Tapahtumatiedot

Asiakas haki vakuutusyhtiöltä oikeusturvaetua 20.6.2023 tehtyä asuntokauppaa koskevaan riita-asiaan, jossa asiakas oli myyjänä ja ostajat vastapuolena. Ostajat olivat esittäneet asiakasta kohtaan vaatimuksia myydyn huoneiston rakenteissa havaitun kreosootin perusteella vedoten asuntokauppalain virheisiin. Ostajat vaativat 7.12.2023 asiakkaalta asuntokauppalain perusteella ensisijaisesti hinnanalennusta sekä pidättivät oikeuden vaatia kaupan purkua. Ostajat vaativat myös vahingonkorvausta tilapäismajoituksesta aiheutuvista kustannuksista muuttokuluineen ja varasivat oikeuden vaatia asiakkaalta korvausta myös kaikesta muusta heille aiheutuvasta vahingosta. Lisäksi ostajat vaativat asiakasta korvaamaan heille aiheutuvat, myöhemmin tarkennettavat virheiden selvittämisestä aiheutuvat tutkimus- ja selvittelykulut sekä asianajokulut. Asiakas kiisti 21.12.2023 juristinsa välityksellä ostajien vaatimukset, koska asia kuului taloyhtiölle.

Ostajat täydensivät 2.2.2024 päivätyllä kirjeellä aiemmin tekemäänsä reklamaatiota vaatien ensisijaisesti kaupan purkua sekä täsmentämällä vahingonkorvausvaatimustaan. Asiakas ei vastannut reklamaation täydennykseen. Tämän jälkeen ostajat tarjosivat 5.3.2024 asiassa sovintoa. Asiakas teki 14.3.2024 vastatarjouksen sovinnosta.

Vakuutusyhtiö katsoi korvauspäätöksessään, että riita on syntynyt vasta 5.3.2024. Asiakkaan käsityksen mukaan riita syntyi aiemmin asiakkaan kiistettyä vastapuolen vaatimukset 21.12.2023. Vakuutusyhtiön mukaan reklamaatiossa 7.12.2023 ei ole esitetty perusteeltaan ja määrältään riittävän yksilöityä vaatimusta siten, että siihen vastaaminen olisi muodostunut vakuutusehtojen tarkoittamaksi vakuutustapahtumaksi.

Asiakkaan valitus

Asiakas on tyytymätön vakuutusyhtiön päätökseen ja katsoo, että riidan hoitamisesta aiheutuneet asiamieskulut tulisi korvata oikeusturvavakuutuksesta kokonaisuudessaan vaaditun mukaisesti.

Korjauskustannusten summaa ei ollut tuotu esiin reklamaatiossa 7.12.2023, sillä asunnon rakenteita ei ollut vielä avattu, eikä vahingon laajuus ollut tällöin vielä tiedossa. Asiakas ei vastannut ostajien reklamaation täydennykseen 24.2.2024, sillä ostajien vaatimukset oli kiistetty jo kokonaisuudessaan joulukuussa 2023.

Asiakkaan mukaan vakuutusyhtiön tulkinta riidan syntymisajankohdasta on kohtuuton, sillä asiakas ei ole itse aloittanut riitaa, eikä ole näin ollen voinut vaikuttaa siihen, mikä on ollut ensimmäisen reklamaation sisältö.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö viittaa antamaansa korvauspäätökseen 26.3.2024 sekä kirjoittamaansa verkkoviestiin 13.9.2024 ja toteaa lisäksi seuraavaa.

Käsiteltävässä asiassa on kyse siitä, milloin asuntokauppaa koskeva asia riitautui vakuutusehtojen ehtokohdan 4.1 edellyttämällä tavalla.

Ostajien 7.12.2023 asiakkaalle esittämä reklamaatio ei sisältänyt määrältään yksilöityä vaatimusta. Ostajat eivät tällöin myöskään vaatineet kaupan purkamista, vaan pidättivät oikeuden esittää myöhemmin tällaisen vaatimuksen. Vaikkakin asiakkaan 21.12.2023 tapahtunut kiistäminen oli perusteltu, se ei kohdistunut vaatimukseen, joka täyttää ehtokohdan 4.1 edellytykset. Näin ollen korvattavaa vakuutustapahtumaa ei tässä vaiheessa syntynyt. Asia ei myöskään tällöin ollut ehtokohdan 3 mukaisesti välittömästi saatettavissa käräjäoikeuden käsiteltäväksi.

Vaatiessaan ensisijaisesti kaupan purkua 2.2.2024 ostajat esittivät ensimmäisen kerran asiakkaalle ehtokohdan 4.1 mukaisen määrältään ja perusteeltaan yksilöidyn vaatimuksen. Vakuutusyhtiö katsoo, että tarjotessaan 14.3.2024 asiassa sovintoa 16 500 euron summalla asiakas riitautti ostajien kaupanpurku- ym. vaatimuksen sekä myöhemmin 25 000 euron sovintotarjouksen. Asiassa on näytetty korvauspäätöksestä poiketen syntyneen 14.3.2024 ehtokohdan 4.1 mukainen riita. Asiakkaan asianajokulut ostajia vastaan käydyssä riidassa olivat korvattavissa tästä päivästä lukien. Vaikka asian käsittelyssä tapahtui riitautumisajankohdan osalta virhe, vakuutusyhtiö ei peri liikaa maksettua korvausta takaisin.

