Tapahtumatiedot
A (s. 1973) haki 10.2.2020 henkilövakuutusta, joka sisälsi turvat työttömyyden sekä tilapäisen työkyvyttömyyden, pysyvän työkyvyttömyyden, vakavan sairauden sekä kuoleman varalta. Vakuutushakemuksen yhteydessä A täytti 10.2.2020 terveysselvityksen, jossa hän vakuutti olevansa tällä hetkellä terve ja työkykyinen ja että
- ”kahden viimeksi kuluneen vuoden aikana en ole saanut määräystä lääkitykseen, joka on ajoittunut yli kuukauden ajalle, pois lukien lääkitys kilpirauhasen vajaatoimintaan tai kausittaiseen allergiaan,
- viiden viimeksi kuluneen vuoden aikana minulla ei ole ollut sydän- ja verenkiertoelinten sairautta, verenpainetautia […] sekä
- viiden viimeksi kuluneen vuoden aikana lääkäri ei ole määrännyt minulle mitään sellaista hoitoa tai seurantaa, joka on ajoittunut yli kuukauden ajalle, pois lukien hoito tai seuranta liittyen kilpirauhasen vajaatoimintaan tai kausittaiseen allergiaan.”
A haki 6.12.2021 korvausta tilapäisen työkyvyttömyyden turvasta lukinkalvonalaisen verenvuodon vuoksi ajalta 25.10.2021–15.2.2022. A:n toimittamien sairauskertomusmerkintöjen mukaan hän sairasti familiaalista hyperkolesterolemiaa, joten vakuutusyhtiö pyysi 20.12.2021 lisäselvityksiä A:n ilmoittamasta hoitolaitoksesta. Selvitykset saapuivat 27.12.2021.
Vakuutusyhtiö antoi asiassa päätöksen 24.1.2022. Vakuutusyhtiö katsoi, että A oli terveysselvitystä 10.2.2020 täyttäessään laiminlyönyt vakuutussopimuslain 22 §:n mukaista tiedonantovelvollisuuttaan vähäistä suuremmasta huolimattomuudesta. Vakuutusyhtiö viittasi lääketieteellisiin selvityksiin, joiden mukaan A:lla oli ennen 10.2.2020 terveysselvityksen täyttämistä ollut säännöllistä lääkitystä vaatinut hyperkolesterolemia, seurantaa vaatinut sydämen sivuääni, atooppinen ihottuma ja muita iho-oireita, jotka olisi tullut ilmoittaa terveysselvityksessä 10.2.2020. Yhtiö totesi, että esimerkiksi lokakuussa 2019 A oli keskustellut lääkärin kanssa kolesterolilääkityksestä ja A:lle oli suositeltu vahvasti lääkityksen aloittamista. Lisäksi A:lla oli säännöllinen herpeksen estolääkitys. Jos yhtiöllä olisi vakuutushakemusta käsitelleessään ollut oikeat tiedot A:n terveydentilasta, vakuutusyhtiö ei olisi myöntänyt lainkaan turvaa työttömyyden ja tilapäisen työkyvyttömyyden varalta. Vakuutusyhtiö ilmoitti irtisanovansa tämän turvan ja kieltäytyi maksamasta haettua vakuutuskorvausta. Vakuutusyhtiö palautti turvan osalta maksetut vakuutusmaksut. Turvat vakavan sairauden, pysyvän työkyvyttömyyden ja kuoleman varalta olisi voitu myöntää ainoastaan korotettua maksua vastaan, joten näiden turvien osalta vakuutukseen lisättiin maksunkorotukset.
A haki 28.2.2022 muutosta vakuutusyhtiön päätökseen katsoen muun muassa, että hän oli terve, eikä hänellä ollut kysyttynä ajanjaksona määräystä kolesterolilääkitykseen. A:n mielestä atooppinen ihottuma tai herpes eivät olleet merkittäviä sairauksia. A kertoi aloittaneensa 18.3.2020 kolesterolilääkityksen, minkä seurauksena hänen kokonaiskolesterolinsa oli nyt 3.8 mmol/l.
