Tapahtumatiedot
Vakuutusyhtiöön 22.3.2024 saapuneen lääkevahinkoilmoituksen mukaan A (s. 1954) sai 24.11.2023 koronavirusrokotuksen Comirnaty-valmisteella (BioN-Tech and Pfizer) ja influenssarokotuksen VaxigripTetra-valmisteella. Illalla A:lla ilmeni kuumetta, lihasten särkyä, huonovointisuutta ja väsymystä. Oireet helpottivat neljän päivän kuluttua, mutta jonkinlaista väsymystä ja kehon jäykkyyttä kuitenkin jäi. Joulukuussa 2023 A:lla ilmeni molemminpuolista poskipäiden särkyä. Kipu ja särky levisivät tasaisesti molempiin leukaniveliin ja leukaan. Sitten kipu ja särky levisivät tasaisesti ohimoille, hartioille, olkavarsiin ja lonkkiin. Pääkipu oli kuitenkin oireista pahin. Päänahka kipeytyi niin, ettei A voinut kammata tai pestä hiuksiaan. A:lla oli viluntunnetta ja iltaisin lämmönnousua. A ei pystynyt haukottelemaan eikä pureskelemaan ruokaa. Kasvot turposivat. Sitten raajoihin kertyi nestettä. Ruokahaluttomuus paheni. Loppujen lopuksi A hakeutui reumatologin vastaanotolle. A:lla diagnosoitiin lihasreuma (polymyalgia rheumatica).
Vakuutusyhtiö antoi asiassa korvauspäätöksen 20.2.2025. Yhtiö katsoi, ettei A:lla todetun lihasreuman ja 24.11.2023 saadun Comirnaty-koronavirusrokotteen ja/tai VaxigripTetra-influenssarokotteen välinen syy-yhteys ole lääkevahinkovakuutusehtojen edellyttämällä tavalla todennäköinen. Potilaskertomusten mukaan A hakeutui hoitoon vasta 28.12.2023, jolloin hänellä oli ollut yhdeksän vuorokauden ajan hengitystieinfektion oireita. A hakeutui pää-, kasvo- ja leukakivun vuoksi hoitoon 21.1.2024. Reumalääkäri asetti A:lle lääkekokeilun jälkeen 13.2.2024 diagnoosiksi lihasreuman. Yhtiö katsoi, että ajallinen yhteys rokotteisiin puuttui. Lisäksi A oli sairastanut hengitystieinfektion, jonka jälkeen hänen oireensa alkoivat viiveellä kipuna päässä, kasvoissa ja leuassa. A:lla ilmenneet oireet eivät olleet tyypillisiä lihasreuman oireita. Potilaskertomuksessa on vasta kesällä 2024 mainintoja reisien ja jalkojen voimien vähentymisestä.
Vakuutusyhtiö totesi korvauspäätöksessään edelleen, että lihasreuman syntymekanismi on tuntematon. Virusinfektiot saattavat laukaista lihasreuman. Lihasreuman tyypilliset oireet ovat symmetriset lihaskivut, jotka tuntuvat tavanomaisesti olkapäiden, hartioiden ja niskan alueella. Pakarat ja reidet ovat toinen kipualue. Kivut ilmaantuvat yleensä suhteellisen nopeasti päivien tai viikkojen kuluessa. Tautiin kuuluu myös lisääntynyt jäykkyys, joka on pahimmillaan aamuisin. Lihasreuma ei ole koronavirus- eikä influenssarokotteen tunnettu haittavaikutus. Julkaistujen lääketieteellisten tutkimusten mukaan rokote voi joissain harvinaisissa tapauksissa laukaista rokotteen saaneen henkilön elimistössä immunologisen reaktion, jonka seurausta sairauden puhkeaminen voi olla. Tällöin oireet alkavat kuitenkin pian rokotteen jälkeen.
Vakuutusyhtiö totesi korvauspäätöksessään, ettei A:n ilmoittamia rokotuspäivän iltana ilmenneitä oireita voitu todentaa potilasasiakirjoista, koska A ei ollut hakeutunut tällöin lääkäriin. A hakeutui hoitoon vasta 28.12.2023. Koska mahdollista vahinkoa ei voitu todentaa potilasasiakirjoista, ei korvausta lääkevahinkovakuutuksesta voitu suorittaa. Vaikka A:n 24.11.2023 saamien rokotteiden ja A:n ilmoittamien lyhytkestoisten oireiden (kuumeilu, lihassärky, huonovointisuus ja väsymys) välistä syy-yhteyttä voitaisiinkin pitää todennäköisenä, eivät A:lla ilmenneet oireet olleet kestäneet yhtäjaksoisesti vähintään 30 päivää, kuten lääkevahinkovakuutusehtojen kohdassa 5 edellytetään. Lisäksi yhtiö katsoi, että A:n oireita olisi joka tapauksessa pidettävä kohtuudella siedettävinä lääkevahinkovakuutusehtojen kohdassa 6.1 tarkoitetulla tavalla. Yhtiö ei maksanut A:lle korvausta lääkevahinkovakuutuksesta.
