Tapahtumatiedot

A ilmoitti 21.8.2024 vakuutusyhtiölle saaneensa 18.8.2024 kotisatamansa satamakapteenilta hälytyksen, jonka mukaan hänen veneensä oli uppoamassa. Hän oli mennyt paikalle heti ja huomannut, että vene oli täyttynyt vedestä ja vettä oli veneen pohjalla arviolta 30–40 cm. Hän kertoi, että suljettu etulaatikko, istuinsatulan alla oleva laatikko ja tämän sisällä olevat akku, sähköjohdot, bensatankki sekä takaistuimen alla olevat laatikot olivat kaikki olleet veden peitossa. A:n mukaan venehotellin talvisäilössä sekä satamakapteenin kanssa oli arvioitu, että vahingon syynä oli ollut erittäin rankan vesisateen ja kovan myrskyn seurauksena veneeseen pääsyt vesi. A kertoi, että veneen pilssipumppu oli aluksi käynnistynyt ja poistanut vettä veneestä, mutta sen akku oli tyhjentynyt, minkä seurauksena vene oli todennäköisesti alkanut täyttyä. Alustavien tutkimusten mukaan pilssipumppu, akku ja sähköjohdot tulisi uusia ja kustannusarvio oli tuossa vaiheessa noin 2000–3000 euroa.

Vahinkotarkastusyritys X Oy teki veneelle vahinkotarkastuksen ja laati siitä tarkastusraportin. Raportissa todettiin, että A:n mukaan hän näki veneensä normitilassa 11.8.2024, kun hän oli lähtenyt toisella veneellä kotisatamaansa. Raportin mukaan aikavälillä 11.–18.8 oli välillä ollut kohtalaista tuulta, joka oli puhaltanut suoraan lahdesta laiturille päin. Kovin keskituulen nopeus oli X Oy:n mukaan ollut 13,2 m/s ja lukema oli mitattu 11.8.2024 noin klo 14. Raportissa todettiin, että A oli vedonnut siihen, että rankkasateitakin olisi ollut, mutta X Oy:n mukaan paikkakuntien E ja H välillä sademäärät olivat olleet todella vähäiset, noin 3–5 mm kyseisen viikon aikana. Korjaamo ei ollut X Oy:n mukaan löytänyt vuotoja mistään ja todennäköisin uppoamissyy on ollut sopivan suuntainen tuuli, joka oli puhaltanut suoraan veneen perään päin niin, että vesi oli lentänyt yli laidan. X oy:n näkemyksen mukaan vene oli pysynyt pinnalla, kunnes pilssipumppu oli lakannut toimimasta.

Vakuutusyhtiö pyysi X Oy:tä vielä tarkentamaan, voiko pilssipumppu mennä rikki sen takia, että veneeseen tulee liikaa vettä. X Oy vastasi yhtiölle, että pilssipumpun yleisin vika on automatiikan puolella. A:n veneessä on automaattipilssipumppu ja tämä puppu pumppaa X Oy:n mukaan ehjänä niin kauan kuin akussa on virtaa. Tässä tapauksessa akussa oli ollut niin paljon virtaa, että A oli saanut veneen perämoottorin käynnistettyä, eli pumppukin olisi toiminut, jos se olisi ollut ehjä. X Oy:n mukaan korjaamolla pumppu oli toiminut, mutta A:lta kysyttäessä hän ei osannut sanoa toimiko pumppu vai ei. Pumppu ei X Oy:n mukaan hajoa siitä syystä, että se on vedessä.

Vakuutusyhtiö antoi asiassa 30.1.2025 kielteisen päätöksen. Yhtiön mukaan veneen uppoaminen ei ollut korvattava vahinko, koska kyseessä ei ollut vakuutusehdoissa tarkoitettu äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma. Yhtiö totesi, että veneen kotisatamassa 11.–18.8.2024 vallinneet sääolosuhteet eivät ole olleet poikkeukselliset: tuuli ei ollut ylittänyt myrskylukemia sillä voimakkain keskituulen nopeus oli ollut 13,2 m/s, kun myrskyksi luokitellaan vähintään 21 m/s. Lisäksi sademäärät paikkakuntien E ja H välillä olivat olleet vähäisiä, noin 3–5 mm viikon aikana.

