Tapahtumatiedot
Asiakas oli kertonut vahinkoilmoituksessaan, että vuonna 2019 käyttöön otetun Porsche Panamera Turbo S-merkkisen ajoneuvon vasen takarengas räjähti yllättäen kesken ajon 5.9.2024. Asiakas on kertonut puhelimitse antamassaan lisäselvityksessä, että renkaat riekaleet aiheuttivat vahinkoa ajoneuvolle. Asiakas on hakenut korvausta ajoneuvolle aiheutuneesta vahingosta autovakuutuksestaan.
Vakuutusyhtiö on katsonut 17.9.2024 päivätyssä korvauspäätöksessä, että ajoneuvon oman osan aiheuttama rikkoutuminen ei ole vakuutusehtojen mukainen ajoneuvoa ulkoapäin ja äkillisesti vahingoittanut syy, ellei vahingon alkuperäinen syy ole aiheutunut ulkoisesta tekijästä. Saaduista selvityksistä ei ole voitu todeta, että renkaan vaurioituminen olisi seurausta jostain vakuutuksen kohdetta äkillisesti ja ulkoapäin vahingoittaneesta syystä.
C Oy:n 7.11.2024 päivätyn tutkimuslausunnon mukaan renkaiden paistoleimasta käy ilmi, että renkaat oli valmistettu viikolla 13 vuonna 2019. Rengas on ollut ennen lopullista rikkoutumistaan sisäreunastaan siinä määrin loppuun kulunut, että kulutuspinnan alla olevat kangaspunokset ovat tulleet esiin ja päässeet kosketuksiin ajoradan kanssa. Kangaspunokset ovat kuluneet poikki, jolloin ne eivät ole enää pitäneet renkaan runkoa muodossaan eli renkaaseen on tullut runkovaurio. Ajoneuvolla ajamista edelleen jatkettaessa runkovika ja renkaan epätasainen kuluminen ovat pahentuneet.
C Oy:n tutkimuslausunnossa todetaan, että vaurio on ulottunut lopulta renkaan rungon teräspunoksiin saakka, jotka ovat alkaneet kulua ja repeytyä poikki. Osassa teräspunoksista oli myös ruostumista. Renkaan kulutuspinta on alkanut kuoriutumaan irti renkaan rungosta renkaan sisäreunasta alkaen, ja lopulta rengas on kulunut puhki ja tyhjentynyt, mutta renkaalla ajamista on vielä tämänkin jälkeen jatkettu. Renkaan kulutuspinnan kappaleiden irtoaminen renkaan rungosta on jatkunut, ja osittain renkaassa kiinni olevat kulutuspinnan kappaleet ovat alkaneet aiheuttaa vaurioita ajoneuvon rakenteisiin. Lopulta renkaan rungon teräspunosten katkettua renkaaseen on aiheutunut rungon poikittaisen kangasvyön säikeiden välissä kulkeva repeämä, kun renkaan rungon kumin lujuus ei ole riittänyt pitämään rengasta kasassa. Tutkimushavainnot eivät viittaa renkaan vaurioitumisen saaneen alkunsa ulkopuolisen esineen yli ajamisesta tai sellaiseen törmäämisestä, vaan rengasvaurion syynä on, että renkaalla ajamista on jatkettu, vaikka se on ollut sisäreunastaan loppuun kulunut ja vaihtokuntoinen. Takarenkaiden ulko- ja sisäreunan kulumisen välillä on ollut merkittävä ero, mistä päätellen ajoneuvon pyöränkulmat ovat olleet sellaiset, että ne ovat kuluttaneet takarenkaita merkittävästi enemmän sisäreunoistaan.
Asiakas haki muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja toimitti vakuutusyhtiölle rengasliike R Oy:n lausuman, jonka mukaan valokuvien perusteella vahingon todennäköinen syy on ollut renkaaseen tullut ulkoinen vaurio, jonka seurauksena rengas on tyhjentynyt nopeasti ja sen pinta on repeytynyt irti. R Oy:n edustaja kiinnitti viestissään huomiota siihen, että oikeassa takarenkaassa on ollut kulutuspintaa vielä riittävästi jäljellä, joten oli oletettavaa, että vahingoittuneen vasemman takarenkaan kunto oli ollut samanlainen ennen vahingon tapahtumista.
