Tapahtumatiedot

Vastuuvahinkoilmoituksen 30.5.2024 mukaan vahinkohetkellä 12-vuotias vakuutettu A oli 22.6.2023 rikkonut koulurakennuksen ikkunoita toisen lapsen yllytyksestä kolmannen lapsen kuvatessa tapahtumaa videolle. Koulun omistava kaupunki esitti kullekin asiassa osalliselle lapselle 3.635,67 euron korvausvaatimuksen. Korvausta vahingosta haettiin A:n hyväksi voimassa olleesta yksityishenkilön vastuuvakuutuksesta. Vahinkoilmoituksen liitteenä A:n huoltaja toimitti vakuutusyhtiölle lääkärinlausunnon, jonka mukaan A:lla on todettu aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö (ADHD).

Vakuutusyhtiö antoi asiassa korvauspäätöksen 14.8.2024. Yhtiö viittasi vakuutussopimuslain 30 §:ään, jonka mukaan vakuutuksenantaja on vastuusta vapaa vakuutettua kohtaan, joka on tahallisesti aiheuttanut vakuutustapahtuman. Vakuutussopimuslain 36 §:n mukaan vakuutuksenantaja ei vapaudu vastuusta, jos vakuutettu aiheuttaessaan vakuutustapahtuman oli kahtatoista vuotta nuorempi tai sellaisessa mielentilassa, ettei häntä olisi voitu tuomita rangaistukseen rikoksesta. Tällä tarkoitetaan vakuutussopimuslain esitöiden mukaan rikosoikeudellista syyntakeettomuutta. Käytännössä syyntakeettomuus edellyttää esimerkiksi psykoosia. Vakuutusyhtiö katsoi, ettei sille toimitetusta lääkärinlausunnosta ilmennyt, että A olisi ollut vahingon tapahtuessa alle 12-vuotiaan tasolla. Lääkärinlausunnon perusteella A ei myöskään ollut ollut tekohetkellä psykoosissa, eikä lausunnosta ilmennyt muitakaan rikosoikeudellisen syyntakeettomuuden kriteerit täyttäviä tiloja. Vakuutusyhtiö katsoi, että kyseessä oli tahallisesti aiheutettu vahinko, jonka osalta yhtiö oli vastuusta vapaa vakuutussopimuslain 30 §:n nojalla.

A:n huoltajat esittivät asiassa vakuutusyhtiölle oikaisuvaatimuksen 8.12.2024. Oikaisuvaatimuksessa vedottiin siihen, että vakuutusyhtiö oli korvannut vahingon toisen, samanikäisen vahingonaiheuttajan osalta. Kummallakin lapsella on ADHD-diagnoosi, mutta A:n tila on todistettavasti pahempi: A on huostaanotettu, hän asuu asumisyksikössä eikä voi käydä lähikoulua, kun toinen lapsi asuu kotonaan ja käy koulua omassa lähikoulussaan. Kela maksaa A:lle korotettua vammaistukea.

Vakuutusyhtiö ilmoitti A:n huoltajille 30.12.2024, ettei se muuta korvauspäätöstään.

A:n huoltajat valittivat korvauspäätöksestä vakuutusyhtiön sisäiselle muutoksenhakuelimelle 20.1.2025. Vastauksessaan 4.2.2025 vakuutusyhtiön sisäinen muutoksenhakuelin ei suosittanut muutosta annettuun korvauspäätökseen. Ratkaisussa toistettiin näkemys, ettei A ollut ollut vahingon tapahtuessa rikosoikeudellisesti syyntakeeton. Toiselle vakuutuksenottajalle mahdollisesti annettuun korvauspäätökseen ei voitu ottaa kantaa. Ratkaisussa todettiin yleisesti, että esimerkiksi toisessa vastaavanlaisessa asiassa virheellisesti tehty myönteinen päätös ei johda siihen, että myös muille vakuutuksenottajille korvattaisiin vahinkoja vastoin vakuutusehtoja.

Asiakkaan valitus

A:n huoltaja ilmoittaa tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta.

Vahinko on korvattu toiselle, samanikäiselle vahingonaiheuttajalle. Molemmilla lapsilla on ADHD, mutta A:n tila on pahempi. Vakuutusyhtiön A:n osalta tekemä kielteinen päätös ei ole yhdenvertainen ja tasa-arvoinen. Vakuutusyhtiö on 17.8.2024 muuttanut päätöksensä kielteiseksi myös toisen lapsen osalta, kun A:n huoltajat ovat vedonneet tähän päätökseen. Toinen lapsi ei kuitenkaan joudu palauttamaan jo maksettua korvausta. A:n huoltaja on toimittanut Vakuutuslautakunnalle kopiot toisen lapsen osalta annetuista korvauspäätöksistä.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toistaa vastineessaan aiemman kantansa. Kyseessä on ollut 12 vuotta täyttäneen vakuutetun tahallinen teko, eikä rikosoikeudellista syyntakeettomuutta ole osoitettu.