Asiakkaan valitus
A ilmoittaa asiamiehen välityksellä tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta. A vaatii, että Vakuutuslautakunta vahvistaa hänen nykyoireistonsa olevan korvaukseen oikeuttavassa syy-yhteydessä 24.11.2023 annettuihin rokotteisiin.
A viittaa Vakuutuslautakunnalle toimittamiinsa tapaustutkimuksiin sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) internetsivujen julkaisuun rokotuksen ja oireiden syy-yhteydestä. A toteaa, että tapaustutkimusten perusteella voidaan katsoa, että lihasreuman ja pitkäaikaisten lihas- ja nivelkipujen kehittyminen koronavirusrokotteen ja yleisesti rokotteiden jälkeen ei ole lääketieteelle tuntematonta. Pitkittyneiden lihasoireiden taustalla on epäilty autoimmuunireaktiota. THL:n kriteereihin peilaten erityisesti koronavirusrokotteen tiedetään aikaisemmin aiheuttaneen samantapaisia haittavaikutuksia, kuin A:lle on aiheutunut. A katsoo, että THL:n kriteereiden vaatimus järkevästä biologisesta mekanismista täyttyy hänen tapauksessaan.
A katsoo, että syy-yhteyttä Comirnaty-koronavirusrokotteen ja/tai VaxigripTetra-influenssarokotteen ja vaikean lihasreuman, lihassäryn, huonovointisuuden, väsymyksen, kuumeen, niveljäykkyyden sekä leukanivelten pitkittyneen kiputilan välillä on pidettävä oikeudellisesti arvioiden todennäköisenä. A pitää oikeudellisesti arvioiden korkeintaan mahdollisena sitä näkemystä, että hänen oireistonsa olisi täysin rokotteista riippumaton.
A viittaa vahingonkorvausoikeudessa tunnettuun talem qualem -periaatteeseen, jonka mukaan vahingonkärsijä tulisi ottaa ”sellaisena kuin tämä on”, eikä vahingonkärsijän henkilökohtaisia ominaisuuksia tule huomioida vahingon korvattavuutta arvioitaessa. Sillä, onko A ollut henkilökohtaisten ominaisuuksiensa vuoksi kenties alttiimpi juuri lihasreuman kehittymiselle, ei ole syy-yhteyskysymystä pohdittaessa merkitystä. A:ta koskevissa potilaskertomuksissa ei kuitenkaan ole mainintoja henkilökohtaisesta vahinkoherkkyydestä.
A toteaa, että vastoin vakuutusyhtiön väittämää hänen oireillansa on vahva ajallinen syy-yhteys koronavirusrokotteeseen. A hakeutui pahentuneiden oireiden takia ensimmäisen kerran lääkärin vastaanotolle 28.12.2023. A on toimittanut Vakuutuslautakunnalle liitteen ystävälleen 25.11.2023 lähettämästä viestistä, jonka mukaan oireet alkoivat jo rokotuspäivän iltana. Lisäksi A viittaa tapaustutkimukseen, jossa rokotteen saaneella henkilöllä todettiin välittömästi rokotteen jälkeisenä iltana samanlaisia kuumeoireita kuin A:n tapauksessa, ja jossa lopulta päädyttiin samaan diagnoosiin kuin A:lla.
Vakuutusyhtiö on lisäksi vedonnut A:n aiemmin sairastamaan hengitystieinfektioon mahdollisena laukaisevana tekijänä. A katsoo, ettei tätä näkemystä voida pitää lääketieteellisesti arvioiden todennäköisempänä kuin rokotteen aiheuttamaa jälkioireistoa.
A katsoo, että asiassa tulee korostetusti huomioida se, että hänen tapauksessaan ei ole todettavissa mitään muuta lihasreumaa todennäköisemmin selittävää tekijää kuin rokotteet. A:n oireet alkoivat merkityksellisiltä osin lähes välittömästi rokotteiden jälkeen, ja ne ovat ainoastaan pahentuneet tästä eteenpäin.
A toteaa, että vakuutusyhtiö on jostakin syystä esittänyt, etteivät hänen oireensa ole lihasreumalle tyypillisiä. Kuitenkin A:n oireet ovat alkaneet symmetrisellä leukanivelten ja -lihasten kivulla. Oireet ovat sittemmin levinneet ympäri kehoa. Oireisto on jatkunut etenevänä aina rokotteesta lähtien. Oireet alkoivat lievittymään vasta kortisonikokeilun myötä.