Vakuutusyhtiön mukaan pilssipumppu oli lakannut toimimasta, minkä seurauksena veneen itsetyhjennys ei enää ollut toiminut. Kun vedet oli poistettu veneestä, akussa oli ollut vielä sen verran virtaa, että kone oli jaksanut käynnistyä. Tämän perusteella yhtiö katsoi, että pilssipumppu olisi toiminut, jos se olisi ollut ehjä. Yhtiö arvioi, että kyseessä oli teknisestä viasta ja veden kertymisestä aiheutunut vahinko, jota venevakuutus ei kattanut, ellei kyse ollut nimenomaisesti ehdoissa mainitusta myrskytuulesta. Näin ollen yhtiön mukaan veneen uppoaminen ei ollut korvattava venevakuutuksesta.

A teki oikaisupyynnön vakuutusyhtiölle vedoten siihen, että venehotellin mukaan pilssipumppu oli toiminut, kun se testattiin erillään veneestä. Näin ollen A:n mukaan pumppu oli ollut ehjä. Toiseksi A:n mukaan vakuutusyhtiö ei ollut ottanut huomioon oikeita tuulilukemia, jotka häneen mukaansa olivat olleet paikkakunnan I säähavaintoasemalla B 10.8 klo 06–21 puuskanopeudeltaan 14–19 m/s ja keskituuli 10–15 m/s. Maksimituulet ovat A:n mukaan olleet näitä lukemia korkeammat. Myös paikkakunnan K säähavaintoasemalla M oli A:n mukaan mitattu korkeampia tuulilukemia. A katsoi, että veneen rakenne, laiturin ja venepaikan sijainti, alttius länsituulille ja mitatut tuulilukemat yhdessä muodostivat vakuutuskohdan 4.1 mukaisen myrskytuulen vaikutuksen.

Asiaa käsiteltiin A:n oikaisupyynnön perusteella vakuutusyhtiön sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä. Yhtiö totesi uudessa päätöksessään, että venevakuutuksen perusteella korvattavat vahinkotapahtumat on lueteltu vakuutusehdoissa tyhjentävästi. Asiassa ei yhtiön mukaan ollut osoitettu, että vahinko olisi seurausta mistään vakuutusehdoissa korvattavaksi määritellystä syystä.

Asiakkaan vaatimukset ja vakuutusyhtiön kanta

A on tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja vaatii, että vakuutusyhtiö korvaa vahingon.

A kertoo valituksessaan, että hän sai 18.8.2024 satamakapteenilta puhelun, jonka mukaan hänen veneensä oli vaarassa upota. A meni paikalle ja havaitsi että vene oli täyttynyt vedellä. Vene ei ollut ollut käytössä noin kahteen viikkoon ennen kyseistä ajankohtaa, ja tällä aikavälillä alueella oli A:n mukaan ollut erittäin kovia lounais-, länsi- ja luodetuulia, keskituulen ollessa jopa 15 m/s ja puuskissa yli 20 m/s. Veneen perä osoittaa länteen, suoraan tuulen suunnasta, ja se on veneen matalin kohta.

Veneessä on ollut toimiva pilssipumppu, mutta A arvioi, että vesi on noussut niin nopeasti, ettei pumppu ole enää pystynyt poistamaan sitä. Mahdollisena syynä hän mainitsee esimerkiksi sulakkeen palamisen veden päästyä sulakepesään. A on tyhjentänyt veneen vedestä ja onnistunut käynnistämään moottorin. Hän on vienyt veneen paikkakunnan I venehotelliin, jossa se on tutkittu ja korjaustyöt aloitettu. Korjauksen aikana on todettu, että ainakin pilssipumppu, akku ja sähköjohdot on uusittava.

