Tapahtumatiedot

K Oy:n omistaman, yrityksen osakkaiden hallitsemista varasto/tallitiloista (niin sanotut talliosakkeet) muodostuvan rakennuksen yhdessä varastotilassa todettiin 6.5.2024 vuotovahinko. Vahinkokartoitusliikkeen 22.5.2024 laatiman raportin mukaan kohteessa oli jäätymisen seurauksena rikkoutunut pyykinpesukoneen käyttövesiliittymä, ja tästä aiheutunut vuoto oli jatkunut kuukausien ajan. K Oy haki korvausta rakennukselle ottamastaan vuototurvan sisältävästä esinevakuutuksestaan.

Vakuutusyhtiö pyysi K Oy:ltä lisäselvityksenä tietoja muun muassa siitä, milloin kyseisessä varastotilassa oli viimeksi käyty, millaisessa käytössä se oli ollut, miksi tilassa ei ollut ollut lämmitystä ja miksi kylmillään olleesta tilasta ei ollut suljettu vesiä. Vastauksessaan K Oy totesi saaneensa tilan hallintaan oikeuttavat osakkeet omistavan henkilön tyttäreltä tiedon, että tilassa oli säilytetty matkailuautoa ja koti-irtaimistoa ja että tilassa oli edellisen kerran käyty ilmeisesti kesäkuussa 2023, jolloin matkailuauto oli myyty. Osakkaan muistisairauden vuoksi tällä ei ollut tietoa siitä, milloin tai miksi tilasta olisi kytketty lämmitys pois, ei myöskään vesisulun sulkemisesta tai avaamisesta.

Vakuutusyhtiö teki asiassa korvauspäätöksen 23.7.2025. Päätöksessä todettiin, että vakuutusehtojen mukaan vuotovakuutuksesta voidaan korvata vahinko, kun vuoto on aiheutunut äkillisesti, ennalta arvaamattomasti ja suoraan rakennuksen kiinteästi asennetusta putkistosta tai tähän liitetystä käyttölaitteesta. Vakuutus sisältää lisäksi suojeluohjeen, jossa ohjeistetaan, että rakennuksen johtoverkkoa on hoidettava huolellisesti ja suojeltava jäätymiseltä. Johtoverkko ja siihen liittyvät laitteet on tyhjennettävä vedestä, mikäli rakennus jätetään kylmänä vuodenaikana huomattavasti normaalia huonelämpötilaa kylmemmäksi ilman valvontaa. Vakuutuksenottajan tulee varmistaa, että toimipaikan toiminnasta ja kunnossapidosta vastuussa olevat henkilöt sekä vakuutuksenottajan tiloissa vuokralla olevat henkilöt noudattavat vakuutukseen kuuluvia suojeluohjeita. Vakuutuksen korvausrajoituksissa on korvauspiirin ulkopuolelle rajattu jäätymisestä aiheutuneet vahingot. Näin ollen putken jäätymisvahinkoa ei voida vakuutuksesta korvata. Vuotovahingon osalta vakuutusyhtiö katsoi, että kyseessä on selkeä suojeluohjeen laiminlyönti lämmityksen puuttumisen ja johtoverkon huolehtimisen osalta. On myös oletettavaa, että Suomen sääolosuhteissa putki jäätyy ja aiheutuu vuotovahinko, jos rakennus jätetään ilman lämmitystä ja vesisulku on auki. Vakuutusyhtiö katsoi, että jäätymisen seurauksena aiheutuneen vuotovahingon osalta suojeluohjeen laiminlyönti on vaikuttanut vahingon syntymiseen ja laajuuteen. Tämän perusteella vuotovahingon ei enää voida katsoa olleen äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinko, vaan oletettavissa oleva tapahtuma. Lisäksi vuotovahinko oli saanut jatkua usean kuukauden ajan, jolloin tapahtumaa ei myöskään voida katsoa enää äkilliseksi vahingoksi. Näin ollen vuotovahinkoa ei korvattu vakuutuksesta.