A:n asiamiehen laatiman ratkaisusuosituspyynnön liitteenä on toimitettu A:n laatima kertomus tapahtumista, A:n puolison laatima kertomus A:lla rokotuspäivänä 24.11.2023 ja siitä eteenpäin ilmenneistä oireista, A:n serkun laatima kertomus A:n terveydentilasta ennen ja jälkeen 24.11.2023 saatujen rokotusten sekä A:n ja hänen ystävänsä välisestä WhatsApp-keskustelusta otettu kuvakaappaus, jonka mukaan A kertoi 25.11.2023 ystävälleen tulleensa rokotteista kipeäksi. Viestin mukaan A:n olo oli kuitenkin jo helpottamassa.
A toteaa 1.9.2025 lisäkirjelmässään katsovansa, että vakuutusyhtiön väite siitä, että yksittäinen WhatsApp-viesti akuutin kuumeoireiston helpottamisesta olisi arvion kannalta merkityksellinen, on väärä. Oireisto ei myöskään ole alkanut ylähengitystieinfektiosta, vaan se on kiistatta alkanut välittömästi rokotteen saamisen jälkeen. A pitää mahdollisena, että ylähengitystieinfektio on osaltaan pahentanut akuutteja oireita, mutta katsoo, ettei sillä ole ollut todennäköisesti vaikutusta varsinaiseen pitkäaikaisoireistoon. Myöskään mikään A:n perussairauksista ei selitä nykyistä vaikeaa oirekuvaa. A on käynyt tasaisesti terveydenhuollossa oireidensa vuoksi rokotteen saamisen jälkeen. Tätä edeltävästi mitään vastaavaa ei ole ollut.
A toteaa, että hänen tapauksessaan oireistoa on tutkittu perusterveydenhuollossa laajasti. Vakuutusyhtiö pyrkii siirtämään vastuun diagnoosiin pääsemiseen kuluneesta ajasta vahingonkärsineen harteille. A on luonnollisesti pyrkinyt selvittämään tilannettaan parhaansa mukaan, mutta on ollut tässä terveydenhuollon ammattihenkilöiden arvioiden varassa. Vahingon korvattavuutta ei voida evätä sillä perusteella, että taudin diagnosointi on tapahtunut vasta A:n päästyä kokeneen erikoislääkärin vastaanotolle.
A toteaa puolisonsa ja serkkunsa antamien selvitysten osalta, että näyttöharkinnassa tulee huomioida vahingonkärsineen realistiset todistelumahdollisuudet. Kenelläkään muulla ei ole yhtä kattavaa tietoa A:n terveydentilasta kuin A:lla itsellään ja A:n lähipiirillä. Lisäksi lähipiiri on avainasemassa terveydenhuollossa arvioitaessa potilaan voinnin kehittymistä, sillä kaikkea ei luonnollisestikaan voi selvittää potilasasiakirjojen perusteella. Lähipiirin näkemykselle tulee antaa painoarvoa syy-yhteyttä arvioitaessa erityisesti tilanteessa, jossa potilasasiakirjat ovat alkuvaiheessa pitkälti vajavaiset. Kyse ei kuitenkaan ole ainoastaan läheisten näkemyksestä, vaan heidän antamissaan selvityksissä on havaittavissa selkeitä yhteneväisyyksiä potilasasiakirjojen kanssa.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö viittaa vastineessaan 20.2.2025 antamaansa korvauspäätökseen ja toistaa siinä esittämänsä perustelut.
Vakuutusyhtiö toteaa, että ratkaisusuosituspyynnössä on esitetty ajallisen yhteyden tueksi A:n ystävälleen lähettämä WhatsApp-viesti. Vakuutusyhtiön arvio ajallisesti yhteydestä perustuu lähtökohtaisesti terveydenhuollon kirjaukseen. Edellä mainittu viesti on lähetetty päivä rokotteiden saamisen jälkeen ja siinä A toteaa, että ”nyt jo helpottaa”. Vakuutusyhtiö katsoo tämän antavan viitteitä ainoastaan normaalista ja nopeasti ohittuneesta rokotereaktiosta. A on vahinkoilmoituksessaan kertonut kärsineensä neljän päivän ajan rokotteiden saamisesta kuumeesta, lihassärystä, huonovointisuudesta, väsymyksestä ja kehon jäykkyydestä. Näiden oireiden tai myöhemmän oirekuvan (lihasreuma, lihassärky, huonovointisuus, väsymys, kuume, niveljäykkyys ja leukanivelten pitkittynyt kiputila) ajallista yhteyttä rokotteisiin ei selvityksestä voida todeta. Asiassa ei ole esitetty sellaista lääketieteellistä selvitystä, joka tukisi todennäköisen syy-yhteyden toteamista. Yhtiö katsoo, että ratkaisusuosituspyynnön liitteinä toimitetuille lausunnoille ei syy-yhteysarvioinnissa voida antaa merkittävää painoarvoa.