Vakuutusyhtiö antoi asiassa 5.4.2022 uuden päätöksen, jolla se ei muuttanut aiempaa päätöstään. Vakuutusyhtiö toisti aiemman päätöksensä perustelut ja totesi, että esitetyt korotukset ja rajoitukset perustuivat yhtiön vastuunvalintaperiaatteisiin. Matala HDL-kolesteroli aiheuttaa lisäkorotuksen yhtiön vastuunvalintaperiaatteiden mukaisesti. Lisäksi A:lla todetut ihosairaudet olisivat aiheuttaneet ihottuma -rajoitusehdon tilapäisen työkyvyttömyyden turvaan, jos turva olisi muista syistä voitu myöntää. Vakuutusyhtiö lisäsi, että sydänlöydöksen perusteella ei esitetty korotuksia vaan rajoituksia.
Asiakkaan valitus
A on tyytymätön vakuutusyhtiön päätökseen ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta. A vaatii, että irtisanottu turva saatetaan takaisin voimaan ja maksunkorotuksista luovutaan. A vaatii, että hänen korvaushakemuksensa aivoverenvuodosta aiheutuneesta työkyvyttömyydestä käsitellään uudelleen.
A kiistää laiminlyöneensä tiedonantovelvollisuuttaan. Yleisen kokemuksen ja maalaisjärjen perusteella A katsoo, että hän on voinut vastata terveysselvitykseen, kuten hän teki. A tiesi, että kolesteroliarvot hoituisivat kuntoon, eikä hänellä ole tai ole ollut siihen liittyvää sairautta. A:n mukaan kolesteroliarvot olivat jo vakuutuksen ottamishetkellä normaalit. A viittaa sydän- ja keuhkokeskuksen poliklinikan 1.3.2023 käyntikertomukseen, jossa todettiin, ettei A:lla ole tiedossa olevaa valtimosairautta. Lisäksi A viittaa 16.3.2023 laboratoriotuloksiin, joiden mukaan kolesteroliarvot olivat normaalit, mikä osoittaa, että kolesteroli on hoidettu.
Ihottuman osalta A toteaa, että atooppinen ihottuma varsinkaan lievänä ei ole merkittävä sairaus, joka voisi aiheuttaa sairauspoissaoloja tai vakavampia sairauksia. Keväällä 2018 A:lla oli iho-oireita sopimattomasta antibiootista, eivätkä ne johtuneet sairaudesta. Lisäksi A kyseenalaistaa, mistä vakuutusyhtiö voi tietää Duocortin käyttämisen ajoittuneen yli kuukauden ajalle. A:n mukaan lääke auttoi paljon nopeammin. Myös herpeksen osalta A pitää vakuutusyhtiön väitettä tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnistä perusteettomana, koska hän käytti lääkettä täysin vapaaehtoisesti.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö toistaa aiemman kantansa ja katsoo, ettei päätöksen muuttamiselle ole aihetta.
Vakuutusyhtiö toteaa, että vakuutussopimuksen tekeminen kuuluu sopimusvapauden piiriin, joten vakuutusyhtiöllä ei ole velvollisuutta tehdä vakuutussopimusta jokaisen sitä haluavan kanssa. Sopimusvapauden periaatteesta seuraa, että vakuutusyhtiöllä on lain mukaan oikeus itsenäisesti harkita ne vakuutettavan henkilön terveydentilaan liittyvät, tulevien vakuutustapahtumien riskiä kasvattavat seikat, joiden perusteella se päättää vakuutusten myöntämisestä ja mahdollisista yksilöllisistä rajoituksista edellyttäen, että perusteet ovat lain ja hyvän vakuutustavan mukaiset.