Vakuutusyhtiö toteaa edelleen selvyyden vuoksi, että asiakkaan ja ostajien välisessä riidassa sekä asiakkaan ja asunto-osakeyhtiön välisessä riidassa on kyseessä ehtokohdassa 4.2 tarkoitettu yksi vakuutustapahtuma, koska riidat koskevat samaa kohdetta eli huoneistoa E 34. Asunto-osakeyhtiön tilaama Kiinteistöliiton lausunto ei tarkoita asiakkaan asunto-osakeyhtiötä kohtaan osoittaman korvausvaatimuksen kiistämistä. Asia riitautui 18.9.2024 asunto-osakeyhtiön kiistettyä asiakkaan vaatimuksen.

Vakuutusyhtiö ei edellä mainituin perustein voi maksaa vakuutuksesta asiakkaan vaatimaa lisäkorvausta. Asiakkaan ja asunto-osakeyhtiön välinen riita-asia on vielä kesken eikä vakuutusyhtiö voi tässä vaiheessa korvata siihen liittyviä asiakkaan asianajokuluja.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, milloin vakuutusehtojen edellyttämä vakuutustapahtuma asiassa on syntynyt, ja mistä lukien asian hoitamisesta aiheutuneet asiamieskulut tulee korvata vakuutuksesta. Asiassa on lisäksi kysymys siitä, onko vakuutustapahtuman syntymistä koskeva vakuutusehto kohtuuton tai johtaako sen soveltaminen arvioitavassa olevassa tapauksessa kohtuuttomuuteen.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Lainkohdat

Kuluttajansuojalaki (38/1978)

4 luku Sopimuksen sovittelu ja tulkinta

1 §
Jos tässä laissa tarkoitetun sopimuksen ehto on kuluttajan kannalta kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen, ehtoa voidaan sovitella, jollei 2 §:stä muuta johdu, tai se voidaan jättää huomioon ottamatta. Sopimuksen ehtona pidetään myös vastikkeen määrää koskevaa sitoumusta. Kohtuuttomuutta arvioitaessa otetaan huomioon sopimuksen koko sisältö, osapuolten asema, sopimusta tehtäessä vallinneet olot ja, jollei 2 §:stä muuta johdu, olojen muuttuminen sekä muut seikat.

Jos 1 momentissa tarkoitettu ehto on sellainen, että sopimuksen jääminen voimaan muilta osin muuttumattomana ei ole ehdon sovittelun vuoksi kohtuullista, sopimusta voidaan, jollei 2 §:stä muuta johdu, sovitella muiltakin osin tai se voidaan määrätä raukeamaan.

Vakuutusehdot

Oikeusturvavakuutus, voimassa 1.4.2023 alkaen

1 Vakuutuksen tarkoitus
Vakuutuksen tarkoituksena on korvata vakuutetun välttämättömät ja kohtuulliset asianajo- ja oikeudenkäyntikulut, jotka ovat aiheutuneet lakimiesavun käyttämisestä riita-, rikos- ja hakemusasioissa kohdassa 4 tarkoitetuissa vakuutustapahtumissa.

Vakuutus koskee vakuutettua yksityiselämään liittyvissä asioissa.

3 Tuomioistuimet ja vakuutuksen voimassaoloalue
Vakuutettu voi käyttää vakuutusta Suomessa tai muissa Pohjoismaissa syntyneissä vakuutustapahtumissa, jotka voidaan välittömästi saattaa Suomessa käsiteltäväksi käräjäoikeudessa tai vastaavassa pohjoismaisessa tuomioistuimessa. Lisäksi edellytetään, että ne seikat, joihin vakuutustapahtuma perustuu, ovat syntyneet Pohjoismaiden alueella.

[ – – ]

4 Korvattavat vakuutustapahtumat

4.1 Vakuutustapahtuman määritelmä
Vakuutuksesta korvattava vakuutustapahtuma on riita- ja hakemusasiassa
• riidan syntyminen. Riita on syntynyt, kun perusteeltaan ja määrältään yksilöity vaatimus on todisteellisesti ja yksilöidysti kiistetty perusteen tai määrän osalta

[ – – ]

Asian arviointi

Vakuutustapahtuman syntyminen vakuutusehtojen mukaan
Vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta korvattava vakuutustapahtuma on riita-asiassa riidan syntyminen. Vaatimus katsotaan riitautetuksi, kun perusteeltaan ja määrältään yksilöity vaatimus on todisteellisesti ja yksilöidysti kiistetty perusteen tai määrän osalta.