Vakuutusyhtiö toteaa, että A:ta hoitaneet tahot eivät ole epäilleet kyseessä olevan rokotehaitta. Yhtiö pitää todennäköisempänä syynä A:n oireistolle hoitoon hakeutumisen aikaan sairastettua ylähengitystieinfektiota. Lisäksi A sairastaa verenpainetautia, sydämen vajaatoimintaa, hyperkolesterolemiaa sekä hypotyreoosia, jotka voivat osaltaan vaikuttaa oireiden, kuten väsymyksen ja huonovointisuuden, taustalla. Hoitokertomusten perusteella A polttaa noin 15 tupakkaa päivässä. Tupakointi on monien sairauksien riskitekijä ja se pahentaa jo todettuja sairauksia.
Vakuutusyhtiö toistaa lisävastineessaan 19.9.2025, ettei lähipiirin lausunnoille voida antaa merkittävää painoarvoa tilanteessa, jossa todennäköinen syy-yhteys jää näyttämättä lääketieteellisen selvityksen ja vallitsevan lääketieteellisen tietämyksen perusteella.
Vakuutusyhtiö toteaa 13.11.2025 lisävastineessaan, että arvioitaessa myyntiluvan saaneen lääke- tai rokotevalmisteen mahdollisia haittavaikutuksia, käytetään lääkevahinkovakuutuksessa lähtökohtana valmisteen virallisia haittavaikutustietoja. Comirnaty-koronavirusrokotteen valmisteyhteenvedossa todetaan, että rokotteen sivuvaikutukset ovat yleensä lieviä ja nopeasti väistyviä (esimerkiksi pian rokotuksen jälkeen ilmenevä kuume ja lihaskipu). Yhtiö katsoo, että A:n kuvailemat rokotusta välittömästi seuranneet ja ohimenneet oireet olivat tällaisia. Kyseiset oireet eivät kuitenkaan ole todennettavissa sairauskertomuksista ja vaikka olisivatkin, niin kyseessä olisivat kohtuullisesti siedettävät rokotteen haittavaikutukset.
Vakuutusyhtiö toteaa, etteivät yksittäiset tapausselostukset ja artikkelit sellaisenaan muodosta perustetta todennäköisen syy-yhteyden toteamiseksi tapauskohtaisessa arvioinnissa, jossa vallitseva lääketieteellinen tietämys ja lääketieteellinen selvitys eivät puolla syy-yhteyden todennäköisyyttä.
Lääketieteellinen selvitys
Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 24.11.2023—7.7.2025.
24.11.2023 päivätyn terveysaseman tekstin mukaan A sai ensimmäisen annoksen koronavirusrokotetta Comirnaty-valmisteella. Lisäksi A sai influenssarokotuksen VaxigripTetra-valmisteella.
28.12.2023 päivätyn etäkontaktin tekstin mukaan A:lla oli ollut ylähengitystieoireita yhdeksän vuorokauden ajan. A:lla oli leukalukko. A ei ollut kuumeinen. Oireina olivat kurkkukipu, turvotus leuan alla sekä kipuja kasvojen etuosassa ja korvakipu, joka oli luonteeltaan sähköiskumaista. Korvakipuun liittyi leukanivelen seudun ja niskan kipua. Oireet olivat pahentuneet uudelleen sen jälkeen, kun ne olivat olleet jo lievittymässä.
29.12.2023 päivätyn terveysaseman tekstin mukaan A:lla oli ollut yhdeksän vuorokauden ajan nuhaa, yskää, kurkkukipua, paineentunnetta kasvoilla ja tukkoinen olo. A:lla oli perussairauksina verenpainetauti, korkeat veren kolesteroliarvot sekä kilpirauhasen vajaatoiminta. A tupakoi. Diagnoosiksi on kirjattu R74 Ylähengitystieinfektio, akuutti.
22.1.2024 päivätyn terveysaseman tekstin mukaan A kertoi, että hänellä oli alkanut noin viikko ennen joulua leukaperien kipu. Kipu säteili molemmista leukaperistä ohimoille ja niskaan. Kovien ruokien syöminen ei enää onnistunut. A oli syönyt pehmeää ruokaa. A:lla ei ollut kuumetta tai flunssan oireita. Ulkona olo pahensi oireita niin, että A:lle tuli kuumeinen/kipeä olo. Muissa nivelissä ei ollut vaivaa. Kasvot tuntuivat turpoavan päivän mittaan. Luomet olivat turvonneet. A kertoi, että hänen suvussansa oli nivelreumaa. A ohjattiin hakeutumaan hammaslääkäriin.
24.1.2024 päivätyn terveysaseman tekstin mukaan A oli käynyt hammaslääkärin vastaanotolla, jossa ei ollut todettu A:n oireita selittäviä löydöksiä. A:lle tehtyjen laboratoriokoetutkimusvastausten mukaan hemoglobiiniarvo oli laskenut aiemmasta ollen 119 g/l. Laskoarvo oli 28 mm/h ja CRP-tulehdusarvo oli 24 mg/l. Lääkäri pohti, voisiko kyseessä olla lihasreuma.