Uudelleenkäsittelypyynnössään K Oy totesi vakuutusehtoihin sisältyvän sekä jäätymisestä aiheutuvia vuotovahinkoja koskevan lisäomavastuun että johtoverkon suojelemista jäätymiseltä koskevan suojeluohjeen. K Oy katsoi kyseisten ehtokohtien viittaavan siihen, että jäätymisestä aiheutuvia vuotovahinkoja vakuutuksesta korvataan. Kiinteistön omistava vakuutuksenottaja K Oy ei myöskään ole laiminlyönyt noudattaa suojeluohjeista.

Uudessa korvauspäätöksessään 16.8.2024 vakuutusyhtiö totesi, ettei lisäomavastuu kumoa sitä, että ilman lämmitystä olevan kohteen vesiputkien jäätymisessä ja rikkoutumisessa ei ole kyseessä äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinko, vaan kyse on ollut odotettavissa olevista seurauksista siitä, että rakennus oli jätetty kylmilleen talvikauden ajaksi. Suojeluohjeen laiminlyöntiin vetoamisesta vakuutusyhtiö ilmoitti luopuvansa.

Asia käsiteltiin myös vakuutusyhtiön sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä. Ratkaisussa 11.3.2025 todettiin, että hallin lämmitys ei ollut ollut lainkaan päällä, joten syy-yhteys puutteellisen lämmityksen ja vahingon välillä on täysin ilmeinen. Kun rakennus jätetään Suomen olosuhteissa kylmänä vuodenaikana pitkäksi aikaa ja kokonaan vaille lämmitystä, ei putken jäätymistä ja jäätymisestä johtuvan rikkoutumisen seurauksena aiheutuvaa vuotovahinkoa voida pitää ehtojen tarkoittamalla tavalla ennalta arvaamattomana eikä siten vuotovakuutuksesta korvattavana tapahtumana. Koska kyseessä ei ollut vakuutuksesta korvattava vuotovahinko, ei suojeluohjeen laiminlyönnin arviointi ollut tapauksessa olennaista, vaan asian oli katsottava ratkeavan jo sillä perusteella, että vahinko ei ollut ennalta arvaamaton.

Asiakkaan valitus

K Oy uudistaa asiassa aiemmin esittämänsä näkemykset ja pyytää Vakuutuslautakuntaa arvioimaan, onko vakuutusyhtiön päätös vakuutusehtojen ja aiemman ratkaisukäytännön mukainen. K Oy korostaa vakuutusyhtiön itse linjanneen, että jäätymisestä aiheutunut vuotovahinko on korvattava 20 prosentin erityisomavastuulla, joten kielteinen korvauspäätös on ristiriidassa erityisomavastuukohdan kanssa. Lisäksi vakuutusehtoihin sisältyy jäätymisvahinkoja koskeva suojeluohje, ja jos suojeluohjeessa mainitaan jostain asiasta, niin tällöin vakuutusyhtiö pitää siihen liittyvää vakuutustapahtumaa korvattavana. Samaan asiaan liittyvä rajoitusehto on tällöin ristiriitainen, eikä siihen silloin voi vedota. K Oy vetoaa lisäksi ratkaisusuositukseen FINE-019704.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö viittaa asiassa aiemmin esittämäänsä ja toteaa vastineessaan, että putken jäätymistä ja tästä aiheutuvaa vuotovahinkoa ei voida pitää vakuutusehtojen tarkoittamalla tavalla ennalta arvaamattomana, kun rakennus jätetään kylmänä vuodenaikana pitkäksi aikaa ja kokonaan vaille lämmitystä.

Vastauksessaan FINEn uudelleenkäsittelypyyntöön vakuutusyhtiö toteaa, ettei aiempi ratkaisusuositus VKL 132/12 ole rinnasteinen nyt käsiteltävän tapauksen kanssa, koska aiempaan tapaukseen sovelletuissa vakuutusehdoissa ei ollut jäätymistä koskevaa rajoitusehtoa, mikä muuttaa vuotovahingon korvattavuuden kokonaisarviointia tilanteessa, jossa rakennuksessa ei talvella ole lämmitystä.

