Haku

FINE-75157-W6J2B7

Tulosta

Asianumero: FINE-75157-W6J2B7 (2026)

Vakuutuslaji: Kotivakuutus

Ratkaisu annettu: 08.05.2026

Sadevesivahinko. Parkettilattian vaurioituminen. Rankkasadetulva. Poikkeuksellinen sade. Vahingon korvattavuus.

Tapahtumatiedot

Vahinkoilmoituksen mukaan sadevesi tulvi 10.10.2024 asiakkaan paritaloasunnon B alakertaan vahingoittaen asunnon lattioita ja seiniä. Vettä tuli myös naapuriasuntoon. Kiinteistövakuutus ei korvannut vahinkoa ja asiakas haki koti-irtaimiston vakuutuksestaan korvausta parkettilattian vaurioitumisesta.

L Oy teki kohteessa vahinkokartoituksen 16.10.2024. Kartoitusraportin mukaan paritalon molemmissa asunnoissa sadevedet olivat tulleet alakertaan, ja palokunta oli käynyt tyhjentämässä viemärin talon pihalla. Vahingon syynä oli pitkään jatkunut rankkasade, joka oli nostanut veden­pinnan talon alla ja sokkeleiden vieressä korkealle, eikä kertynyt vesimäärä ole ehtinyt poistua putkistoja pitkin. Molempien asuntojen kellaritilat olivat kastuneet kauttaaltaan lattia- ja seinäpinnoilta. Vesiraja seinissä oli paikoin noin 30 senttimetrin korkeudella. Irtaimistoa oli kastunut molemmissa asunnoissa. Raportin mukaan asfaltin kaadot ovat B-talon päädyssä kohti taloa, ja vedenohjaus syöksytorvista pois päin on puutteellinen. A talon osalta syöksytorven kohdalla ei ole vedenohjausta sokkelista poispäin. Toimenpide-ehdotuksena mainitaan muun muassa sadevesien asianmukainen ohjaus talosta poispäin, varsinkin syöksytorvien kohdalta.

Vakuutusyhtiö teki 30.10.2024 kielteisen korvauspäätöksen, jossa se totesi, että kodin irtaimisto ja asuinhuoneiston kiinteät sisustukset on tässä tapauksessa vakuutettu perusturvalla, joka korvaa vakuutusehtojen mukaisesti muun muassa vuotovahinkoja sekä poikkeuksellisen tulvan aiheuttamia vahinkoja. Yhtiö katsoi, ettei asiassa ole osoitettu mitään äkillistä ja ennalta arvaamatonta vahinkotapahtumaa, jonka seurauksena sadevedet olivat valuneet rakennuksen ulkopinnalta rakenteeseen. L Oy:n vahinkotarkastusraportin mukaan sadevesi oli valunut rakennukseen ulkoapäin kohteen puutteellisen vedenohjauksen seurauksena, ja sadevesi oli tulvinut rakennuksen sisään. Yhtiö totesi, että koska vuoto oli peräisin rakennuksen ulkopuolisista sadevesistä, ei kyseessä ole vakuutusehtojen mukainen vuotovahinko. Asiassa ei ole myöskään osoitettu, että rankkasadetulvaa koskevan ehtokohdan sademääräedellytykset täyttyisivät. Vakuutuksen rajoitusehdon mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoja, jotka ovat aiheutuneet sadevedestä tai virheellisyydestä. Koska vahinko oli tässä tapauksessa aiheutunut rakennuksen puutteellisesta vedenohjauksesta ja sadevedestä, ei vahinkoa korvattu kotivakuutuksesta.

Asiakkaan vaatimukset ja vakuutusyhtiön kanta

Asiakas on tyytymätön vakuutusyhtiön kielteiseen korvauspäätökseen ja vaatii vahingon korvaamista kotivakuutuksesta. Asiakkaan mukaan tulvan aiheutti kotivakuutuksen piiriin kuuluva poikkeuksellinen sade. Asiakas katsoo, että vakuutusyhtiö on kieltäytynyt korvauksen maksusta perusteetta.