Vakuutusyhtiö on kertonut 8.11.2024 päivätyssä korvauspäätöksessään, että sen vahinkotarkastajan arvion mukaan ajoneuvon takarenkaat ovat olleet ajokelvottomassa kunnossa ennen vahinkoa. Vuonna 2019 valmistettu puhjennut vasen takarengas on ollut teräsrautoihin saakka kulunut, ja sen pinta oli kuoriutunut pois. Vastaavasti samalla akselilla oleva oikea takarengas on ollut sisäreunaltaan täysin kulunut, sen pinta on ollut lähdössä irti ja rengas on ollut runkovaurioinen.
Vakuutusyhtiö kertoo vahinkotarkastajan ilmoittaneen, että ajettaessa johonkin vierasesineeseen ei ole tyypillistä, että rengas vaurioituisi nyt tapahtuneella tavalla. Tyypillisesti rengas vain tyhjenisi, jos puhkeamisen on aiheuttanut vierasesine. Se, että renkaan kulutuspinta on repeytynyt renkaan runkokudoksista viittaa tekniseen vikaan itse renkaassa. Samalla akselilla oleva toinen takarengas on ollut runkovikainen ja sisäpuolelta kankaille asti kulunut, joten on syytä olettaa, että myös toinen takarengas on ollut vastaavassa kunnossa. Se seikka, että jossain kohdassa rengasta on kulutuspintaa jäljellä, ei tarkoita, etteikö rengas voisi olla toisesta kohdasta täysin loppuun kulunut. Vahinkotarkastaja on todennut, ettei R Oy:llä ole ollut koko kulutuspintaa käytettävissään arviota tehdessään.
Vauriot autossa johtuvat vahinkotarkastajan näkemyksen mukaan kuluneesta renkaasta ja sen revenneiden osien iskemisestä autoon.
Vakuutusyhtiö toteaa, että valokuvien perusteella vahinkopaikalla ei ole routavaurioita tai muutakaan nähtävissä olevaa ulkoista syytä renkaan puhkeamiselle, vaan asfalttipinta on täysin tasainen. Vahinkotarkastaja on tehnyt vahinkopaikalla saman havainnon siitä, että asfalttipinta on käytännössä lähes uusi useiden kilometrien matkalta. Vakuutusyhtiö toteaa, että asiakkaan ajoneuvon voimalinja on sähkö, mikä lisää ajoneuvon omamassaa. Yleisen elämänkokemuksen perusteella omamassaltaan raskaiden sähköajoneuvojen renkaat kuluvat tavanomaista nopeammin, eivätkä kestä käytössä juuri kahta kesää pidempään.
Vakuutusyhtiö on todennut, että C Oy:n tutkimuslausunnon perusteella renkaan sisäreuna on ollut jo ennen vahinkotapahtumaa vahvikekankaisiin saakka kulunut, ja rengas on ajoa jatkettaessa lopulta kulunut puhki. Tämän jälkeen renkaan kappaleet ovat irti repeytyessään vaurioittaneet myös ajoneuvon takapuskuria. Myös renkaan riekaleiden löytymispaikka viittaa siihen, että autolla ajoa on jatkettu noin puolitoista kilometriä ennen renkaan lopullista hajoamista.
Vakuutusyhtiö toteaa, että toisaalta pelkästään valokuvien perusteella ei ole mahdollista aukottomasti todeta, että vaurioitumisen on aiheuttanut ulkoinen syy tai tekijä, ja tämän vuoksi R Oy:n lausunnolle ei tule antaa asiassa merkitystä. Asiakkaan 6.9.2024 ottama valokuva renkaan merkkivalon palamisesta ei myöskään näytä toteen sitä, että merkkivalo ei olisi voinut palaa myös vahingon tapahtumishetkellä. Ajoneuvolla on vahinkohetkellä ajettu yli 36 000 kilometriä ja sen kesärenkailla on ollut ikää noin viisi vuotta, joten renkaat ovat voineet jo olla loppuun kuluneet etenkin, kun kyseessä on omamassaltaan raskas sähkövoimalinjan ajoneuvo.