30.1.2024 päivätyn terveysaseman tekstin esitietojen mukaan A:ta oli tutkittu vuonna 2005 neurologian poliklinikalla vasemmanpuoleisen kasvokivun takia. Tuolloin A:lle oli tehty pään magneettitutkimus, jossa ei ollut todettu oireita selittäviä löydöksiä. Myös borreliavasta-aineet olivat olleet negatiiviset. A:n lähisukulaisella oli ollut aivohalvaus ja toisella lähisukulaisella traumaattinen kallonsisäinen vuoto. A kertoi, että hän oli noin viikko ennen joulua siivoillut, jolloin hänen poskipäihinsä oli tullut kipua. A oli epäillyt, että pöly oli aiheuttanut oireet. Sittemmin särky oli siirtynyt leukanivelten seudulle ja ohimoille. Tämän jälkeen A:lla oli ilmennyt pantamaista päänsärkyä symmetrisesti molemmin puolin. A kertoi, että kipu tuntui säteilevän otsalta niskaan ja leukaperiin saakka. Joskus päänsäryn puoli vaihteli molemmille puolille eli toispuoleisuutta ei ollut ollut. A:n oireet olivat voimistuneet kuukauden ajan. Iltaisin A:n olo oli kuumeinen. A:n mukaan hänellä oli turvotusta kasvoissa ja alaraajoissa. Saunassa oleminen oli helpottanut oireita. A:lla ei ollut ruokahalua, mutta paino oli silti noussut 4 kg. Niskassa tuntui jonkin verran jäykkyyttä ja päänahassa arkuutta. Suun avaaminen sattui, mutta onnistui kuitenkin. A:lla oli lievää huimausta. Tinnitusta oli mahdollisesti tullut muiden oireiden mukana. Väsymystä oli. Vastaanotolla tehdyssä kliinisessä tutkimuksessa todettiin voimakasta tunnusteluarkuutta kallonpohjassa. Lisäksi tunnusteluarkuutta todettiin leukanivelten seudulla, takaraivolla ja ohimoilla. A:lle tehdyissä laboratoriokoetutkimuksissa lasko oli 29 mm/h ja CRP oli hieman laskenut ollen 16 mg/l. Reumasairauksien tutkimiseksi tehdyt verikokeet olivat negatiiviset. Vastaanotolla A:lla todettiin polveen saakka kuoppautuvaa turvotusta, jota ei A:n mukaan ollut ollut aiemmin. Kysyttäessä A kielsi, että hänellä olisi nivelkipuja tai turvotusta. Lääkäri lähetti konsultaatiopyynnön neurologille.
30.1.2024 päivätyn neurologin palautteen tekstin mukaan neurologi suositteli hoitamaan A:n tilannetta niskajännityksenä/atyyppisenä kasvokipuna. Neurologi suositteli amitriptyliinilääkityksen aloittamista.
2.2.2024 päivätyn päivystyksen tekstin mukaan A:n päänsärkytilanne oli edelleen pahentunut. A kertoi, että symmetrisen ja säteilevän päänsäryn lisäksi hänelle tuli ajoittain voimakkaita päänsärkykohtauksia, jolloin päänsärky oli enemmän toispuoleista. Kohtauksen aikana ilmeni pahoinvointia, lisäksi hajut, äänet ja valo ärsyttivät. A:n mukaan oireet olivat samankaltaisia kuin nuoruudessa migreenikohtausten aikana. Päivystyksessä A sai kipulääkkeitä, joiden avulla hänen vointinsa parani. Seurannassa A oli kivuton. A:n jaloissa nilkkojen alueella todettiin lievää turvotusta. Lääkäri arvioi olevan mahdollista, että A:lla oli sekä kroonista jännityspäänsärkyä että migreenikohtauksia. A sai neurologin palautteesta saadun ohjeistuksen mukaisesti reseptin Triptyl-lääkitykseen. Lisäksi A sai sydämen vajaatoiminta-ajatuksella reseptin Furesis-lääkitykseen. Päänsäryn kohtauslääkkeenä jatkettiin Panadol 1 g ja/tai Burana 600 mg. A kotiutui hyvävointisena.
6.2.2024 päivätyn reumatologin tekstin mukaan A sai reseptin Prednisolon-kortisonilääkitykseen lihasreumaepäilyn takia.
9.2.2024 terveyskeskuslääkärin tekstin mukaan A:lla oli sydämen vajaatoiminnan merkkeinä korostunut keuhkoverekkyys, alaraajaturvotus sekä koholla oleva proBNO-arvo. A oli käyttänyt muutaman päivän ajan Furesis-lääkettä, minkä myötä turvotus oli helpottanut. Kortisonilääkitys oli myös helpottanut oireita.
