Tapahtumatiedot

X Oy oli sopinut vakuutusyhtiön kanssa 30.6.2008 alkaneesta vapaaehtoisesta yksilöllisestä eläkevakuutuksesta, jonka vakuutettuna oli A, joka toimi myös X Oy:n edustajana.

A esitti vakuutusyhtiölle 17.6.2024 vaatimuksen vakuutussäästön takaisinostosta, sillä X Oy oli hakeutumassa yrityssaneeraukseen. Vakuutusyhtiö kertoi 17.6.2024 lähettämässään verkkoviestissä, että vakuutusehtojen mukaan yrityksen omistamassa vakuutuksessa vakuutuksenottaja voi irtisanoa vakuutuksen, jos vakuutus liittyy työ- tai palvelussuhteeseen, joka päättyy ja vakuutukseen on liitetty henkivakuutus, ellei peruuttamattomuussitoumus, vakuutusarvotodistus tai sopimus vakuutuksen siirtämisestä uudelle omistajalle ole esteenä. Lisäksi A:lle kerrottiin vakuutetun mahdollisuudesta työttömyyseläkkeen nostamiseen vähintään vuoden kestäneen työttömyyden perusteella. Tämän jälkeen A tiedusteli menettelyä konkurssitilanteessa. A kysyi, onnistuuko takaisinosto, jos vakuutuksen omistusoikeus on siirretty hänelle. A:lle kerrottiin 18.6.2024, että jos eläkevakuutus siirretään A:n omistukseen, sopimuksen ehdot ja sisältö pysyisivät muuttumattomina. A:lle selvitettiin, että hän ei tällöinkään voisi irtisanoa vakuutussopimusta, vaan kertyneet varat jäävät odottamaan eläkeaikaa. 

X Oy siirsi vakuutussopimuksen omistusoikeuden vakuutettu A:lle 25.6.2024. A esitti vakuutusyhtiölle vaatimuksen eläkevakuutuksen vakuutussäästön takaisinostosta. A vaati poikkeuskäsittelyä taloudellisen tilanteensa vuoksi.

Vakuutusyhtiö kieltäytyi 18.11.2024 antamassaan korvauspäätöksessä takaisinostoarvon maksamisesta. Vakuutusyhtiö totesi, että vapaaehtoisen eläkevakuutuksen vakuutussäästöjen nostaminen ennen eläkeaikaa on mahdollista vain vakuutusehtojen mukaisten takaisinostoperusteiden täyttyessä. Tässä tapauksessa kyse oli yrityksen alun perin ottamasta vakuutuksesta, jonka omistusoikeus oli siirretty vakuutetulle. Vakuutusyhtiö totesi, että sopimuksessa noudatettiin myös vakuutetun omistusaikana samaa sisältöä kuin yrityksen ollessa vakuutussopimuksen omistaja. Vakuutusehtojen mukaan eläkesäästöjen takaisinosto ennen eläkeaikaa on mahdollista ainoastaan vakuutetun työ- tai palvelussuhteen päättyessä vakuutuksenottajaan. Yrityksen alun perin ottamaa vapaaehtoista eläkevakuutusta koskevan takaisinostoperusteen sisältö huomioiden, säästöjen takaisinosto ei voinut tulla kysymykseen vakuutetun omistaessa vakuutuksen. Yrityksen alun perin ottamassa vapaaehtoisessa eläkevakuutuksessa eläkesäästöjen takaisinosto ei ollut mahdollista vakuutetun taloudellisen tilanteen perustella. Koska vakuutusehtojen mukainen takaisinostoperuste ei täyttynyt, A:lla ei ollut oikeutta eläkesäästöjen takaisinostoon.

Asiakkaan valitus

A ilmoittaa tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää asiassa Sijoituslautakunnan ratkaisusuositusta. A vaatii eläkevakuutuksen takaisinostoarvon maksamista.

A vaatii poikkeusmenettelyä vakuutetun tilanteen muuttua olennaisesti. A:n yritys X Oy ajautui konkurssiin syyskuussa 2024. Konkurssin vuoksi A ja hänen vaimonsa ovat olleet työttömänä yli 7 kuukautta. A kertoo veloistaan, joiden vuoksi hän on hakenut vakuutuksen takaisinostoa. Lisäksi A toteaa, että prosessin aikana vakuutuksen säästö on laskenut. A vaatii vakuutusyhtiötä korvaamaan tulevat tappiot perusteettoman kielteisen päätöksen vuoksi.