Vakuutusyhtiö katsoo, että renkaiden kuluminen puhki on ollut vakuutukseen sisältyvän rajoitusehdon mukainen hitaasti kehittyvä tapahtuma. Ajoneuvon muille osille syntynyt vahinko on ajoneuvon oman osan aiheuttama, eikä se siten ole korvattava kaskovakuutusehtojen rajoitusehdon perusteella.
Asiakkaan valitus
Asiakas on vaatinut valituksessaan, että vakuutusyhtiö suorittaisi korvauksen ajoneuvon korjauskustannuksista, ajoneuvon käytön estymisestä sekä asian selvittelystä aiheutuneista asianajokustannuksista.
Asiakas on katsonut valituksessaan, että äkillisyyden kriteeriä on sekä oikeuskirjallisuudessa että Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytännössä tulkittu siten, että vahingon tulee tapahtua äkillisesti, yhdellä kertaa tai hyvin lyhyen ajan kuluessa. Vahingon aiheutuminen ei saa perustua pitkäaikaiseen vaikutukseen, kuten esimerkiksi kuukausien taikka vuosien aikana vähitellen tapahtuneeseen hitaaseen vaikutukseen. Koska korvauspäätös perustuu väitteeseen renkaan kulutuspinnan puutteellisuudesta, asiakas on mitannut digitaalisella työntömitalla rikkoutuneen vasemman takarenkaan sekä vahingoittumattoman oikean takarenkaan kulutuspintaa. Mittaustulokset ovat vaihdelleet vähäisessä määrin, mutta kulutuspintaa on ollut molemmissa renkaissa jäljellä vähintään 4,29 millimetriä. Mikäli väite kulutuspinnan vähäisyydestä rikkoutuneessa renkaassa pitäisi paikkansa, olisi syytä olettaa, että sama havainto voitaisiin tehdä myös toisesta takarenkaasta. Kuitenkin kun katsotaan ajoneuvon oikeaa takarengasta, voidaan todeta, että sen kulutuspintaa on ollut vielä reilusti jäljellä. Esitetyllä tapahtumankuvauksella ainoastaan ajoneuvon vasemman takarenkaan olisi tullut kulua loppuun samalla kun missään muusta renkaasta ei ole tehty vastaavia havaintoja.
Koska korvauspäätös perustuu vahinkotarkastajan arvioon renkaiden kulutuspinnasta, asiaan kysyttiin ulkopuolisen asiantuntijan mielipidettä. Asiakas toimitti rengasliike R Oy:n edustajalle valokuvia vaurioituneesta vasemmasta takarenkaasta sekä vertailun vuoksi myös oikeasta takarenkaasta. R Oy:n mukaan vahingon todennäköinen syy on ollut renkaaseen tullut ulkoinen vaurio, jonka seurauksena rengas on tyhjentynyt nopeasti ja jolloin sen pinta on repeytynyt irti. Kun otetaan lisäksi huomioon, että ajoneuvo on toimitettu vakuutuksenottajalle uutena huhtikuussa 2022 ja että kyseisillä kesärenkailla oli ajettu alle 20 000 kilometriä vahingon tapahtuessa, korvauspäätöksessä esitetty väite kulutuspinnan puutteellisuudesta on kyseenalainen. Asiakas katsoo, ettei vahinko ole aiheutunut renkaan kulutuspinnan puutteellisuudesta, vaan äkillisestä ulkoisesta syystä.
Asiakas katsoo, että renkaan vaurion syynä on ollut todennäköisesti jokin terävä esine mäennyppylän lähettyvillä tai renkaassa jo ollut vierasesine. Koska vahinko tapahtui lisäksi juuri mäennyppylän kohdalla, on oletettavaa, että ajoneuvon painopisteen äkillinen muutos on voinut edesauttaa vahingon syntymistä. Rikkoutumisen aiheuttanutta vierasesinettä ei löydetty renkaasta taikka vahinkoalueelta, sillä se on oletettavasti lentänyt räjähdyksen voimasta liian kauas sen paikallistamiseksi. Edellä mainittu sekä R Oy:n arvioi huomioiden on selvää, että renkaan rikkoutuminen täyttää vakuutusehtojen edellytykset korvattavasta vahinkotapahtumasta. Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytännössä on katsottu, että vakuutuksenottajan osoittaessa vakuutuksen piiriin lähtökohtaisesti kuuluvan vahingon tapahtuneen, vakuutuksenantajalla on näyttövelvollisuus siitä, ettei vahinkoa korvata siihen soveltuvan rajoitusehdon perusteella.