Arviointi ennalta arvaamattomuudesta tulee tehdä objektiivisesti. Kielteinen ratkaisu vastaa ratkaisusuosituksen VKL 569/15 tilannetta. Kyseisessä ratkaisusuosituksessa Vakuutuslautakunta totesi, että vesiputkiston jäätyminen ja jään sulamisen aiheuttama putkiston rikkoutuminen sekä rikkoutumisen jälkeen syntynyt vuotovahinko ovat olleet seurausta siitä, että rakennus oli jätetty kylmilleen talvikauden ajaksi. Aiemman ratkaisukäytännön osalta vakuutusyhtiö toteaa lisäksi Vakuutuslautakunnan ratkaisusuosituksessaan FINE-001307 katsoneen, että vesipostin jäätyminen oli ennalta arvatta ja odotettavissa ollut seuraus siitä, ettei huoneiston lämmitystä ollut ennen pakkaskauden alkua kytketty päälle, eikä vuotovahinkoa näin ollen korvattu kiinteistövakuutuksesta.

Lisäksi vakuutusyhtiö toteaa, ettei se vetoa asiassa suojeluohjeiden laiminlyöntiin. Lisäomavastuun osalta vakuutusyhtiö lausuu, ettei se tule tapauksessa arvioitavaksi, koska kyseessä ei ole vakuutuksesta korvattava vahinko.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys putken jäätymisestä seuranneen vuotovahingon ennalta arvaamattomuudesta tilanteessa, jossa osa rakennusta oli vailla lämmitystä. Lisäksi kyse on vakuutusehtojen tulkinnasta siltä osin, mikä merkitys jäätymisestä aiheutuneen vuotovahingon korvattavuutta arvioitaessa on annetta vakuutusehtoihin sisältyvälle kyseisiä vahinkoja koskeville suojeluohjeille sekä lisäomavastuun asettavalle ehtokohdalle.

Sovellettavat vakuutusehdot

Esinevakuutusehtojen, voimassa 1.1.2023 alkaen, kohdan 4.3 (Vuotovakuutus) mukaan vakuutuksesta korvataan nesteen, höyryn tai kaasun aiheuttama vahinko, kun aine on virrannut äkillisesti, ennalta arvaamattomasti ja suoraan
- rakennukseen kiinteästi asennetusta vesi-, viemäri- tai lämmitysputkistosta taikka uima-altaan tai poreammeen putkistosta
- putkistoihin kiinteällä liitännällä liitetystä käyttölaitteesta, koneesta tai säiliöstä rakennuksen sisäpuolisesta sadevesiputkistosta.
[…]

Ehtokohdan 5 (Kaikkien esinevakuutusten yhteiset korvausrajoitukset) alakohdan 5.7 (Sääilmiöt ja tulviminen) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu
- pakkasesta, jäätymisestä, kuumuudesta tai kuivuudesta
- […].

Ehtokohdan 6.3.3 (Omavastuu) mukaan vakuutuksenottajalla on jokaisessa vahingossa vakuutuskirjaan merkitty omavastuu ja tämän lisäksi seuraavassa mainituissa vakuutustapahtumissa lisäomavastuu. Lisäomavastuu lasketaan omavastuulla vähennetystä vahingon määrästä.

Vakuutustapahtuman omavastuiden enimmäismäärä on yhteensä 20 000 euroa tai tätä suurempi vakuutuskirjaan merkitty omavastuu.

Jos samasta vakuutustapahtumasta aiheutuu omavastuun ylittävä vahinko useampaan samalla vakuutussopimuksella vakuutettuun kohteeseen, otetaan huomioon vain yksi omavastuu. Jos omavastuut ovat erisuuruiset, otetaan huomioon lisäomavastuu mukaan luettuna suurin omavastuu.

Alakohdan Vuotovahingot mukaan […] lisäomavastuu on 20 %, kun vahinko aiheutuu putken jäätymisestä.