Lisäksi A toteaa olleensa yhteydessä vakuutusyhtiöön useasti takaisinostoon liittyen. Vakuutusyhtiöllä oli tieto A:n tarpeista sekä siitä, että A:n työsuhde tulee päättymään konkurssin vuoksi. A katsoo, että vakuutusyhtiön olisi tullut opastaa, että takaisinosto voidaan tehdä työsuhteen päättyessä. A:n mielestä vakuutusyhtiö on jättänyt antamatta tietoja, eikä tietoa ole annettu riittävän selkeästi.

Palveluntarjoajan vastine

Vakuutusyhtiö kiistää A:n vaatimukset ja toistaa aiemman kantansa siitä, että A:lla ei ole oikeutta saada sopimuksen takaisinostoarvoa.  

Vakuutusyhtiö toteaa, että Suomessa voimassa olevan sopimusoikeuden mukaan luovutuksensaaja ei voi saada sopimuksen siirron kautta parempaa oikeutta kuin siirtäjällä oli. Tämän vuoksi yrityksen alun perin ottamaan ja sittemmin uudelle omistajalle siirrettyyn vakuutussopimukseen sovelletaan myös siirron jälkeen yrityksen ottamaa vakuutusta koskevia sopimusehtoja. Näin on riippumatta siitä, onko uusi vakuutuksenottaja yritys, yhteisö vai yksityishenkilö. Vakuutusyhtiö katsoo, että asian kannalta ei ole merkitystä sillä, sisältävätkö vakioehdot myös yksityishenkilön alun perin ottamaa yksilöllistä eläkevakuutusta koskevia sopimusehtoja. Nyt tarkasteltava A:n omistukseen tullut vakuutussopimus on yrityksen eläkevakuutus ja siihen sovelletaan yrityksen eläkevakuutusta koskevia vakuutusehtojen määräyksiä.

Lisäksi vakuutusyhtiö toteaa, että vapaaehtoisen yksilöllisen eläkevakuutuksen sopijapuolten yhteisenä tarkoituksena on sopimuksen pitäminen voimassa siten, että kertynyttä eläkesäästöä maksetaan vakuutetulle eläketapahtuman sattumisen jälkeen eläkkeenä. Vakuutuksenottajan takaisinosto-oikeus on poikkeus tästä tarkoituksesta ja sen mukaisesta pääsäännöstä, eikä takaisnostoperusteita tämän takia tule tulkita miltään osin laajentavasti. Vakuutussopimuslain mahdollistaessa eläkevakuutuksen takaisinosto-oikeuden rajoittamisen, ei takaisinosto-oikeutta koskevia sopimusmääräyksiä ole perusteltua sovitella.

Yrityksen alun perin ottamassa vakuutuksessa eläkesäästön takaisinosto ei ole mahdollista vakuutetun työttömyyden tai taloudellisen tilanteen perusteella. Vakuutetulla on vakuutusehtojen kohdan 3.5 mukaisesti oikeus aloittaa eläkkeen nostaminen työttömyyseläkkeenä vähintään vuoden mittaisen työttömyyden täytyttyä. Jos A:n työttömyys jatkuu siten, että vähintään vuoden mittaista työttömyyttä koskeva peruste täyttyy, hän voi halutessaan aloittaa eläkkeen nostamisen työttömyyseläkkeenä toimittamalla yhtiölle työttömyyttä koskevan selvityksen, eläkehakemuksen sekä muut eläkkeen maksamiseksi tarvittavat selvitykset.

Jos asiassa katsottaisiin vastoin vakuutusyhtiön perusteltua näkemystä, että vakuutuksenottajan takaisinosto-oikeutta tulisi arvioida vakuutusehtojen yksityishenkilöiden ottamiin vapaaehtoisiin eläkevakuutuksiin sovellettavien takaisinostoperusteiden mukaisesti, vakuutusyhtiö toteaa, ettei A ole täyttänyt vähintään vuoden mittaista työttömyyttä koskevaa edellytystä tai muutakaan takaisinostoperustetta.