Jotta vakuutusyhtiö voi tehdä vastuunvalinnan oikeisiin tietoihin perustuen, vakuutuksenottajan tulee antaa vakuutusyhtiölle pyydetyt tiedot terveydentilastaan. Vastuunvalintaratkaisun tulee perustua vakuutusyhtiön määrittelemiin vastuunvalintaperiaatteisiin, eikä vakuutuksenottaja voi tehdä vastuunvalintaa vakuutusyhtiön puolesta, ja jättää antamatta pyydettyjä tietoja siksi, ettei hän itse pidä niitä olennaisina.
A:lle on tehty 24.9.2015 laboratoriotutkimukset, joista ilmeni, että kolesteroliarvot olivat koholla. A:lle määrättiin kolesteroliarvojen seurantaa. Selvitysten perusteella kolesteroliarvot ovat olleet jatkuvasti koholla. 24.10.2019 A:lle on suositeltu tutkimuksia epäillyn familiaalisen hyperkolesterolemian vuoksi. Lähete tutkimuksiin on tehty 25.11.2019. Lääkäri on siis määrännyt A:lle yli kuukauden ajalle ajoittunutta seurantaa. A:lle on suositeltu 21.10.2019 kolesterolilääkityksen aloittamista, mitä A ei ilmeisesti tuolloin aloittanut. Lisäksi A:lle on 19.9.2018 määrätty Duocort-reseptilääke atooppisen ihottuman hoitoon. Sen käyttö on ajoittunut yli kuukauden ajalle. A:lle on myös määrätty jatkuva herpeslääkitys 4.3.2019. A oli siis kahdeksi viimeksi kuluneen vuoden aikana saanut määräyksen kahteen lääkitykseen, joiden käyttö on ajoittunut yli kuukauden ajalle. Näistä seikoista olisi tullut ilmoittaa terveysselvityksellä.
Vakuutusyhtiö katsoo edelleen A:n menetelleen vähäistä huolimattomammin vastatessaan terveysselvityksen kysymyksiin koskien määräyksiä ja lääkityksen seurantaa. Kysymyksissä on selvästi yksilöity, mitä lääkemääräyksiä ja mitä lääkärin seurantoja vakuutusyhtiö ei tarvitse tietoonsa. Tästä huolimatta A on päätellyt, ettei hänen tarvitse ilmoittaa myöskään muita lääkityksiä ja seurantoja, joilla hän ei ole katsonut olevan merkitystä.
Vakuusyhtiö toteaa, että A:n toimittamat laboratoriotulokset ovat peräisin tutkimuksista, jotka ovat tehty kolme vuotta vakuutuksen ottamisen jälkeen. Niillä ei ole siten vaikutusta vakuutusyhtiön ratkaisuun.
Selvitykset
Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 31.3.2015–16.3.2023.
Sairaanhoitajan 31.3.2015 kirjauksen mukaan A kärsii ajoittain herpeksestä. Estolääkityksenä oli valasikloviiri. Saatujen selvitysten mukaan herpeksen estolääkitys on uusittu muun muassa 4.1.2018 ja 4.3.2019 ja 21.10.2019.
15.4.2015 otetuissa laboratoriokokeissa A:n kokonaiskolesteroli oli 7 mmol/l (tavoitearvo alle 5.0 mmol/l), HDL-kolesteroli oli 0,92 mmol/l (viitealue miehillä yli 1,0 mmol/l) sekä LDL-kolesteroli oli 5,8 mmol/l (tavoitearvo alle 3.0 mmol/l). 24.9.2015 hoitosuunnitelmana oli veren rasva-arvojen (kokonaiskolesteroli, LDL-kolesteroli ja HDL-kolesteroli) kontrollointi ja kardiologin arvio.
A oli 19.9.2018 ihotautien erikoislääkärin vastaanotolla iho-oireiden vuoksi. A:n todettiin sairastavan atooppista ihottumaa. Käynnillä kirjoitettiin resepti muun muassa Duocort-voiteeseen, joka kirjauksen mukaan määrättiin atooppisen ihottuman hoitoon.