13.2.2024 päivätyn reumatologin tekstin mukaan A:lle asetettiin diagnoosiksi M35.3; Polymyalgia rheumatica (Pysyväisluonteinen).
14.5.2024 päivätyn reumatologin tekstin mukaan A oli pystynyt alentamaan kortisonilääkityksen annosta. Alaraajoissa oli kuitenkin vielä jäykistymistä.
15.8.2024 päivätyn reumatologin tekstin mukaan A kertoi, että hänen vointinsa oli huonontunut helteiden aikana. A oli nostanut kortisonilääkityksen annostusta. A kertoi, että kiputilanne oli parempi alkuvaiheeseen verrattuna, mutta liikkumisen osalta tilanne oli huonompi. A:n reisilihakset olivat heikot, ja tuolilta nouseminen tuotti vaikeuksia. A liikkui rollaattorin kansa. A sai lisäksi reseptin Trexan-lääkitykseen.
25.2.2025 päivätyn reumatologin tekstin mukaan A oli käyttänyt Trexan-lääkettä, josta hänelle oli tullut hermosärkyä ja hankalaa pahoinvointia. A oli käynyt fysioterapiassa. Pidempikestoinen rasitus jumitti reisiä. Reisissä oli myös jonkinlaista polttelun tunnetta. Vastaanotolla todettiin, että A:n liikkeellelähtö oli hankalan näköistä. Reisilihaksissa oli symmetrisesti arkuutta molemmin puolin. Reumatologi totesi, etteivät reisioireet oikein sopineet lihasreuman pahenemisen oireiksi. Reumatologi totesi, että jopa polymyosiitti-tyyppistä sairautta tuli epäillä. Ajankohtaisesti Trexan-lääkitys oli tauolla.
25.3.2025 päivätyn reumatologin tekstin mukaan Trexan-lääkitys aloitettiin uudelleen.
7.7.2025 päivätyn sairaanhoitajan kirjaaman etäkontaktin tekstin mukaan A kertoi, että hän oli yrittänyt vähentää kortisonilääkitystä, mutta kesäkuun 2025 puolivälin tienoilla oireet olivat aktivoituneet. Tuolloin oli ilmennyt myös leuan ja niskan oireita. A oli joutunut nostamaan kortisonilääkkeen annosta.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kyse siitä, onko A:n alkuvaiheen oireilussa todennäköisesti kyse Comirnaty-koronavirusrokotteen tai VaxigripTetra-influenssarokotteen haittavaikutuksesta, ja jos on, ovatko oireet kestäneet alle 30 vuorokautta ja onko oireissa kyse vakuutusehtojen tarkoittamasta kohtuudella siedettävästä haittavaikutuksesta. Lisäksi asiassa on kyse siitä, tuleeko A:lla Comirnaty-koronavirusrokotteen ja VaxigripTetra-influenssarokotteen saamisen jälkeen todettu lihasreuma korvata lääkevahinkona.
Sovellettavat vakuutusehdot
Lääkevahinkovakuutusehtojen (voimassa 1.1.2023 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä, ehtojen kohdassa 2 tarkoitettu lääke on todennäköisesti aiheuttanut.
Ehtojen kohdan 5 (Korvattavat vahingot) mukaan lääkevahinko korvataan silloin, kun vahingonkärsinyt on vahingon seurauksena
- ollut työkyvyttömänä yhtäjaksoisesti vähintään 30 päivää tai kun hänen ruumiintoimintonsa ovat muutoin olleet yhtäjaksoisesti heikentyneinä vähintään 30 päivää
- saanut pysyvän ruumiinvamman tai sairauden tai
- kuollut.
Tämän kohdan ensimmäisestä kappaleesta riippumatta vahingonkärsineelle korvataan välttämättömät ja tarpeelliset sairaanhoitokustannukset ja ansionmenetys, mikäli nämä yhteenlaskettuna ylittävät 85 euroa jäljempänä kohdassa 7 määrätyllä tavalla laskettuna.
Ehtojen kohdan 6.1 mukaan vahinkoa ei korvata, jos se tai lääkkeen aiheuttama osa vahingosta olisi kohtuudella pitänyt sietää lääkkeen käytön haittavaikutuksena seuraavat seikat huomioon ottaen:
- hoidetun tai rokotteella tai muulla lääkkeellä ennaltaehkäistävän sairauden laatu ja vaikeusaste
- vahingonkärsineen yleinen terveydentila
- vahingon laajuus
- asiantuntijan mahdollisuus ennakoida lääkkeen vaikutukset ja
- muut vastaavat seikat.