A ei mielestään ole missään vaiheessa todennut, että olisi tarkastanut veneen olevan kunnossa 11.8. Hän on ainoastaan kertonut, että he ovat tulleet saaresta edellisen kerran 11.8. toisella veneellä. A ei tiedä, milloin vene on täyttynyt, mutta katsoo vahingon aiheutuneen yksiselitteisesti siitä, että kovat tuulet ovat pidemmän ajan kuluessa nostaneet aallokon arviolta kilometrin matkalta niin korkealle, että vene on sen myötä täyttynyt. A katsoo, että vakuutusyhtiön perustelut eivät vastaa todellisia tapahtumia. Hän painottaa, että veneen matalin osa eli sen perä on ollut juuri länsisuuntaan, jolloin poikkeuksellisen kovat länsituulet ja niiden nostama aallokko ovat todennäköinen ja luonnollinen selitys veneen täyttymiselle.

Vakuutusyhtiö viittaa vastineessaan antamiinsa korvauspäätöksiin toistaen niissä esitetyt perustelut. Korvattavat vahinkotapahtumat on vakuutusehdoissa lueteltu tyhjentävästi, eikä vakuutuksesta korvata muita kuin nimenomaan korvattavaksi määriteltyjä vahinkoja. Ehtokohdan 4.1 mukaan venevahinkona korvataan äkilliset ja ennalta arvaamattomat vahingot, jotka aiheutuvat vakuutuksen kohteelle karilleajosta tai pohjakosketuksesta, veneen törmäyksestä kiinteään tai uivaan esineeseen, äkillisestä ja ulkoapäin vahingoittavasta syystä kun kohdetta säilytetään maissa taikka myrskytuulesta, trombista, rakeista tai ukkospilven laskuvirtauksesta.

Yhtiö on selvittänyt tuulennopeuksia kolmesta vahinkoalueen läheisimmästä sääasemasta eli B, J ja M. Yhtiön mukaan suurin puuskanopeus on mitattu havaintoasemalta B ja se on ollut 13,7 m/s. Keskituulennopeus sääasemalla B on ollut korkeimmillaan 10,4 m/s. Sääaseman J tuulennopeudet oat jääneet muiden asemien lukemien alle. Sääaseman M suurin puuskanopeus, 16,1 m/s, on mitattu 11.8.2024. Suurin tuulen keskinopeus on ollut sääasemalla M samana päivänä 13,4 m/s. Sademäärät ovat olleet todella vähäiset, ollen noin 3–5 mm viikon aikana.

Yhtiö toteaa, ettei tarkkaa vahinkopäivää ei ole voitu osoittaa, mutta 11.-18.8.2024 välisenä aikana ei ole ollut myrskytuuleksi luokiteltavaa tuulta. Yhtiö toteaa, että Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että jälkikäteispäättely tai oletus vahinkotapahtuman kulusta ei muodosta riittävää näyttöä korvaukseen oikeuttavan tapahtuman sattumisesta. A:n olettamus myrskytuulesta vahingon syynä ei näin ollen riitä näytöksi siitä, että korvattava venevahinko olisi sattunut.

Pilssipumpun osalta vakuutusyhtiö viittaa X Oy:n raporttiin, jonka mukaan pilssipumppu oli lakannut toimimasta ja itsetyhjennys ei ollut tämän jälkeen enää toiminut. Jos pumppu olisi veneessä toiminut, olisi akku ollut niin tyhjä, että lausunnonpyytäjä ei olisi voinut konetta käynnistää. Koska kone on saatu irrallaan veneestä käyntiin, yhtiö katsoo akussa olleen virtaa, ja tämän perusteella pilssipumppu olisi toiminut veneessä, jos vain olisi ollut ehjä. Vakuutusyhtiö katsoo, ettei pumppu ole ollut ehjä, sillä vene on päässyt täyttymään vedestä. Näin ollen vahinko on aiheutunut korvaussääntöjen kohdan 10.3 mukaisesta pilssipumpun viasta, joka ei ole venevakuutuksesta korvattava vahinko.

Sopimusehdot ja lainsäädäntö

Vakuutussopimuslain 69 §:n mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys.