27.9.2019 A:n kokonaiskolesteroli oli 7.3 mmol/l. A:lle varattiin 3.10.2019 ikäryhmätarkastuksessa aika työterveyslääkärille korkean kolesterolin vuoksi. Työterveyslääkärin 21.10.2019 kirjauksen mukaan kyseisessä hoitolaitoksessa mitatut kolesteroliarvot olivat olleet vuodesta 2003 lähtien 8,5–6,3 mmol/l välillä. A:lle kerrottiin kolesterolin yhdistelmälääkityksen mahdollisuudesta (statiini ja etsemibi). Työterveyslääkäri suositteli lääkehoitoa, mitä A jäi miettimään.
Kardiologian ja sisätautien erikoislääkärin vastaanotolla 24.10.2019 A:n kanssa keskusteltiin pitkään kolesteroliasioista. A:lle suositeltiin lähetettä lipidipoliklinikalle, jotta voitaisiin selvittää, onko A:lla familiaalinen hyperkolesterolemia. A:lle suositeltiin ehdottomasti kolesterolilääkitystä. Kirjauksen mukaan LDL-kolesteroli oli nyt 5.6 mmol/l. A jäi miettimään lääkitysasiaa. A:lle tehtiin 25.11.2019 lähete erikoissairaanhoitoon mahdollisen familiaalisen hyperkolesterolemian selvittämiseksi. Erikoissairaanhoidon tutkimustuloksia ei ole toimitettu. 15.11.2021 päivätyn B-lääkärinlausunnon mukaan A sairasti familiaalista hyperkolesterolemiaa.
1.3.2023 kirjauksen mukaan A:lla oli kolesterolilääkityksenä rosuvastatiini ja etsemibi. 16.3.2023 A:n kokonaiskolesteroli oli 3.8 mmol/l.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kysymys siitä, onko A terveysselvitystä 10.2.2020 antaessaan laiminlyönyt vakuutussopimuslain 22 §:n mukaista tiedonantovelvollisuuttaan vähäistä suuremmasta huolimattomuudesta, ja onko vakuutusyhtiöllä ollut oikeus irtisanoa turva työttömyyden ja tilapäisen työkyvyttömyyden varalta sekä lisätä maksunkorotukset muihin turviin.
Sovellettavat lainkohdat
Vakuutussopimuslain (28.6.1994/426) 17 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan vakuutuksenantajalla on oikeus irtisanoa henkilövakuutus, jos vakuutuksenottaja tai vakuutettu on ennen vakuutuksen myöntämistä antanut vakuutuksenantajalle vääriä tai puutteellisia tietoja tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, ja vakuutuksenantaja oikean asianlaidan tuntien ei olisi myöntänyt vakuutusta.
Lain 17 §:n 3 momentin mukaan vakuutuksenantajan on irtisanottava vakuutus kirjallisesti ilman aiheetonta viivytystä saatuaan tiedon irtisanomiseen oikeuttavasta perusteesta. Irtisanomista koskevassa ilmoituksessa on mainittava irtisanomisperuste. Jos irtisanomista ei tehdä siten kuin tässä momentissa säädetään, vakuutuksenantaja menettää irtisanomisoikeutensa. Vakuutus päättyy kuukauden kuluttua siitä, kun vakuutuksenantaja on lähettänyt vakuutuksenottajalle ilmoituksen irtisanomisesta.