Asian arviointi
Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan henkilövahinko, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Tämä tarkoittaa, että vahingolla voi olla useita mahdollisia syitä, mutta lääkkeen käyttö on kaikki syyt kokonaisuutena huomioiden todennäköisin. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon lääkkeellä hoidettava sairaus tai vamma, korvauksen hakijan muut sairaudet ja kokonaisterveydentila, hänen saamansa hoito ja hoitotoimenpiteet sekä kyseinen lääke ja muu mahdollinen lääkitys. Syy-yhteys arvioidaan lääketieteellisen tietämyksen ja kokemuksen perusteella. Pelkästään ajallinen yhteys eli se seikka, että oireet ovat ilmaantuneet lääkkeen käytön aikana tai pian käytön jälkeen, ei riitä todistamaan lääkkeen käytön ja vahingon välistä todennäköistä syy-yhteyttä.
Vakuutuslautakunnan käytössä olevan selvityksen mukaan A:lla on perussairauksina verenpainetauti, korkeat veren kolesteroliarvot, kilpirauhasen vajaatoiminta ja sydämen vajaatoiminta. A sai 24.11.2023 ensimmäisen annoksen koronavirusrokotetta Comirnaty-valmisteella sekä influenssarokotteen VaxigripTetra-valmisteella.
A otti 28.12.2023 terveyskeskukseen yhteyttä ja kertoi, että hänellä oli ollut yhdeksän vuorokauden ajan ylähengitystieoireina kurkkukipua, turvotusta leuan alla sekä kipua kasvojen etuosassa ja korvassa. Korvakipuun liittyi leukanivelten seudun ja niskan kipua. A kertoi oireiden olleen jo lievittymässä, kunnes ne olivat jälleen pahentuneet. A hakeutui seuraavana päivänä päivystykseen, jossa hänelle asetettiin diagnoosiksi ylähengitystieinfektio. Lääkärin vastaanotolla 22.1.2024 A kertoi, että hänellä oli alkanut noin viikko ennen joulua leukaperien kipu. Ulkona oleminen aiheutti tunteen kuumeisesta ja kipeästä olosta. A:sta tuntui, että hänen kasvonsa turposivat päivän mittaan. Lisäksi silmäluomet olivat turvonneet. A:n suvussa on nivelreumaa. Lasko- ja tulehdusarvot olivat hieman koholla. Lääkärin vastaanotolla 30.1.2024 A kertoi lisäksi päänsärystä ja alaraajojen turvotuksesta. Reumasairauksien tutkimiseksi tehdyt verikokeet olivat negatiiviset. Päänsärkytilanteen pahennuttua A hakeutui 2.2.2024 päivystykseen, jossa hänen vointinsa parani kipulääkkeiden myötä. A hakeutui oireidensa takia reumatologin vastaanotolle 6.2.2024, jolloin hän sai kortisonilääkereseptin lihasreumaepäilyn takia. Reumatologi asetti A:lle lihasreumadiagnoosin 13.2.2024. Reumatologin vastaanotolla 14.5.2024 A kertoi, että hän oli pystynyt alentamaan kortisonilääkityksen annosta, mutta alaraajoissa oli vielä jäykistymistä. Reumatologin vastaanotolla 15.8.2024 A kertoi, että hänen vointinsa oli huonontunut helteiden aikana. Liikkuminen oli huonontunut ja reisilihakset olivat heikot. A:lle aloitettiin kortisonilääkityksen rinnalle Trexan-lääkitys. Reumatologin vastaanotolla 25.2.2025 A kertoi reisien polttelutuntemuksesta sekä reisien jumiutumisesta. Reumatologi arvioi, etteivät A:n oireet sopineet lihasreuman pahentumisen oireiksi.
Lyhytaikaiset oireet
Vakuutusyhtiö on katsonut korvauspäätöksissään ja vastineessaan ensisijaisesti, ettei A:n ilmoittamia pian koronavirus- ja influenssarokotteen saamisen jälkeen ilmenneitä oireita (kuumeilu, lihassärky, huonovointisuus ja väsymys) voida todentaa potilasasiakirjoista. Lisäksi yhtiö on katsonut, etteivät edellä mainitut oireet ole todennäköisesti aiheutuneet rokotteista. Yhtiö on katsonut toissijaisesti, etteivät A:n oireet ole kestäneet yhtäjaksoisesti vakuutusehtojen edellyttämää vähintään 30 päivää ja että oireita on joka tapauksessa pidettävä kohtuudella siedettävinä.
Vakuutuslautakunta toteaa olevan yleistä, että koronavirusrokotteen saamisen jälkeen ilmenee rokotteesta johtuvia oireita, kuten pistoskohdan kipua, väsymystä ja kuumetta. Ottaen huomioon edellä mainittujen haittavaikutusten yleisyys, 28.12.2023 kontaktimerkinnässä oleva maininta jo ohittumassa olleiden oireiden uudelleen alkamisesta sekä A:n esittämä selvitys 25.11.2023 WhatsApp-viestistä, jonka mukaan hän oli tullut rokotteista kipeäksi, lautakunta pitää tässä tapauksessa riittävästi osoitettuna, että A:lla on ilmennyt lyhytkestoisia oireita, jotka ovat koronavirusrokotteiden saanneilla tyypillisiä. Näin ollen asiassa tulee arvioitavaksi se, ovatko oireet kestäneet vähintään 30 päivän ajan ja onko oireissa kyse vakuutusehtojen tarkoittamista kohtuudella siedettävistä haittavaikutuksista.