Vakuutusyhtiö katsoo, ettei se ole jättänyt tarpeellisia tietoja antamatta. A oli 14.6.2024 verkkoviestissään viitannut takaisinostoarvon maksamiseen hänelle itselleen, kun hän oli vakuutetun asemassa. Tällainen menettely ei ole yrityksen omistamassa vakuutuksessa mahdollista. A:lle on selvitetty, millä edellytyksillä vakuutuksenottaja voi nostaa takaisinostoarvon.

Selvitykset

Sijoituslautakunnalle on toimitettu osapuolten kirjelmöinnin lisäksi seuraavat selvitykset:

- Eläkevakuutuksen vakuutusehdot, voimassa 27.8.2005 alkaen,
- Vuositiedote 1.1.2024–31.12.2024,
- A:n ja vakuutusyhtiön väliset verkkoviestit ajalta 14.6.2024–10.4.2025,
- 25.6.2025 allekirjoitettu sopimus omistusoikeuden siirrosta sekä
- 26.6.2025 päivätty sopimuskirja.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse siitä, onko A:lla oikeus saada vakuutussäästöjen mukainen takaisinostoarvo.

Sovellettavat lainkohdat ja sopimusehdot

Vakuutussopimuslaki (28.6.1994/543)

Vakuutussopimuslain 9 §:n 1 momentin mukaan, jos vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.

Lain 9 §:n 2 momentin mukaan, mitä 1 momentissa säädetään, on vastaavasti voimassa, jos vakuutuksesta sen voimassaoloaikana on annettu puutteellisia, virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, joiden voidaan katsoa vaikuttaneen vakuutuksenottajan menettelyyn. Tämä ei kuitenkaan koske tietoja, jotka vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen antanut tulevasta korvauksesta.

Lain 13 §:n (sellaisena kuin se oli voimassa ennen 1.1.2010) 1 momentin mukaan, jos vakuutuksenottajan suorit­tamista vakuutusmaksuista on kertynyt säästöä, vakuutuksenottajalla on oikeus keskeyttää maksujen suoritus ja saada vakuutusehtojen mukainen vakuutuksen säästöosuutta vastaava maksuton vakuutus (vapaakirja) taikka vakuutusehtojen mukaan laskettu vakuutuksen säästöosuus (takaisinostoarvo).

Lain 13 §:n 2 momentin mukaan, kun henkilövakuutus päättyy, vakuutuksenottajalla on oikeus saada takaisinostoarvo, vaikka vakuutuksenantaja muuten olisi vastuusta vapaa.

Lain 13 §:n 3 momentin mukaan eläkevakuutuksen ehdoissa voidaan kuitenkin määrätä, ettei vakuutuksenottajalla ole 1 tai 2 momentissa säädettyä oikeutta saada takaisinostoarvoa.

Vakuutussopimuslain 51 §:n (sellaisena kuin se oli voimassa ennen 1.11.2020) 1 momentin mukaan vakuutuksenottajalla on oikeus luovuttaa ja pantata henkivakuutukseen perustuva oikeus. Ryhmähenkivakuutukseen perustuvaa oikeutta ei kuitenkaan saa pantata. Luovutus tai panttaus ei ole vakuutuksenottajan velkojia sitova, ellei siitä ole ilmoitettu vakuutuksenantajalle. Jos vakuutuksessa on peruuttamaton edunsaajamääräys, vakuutuksenottaja ei saa luovuttaa tai pantata vakuutusta ilman sen suostumusta, jolle edunsaajamääräystä koskeva sitoumus on annettu.

Varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annettu laki (228/1928)

Oikeustoimilain 36 §:n 1 momentin mukaan, oikeustoimen ehto on kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen, ehtoa voidaan joko sovitella tai jättää se huomioonottamatta. Kohtuuttomuutta arvosteltaessa on otettava huomioon oikeustoimen koko sisältö, osapuolten asema oikeustointa tehtäessä ja sen jälkeen vallinneet olosuhteet sekä muut seikat.

