien normien ja ohjeiden mukaiseen luokkaan 3, lievää vaikeammat vammat (korvausasteikko vuonna 2021 1 200–3 900 euroa) kuuluville vammoille on ominaista, että
- niiden hoito voi vaatia verenkierron elvytystä, mutta ei tehostettua hoitoa,
- niihin tai niiden hoitoon ei liity lievää vaikeampia komplikaatioita,
- niiden jatkohoidossa ei tarvita vaativia korjausleikkauksia,
- niiden hoitamiseen tarvitaan sairaalahoitoa 1–3 viikkoa,
- toiminnallinen toipuminen tapahtuu 3–7 kuukaudessa,
- niiden aiheuttama pysyvä toiminnallinen haitta on lievä.

Vakuutuslautakunnan käytössä olevan selvityksen mukaan A käytti Gabrion-lääkitystä 21.4.—10.6.2021 välisen ajan. A:lla ilmeni muun muassa väsymystä, ruokahaluttomuutta ja ripulia. A kertoi 2.8.2021, ettei oireita ollut ollut enää kahteen viikkoon. Ottaen huomioon henkilövahingon laatu, kesto ja se, ettei oireilu ole vaatinut sairaalahoitoa, lautakunta katsoo, että A:lle on maksettu riittävä korvaus lääkevahingon aiheuttamasta tilapäisestä haitasta.

Hoitotuki

Liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan korvausohjeiden mukainen hoitotuki on normitettu korvaus, jolla on tarkoitus korvata vahinkoa kärsineelle hänen saamansa vamman seurauksena säännöllisestä avuntarpeesta aiheutuvat kulut. Jos vahinkoa kärsinyt voi osoittaa avuntarpeesta aiheutuvien kulujen olevan normikorvausta suuremmat, kulut on korvattava niiden todellisen määrän mukaan. Vakuutusyhtiö on maksanut A:lle 10.6.—19.7.2021 väliseltä ajalta hoitotukea liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan normien ja ohjeiden mukaisen III luokan mukaan. 

II luokan hoitotukeen ovat oikeutettuja vahinkoa kärsineet, jotka tarvitsevat jokapäiväistä säännöllistä hoitoa, apua, valvontaa tai ohjausta ja jotka ovat tämän vuoksi päivittäisissä toiminnoissaan jossain määrin riippuvaisia toisen henkilön avusta. III luokan hoitotukeen ovat oikeutettuja vahinkoa kärsineet, jotka tarvittavat joissakin jokapäiväisissä toiminnoissa säännöllistä tai lähes säännöllistä hoitoa, apua, valvontaa tai ohjausta.

Vakuutuslautakunnan käytössä olevan selvityksen mukaan A on kertonut ripulista ensimmäisen kerran 10.6.2021 lääkärin vastaanottokäynnillä. Ripuli aiheutti ohutsuoliavanteen sidosten pettämistä, joka puolestaan aiheutti muun muassa petivaatteiden sotkeutumista. Ihottuma todettiin 18.6.2021. Vyötäröllä ja selässä ollutta ihottumaa hoidettiin voiteella, jonka levittämiseen A on kertonut tarvinneensa puolisonsa apua. A on kertonut 2.8.2021, ettei oireita ollut enää ilmennyt pariin viikkoon.

Vakuutuslautakunta toteaa, ettei selvityksestä ilmene seikkoja, joiden perusteella A ei olisi suoriutunut päivittäisistä toiminnoista pääsääntöisesti itse. Avun tarve on ilmennyt lähinnä ripulin aiheuttamien jälkien siivoamisessa sekä ihottuman hoidossa. Oireiden tarkka päättymisaika ei ole lautakunnan tiedossa, mutta selvityksen perusteella oireet ovat ohittuneet heinäkuun 2021 puolella. A:n kertoma sekavuustila tai siitä aiheutunut avuntarve ei puolestaan ilmene selvityksestä. Lautakunta katsoo, ettei asiassa ole esitetty sellaista selvitystä, jonka perusteella hoitotukea olisi perusteltua nostaa II luokkaan tai maksaa vakuutusyhtiön korvaamaa ajanjaksoa pidemmältä ajalta.

Pysyvä haitta

Lääkevahingon kärsineelle korvattavalla haitalla tarkoitetaan vauriota, häiriötä ja hankaluutta, jota vahinko eri tavoin aiheuttaa. Pääsääntöisesti edellytetään, että haitta on lääketieteellisin keinoin todettavissa. Korvattavaa haittaa ovat esimerkiksi vahingosta johtuvat epämiellyttävät aistimukset ja muut oireet, samoin kuin vahingosta aiheutunut fyysisistä tai psyykkisistä syistä johtuva toiminnanvajavuus. Pysyvänä haittana korvataan sellaiset henkilövahingon seuraukset, joiden voidaan korvauksen määräämishetken tietämyksen perusteella arvioida vaikuttavan vahinkoa kärsineen elämänlaatuun heikentävästi hänen loppuelämänsä ajan. Arvio haitan pysyvyydestä tehdään pääsääntöisesti lääketieteellisin perustein. Korvaus pysyvästä haitasta suoritetaan siitä ajankohdasta alkaen, jolloin vahinkoa kärsineen terveydentila vahingon jälkeen on vakiintunut.

Vakuutuslautakunta viittaa siihen, mitä se on todennut A:n nykyoireilun ja Gabrion-lääkityksen välisestä syy-yhteydestä ja katsoo, ettei A:lle ole aiheutunut Gabrion-lääkkeen käytöstä pysyvää haittaa.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenojohtaja Norio                                             
Sihteeri Pippola

Jäsenet

Jokelainen
Järvinen
Mervaala
Soinila