Båtförsäkring (från och med 1.4.2024)

1 Syftet med försäkringen och försäkringsobjekt

1.1 Syftet med försäkringen
Försäkringen ersätter direkta, plötsliga och oförutsedda sakskador, som förorsakas av försäkringsfall som nämns i dessa villkor och som inträffat medan försäkringen varit i kraft samt i villkoren särskilt nämnda kostnader

4 Båtskada

4.1 Skador som ersätts
Som båtskada ersätts plötsliga och oförutsedda skador på försäkringsobjektet till följd av

• grundstötning eller bottenkänning, kollision med fast eller flytande föremål
• plötslig yttre orsak som skadar försäkringsobjektet då det förvaras på land
• stormvindar, tromber, hagel eller nedvindar från åskmoln.

4.2 Begränsningar
Försäkringen ersätter inte skador som har förorsakats

• på båten till följd av att dess konstruktion, utrustning eller manskap inte är sjödugliga
• av att en utombordsmotor eller utrustning har fallit och lossnat från sina fästen och inte heller om utrustning har förlorats i samband med att båten har kantrat, såvida skadan inte har uppkommit av orsaker som nämns i punkt 4.1
• av vatten, snö, is, frysning, mögel eller vattenväxter
• av att båten har sjunkit eller kantrat, såvida skadan inte har uppkommit av orsaker som nämns i punkt 4.1
• av främmande föremål och material som sugits in i vattenjetaggregatet, till exempel stenar och sand
• av skador som förorsakats av djur.
• Försäkringen ersätter inte heller skador, som räknas upp i punkt 10.3.

10.3 Gemensamma begränsningar
Båtförsäkringen ersätter inte heller skador som förorsakas av
2. skador som förorsakats av tekniska fel på motorn eller anordningar, av fel på motorn eller anordningar på grund av oriktigt bränsle eller av fel i kyl- eller smörjsystemet

Ratkaisusuositus

Asiassa on kysymys siitä, onko veneen uppoamisen syynä ollut vakuutusehdoissa korvattavaksi määritelty vakuutustapahtuma. Arvioitavana on etenkin se, onko vahingossa kysymys vakuutusehdoissa tarkoitetusta myrskyvahingosta.

Näyttövelvollisuus korvattavan vakuutustapahtuman sattumisesta on korvauksen hakijalla. Veneen uppoamisesta aiheutunut vahinko voi tulla korvattavaksi vakuutusehtojen mukaisissa vakuutustapahtumissa. Vakuutusehtojen mukaan tällainen on muun ohella myrskytuulen vakuutuksen kohteelle aiheuttama vahinko. Lautakunta pitää SVT Oy:n vahinkotarkastajan kannanottojen perusteella sinänsä riidattomana, että vahinkotapahtuman syynä on todennäköisesti ollut veden pääseminen veneeseen korkeaksi nousseen aallokon seurauksena. Korvausta saadakseen A:n tulisi esittää asiassa riittävä näyttö siitä, että vahingon syynä on ollut vakuutusehdoissa tarkoitettu myrskytuuli.

Osapuolet ovat asiassa osaksi eri mieltä siitä, milloin vahinkotapahtuma on todennäköisesti sattunut. Vakuutusyhtiö on vedonnut vahinkotarkastuksesta laadittuun raporttiin, jonka mukaan A oli nähnyt veneen normaalitilassa vielä 11.8. A on valituksessaan FINElle kertonut, että hän oli ainoastaan käynyt kotisatamassa, muttei muistamansa mukaan ollut maininnut veneen tarkastamisesta mitään. A:n näkemyksen mukaan vene on voinut täyttyä pidemmällä aikavälillä, mutta hän ei osaa sanoa tarkkaa ajankohtaa. A on kertonut, että esimerkiksi 10.8.2024 on alueella mitattu huomattavan voimakkaita myrskytuulia.

FINEn näkemyksen mukaan vahinkotarkastusraportista ilmenevää tietoa veneen normaalitilassa näkemisen ajankohdasta (11.8.2024) on lähtökohtaisesti pidettävä uskottavana. A ei myöskään ole vakuutusyhtiön vastauksen tiedoksi saatuaan nimenomaisesti kiistänyt nähneensä venettään normaalitilassa laiturissa tarkastusraportissa mainittuna ajankohtana. Näillä perusteilla FINE pitää todennäköisenä, että vaurioihin johtanut veden kertyminen veneeseen on ainakin pääosin tapahtunut 11.8.2024-18.8.2024 välisenä aikana.