Lain 20 §:n mukaan, jos vakuutuksenottaja tai vakuutettu on tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt 22 §:ssä säädetyn tiedonantovelvollisuutensa ja vakuutuksenantaja olisi oikeat ja täydelliset tiedot saadessaan myöntänyt vakuutuksen ainoastaan korkeampaa maksua vastaan tai muutoin toisilla ehdoilla kuin oli sovittu, vakuutus jatkuu tällaisin maksuin ja ehdoin. Sama koskee, jos vakuutuksenottaja tai vakuutettu on täyttäessään tiedonantovelvollisuuttaan menetellyt vilpillisesti ja vakuutussopimus tästä huolimatta sitoo vakuutuksenantajaa 24 §:n 3 momentin nojalla.
Lain 20 §:n 3 momentin mukaan saatuaan tiedon tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnistä tai vakuutettuun liittyvän seikan muutoksesta vakuutuksenantajan on lähetettävä vakuutuksenottajalle ilman aiheetonta viivytystä ilmoitus siitä, miten ja mistä ajankohdasta lukien vakuutusmaksu tai muut sopimusehdot muuttuvat. Ilmoituksessa on mainittava, että vakuutuksenottajalla on oikeus irtisanoa vakuutus. Jos vakuutuksenantaja ei lähetä ilmoitusta tässä momentissa säädetyllä tavalla, se menettää oikeutensa muuttaa maksua tai ehtoja.
Lain 22 §:n mukaan vakuutuksenottajan ja vakuutetun tulee ennen vakuutuksen myöntämistä antaa oikeat ja täydelliset vastaukset vakuutuksenantajan esittämiin kysymyksiin, joilla voi olla merkitystä vakuutuksenantajan vastuun arvioimisen kannalta. Vakuutuksenottajan ja vakuutetun tulee lisäksi vakuutuskauden aikana ilman aiheetonta viivytystä oikaista vakuutuksenantajalle antamansa, vääriksi tai puutteellisiksi havaitsemansa tiedot.
Lain 24 §:n 2 momentin mukaan vakuutuksenantaja on vastuusta vapaa, jos vakuutuksenottaja tai vakuutettu on tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt tiedonantovelvollisuutensa ja vakuutuksenantaja ei olisi lainkaan myöntänyt vakuutusta siinä tapauksessa, että oikeat ja täydelliset vastaukset olisi annettu. Jos vakuutuksenantaja tosin olisi myöntänyt vakuutuksen mutta ainoastaan korkeampaa maksua vastaan tai muutoin toisilla ehdoilla, kuin oli sovittu, vakuutuksenantajan vastuu rajoittuu siihen, mikä vastaa sovittua vakuutusmaksua tai niitä ehtoja, joilla vakuutus olisi myönnetty.
Lain 24 §:n 3 momentin mukaan, jos 1 tai 2 momentissa säädetyt seuraamukset johtaisivat vakuutuksenottajan tai vakuutuskorvaukseen oikeutetun kannalta ilmeiseen kohtuuttomuuteen, niitä voidaan sovitella.
Lain 35 §:n 2 momentin mukaan vakuutuksenantaja ei saa vedota tiedonantovelvollisuuden laiminlyöntiin myöskään, jos seikalla, jota väärä tai puutteellinen tieto koskee, ei sopimusta päätettäessä ollut merkitystä vakuutuksenottajan vastuun arvioimisen kannalta tai jos sanottu seikka sen jälkeen on menettänyt merkityksensä.
Asian arviointi
1. Vakuutetun tiedonantovelvollisuuden laiminlyönti
Vakuutussopimuslain 22 §:n mukaan vakuutuksenottajan ja vakuutetun tulee ennen vakuutuksen myöntämistä antaa oikeat ja täydelliset vastaukset vakuutuksenantajan esittämiin kysymyksiin, joilla voi olla merkitystä vakuutuksenantajan vastuun arvioimisen kannalta. Ellei hän ole täyttänyt tätä laissa asetettua velvollisuuttaan, on laiminlyönnin seuraukset arvioitava henkilövakuutuksessa vakuutusyhtiön vastuun osalta vakuutussopimuslain 24 §:n mukaisesti. Kyseeseen voi tällöin tulla vakuutuksen jatkuminen korkeampaa maksua vastaan tai muutetuin ehdoin tai vakuutuksen irtisanominen riippuen siitä, mikä vakuutuksenantajan vastuunvalintaratkaisu olisi ollut, mikäli oikeat ja täydelliset tiedot olisi annettu.