Yhtiö ei voi ottaa kantaa toisen asiakkaan saamiin päätöksin. Yleisesti yhtiö toteaa, että jokainen vahinkoasia käsitellään erikseen voimassa olevan oikeuden ja vakuutusehtojen mukaisesti. Jos vakuutusyhtiö on tehnyt oikeuden tai ehtojen vastaisesti virheellisen päätöksen yhtä asiaa käsitellessään, ei sillä ole velvollisuutta toistaa tätä virhettä toisen asian osalta.

Selvitykset

1. Lääketieteellinen selvitys

Vakuutuslautakunnalla on käytössään lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkärin laatima B-lausunto 29.8.2024.

Lausunnon mukaan A on ollut pienestä asti vilkas. Hänet on sijoitettu kiireellisesti vuonna 2023 käyttäytymisen pulmien, rötöstelyn ja koulunkäynnin haasteiden vuoksi. Edellisenä syksynä ADHD-oirekyselyssä ja vanhempien haastattelussa on tullut esiin paljon levottomuutta, impulsiivisuutta ja keskittymisen haasteita. A:sta on tehty lähete nuorisopsykiatrian poliklinikalle. Edellisenä syksynä on aloitettu Concerta-lääkitys, joka on sivuvaikutusten vuoksi vaihdettu Elvanseen.

Vastaanotolla 21.8.2024 A on ollut ikäisensä oloinen ja asiallisessa vuorovaikutuksessa. A:n käyttäytyminen on kesän aikana rauhoittunut huomattavasti. Hän ei ole lähtenyt toisten houkutuksiin mukaan ja koulumenestys on ollut loistava. A on aloittanut uudelleen tauolla olleen jääkiekkoharrastuksen. Päihteiden käyttö on ollut satunnaista. A:n on arvioitu tarvitsevan tuekseen säännöllisen lääkityksen sekä tiiviit struktuurit ja turvalliset aikuiset. Yksikön arjessa A on kyennyt toimimaan kutakuinkin ikäisellään tavalla, mutta esimeriksi siivouksissa hän on tarvinnut tukea. Tehtävät on hyvä pilkkoa osa-alueisiin. Koulussakin liian laajat kokonaisuudet ovat tuntuneet haasteellisilta. Myöhästelyjä ei ole esiintynyt, toisin kuin edellisenä keväänä. A on tehnyt arjen asioita, kun häntä on kannustettu. Elvanse-lääkitys on jatkunut toistaiseksi.

2. Toisen vahingonaiheuttajan osalta annetut korvauspäätökset

Vakuutusyhtiö on antanut toisen vahingonaiheuttajan osalta korvauspäätökset 29.5.2024 ja 17.8.2024.

Päätöksellä 29.5.2024 toisen vahingonaiheuttajan huoltajalle on maksettu korvaus 3.635,67 euroa omavastuulla vähennettynä.

Päätöksessä 17.8.2024 vakuutusyhtiö on katsonut, että aiempi korvauspäätös on tehty virheellisin perustein. Vahingon aiheuttaja on ollut vahingon tapahtuessa 12-vuotias ja kyseessä on ollut tahallisesti aiheutettu vahinko. Asiassa ei ole osoitettu, että hän olisi ollut vahingon aiheuttaessaan rikosoikeudellisesti syyntakeeton. Vakuutusyhtiö ei peri suoritettua korvausta takaisin, mutta kyseinen korvaus ei sido vakuutusyhtiötä missään tulevissa korvattavuusratkaisuissa.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, tuleeko A:lta vaadittu korvaus koulurakennuksen rikotuista ikkunoista korvata A:n hyväksi voimassa olleesta yksityishenkilön vastuuvakuutuksesta.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain (28.6.1994/543) 30 § 1 momentin mukaan vakuutuksenantaja on vastuusta vapaa vakuutettua kohtaan, joka on tahallisesti aiheuttanut [vahinkovakuutuksen] vakuutustapahtuman.