Asiassa ostajat vaativat 7.12.2023 päivätyllä kirjeellä asiakkaalta asuntokauppalain perusteella ensisijaisesti hinnanalennusta sekä pidättivät oikeuden vaatia kaupan purkua myöhemmin. Ostajat vaativat myös vahingonkorvausta tilapäismajoituksesta aiheutuvista kustannuksista muuttokuluineen ja varasivat oikeuden vaatia asiakkaalta korvausta myös kaikesta muusta heille aiheutuvasta vahingosta. Lisäksi ostajat vaativat asiakasta korvaamaan heille aiheutuvat, myöhemmin tarkennettavat virheiden selvittämisestä aiheutuvat tutkimus- ja selvittelykulut sekä asianajokulut. Asiakas kiisti 21.12.2023 päivätyllä kirjeellä juristinsa välityksellä ostajien vaatimukset, koska asia kuului taloyhtiölle.

Asiakkaat täydensivät 2.2.2024 päivätyllä kirjeellä aiemmin tekemäänsä reklamaatiota vaatien ensisijaisesti kaupan purkua sekä täsmentämällä vahingonkorvausvaatimustaan. Asiakas ei vastannut reklamaation täydennykseen. Tämän jälkeen ostajat tarjosivat 5.3.2024 asiassa sovintoa. Asiakas teki 14.3.2024 vastatarjouksen sovinnosta.

Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutusehdot edellyttävät vakuutustapahtuman syntymiseltä sitä, että asiassa on esitetty perusteen lisäksi myös määrältään yksilöity vaatimus. Asiassa on riidatonta, että ostajien reklamaatiokirje 7.12.2023 ei ole sisältänyt vaatimusmääriä, vaan ainoastaan vaatimusten perusteen. Näin ollen vakuutustapahtuman ei voida katsoa syntyneen 21.12.2023 asiakkaan kiistäessä vaatimukset kirjeellä.

Vakuutusehdon kohtuuttomuus
Asiakas on vedonnut myös vakuutusehdon kohtuuttomuuteen etenkin siitä syystä, että hän ei ole itse aloittanut riitaa, eikä ole näin ollen voinut vaikuttaa siihen, mikä on ollut ensimmäisen reklamaation sisältö.

Vakuutuslautakunta toteaa, että vapaaehtoisten vakuutussopimusten antaman vakuutusturvan laajuus on lähtökohtaisesti sopimuksenvarainen asia. Korkeimman oikeuden julkaistujen ratkaisujen KKO 1993:18 ja KKO 2001:135 mukaan sellaiseen sopimusehtojen sovitteluun, joka laajentaisi vakuutusturvaa yli sen, mistä on selkeästi ja yksiselitteisesti sovittu, tulee suhtautua varsin pidättyvästi. Vakuutuksenantajan vastuuta rajoittavaa vakuutusehtoa voidaan ennakkopäätösten perusteella vain poikkeuksellisesti pitää sillä tavoin kohtuuttomana, että sitä voitaisiin sovitella tai jättää se huomioimatta huolimatta siitä, että sanamuotonsa mukaan ehtoa voitaisiin pitää selvänä.

Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusehdon kohtuullistamisen puolesta voidaan ottaa huomioon muun muassa se, onko vakuutusehdon muotoilu tavanomaisesta poikkeava tai muuten ennalta arvaamaton. Lisäksi kohtuullisuusarvioinnissa tulee ottaa huomioon se, onko tapauksessa käsillä sellaisia erityisen painavia seikkoja, joiden perusteella voitaisiin katsoa, että kyseessä olevan vakuutusehdon soveltaminen johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen. Muita harkinnassa huomioon otettavia seikkoja ovat muun muassa se, kuinka keskeinen ehto on ollut kysymyksessä ja millaiset mahdollisuudet vakuutuksenottajalla olisi ollut vaikuttaa sopimuksen sisältöön. Niin ikään sovittelussa ja sopimusehdon mahdollisessa kohtuullistamisessa otetaan huomioon kussakin tapauksessa vallitsevat yksilölliset olosuhteet.

Vakuutuslautakunta toteaa, että kyseisenkaltainen ehtomuotoilu ja vakuutustapahtumien piirin määrittely ovat yleisesti käytössä myös muissa markkinoilla olevissa oikeusturvavakuutuksissa. Asiassa ei ole esiin sellaisia seikkoja, joiden vuoksi kyseistä ehtoa tai sen soveltamista olisi pidettävä tässä tapauksessa kohtuuttomana. Vakuutuslautakunta kiinnittää edelleen huomiota siihen, että vakuutuksenottajan ja tämän asiamiehen on tutustuttava vakuutusehtoihin. Asuntokauppalain 6 luvun 14 §:n virheilmoitusta koskevassa säännöksessä edellytetään, että virheestä ja siihen perustuvista vaatimuksista on ilmoitettava myyjälle kohtuullisessa ajassa siitä, kun virhe on havaittu tai se olisi pitänyt havaita. Näin ollen sekä myyjän että hänen asiamiehensä on tullut olla tietoisia siitä, että ostajien tulee esittää myös virheeseen perustuvat vaatimukset pian virheilmoituksen tekemisen jälkeen.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön päätöstä asianmukaisena eikä suosita siihen muutosta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros
Sihteeri Luukkonen Yli-Rahnasto

Jäsenet:
Haapasaari
Kankkunen
Karimäki
Malmberg