Arvioitaessa, onko vakuutuksenottaja tai vakuutettu syyllistynyt tiedonantovelvollisuuden laiminlyömiseen, ja arvioitaessa hänen mahdollisen huolimattomuutensa laatua on muun muassa otettava huomioon hänellä vakuutusta otettaessa käytettävissä olleet tiedot ja vallinneet olosuhteet. Lisäksi on kiinnitettävä huomiota vakuutuksenantajan esittämien kysymysten laatuun ja selkeyteen. Huolimattomuuden voidaan katsoa puuttuvan tai olevan vähäistä esimerkiksi, jos vakuutuksenantajan kysymys on ollut niin yleisluontoinen tai tulkinnanvarainen, että täsmällisen ja täydellisen vastauksen antaminen on vaikeaa.
A:n 10.2.2020 allekirjoittama terveysselvitys on sen muoto huomioiden niin sanottu lyhyt terveysselvitys. Vakuutusyhtiö on laatinut terveysselvityksen niin, että kaikkiin siinä esitettyihin kohtiin on annettava yksi yhteinen vastaus: kyllä tai ei. Ellei vakuutuksenottaja voi ilmoittaa itseään kysymysten mukaisesti terveeksi, voidaan vakuutuksen myöntämistä Vakuutuslautakunnan käsityksen mukaan arvioida laajan terveysselvityksen perusteella.
A on 10.2.2020 terveysselvityksessä vakuuttanut olevansa tällä hetkellä terve ja työkykyinen ja ettei hän ole kahden viimeksi kuluneen vuoden aikana en ole saanut määräystä lääkitykseen, joka on ajoittunut yli kuukauden ajalle, ja että viiden viimeksi kuluneen vuoden aikana lääkäri ei ole määrännyt hänelle mitään sellaista hoitoa tai seurantaa, joka on ajoittunut yli kuukauden ajalle. Vakuutusyhtiö on katsonut, että A:n olisi tullut ilmoittaa herpeksen estolääkityksestä, atooppiseen ihottumaan määrätystä Duocort-voiteesta sekä kolesterolin vuoksi määrätystä hoidosta ja seurannasta sekä suositellusta kolesterolilääkityksestä.
Vakuutuslautakunta toteaa, että A oli saanut viimeksi kuluneen kahden vuoden aikana yli kuukauden ajalle ajoittuneen lääkemääräyksen herpekseen, sillä estolääkityksen resepti oli uusittu muun muassa 4.3.2019 ja 21.10.2019. Vakuutuslautakunta pitää myös näytettynä, että 19.9.2018 määrätty Duocort-voide on ajoittunut yli kuukauden ajalle huomioiden määrätty lääkkeen määrä (2 x 50 grammaa). Kirjauksen mukaan Duocort määrättiin atooppiseen ihottumaan.
Sen sijaan selvityksistä ei ilmene, että A olisi saanut määräystä kolesterolilääkitykseen ennen terveysselvityksen antamista, vaikka hänelle suositeltiin lääkityksen aloittamista. Terveysselvityksessä on kysytty nimenomaisesti vain määräyksiä lääkitykseen, joten hakijalta ei voida edellyttää sellaisten lääkitysten ilmoittamista, joihin hänellä ei ole ollut lääkemääräystä.
A:lle on kuitenkin selvitysten perusteella määrätty korkean kolesterolin vuoksi yli kuukauden ajalle ajoittunutta hoitoa ja seurantaa. A:lle varattiin 3.10.2019 korkean kolesterolin vuoksi aika työterveyslääkärille, hän oli 24.10.2019 erikoislääkärin vastaanotolla keskustelemassa kolesterolin hoidosta ja hän sai 25.11.2019 lähetteen erikoissairaanhoitoon familiaalisen hyperkolesterolemian tutkimiseksi.