Vakuutusehtojen kohdan 5 mukaan lääkevahinko korvataan muun muassa silloin, kun vahingonkärsinyt on vahingon seurauksena ollut työkyvyttömänä yhtäjaksoisesti vähintään 30 päivää tai kun hänen ruumiintoimintonsa ovat muutoin olleet yhtäjaksoisesti heikentyneinä vähintään 30 päivää. Edellä kerrotusta riippumatta vahingonkärsineelle korvataan välttämättömät ja tarpeelliset sairaanhoitokustannukset ja ansionmenetys, mikäli nämä yhteenlaskettuna ylittävät 85 euroa ehtojen kohdassa 7 määrätyllä tavalla laskettuna.
Vakuutuslautakunta toteaa, että koronarokotteen saamisen jälkeen voi ilmetä rokotteesta johtuvia oireita, kuten pistoskohdan kipua, väsymystä ja kuumetta, ja niihin liittyen myös suorituskyvyn laskua. Tällaiset oireet ovat yleensä lieviä ja väistyvät suhteellisen pian rokotteen saamisen jälkeen. Lautakunta viittaa käytössään olevaan A:ta koskevaan selvitykseen ja toteaa, että A:lla ilmenneet kuumeinen olo ja väsymys voivat lyhytaikaisesti olla Comirnaty-koronavirusrokotteen aiheuttamia. Lautakunta katsoo, etteivät A:n ruumiintoiminnot ole kuitenkaan olleet vakuutusehdoissa määritellyllä tavalla heikentyneinä vähintään 30 päivää koronavirusrokotteen takia. Vakuutusehtojen mukaan edellä kerrottua lyhytaikaisempienkin oireiden aiheuttamat välttämättömät ja tarpeelliset sairaanhoitokustannukset ja ansionmenetys kuitenkin korvataan, mikäli nämä yhteenlaskettuna ylittävät 85 euroa. Vakuutuslautakunta kuitenkin toteaa, että tällaistenkin kulujen korvattavuus edellyttää, ettei vahingossa ole kyse mistään vakuutusehtojen rajoitusehtokohdassa mainitusta tilanteesta.
Vakuutusehtojen kohdan 6.1 mukaan vahinkoa ei korvata, jos se tai lääkkeen aiheuttama osa vahingosta olisi kohtuudella pitänyt sietää lääkkeen käytön haittavaikutuksena huomioon ottaen hoidetun tai rokotteella tai muulla lääkkeellä ennaltaehkäistävän sairauden laatu ja vaikeusaste, vahingonkärsineen yleinen terveydentila, asiantuntijan mahdollisuus ennakoida lääkkeen vaikutukset ja muut vastaavat seikat.
Vakuutuslautakunta katsoo, että ottaen huomioon rokotteella ehkäistävän sairauden laatu ja vaikeusaste A:lla ilmenneet lyhytaikaiset oireet ovat olleet vakuutusehtojen kohdan 6.1 tarkoittamalla tavalla kohtuudella siedettäviä haittavaikutuksia, joista ei kyseisen ehtokohdan mukaan makseta korvausta.
Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä tältä osin vakuutusehtojen mukaisena.
Lihasreuma
Vakuutuslautakunta viittaa käytössään olevaan selvitykseen ja toteaa, että potilaskertomusten mukaan A:lla on ilmennyt noin kuukauden kuluttua koronavirus- ja influenssarokotteiden saamisesta muun muassa kasvojen alueen kipua ja leukalukko. Tämän jälkeen oireet levisivät muiden alueiden lihaksiin ja A:lla todettiin lihasreuma. A:n ikä, A:lla todettu autoimmuunitauti eli kilpirauhasen vajaatoiminta ja naissukupuoli ovat lihasreumaan sairastumisen riskitekijöitä. Ottaen huomioon oireiden alkaminen kuukauden sisällä koronavirusrokotteen saamisesta sekä se, ettei lautakunnan käytössä olevasta selvityksestä ole löydettävissä todennäköisempää syytä sairauden puhkeamiselle, lautakunta katsoo, että lihasreuma on todennäköisesti A:n saaman Comirnaty-koronavirusrokotteen aiheuttama.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö maksaa A:lle vakuutusehtojen mukaisen korvauksen Comirnaty-koronavirusrokotteen todennäköisesti aiheuttamasta lihasreumasta.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Norio
Sihteeri Pippola
Jäsenet
Jokelainen
Järvinen
Mervaala
Soinila