Oikeustoimilain 36 §:n 1 momentin mukaan, jos oikeustoimen ehto on kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen, ehtoa voidaan joko sovitella tai jättää se huomioon ottamatta. Kohtuuttomuutta arvosteltaessa on otettava huomioon oikeustoimen koko sisältö, osapuolten asema, oikeustointa tehtäessä ja sen jälkeen vallinneet olosuhteet sekä muut seikat.

Lain 36 §: n 2 momentin mukaan, jos 1 momentissa tarkoitettu ehto on sellainen, että sopimuksen jääminen voimaan muilta osin muuttumattomana ei ole ehdon sovittelun vuoksi kohtuullista, sopimusta voidaan sovitella muiltakin osin tai se voidaan määrätä raukeamaan.

Sopimusehdot

Vakuutussopimukseen sovellettavien eläkevakuutusehtojen, voimassa 27.8.2005 alkaen, kohdan 1. (Käsitteiden määritelmät) mukaan takaisinostoarvo on rahamäärä, joka maksetaan vakuutuksenottajalle, jos hän irtisanoo vakuutussopimuksen. Vakuutussopimus on irtisanottavissa vain ehdoissa mainituissa erityistapauksissa.

Kohdan 2.4. (Vakuutussopimuksen irtisanominen ja vakuutussäästöjen nostaminen [takaisinosto])” mukaan yksityishenkilön omistamassa vakuutuksessa vakuutuksenottaja voi irtisanoa vakuutussopimuksen ja saada vakuutuksen takaisinostoarvon ennen eläkeajan alkamista edellyttäen, että tähän on vakuutetun suostumus seuraavissa tilanteissa:
- puolison kuolema,
- avioero,
- vakuutettu on tullut työttömäksi vakuutussopimuksen solmimisen jälkeen ja työttömyys on kestänyt vähintään vuoden,
- vakuutettu on tullut pysyvästi työkyvyttömäksi työeläkelaeissa tai kansaneläkelaissa tarkoitetulla tavalla
- vakuutusyhtiö on tehnyt vakuutussopimukseen ehtokohdassa 2.5. tarkoitettuja muutoksia, jotka heikentävät vakuutuksen etuja.

Säästöjä voidaan nostaa henkivakuutuksen määrään asti. Siltä osin kuin vakuutussäästöjen määrä ylittää henkivakuutuskorvauksen voidaan takaisnosto suorittaa vain, jos vakuutetun terveydentila täyttää vakuutusyhtiön asettamat vaatimukset. Yrityksen tai muun oikeushenkilön omistamassa vakuutuksessa vakuutuksenottaja voi irtisanoa vakuutuksen, jos vakuutus liittyy työ- tai palvelussuhteeseen, joka päättyy ja vakuutukseen on liitetty henkivakuutus, ellei peruuttamattomuussitoumus, vakuutusarvotodistus tai sopimus vakuutuksen siirtämisestä uudelle omistajalle ole esteenä. […]

Kohdan 3.5. (Työttömyyseläke) mukaan, mikäli kohdan 2.4. mukainen vähintään vuoden mittainen työttömyysperuste täyttyy vakuutetun osalta, voidaan kertynyt eläkesäästö maksaa vakuutetulle työttömyyseläkkeenä ennen sopimuksen mukaista eläkeaikaa.

Työttömyyseläkkeen maksamista varten vakuutusyhtiölle on toimitettava työvoimaviranomaisen tai työttömyyskassan antama vähintään vuoden kestänyttä työttömyyttä koskeva todistus viimeistään kolmen kuukauden kuluttua kyseisen todistuksen päiväyksestä.
[…]

Asian arviointi

1. Takaisinosto-oikeus vakuutusehtojen mukaan

Vakuutussopimuslain 13 §:n mukaan eläkevakuutuksen ehdoissa voidaan rajoittaa vakuutuksenottajan oikeutta saada vakuutuksen takaisinostoarvo. Eläkevakuutusta koskevassa vakuutussopimuksessa voidaan siis tehokkaasti määrätä, että vakuutuksenottajalla ei ole oikeutta saada takaisinostoarvoa tai että hänellä on oikeus saada se vain määrätyin ehdoin.