Vakuutusyhtiön tulee kyetä yksilöimään ne seikat, joihin se perustaa kielteisen korvauspäätöksensä. Pelkkä rajoitusehtoon vetoaminen ei ole riittävää ilman sen perusteeksi esitettyä konkreettista näyttöä. Vakuutuslautakunta on esimerkiksi ratkaisusuosituksessa FINE-010670 katsonut, että pelkkä vakuutusyhtiön esittämä mahdollisuus vaihtoehtoiseen tapahtumankulkuun ilman riittäviä todisteita sen tukemiseksi, ei mahdollista rajoitusehtoon vetoamista.
Asiakas katsoo, että oikean takarenkaan jäljellä olevan kulutuspinnan, rengasliikkeen arvion, ajoneuvon iän ja renkaiden käyttökilometrien perusteella on selvää, että renkaan räjähdyksen on aiheuttanut jokin äkillinen ulkoinen tekijä. Koska renkaiden kulutuspintaa on ollut toimitettujen kuvien perusteella jäljellä, eikä väitettä päinvastaisesta ole todistettu esimerkiksi valokuvilla, täyttää vahinko kolarointivakuutuksesta korvattavan vahinkotapahtuman edellytykset.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö viittaa 8.11.2024 annettuun korvauspäätökseen ja sen
perusteluihin sekä C Oy:n 7.11.2024 päivättyyn tutkimuslausuntoon. Vakuutusyhtiö katsoo, että asiassa annettu korvausratkaisu on oikea ja vakuutusehtojen sekä vakuutussopimuslain mukainen. Valituksessa esitetty ei tuo asiaan sellaista uutta tietoa, jonka perusteella ratkaisua olisi muutettava.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kyse sen arvioimisesta, oliko renkaan rikkoutuminen aiheutunut vakuutuskohdetta äkillisesti ja ulkoapäin vahingoittaneesta syystä.
Sovellettavat vakuutusehdot
Nyt puheena olevaan tapaukseen sovellettavien, 1.6.2023 voimaan tulleiden autovakuutusehtojen kohdan 3.1 (Kolarointivakuutus (Törmäysvakuutus)) mukaan kolarointivakuutuksesta korvataan esinevahinko, joka on välittömästi aiheutunut vakuutuksen kohteelle
[…]
2. iskusta, törmäyksestä, putoamisesta tai muusta sen kaltaisesta vakuutuskohdetta äkillisesti ja ulkoapäin vahingoittaneesta syystä.
[…]
Kolarointivakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut
[…]
3. ajoneuvon osasta, lisävarusteesta tai laitteesta ajoneuvolle itselleen.
[…]
16. hitaasti kehittyvistä tapahtumista, kuten kulumisesta, kostumisesta, syöpymisestä, ruostumisesta, sienettymisestä, homehtumisesta, lahoamisesta, aineen väsymisestä tai muusta vastaavasta vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä.
Asian arviointi
Vakuutusehtojen mukaan kolarivakuutuksesta korvataan esinevahinko, joka on välittömästi aiheutunut vakuutuksen kohteelle äkillisesti ja ulkoapäin vahingoittaneesta syystä. Kyseisestä vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut ajoneuvon osasta ajoneuvolle itselleen. Vakuutuslautakunta toteaa, että korvauksen hakijalla on näyttövelvollisuus siitä, että häntä on kohdannut vakuutuksesta korvattava vakuutustapahtuma. Jos vakuutusyhtiö vetoaa rajoitusehtoon, tulee sen osoittaa vahingon aiheutuneen rajoitusehdon mukaisesta tapahtumasta tai olosuhteesta.