Lain 36 §:n 1 momentin mukaan vakuutuksenantaja ei saa vastuusta vapautuakseen tai sen rajoittamiseksi vedota tämän luvun säännöksiin, jos vakuutettu aiheuttaessaan vakuutustapahtuman taikka laiminlyödessään suojeluohjeen noudattamisen tai pelastamisvelvollisuuden oli kahtatoista vuotta nuorempi tai sellaisessa mielentilassa, ettei häntä olisi voitu tuomita rangaistukseen rikoksesta. (…)

Rikoslain (19.12.1889/39) 3 luvun 4 §:n (13.6.2003/515) 1 momentin mukaan rangaistusvastuun edellytyksenä on, että tekijä on teon hetkellä täyttänyt viisitoista vuotta ja on syyntakeinen. Pykälän 2 momentin mukaan tekijä on syyntakeeton, jos hän ei tekohetkellä kykene mielisairauden, syvän vajaamielisyyden taikka vakavan mielenterveyden tai tajunnan häiriön vuoksi ymmärtämään tekonsa tosiasiallista luonnetta tai oikeudenvastaisuutta taikka hänen kykynsä säädellä käyttäytymistään on sellaisesta syystä ratkaisevasti heikentynyt.

Yksityishenkilön vastuuvakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2023 alkaen) kohdan 2.1 (Vastuuturva) mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetun toiselle aiheuttama äkillinen henkilö- tai esinevahinko, joka todetaan vakuutuksen voimassaoloaikana ja josta vakuutettu on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.

Vastuuvakuutukseen sovellettavien yleisten sopimusehtojen (voimassa 14.11.2020 alkaen) kohdan 6.1 mukaan vakuutusyhtiö on vastuusta vapaa sellaista vakuutettua kohtaan, joka on aiheuttanut vakuutustapahtuman tahallisesti. (…)

Asian arviointi

Vakuutussopimuslain 36 §:n mukaan vakuutusyhtiö ei voi vastuusta vapautuakseen vedota vakuutetun tahallisuuteen, mikäli vakuutettu on vakuutustapahtuman aiheuttaessaan ollut sellaisessa mielentilassa, ettei häntä olisi voitu tuomita rangaistukseen rikoksesta. Tämä tarkoittaa rikosoikeudellista syyntakeettomuutta. Rikoslain 3 luvun 4 §:n mukaan tekijä on syyntakeeton, jos hän ei tekohetkellä kykene mielisairauden, syvän vajaamielisyyden taikka vakavan mielenterveyden tai tajunnan häiriön vuoksi ymmärtämään tekonsa tosiasiallista luonnetta tai oikeudenvastaisuutta taikka hänen kykynsä säädellä käyttäytymistään on sellaisesta syystä ratkaisevasti heikentynyt.

Mielentilaa arvioidaan tekohetken perusteella. Rikosoikeudellisessa syyntakeisuusarviossa mielisairaudella tarkoitetaan psykooseja, joista yleisimpiä ovat skitsofrenia ja maanisdepressiivisyys. Syvästi vajaamielisiksi luokitellaan henkilöt, joiden älykkyysosamäärä on 50–70 tai vähemmän. Vakava mielenterveyden häiriö viittaa lähinnä vaikeisiin raja- ja sekavuustiloihin, ja se voi tarkoittaa myös vaikeita persoonallisuushäiriöitä. Vakava tajunnan häiriö voi johtua esimerkiksi myrkytyksestä, dementiasta tai aivovammoista. (Tapani - Tolvanen 2008: Rikosoikeuden yleinen osa - vastuuoppi, s. 354–355.)

Psykoosilla tarkoitetaan tilaa, jossa henkilön todellisuudentaju on heikentynyt ja hänellä on huomattavia vaikeuksia erottaa, mikä on totta ja mikä ei. Tyypillisiä psykoosin oireita ovat erilaiset harha-aistimukset ja harhaluulot, suhteuttamisharhaluulot ja merkityselämykset. Vakuutuslautakunta viittaa käytössään olevaan, A:ta koskevaan lääketieteelliseen selvitykseen. Lautakunta toteaa, ettei A:n ole arvioitu olleen tekohetkellä psykoosissa, eikä asiakirjoista ilmene muitakaan rikosoikeudellisen syyntakeettomuuden kriteerit täyttäviä tiloja. Asiassa ei lautakunnan näkemyksen mukaan ole muutenkaan osoitettu, ettei A olisi kyennyt ymmärtämään tekonsa (ikkunoiden rikkomisen) merkitystä ja sen seurauksia. A:n syyntakeettomuus jää osoittamatta.

A:n huoltajat ovat vedonneet toiselle vahingonaiheuttajalle annettuun korvauspäätökseen. Vakuutuslautakunta toteaa, ettei vakuutusyhtiön asiakkaalleen erehdyksessä maksamasta korvauksesta seuraa yhtiölle velvollisuutta maksaa korvauksia vastaavista vahingoista muille asiakkaille vakuutussopimuksesta ja laista poiketen.

Vakuutuslautakunta katsoo edellä todetun perusteella, että vakuutusyhtiö voi vedota asiassa A:n tahallisuuteen ja pitää yhtiön korvauspäätöstä vakuutusehtojen ja lain mukaisena.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros
Sihteeri Laine

Jäsenet:
Haapasaari
Kankkunen
Karimäki
Malmberg