Nyt tarkasteltavan vakuutuksen vakuutusehtojen 2.4. kohdassa on määritelty ne erityistilanteet, joissa vakuutuksenottajalla on oikeus luopua vakuutuksesta ja saada vakuutuksen takaisinostoarvo. Kyseisessä kohdassa on määritelty erikseen yksityishenkilön omistaman vakuutuksen takaisinostoperusteet sekä yrityksen omistaman vakuutuksen takaisinostoperusteet.

Tässä tapauksessa kyse on alun perin yrityksen ottamasta vakuutuksesta, jonka omistusoikeus on luovutettu yksityishenkilö A:lle. Yleisten velvoiteoikeudellisten periaatteiden mukaan saamisoikeuden siirto ei tuota luovutuksensaajalle parempaa oikeutta kuin siirtäjällä oli. A:lle on myös kerrottu nimenomaisesti ennen omistusoikeuden siirtämistä, että sopimuksen sisältö ja ehdot pysyvät muuttumattomina. Edelleen hänelle selvitettiin, ettei takaisinosto olisi mahdollista omistusoikeuden siirtämisenkään jälkeen. Sijoituslautakunta katsoo, että nyt kyseessä olevassa tilanteessa vakuutuksen omistuksessa tapahtunut muutos ei vaikuta vakuutussopimuksen sisältöön tai vakuutuksen ehtoihin, vaan sopimukseen on edelleen sovellettava yrityksen omistamaa vakuutusta koskevia vakuutusehtoja. 

Vakuutusehtojen mukaan yrityksen omistaman vakuutuksen kohdalla vakuutussäästön takaisinosto tulee kysymykseen vain, jos vakuutus liittyy työ- tai palvelussuhteeseen, joka päättyy ja vakuutukseen on liitetty henkivakuutus, ellei peruuttamattomuussitoumus, vakuutusarvotodistus tai sopimus vakuutuksen siirtämisestä uudelle omistajalle ole esteenä. Nyt kyseessä olevassa tilanteessa vakuutettu A omistaa itse vakuutuksen, eikä vakuutus liity työ- tai palvelussuhteeseen. Vakuutusehtojen mukaan yrityksen omistamassa vakuutuksessa takaisinosto ei voi tulla kysymykseen tuloverolaissa mainittujen vakuutetun elämäntilanteeseen liittyvien takaisinostoedellytyksien, kuten työttömyyden perusteella.

Koska käsillä ei ole ehtokohdan 2.4. mukainen takaisinostoperuste, Sijoituslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiön päätös kieltäytyä vakuutuksen säästön mukaisen takaisostoarvon suorittamisesta on vakuutusehtojen sekä vakuutussopimuslain mukainen.

2. Sovellettavan vakuutusehdon kohtuuttomuus

A on vaatinut poikkeusmenettelyä olennaisesti muuttuneen taloudellisen tilanteensa perusteella. Sijoituslautakunta tulkitsee tämän vakuutusehdon sovittelua koskevaksi vaatimukseksi. 

Oikeustoimilain 36 §:n 1 momentin mukaan, jos oikeustoimen ehto on kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen, ehtoa voidaan joko sovitella tai jättää se huomioonottamatta. Kohtuuttomuutta arvosteltaessa on otettava huomioon oikeustoimen koko sisältö, osapuolten asema oikeustointa tehtäessä ja sen jälkeen vallinneet olosuhteet sekä muut seikat.

Kynnys pitää vakuutussopimukseen kirjattuja ja vakuutuksenottajan tiedossa olleita ehtoja kohtuuttomina siinä merkityksessä kuin oikeustoimilain 36 §:ssä on säädetty, on pidettävä vakiintuneen oikeuskäytännön perusteella kuitenkin korkealla. 

Sijoituslautakunta toteaa, että vakuutusehdon kohtuullistamisen puolesta voidaan ottaa huomioon muun muassa se, onko vakuutusehdon muotoilu tavanomaisesta poikkeava tai muuten ennalta arvaamaton. Lisäksi kohtuullisuusarvioinnissa tulee ottaa huomioon se, onko tapauksessa käsillä sellaisia erityisen painavia seikkoja, joiden perusteella voitaisiin katsoa, että kyseessä olevan vakuutusehdon soveltaminen johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen.

