Tapahtumatiedot

Asiakkaan (kuolinpesä) verkkopankkitunnukset olivat lukkiutuneet 22.9.2024. Kuolinpesän verkkopankkia käytti kuolinpesän edustaja A. Asian selvittämisen yhteydessä ilmeni, että kuolinpesän asiakastiedot eivät olleet ajan tasalla ja että asiakastiedot tuli päivittää, ennen kuin palvelujen käyttämistä voitaisiin jatkaa.

Pankin mukaan kuolinpesän tilejä ja varoja ei voinut enää käyttää kuolinpesän nimissä olevan verkkopankin kautta. Pankki lähetti kuolinpesälle selvityspyynnön. Selvityspyynnössä oli yksilöity pankin tarvitsemat lisätiedot ja asiakirjat. Siinä todettiin, että pankki tarvitsee erityisesti selvityksen kaikista kuolinpesän osakkaista ja että kaikilta tarvitaan valtuutus kuolinpesän tilin käyttöön ja käyttöoikeuden antamiseen yksittäiselle osakkaalle.

Kuolinpesän pankkiasiointi oli suljettuna pankin toimesta 22.9.2024 - 1.1.2025 välisenä aikana.

Asiakkaan valitus

Kuolinpesä vaatii pankkia korvaamaan vahingon, jonka suuruus on 20 080 euroa. Vuoden 2024 alv-kokonaisveromäärä oli hieman yli 25 000 euroa, joista pankin aiheuttaman häiriön vuoksi muodostuu suurin osa. Arvonlisävero erääntyi ja on maksettu 28.2.2025. Pankilta haettava vahinkokorvaus tältä osin on 20 000 euroa. Elossaolotodistusten (virkatodistusten) toimittaminen 80 euroa. Asianhoitamisen, erilaisten dokumenttien pyytämisen, ajankäytön, henkisen kärsimyksen ja iäkkään henkilön terveydentilan heikentymisen osalta summaa ei voi arvioida.

Kuolinpesän ja toimivan maatilan pankkiasiointi oli suljettuna pankin toimesta 22.9.2024 - 1.1.2025 aikana.

Kuolinpesän verkkopankkitunnukset olivat lukkiutuneet jostakin syystä 22.9.2024 kuolinpesän edustaja A:n yrittäessä tunnistautua tilitoimiston sähköiseen järjestelmään (pankkitiliä oli käytetty normaalisti 17.9.). Pankin sivujen mukaan käynnissä oli verkkopalvelun käyttökatko. Pankkitunnuksilla tunnistautuminen ei onnistunut myöskään 23.9. A lähti selvittämään asiaa pankista 24.9. ja asian piti korjaantua puhelinkeskustelun perusteella. 26.9. A yritti kirjautua verkkopankkiin ja tunnukset olivat edelleen lukittuna.

A oli yhteydessä pankkiin 30.9. Tuolloin pankkitoimihenkilö kertoi pankkitunnuksien olevan virheelliset, koska tunnukset oli luotu kuolinpesän vainajan henkilötunnukselle. Samalla toimihenkilö nosti esiin asiakkaan tuntemisen rahanpesulakiin viitaten. Hän ilmoitti, että tilinkäyttö on suljettu. Tämän jälkeen pankki toimitti kirjallisen selvityspyynnön A:lle 1.10. Pankki pyysi toimittamaan kuolinpesän perukirjan, koska aiemmin toimitettuja asiakirjoja ei ollut viety pankin sähköisiin järjestelmiin. Toimihenkilö kielsi jyrkästi tilin varojen käytön ja niiden nostamismahdollisuuden tilinkäyttöoikeuden omaavilta henkilöiltä vedoten epäselvyyksiin ja ettei pankin arkistosta ole löytynyt kuin kuolinpesää koskeva perukirja. Asiakirjat näyttävät olleen pankin arkistotiedostoissa kuitenkin.

Samalla pankkitoimihenkilö ilmoitti, että pankkitilillä olevat varat eivät ole kuolinpesän käytettävissä ennen perunkirjojen ja osakkaiden tutkimista. Maatila on liiketoimintaa harjoittava yksikkö, mitä ei pankissa noteerattu. Myöhemmin toinen pankkitoimihenkilö totesi puhelinkeskustelussa, että kuolinpesä voi toimittaa sähköisesti laskut pankille ja pankki maksaa tililtä ko. laskut.

Kuolinpesä on ollut ko. pankin asiakkaana vuodesta 2006 alkaen. Ainut muutos kuolinpesän osalta on tapahtunut vuonna 2006, jolloin kuolinpesän osakas B kuoli ja muut osakkaat lunastivat ProAgrian tila-arvioinnin mukaisesti lakitoimistojen avustuksella osakas B:n kuolinpesäosuuden sukutilan säilyttämiseksi yhtenäisenä.