Vastineessaan vakuutusyhtiö toistaa kielteisen kantansa ja toteaa, että vakuutusehdoissa on määritelty poikkeuksellinen sade siten, että poikkeuksellisena pidetään sademäärää, kun sademäärä on vahinkopaikalla vähintään 30 millimetriä tunnissa tai 75 millimetriä vuorokaudessa. Vakuutusehdoissa on edellä mainitusti määritelty poikkeukselliset vesisateet, jotka ovat vakuutusehtojen mukaan korvattavia vahinkoja. Muut sadevesivahingot on rajattu korvauspiirin ulkopuolelle. Poikkeuksellista vesisadetta ei määritellä esiintymistodennäköisyyden vaan ainoastaan sen perusteella, onko sademäärä ollut vähintään 30 millimetriä tunnissa tai 75 millimetriä vuorokaudessa.

Vastineen liitteenä yhtiö on toimittanut Ilmatieteenlaitokselta tilaaman­sa sadetutka-analyysin asiakkaan osoitteesta ajalta 9.–10.10.2024. Lausunnon mukaan käytettäessä tutkakorjattua sädemääräarviota kyseisessä säätilanteessa saadaan asiakkaan osoitteen vuorokausisademääräksi 9.10.2024 noin 58 millimetriä. Suurin arvioitu tuntisade on noin yhdeksän millimetriä kello 19–20. Lausunnon mukaan vuorokausisademäärä on harvinainen, ja se toistuu noin kerran kymmenessä vuodessa. Sademäärä ei kuitenkaan ole poikkeuksellinen (toistuvuus harvemmin kuin kerran 30 vuodessa). Suurin tuntisademäärä, noin yhdeksän millimetriä, toistuu useamman kerran vuoden aikana.

Vakuutusyhtiö toteaa, että koska sademäärät eivät ole vahinkopaikalla yltäneet vakuutusehdoissa määriteltyihin poikkeuksellisiin sadelukemiin, ei korvausta voida maksaa. Lisäksi yhtiö toteaa, että kyseinen vakuutusehto on alalla yleinen.

Sopimusehdot ja lainsäädäntö

Kotivakuutusehtojen, voimassa 1.1.2022 alkaen, ehtokohdan 5.1 (Vakuutusturvat ja niistä korvattavat vakuutustapahtumat) mukaan vakuutus korvaa vakuutetulle omaisuudelle äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti vakuutuksen voimassaoloaikana sattuneen suoranaisen esinevahingon, joka voidaan yksilöidä yksittäiseksi tapahtumaksi.

Ehtokohdan 5.1.3 (Poikkeuksellinen tulva) mukaan vakuutuksesta korvataan äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman aiheuttama suoranainen esinevahinko, jonka syynä on poikkeuksellinen rankkasade, vesistö- tai merivesitulva siten, että vesi tulvii rakennukseen, sen rakenteisiin tai rakennuksessa olevaan irtaimistoon suoraan maanpinnalta tai maaperän tai kiinteästi rakennukseen asennettujen putkistojen kautta. Vakuutuksesta korvataan myös poikkeuksellisesta vesistö- ja merivesitulvasta johtuvan jään liikkumisen aiheuttama vahinko.