Takaisinosto-oikeuden rajoittaminen vapaaehtoisessa eläkevakuutuksessa on vakuutussopimuslain mukaan sallittua. Eläkevakuutuksen sopimuksenmukaisena päämääränä on nimenomaan sopimukseen kertyneen rahaston suorittaminen vakuutetulle sovittuna aikana maksettavana eläkkeenä. Vakuutuksenottajan takaisinosto-oikeus on poikkeus vakuutussopimuksen tarkoituksesta. Takaisinosto-oikeuden rajoittamista itsessään ei siis voida pitää kohtuuttomana.

Sijoituslautakunta katsoo myös, että kyseessä oleva takaisinostoa rajoittava sopimusehto on sananmuodoltaan ja sisällöltään yksiselitteinen ja selkeä. Tällainen takaisinosto-oikeuden rajoitus on yleisesti käytetty vastaavissa yrityksen ottamissa eläkevakuutuksissa, eikä se ole sisällöltään vakiintuneesta käytännöstä poikkeava. X Oy, jonka edustajana A on toiminut vakuutussopimuksen tekemisestä lähtien, ei ole edes väittänyt, että sille ei olisi aikanaan vakuutussopimusta tehtäessä selvitetty vakuutuksen sisältöä ja takaisinosto-oikeuden rajoitusta.

Toisaalta A:n on myös mahdollista halutessaan aloittaa eläkkeen nostaminen ehtokohdan 3.5 mukaisesti työttömyyseläkkeenä, jos hänen työttömyytensä jatkuu vähintään vuoden.

Sijoituslautakunta katsoo edellä mainitut seikat huomioiden, ettei asiassa ole esitetty sellaisia erityisen painavia seikkoja, joiden perusteella voitaisiin katsoa, että takaisinostoa rajoittavan ehdon soveltaminen johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen. A:lla ei ole oikeutta nostaa eläkevakuutuksen takaisinostoarvoa tälläkään perusteella.

3. Vakuutuksesta sen voimassaoloaikana annetut tiedot

A on lisäksi vedonnut siihen, että vakuutusyhtiö on jättänyt antamatta tarpeellisia tietoja takaisinosto-oikeudesta, minkä lisäksi annetut tiedot eivät olleet riittävän selkeitä.

Vakuutussopimuslain 9 §:n 2 momentin mukaan, jos vakuutuksesta sen voimassaoloaikana on annettu puutteellisia, virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, joiden voidaan katsoa vaikuttaneen vakuutuksenottajan menettelyyn, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää. Lain 9 §:ää koskevien esitöiden mukaan vakuutuksenottajan aiheellisen käsityksen arvioinnin tulee perustua objektiivisiin näkökohtiin (HE 114/1993 vp, sivu 29).

Sijoituslautakunta toteaa, että A:n ja vakuutusyhtiön välisten verkkoviestien perusteella A tiedusteli vakuutuksen takaisinostoarvon maksamista hänelle itselleen. Vakuutussopimuslain sekä vakuutusehtojen mukaan takaisinostoarvo voidaan suorittaa ainoastaan vakuutuksenottajalle. Yrityksen ollessa vakuutuksenottajana A:lla ei olisi ollut oikeutta takaisinostoarvon saamiseen itselleen siinäkään tapauksessa, vaikka ehtokohdan 2.4. mukainen yrityksen ottamaa vakuutusta koskeva takaisinostoperuste olisi täyttynyt. Ennen vakuutuksen omistusoikeuden siirtämistä A:lle on kerrottu, millaisessa tilanteessa takaisinosto voi tulla kyseeseen yrityksen omistamassa vakuutuksessa. Niin ikään A:lle on selvitetty, ettei hänelle muodostu oikeutta vakuutussopimuksen irtisanomiseen ja säästöjen takaisinostoon, vaikka omistusoikeus siirretään yritykseltä A:lle. Sijoituslautakunta katsoo, ettei asiassa ole osoitettu, että vakuutusyhtiö olisi antanut vakuutuksesta puutteellisia, virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja. Vakuutus on siten voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutusehdoissa kerrotaan.

Lopputulos

Sijoituslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.

Sijoituslautakunta oli yksimielinen.

SIJOITUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros
Sihteeri Pulkkinen

Jäsenet:
Kajala
Ovaska
Räty-Ivanov
Tapanila