Ehtokohdan 7.5 (Suojeluohjeet, Koneiden ja laitteiden käyttö) alakohdan Johtoverkko mukaan rakennuksen johtoverkkoa on hoidettava huolellisesti ja suojeltava jäätymiseltä. Johtoverkko ja siihen liittyvät laitteet on tyhjennettävä vedestä, jos rakennus jätetään kylmänä vuodenaikana huomattavasti normaalia huonelämpötilaa kylmemmäksi ilman valvontaa.

Asian arviointi

Vakuutusyhtiö on kieltäytynyt korvaamasta K Oy:n omistaman, varasto/tallitiloista muodostuvan rakennuksen yhdessä varastotilassa sattunutta putken jäätymisen aiheuttamaa vuotovahinkoa perustuen siihen, että vahinkoa ei voida pitää ennalta arvaamattomana kyseisen varastotilan oltua vailla lämmitystä. K Oy on katsonut vakuutusehtoihin sisältyvän jäätymisestä aiheutuvia vuotovahinkoja koskevan suojeluohjeen sekä erityisomavastuun osoittavan, että vakuutuksesta on kyseisiä vahinkoja tarkoitus korvata, koska muutoin ehtojen sisällön olisi katsottava olevan ristiriitainen. Molemmat osapuolet ovat myös vedonneet Vakuutuslautakunnan aiempaan ratkaisukäytäntöön.

Vakuutuslautakunta toteaa, että aiemmassa ratkaisukäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että putken jäätymistä seuranneesta rikkoutumisesta aiheutuvia vuotovahinkoja lähtökohtaisesti pidetään äkillisinä ja ennalta arvaamattomina tapahtumina, jotka tulevat korvattavaksi niin vuototurvasta kuin äkillisten ja ennalta arvaamattomien vahinkojen varalta olevasta turvasta. Vakuutusehtoihin jäätymisvahinkojen osalta sisältyvän suojeluohjeen lautakunta on katsonut osaltaan tukevan johtopäätöstä kyseisten vahinkojen lähtökohtaisesta tulkitsemisesta vakuutuksesta korvattaviksi, sillä muutoin vakuutukseen ei olisi tarpeen ottaa putkien jäätymisvahinkojen ehkäisemistä koskevaa suojeluohjetta. Sillä, onko vakuutusyhtiö vedonnut suojeluohjeeseen, ei ole tältä osin katsottu olevan merkitystä tulkittaessa vakuutusehtojen sisältöä kokonaisuudessaan. Kuitenkin, jos koko rakennus on kylmänä vuodenaikana jätetty vaille lämmitystä, putken jäätymisen seurauksena aiheutuneen vuotovahingon ei ole katsottu täyttävän vahingon ennalta arvaamattomuudelle asetettuja edellytyksiä, jolloin myöskään mahdollisella suojeluohjeella ei ole ollut merkitystä arvioitaessa vahingon korvattavuutta. Tässä kuvattu jäätymisestä aiheutuvien vuotovahinkojen korvattavuutta koskeva ratkaisukäytäntö ilmenee esimerkiksi ratkaisusuosituksista VKL 362/08, VKL 424/12, VKL 613/15 ja 569/15.

Nyt käsiteltävässä tapauksessa on kyse useista varastotiloista koostuvasta rakennuksesta, jonka yksi varastotila on ollut vailla lämmitystä. Tapaus ei siten rinnastu tilanteisiin, joissa koko rakennus on ollut vailla lämmitystä. Vakuutuksenottajan ei myöskään ole väitetty olleen tietoinen tilasta puuttuvasta lämmityksestä. Aiemman ratkaisukäytännön osalta tilanne on ollut lähinnä tätä vastaava tapauksessa VKL 132/12, jossa rivitalon yksi asuinhuoneisto oli ollut ilman lämmitystä, minkä seurauksena tapahtunut putken jäätyminen oli aiheuttanut vuotovahingon. Edellisessä kappaleessa mainittuihin tulkintaperiaatteisiin viitaten lautakunta katsoi kyseisessä tapauksessa kyseessä olleen vakuutuksesta korvattava vuotovahinko. Kyseinen tapaus vastasi nyt käsiteltävänä olevaa tapausta myös siltä osin, ettei vakuutusyhtiö vedonnut vakuutusehtoihin sisältyneeseen jäätymisvahinkoja koskevan suojeluohjeen laiminlyöntiin.