Edellä mainitut herpekseen ja atooppiseen ihottumaan määrätyt lääkitykset sekä kolesterolin vuoksi määrätty hoito ja seuranta huomioiden A ei olisi voinut vakuuttaa olevansa kysymysten mukaisesti terve, joten hän on laiminlyönyt tiedonantovelvollisuuttaan. Laiminlyönti hoitoa ja seurantaa koskevan kysymyksen osalta liittyy muutama kuukausi ennen terveysselvityksen täyttämistä tapahtuneisiin käynteihin ja määrättyihin tutkimuksiin. Myös herpeksen estolääkitys oli uusittu vasta 21.10.2019. Duocort-voide oli selvitysten perusteella määrätty A:n atooppisen ihon hoitoon eikä tilapäisiin ohimeneviin iho-oireisiin. Edellä mainitut seikat huomioiden Vakuutuslautakunta katsoo, että A:n huolimattomuutta ei voida pitää vähäisenä.
2. Oliko tiedonantovelvollisuuden laiminlyönti menettänyt merkityksensä?
A on vedonnut siihen, että hänen kolesteroliarvonsa ovat normalisoituneet 16.3.2023 otettujen laboratoriokokeiden perusteella.
Vakuutuslautakunta on ratkaisukäytännössään katsonut, että tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnin kohteena olleet seikat menettävät vakuutussopimuslain 35 §:n 2 momentissa tarkoitetuin tavoin merkityksensä, jos ne eivät ole olleet käsillä enää vakuutustapahtuman sattumista edeltäneenä vastaavan pituisena aikana, jolle yhtiö oli antanut merkitystä vakuutuksen myöntämisen kannalta. Tässä tapauksessa vakuutustapahtuma on sattunut 25.10.2021. Vakuutusyhtiö on antanut terveysselvityksessään merkitystä vakuutuksenottajan terveydentilalle lääkitysten osalta 2 vuoden ajalle ja hoidon ja seurannan osalta 5 vuoden ajalle ennen terveysselvityksen antamista. Ratkaisevaa on, ovatko A:n tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnin kohteena olleet seikat olleet käsillä ennen vakuutustapahtuman 25.10.2021 sattumista.
Vakuutuslautakunta toteaa, että A:n kolesterolilla, herpeksen estolääkityksellä, atooppisella ihottumalla ja siihen määrätyllä lääkityksellä ei sinänsä ole yhteyttä 25.10.2021 todettuun lukinkalvonalaiseen verenvuotoon, jonka perusteella A on hakenut korvausta tilapäisestä työkyvyttömyydestä. Herpeksen ja atooppisen ihottuman luonne huomioon ottaen on ilmeistä, ettei A ole parantunut niistä vakuutustapahtumaa edeltäneenä aikana, jonka pituiselle ajalle terveysselvityksessä on annettu merkitystä vakuutusyhtiön vastuunvalinnan kannalta. Vakuutusyhtiön mukaan nimenomaan matala HDL-kolesteroli on vaikuttanut yhtiön vastuunvalintaan. Vakuutuslautakunnalle ei ole toimitettu selvitystä A:n kolesteroliarvoista vuosilta 2020–2021, vaan ennen vakuutustapahtuman 25.10.2021 sattumista viimeisin merkintä A:n kolesteroliarvoista on syyskuulta 2019. Selvityksistä ei siis ilmene, että A:n HDL-kolesteroli olisi ollut noussut, kun hän haki korvausta työkyvyttömyydestä lokakuussa 2021. Vakuutuslautakunta katsoo, ettei A:n tiedonantovelvollisuuden laiminlyönti ole menettänyt merkitystään A:n hakiessa korvausta vuonna 2021. Siten arvioitavaksi tulevat tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnin seuraukset.
3. Tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnin seuraukset
Vakuutussopimuslain 17.1 §:n ja 24 §:n mukaan, jos vakuutuksenottaja tai vakuutettu on tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt tiedonantovelvollisuutensa ja vakuutuksenantaja ei olisi oikeat tiedot saadessaan myöntänyt vakuutusta lainkaan, vakuutusyhtiö on vastuusta vapaa ja sillä on oikeus irtisanoa vakuutus.
Vakuutussopimuslain 20.1 §:n ja 24 §:n mukaan, jos vakuutuksenottaja tai vakuutettu on tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt tiedonantovelvollisuutensa ja vakuutuksenantaja olisi oikeat ja täydelliset tiedot saadessaan myöntänyt vakuutuksen ainoastaan korkeampaa maksua vastaan tai muutoin toisilla ehdoilla kuin oli sovittu, vakuutus jatkuu tällaisin maksuin ja ehdoin.
A:n tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnin seurauksia arvioidaan siis sen mukaan, miten vakuutuksenantaja olisi vakuutusta myöntäessään toiminut, jos oikeat ja täydelliset vastaukset olisi annettu.
Vakuutussopimuslaissa ei ole säädetty ns. sopimuspakkoa, jonka mukaan vakuutuksenantajan olisi myönnettävä tarjoamiaan vapaaehtoisia vakuutuksia jokaiselle niitä haluavalle. Vakuutussopimuslain esitöissä (HE 114/1993 vp, s. 13) todettiin, että vakuutussopimuksen tekeminen kuuluu sopimusvapauden piiriin, joten vakuutuksenantajalla ei ole velvollisuutta tehdä vakuutussopimusta jokaisen sitä haluavan kanssa. Vakuutussopimuslain 6 a §:n esitöiden (HE 63/2009 vp, s. 18) mukaan jokaisella vakuutuksenantajalla on vastuunvalintaperiaatteet, joissa määritellään, minkälaisia riskejä ja millä ehdoilla vakuutuksenantaja vakuuttaa. Lähtökohtana on, että vakuutushakemuksen hylkäämisen on perustuttava näihin vakuutuksenantajan määrittelemiin periaatteisiin. Hylkäysperusteen on oltava lain ja hyvän vakuutustavan mukainen.
Vakuutusyhtiö on ilmoittanut, ettei se olisi lainkaan myöntänyt turvaa työttömyyden ja tilapäisen työkyvyttömyyden varalta, jos sillä olisi ollut käytössään oikeat tiedot A:n terveydentilasta. Ottaen huomioon syksyllä 2019 todettu matala HDL-kolesteroli ja kohonneen kolesterolin vuoksi kesken olleet erikoissairaanhoidon tutkimukset, Vakuutuslautakunta pitää yhtiön ilmoitusta vastuunvalintaratkaisustaan uskottavana. Niin ikään Vakuutuslautakunta pitää uskottavana, että muut turvat olisi yhtiön vastuunvalintaratkaisun mukaisesti myönnetty korotettua maksua vastaan.
Vakuutusyhtiö on ilmoittanut A:lle vakuutusturvan irtisanomisesta ja vakuutuksen ehtojen muuttamisesta lain 17.3 §:n ja 20.3 §:n edellyttämällä tavalla ja ilman aiheetonta viivytystä. Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön menettelyä vakuutussopimuslain mukaisena. Vakuutusyhtiöllä on ollut oikeus irtisanoa turva työttömyyden ja tilapäisen työttömyyden varalta sekä lisätä maksunkorotus muihin turviin. Vakuutusyhtiöllä ei ole korvausvelvollisuutta tilapäisen työkyvyttömyyden osalta.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön päätökseen.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Luukkonen
Sihteeri Ylönen
Jäsenet
Korkeamäki
Kummoinen
Rahijärvi
Sibakov