Rankkasadetulvalla tarkoitetaan tilannetta, jossa poikkeuksellisen voimakas sade aiheuttaa maanpinnalla veden tulvimisen. Poikkeuksellisena pidetään sadetta, kun sademäärä on vahinkopaikalla vähintään 30 mm tunnissa tai 70 mm vuorokaudessa. […]

Ehtokohdan 5.3.5 (Korvauksen rajoitukset, Sääilmiöt ja tulviminen) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu
d) vesi- tai lumisateesta, pinta- tai pohjavedestä tai edellä mainittujen aiheuttamaa viemärikaivon tai putkiston tulvimista
e) sade- tai sulamisvedestä, joka virrannut, kattokouruista, rakennuksen ulkopuolisista syöksytorvista, sadevesiviemäreistä, vesikaton läpi tai muualta. Rikkoutumisturvasta korvataan kuitenkin rakennuksen osan tai rakennuksen käyttöä palvelevan laitteen äkillisestä ja ennalta arvaamattoman rikkoutumisen seurauksena aiheutunut vahinko.
[…]
Vakuutuksesta korvataan kuitenkin kohdan 5.1.3 mukainen poikkeuksellisen rankkasade-, vesistö- tai merivesitulvan aiheuttama vahinko, jos vakuutuksen kohde on vakuutettu poikkeuksellisten tulvavahinkojen turvalla. […]

Kuluttajansuojalain 4 luvun (Sopimuksen sovittelu ja tulkinta) 1 §:n mukaan, jos tässä laissa tarkoitetun sopimuksen ehto on kuluttajan kannalta kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen, ehtoa voidaan sovitella, jollei 2 §:stä muuta johdu, tai se voidaan jättää huomioon ottamatta. Sopimuksen ehtona pidetään myös vastikkeen määrää koskevaa sitoumusta. Kohtuuttomuutta arvioitaessa otetaan huomioon sopimuksen koko sisältö, osapuolten asema, sopimusta tehtäessä vallinneet olot ja, jollei 2 §:stä muuta johdu, olojen muuttuminen sekä muut seikat.

Lainkohdan 2 momentin mukaan, jos 1 momentissa tarkoitettu ehto on sellainen, että sopimuksen jääminen voimaan muilta osin muuttumattomana ei ole ehdon sovittelun vuoksi kohtuullista, sopimusta voidaan, jollei 2 §:stä muuta johdu, sovitella muiltakin osin tai se voidaan määrätä raukeamaan.

Ratkaisusuositus

Asiassa on kysymys siitä, onko asiakkaan asunnon kiinteän sisustuksen kastumisvahinko aiheutunut vakuutusehtojen mukaan korvattavasta vahinkotapahtumasta.

Voimassa olevan oikeuden mukaan näyttötaakka vakuutuksesta korvattavan vahingon syntymisestä on vakuutuskorvausta hakevalla. Jos tämä on näytetty ja vakuutusyhtiö sen jälkeen haluaa vedota rajoitusehtoon, on vakuutusyhtiöllä näyttötaakka rajoitusehdon soveltumisesta tapaukseen. Korvauksen saaminen edellyttää, että vahinko on aiheutunut jonkin vakuutusehdoissa korvaukseen oikeuttavaksi määritellyn syyn seurauksena.

Vahinkokartoitusraportin mukaan vahingon syynä on pitkään jatkunut rankkasade, joka on nostanut vedenpinnan talon alla ja sokkeleiden vieressä korkealle, eikä kertynyt vesimäärä ole ehtinyt poistua putkistoja pitkin.

Koska kyseessä on sadeveden aiheuttama vahinko, tulee vahinko arvioitavaksi sovellettavien vakuutusehtojen mukaisena poikkeuksellisena tulvavahinkona. Vakuutusehtojen mukaan poikkeuksellisena tulvavahinkona korvataan äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman aiheuttama suoranainen esinevahinko, jonka syynä on poikkeuksellinen rankkasade, vesistö- tai merivesitulva siten, että vesi tulvii rakennukseen, sen rakenteisiin tai rakennuksessa olevaan irtaimistoon suoraan maanpinnalta tai maaperän tai kiinteästi rakennukseen asennettujen putkistojen kautta. Rankkasadetulvalla tarkoitetaan tilannetta, jossa poikkeuksellisen voimakas sade aiheuttaa maanpinnalla veden tulvimisen. Poikkeuksellisena pidetään sadetta, kun sademäärä on vahinkopaikalla vähintään 30 mm tunnissa tai 70 mm vuorokaudessa. Vakuutuksen rajoitusehdon mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu vesi- tai lumisateesta. Vakuutuksesta ei myöskään korvata vahinkoa, joka aiheutuu sade- tai sulamisvedestä, joka virrannut, kattokouruista, rakennuksen ulkopuolisista syöksytorvista, sadevesiviemäreistä, vesikaton läpi tai muualta.