Arvioitaessa myrskyvahingon korvattavuuden edellytyksiä FINE toteaa, ettei vakuutusehdoissa ole tarkemmin määritelty sitä, minkälaisen myrskytuulen aiheuttamat vahingot ovat korvattavia. Vakuutusehtojen sanamuodon mukaan myrskytuulesta aiheutuneet vahingot korvataan ilman erikseen määriteltyä tuulennopeusrajaa. Näin ollen on perusteltua katsoa, että vakuutuksesta voidaan korvata myös sellaisia vahinkoja, jotka aiheutuvat yleisessä kielenkäytössä tarkoitetusta myrskytuulesta, eikä pelkästään sellaisia vahinkoja, jotka aiheutuvat Ilmatieteenlaitoksen tuuliasteikon mukaisesta myrskytuulesta (10 minuutin keskituulen nopeus 21 m/s tai enemmän). FINEn yhteydessä toimiva Vakuutuslautakunta on ratkaisukäytännössään (mm. FINE-72773-YOH6X2) katsonut, että kovana tuulena pidetään yleisesti keskimäärin yli 14 metriä sekunnissa puhaltavaa tuulta. Perinteisesti tuulta on mitattu 10 minuutin keskiarvona, jolloin yksittäisten puuskien vaikutus on pieni.

FINEn käytössä on ollut selvitykset vahinkoajankohdan 11.-18.8.2024 tuulennopeuksista kolmelta säähavaintoasemalta eli havaintoasemalta B (n. 15 km päässä kohteesta), havaintoasemalta J (n. 11 km päässä kohteesta) ja havaintoasemalta M (n. 18 km päässä kohteesta). Vakuutusyhtiön mukaan havaintoaseman B suurin puuskanopeus 13.7. m/s, on mitattu 11.8.2024. Muina tarkastelussa olevina päivinä puuskien nopeudet ovat jääneet alle 10,5 m/s. Keskituulennopeus on yhtiön mukaan ollut kaikkien havaintoasemien lukemat huomioon ottaen suurimmillaan 13,4 m/s ja se on mitattu 11.8.2024 säähavaintoasemalla M, jossa on mitattu samana päivänä myös suurin puuskanopeus 16,1 m/s. Muina päivinä keskituulennopeudet ovat on jääneet alle 10 m/s. Havaintoasema J:n arvot ovat jääneet näiden arvojen alle. Sademäärät vahinkoalueella ovat olleet vähäiset noin 3–5 mm viikon aikana.

FINE toteaa, että tuulennopeudesta esitetyn selvityksen perusteella tuulennopeus on ollut kovimmillaan säähavaintoasemalla M, jossa on mitattu 11.8. tuulen keskinopeudeksi 13,4 m/s noin klo 22. FINE katsoo, ettei asiassa ole esitetty näyttöä siitä, että vahinkopaikalla olisivat vahinkoajankohtana vallinneet yleisen kielenkäytön mukaisesti myrskytuulena pidettävät olosuhteet. Näin ollen asiassa jää näyttämättä, että vahinko on aiheutunut vakuutusehdoissa tarkoitetusta myrskytuulesta. Tämän vuoksi vakuutusyhtiön kielteistä korvauspäätöstä on pidettävä vakuutusehtojen mukaisena.

Osapuolet ovat lisäksi eri mieltä siitä, onko veneen pilssipumppu ollut vahinkotapahtuman havaitsemisen jälkeen toimiva, samoin kuin siitä, mikä merkitys pilssipumpun mahdollisella toimintahäiriöllä on ollut vahinkotapahtuman sattumisen kannalta. Koska pilssipumpun toimintahäiriö ei sellaisenaan ole venevakuutuksen ehtojen mukaan korvaukseen oikeuttava vahinkotapahtuma, eikä vahingon kaikesta huolimatta ole osoitettu aiheutuneen mistään vakuutusehtojen mukaisesti korvattavasta vahinkotapahtumasta, FINE katsoo, ettei asiassa ole tarpeen antaa tämän kysymyksen osalta ratkaisusuositusta.

Lopputulos

FINE ei suosita asiassa muutosta.

FINE Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

Johtava lakimies Siirala
Esittelijä Muurasniemi