Nyt käsiteltävän tapauksen olosuhteet poikkeavat ratkaisusuosituksen VKL 132/12 tilanteesta siltä osin, että jälkimmäisessä kyse oli asuinkäytössä olleesta rivitalosta, kun taas K Oy:n omistama rakennus muodostuu osakashallinnassa olleista varastotiloista. K Oy:n rakennuksen osalta lautakunta toteaa, että asiakirjoihin ei sisälly rakennuksen lämmöneristyksestä muuta selvitystä kuin kartoitusraportin maininnat väliseinien villaeristeestä ja lattian styrox-eristeestä. Lautakunta pitää sinänsä todennäköisenä, että varastotiloista koostuvassa rakennuksessa lämmöneristys ei ole kaikilta osin tasoltaan vastaava kuin asuinrakennuksessa. Yksin tällä perusteella ja vailla tarkempaa selvitystä asiasta lautakunta ei kuitenkaan katso perustelluksi arvioida vuotovahingon korvattavuutta toisin kuin tapauksessa VKL 132/12 eli katsoen, ettei kyseessä olisi ennalta arvaamaton vuotovahinko.

Vakuutusehtojen tulkinnan osalta lautakunta lisäksi katsoo aiemman ratkaisukäytännön tavoin, että vakuutusehtoihin sisältyvä johtoverkon suojelemista jäätymiseltä koskeva suojeluohje viittaa siihen, että kyseisiä vahinkoja on vakuutuksesta tarkoitus korvata jäätymisestä aiheutuvia vahinkoja koskevasta korvausrajoituksesta huolimatta. Lisäomavastuun osalta lautakunta toteaa, että vaikka omavastuu tulee huomioitavaksi vain vakuutuksesta korvattavissa vahingoissa, viittaa nimenomaan jäätymisestä aiheutuville vuotovahingoille vakuutusehdoissa asetettu erillinen lisäomavastuu suoraan siihen, että tällaisia vahinkoja on tarkoitus vakuutuksesta korvata.

Ehtokohtaan 5, kaikkien esinevakuutusten yhteiset korvausrajoitukset, sisältyvän jäätymisestä aiheutuvia vahinkoja koskevan rajoitusehdon osalta lautakunta toteaa, ettei vakuutusyhtiö ole vastinevaiheessa kyseiseen rajoitusehtoon suoraan vedonnut. Vakuutusyhtiö on kuitenkin katsonut rajoitusehdon vaikuttavan jäätymisestä aiheutuvien vuotovahinkojen korvattavuuden kokonaisarviointiin tilanteissa, joissa rakennuksessa ei ole talvella lämmitystä. Lautakunta toteaa, että lisäomavastuuta koskevan ehtokohdan perusteella on ilmeistä niin se, että tällaisia vahinkoja vakuutuksesta korvataan kuin myös se, että kyseistä korvausrajoitusta ei ole tarkoitus vuotovahinkoihin soveltaa. Lautakunta katsookin, ettei vakuutusehtojen sisällöstä ole tehtävissä vakuutusyhtiön esittämää johtopäätöstä vahingon korvattavuuden kokonaisarvioinnin osalta.

Yhteenvetona lautakunta toteaa, että vakuutusehtojen sisältö viittaa tapauksessa selkeästi siihen, että myös putken jäätymisestä aiheutuvia vuotovahinkoja on vakuutuksesta tarkoitus korvata. Koska rakennus ei ole ollut kokonaan vailla lämmitystä, katsoo Vakuutuslautakunta, ettei asiassa ole perusteltua poiketa jäätymisestä aiheutuneiden vuotovahinkojen lähtökohtaisen tulkintaperiaatteen mukaisesta lopputuloksesta eli vuotovahingon katsomisesta vakuutuksesta korvattavaksi tapahtumaksi.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö korvaa vuotovahingon vakuutusehtojen mukaisesti.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Koponen
Sihteeri Korpelainen

Jäsenet:
Koskinen
Pynnönen Andersson
Ståhlberg
Yrttiaho