FINE toteaa asiassa olevan keskeistä, että vakuutusehdoissa on määritelty ne poikkeukselliset vesisateet, joista aiheutuvia vahinkoja vakuutuksesta korvataan. Muut vesisateen aiheuttamat vahingot on ehtokohdassa 5.3.5 rajattu vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle.

FINElle toimitetun Ilmatieteen laitoksen sadetutka-analyysin mukaan vahinkopaikan osoitteessa vuorokausisademäärä on 9.10.2024 ollut noin 58 millimetriä. Suurin arvioitu tuntisade on ollut puolestaan noin yhdeksän millimetriä. Sadetutka-analyysin perusteella sade vahinkopaikalla ei siten ole ajalla 9.–10.10.2024 ylittänyt vakuutusehdoissa sateen poikkeuksellisuudelle asetettuja sademääräedellytyksiä. Näin ollen FINE katsoo asiassa jäävän näyttämättä, että kyseessä olisi vakuutusehdoissa poikkeukselliselle sateelle asetetut edellytykset täyttävästä rankkasateesta. Veden tulvimisesta rakennukseen aiheutuneissa vahingoissa ei siten ole kyse kotivakuutuksesta korvattavasta vakuutustapahtumasta.

Asiakas on lisäksi vedonnut kielteisen korvauspäätöksen kohtuuttomuuteen. Tältä osin FINE toteaa, että vapaaehtoisten vakuutussopimusten antaman vakuutusturvan laajuus on lähtökohtaisesti sopimuksenvarainen asia. Lautakunta viittaa korkeimman oikeuden ratkaisuihin KKO 1993:18 ja KKO 2001:135, joiden mukaan sellaiseen sopimusehtojen sovitteluun, joka laajentaisi vakuutusturvaa yli sen mistä on selkeästi ja yksiselitteisesti sovittu, tulee suhtautua varsin pidättyvästi. Kynnystä pitää vakuutussopimukseen kirjattuja ehtokohtia kohtuuttomina siinä merkityksessä kuin kuluttajansuojalain 4 luvun 1 §:ssä on säädetty, on vakiintuneen ratkaisu- ja oikeuskäytännön perusteella pidetty hyvin korkea­na. FINE toteaa, että vastaavanlainen sopimusehto, jonka mukaan sadeveden aiheuttamia vahinkoja ei korvata kuin poikkeuksellisen sademäärän täyttyessä, on yleisesti käytössä omaisuusvakuutussopimuksissa. Yleisesti käytössä on myös sopimusehto, jonka mukaan poikkeuksellisena sateena pidetään noin 70 millimetrin sadekertymää vuorokaudessa tai 30 millimetriä tunnissa.

FINE katsoo, että rankkasadetulvan korvattavuuden määrittävää ehtokohtaa 5.1.3 ei voida pitää kohtuuttomana. Asiassa ei myöskään ole ilmennyt sellaisia erityisiä seikkoja, joiden perusteella rajoitusehdon soveltamisen olisi arvioitava asiakkaan tapauksessa johtavan kohtuuttomaan lopputulokseen.

Edellä mainituin perustein FINE katsoo, että vakuutusyhtiön kielteinen korvauspäätös on vakuutusehtojen mukainen.

Lopputulos

FINE ei suosita asiassa muutosta.

FINE Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

Jaostopäällikkö Korpelainen
Esittelijä Toukonen

Tulosta