Asiakas on katsonut, että oikean takarenkaan jäljellä olevan kulutuspinnan, rengasliike R Oy:n edustajan arvion, ajoneuvon iän ja renkaiden käyttökilometrien perusteella vasemman takarenkaan rikkoutumisen on täytynyt aiheuttaa jokin äkillinen ja ulkoinen tekijä. Asiakas on kertonut valituksessaan saaneensa ajoneuvon käyttöönsä uutena vuonna 2022, ja että renkailla oli ajettu vahinkohetkellä alle 20 000 kilometriä. Vakuutuskirjan mukaan ajoneuvo oli otettu käyttöön vuonna 2019, ja C Oy:n lausunnon mukaan renkaiden paistoleimasta käy ilmi, että vahingoittunut kesärengas oli valmistettu viikolla 13 vuonna 2019.
Vahingoittuneen renkaan oli C Oy:n tutkimuksessa todettu kuluneen urasyvyyden osalta lievästi soikeaksi. Alin uloimmaisesta pääurasta mitattu urasyvyys oli 4,85 millimetriä ja ylin 5,15 millimetriä. C Oy on todennut lausunnossaan, että takarenkaiden ulko- ja sisäreunan kulumisen välillä olleesta erosta päätellen ajoneuvon pyöränkulmat ovat olleet sellaiset, että ne ovat kuluttaneet takarenkaita merkittävästi enemmän sisäreunoistaan. C Oy:n lausunnossa on todettu, etteivät tutkimushavainnot viittaa renkaan vaurioitumisen saaneen alkunsa ulkopuolisen esineen yli ajamisesta tai sellaiseen törmäämisestä, vaan rengasvaurion syy on se, että renkaalla ajamista on jatkettu, vaikka se on ollut sisäreunastaan loppuun kulunut ja vaihtokuntoinen.
Vakuutuslautakunta on katsonut ratkaisukäytännössään (esimerkiksi ratkaisusuosituksissa FINE-020376 ja FINE-63646-K6Y1X) olevan yleisesti tunnettua, että ajoneuvojen renkaita rikkoutuu käytössä myös ilman ulkoista syytä.
Vakuutuslautakunta toteaa, ettei renkaassa ollut jälkiä siitä, että jokin esine olisi leikannut rengasta ja aiheuttanut sen räjähtämisen. Tiessä ei myöskään ollut sellaisia vaurioita, jotka olisivat voineet rikkoa renkaan, eikä vahinkoilmoituksessa ollut mainittu, että renkaan puhkeamista olisi edeltänyt jonkin esineen yli ajaminen. Renkaassa oli asiassa esitettyjen valokuvien perusteella useita halkeamia ja teräslankoihin saakka yltäneitä kulumisjälkiä, jotka viittasivat teknisen selvityksen perusteella renkaan kulumiseen. Asiassa laaditun teknisen selvityksen perusteella ajoneuvon pyöränkulmien muoto on kuluttanut takarenkaita merkittävästi enemmän sisäreunoista, josta vahinko oli alkanut. Vakuutuslautakunta katsoo edellä mainituin perustein, ettei vahinko ollut aiheutunut vakuutusehtojen mukaisesti vakuutuksen kohdetta äkillisesti ja ulkoapäin vahingoittaneesta syystä, vaan renkaan vaurioituminen on aiheutunut kulumisesta. Näin ollen vakuutusyhtiöllä ei ole korvausvelvollisuutta renkaalle aiheutuneesta vahingosta.
Asiassa esitetyn selvityksen mukaan renkaan riekaleet olivat aiheuttaneet vahinkoa ajoneuvon muille osille. Vakuutuslautakunta toteaa, että näiden vahinkojen osalta kyseessä on ollut vakuutukseen sisältyvän rajoitusehdon mukainen ajoneuvon osasta ajoneuvolle itselleen aiheutunut vahinko, eikä vakuutusyhtiöllä ole myöskään tältä osin korvausvelvollisuutta. Asiakkaan vaatimien asianajokulujen osalta Vakuutuslautakunta toteaa, ettei kyse ole autovakuutusehtojen perusteella korvattavasta kuluerästä.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Koponen
Sihteeri Nikunlassi
Jäsenet
Koskinen
Pynnönen Andersson
Ståhlberg
Yrttiaho