Pyydetyt asiakirjat ja päivitetty valtakirja tilinkäyttöön liittyen toimitettiin pankkiin 7.10.2024. Osakas B:n kuolinpesäosuuden kauppakirja on julkisen notaarin vahvistama. Tämän jälkeen pankilta tuli toimeksiantopyyntö kuolinpesän ulkopuolisen henkilön perukirjan toimittamisesta sekä pyyntö toimittaa valtuutus ko. kuolinpesän edunsaajilta koskien asiakasta ja osakkaiden elossaolotodistukset, vaikka pankkiin on toimitettu 10/2024 allekirjoitettu valtakirja pankkiasioiden hoitamista varten. Uusi valtakirja oli laadittu pankin omalle valtakirjapohjalle ja täytti siten lain edellyttämät vaatimukset. Allekirjoittajina olivat elossa olevat kuolinpesän osakkaat.

Kuolinpesän omistusta ja hallintaoikeutta koskevat asiakirjat olivat lainvoimaisia ja yksiselitteisiä. Pankilla oli siten käytettävissä kaikki asiakkaan tunnistamiseen ja omistuksen toteamiseen vaaditut asiakirjat.

Vahingonteko ajoittuu aikavälille 7.10.2024 - 2.1.2025. Kuolinpesän näkemyksen mukaan pankki on aiheuttanut vastuuttomalla toiminnallaan kuolinpesän maatilatoiminnalle liiketaloudellisen vahingon sekä muita vakavia haittoja henkilöiden hyvinvointiin ja terveyteen. Pankki on vedonnut rahanpesulain perusteella asiakkaan tuntemiseen ja lähtenyt selvittämään asiakkaan tunnistamisen sijaan kuolinpesän omistusta hyläten asiasta esitetyt dokumentit.

Kiinteistön kauppakirjassa (kuolinpesän osakas B:n kuolinpesäosuuden kauppakirja) on selkeästi mainittu, että kauppasumman suorittamisen jälkeen omistus ja hallintaoikeus siirtyy ostajille eli nykyisille kuolinpesän omistajille. Pankki sivuutti täysin kyseisen kauppakirjan ehdon, vaikka asiasta keskusteltiin pankin edustajan kanssa puhelimitse 21.11.2024.

Pankki ei hyväksynyt edes 2.12.2024 toimitettua virallista lainhuutotodistusta kuolinpesän omistajista, eikä reagoinut puhelinpalveluun jätettyyn yhteydenottopyyntöön. Lainhuutotodistuksesta ilmenee selkeästi kuolinpesän omistajat. Pankki on 4.12.2024 toimittamallaan kirjallisella ilmoituksella todennut, että pankilla on oikeus vaatia kuolinpesältä ulkopuolisen henkilön asiakirjoja sekä pitää kuolinpesän osakkaiden omaisuuden ja tilinkäyttö suljettuna ulkopuolisten tahojen valtuutuksen puuttumisen vuoksi.

Pankki vetosi koko ajan rahanpesulakiin asiakkaan tunnistamisesta. Pankkitilin varojen käytön rajoittaminen esti maatilan normaalit investoinnit ja aiheutti liiketaloudellista vahinkoa. Pankkitili ja asiakkuus pankissa on lakkautettu 2.1.2025 alkaen toisen pankin toimittaman asiakkuudensiirtovaltakirjan mukaisesti.

16.10.2024 pankin vastineen perusteella pankki on tällöin lähtenyt soveltamaan perintölainsäädäntöä kuolinpesän omistajuuteen liittyen ja sivuuttanut täysin heille 8.10.2024 toimitetun virallisen ja kaupanvahvistajan vahvistaman kauppakirjan. Ko. kauppakirja on käynyt virallisena dokumenttina eri pankkitoimiin liittyen ja eri tahoille, jonne se on kuulunut esittää (myös viranomaisille asioiden hoitoon liittyen).

Pankki on sivuuttanut 22.2.2008 tehdyn kuolinpesäosuuden virallisen kauppakirjan sisällöllisesti vedoten perintölainsäädäntöön. Kauppakirjassa on selkeästi maininta, että kuolinpesän muille osakkaille siirtyy ostetun osuuden omistus- ja hallintaoikeus siinä vaiheessa, kun kauppahinta on suoritettu. Tämä on tuotu kahdessa eri puhelinkeskustelussa pankin toimihenkilöiden kanssa selkeästi esiin. Puhelimitse on keskusteltu myös, mitä tarkoittaa omistus- ja hallintaoikeus pankkitilin ja tilivarojen käyttöön liittyen ja miksi ne eivät riitä pankille. A ihmettelee, mikä on omistus- ja hallintaoikeuden osalta virallinen tulkinta tai juridinen merkitys kauppakirjoissa ja Suomen lainsäädännön perusteella ja miksi pankki voi yksipuolisesti tulkita sen mitättömäksi. Pankki katsoo, että kuolinpesän viralliset osakkaat ja omistajat eivät ole oikeuskelpoisia toimijoita pankkitilin käyttöön liittyen vedoten perintölainsäädäntöön.

Kuolinpesän näkemyksen mukaan pankki on myös tietoisesti sivuuttanut lesken oikeuden hallita kuolinpesän maatilan omaisuutta.

Lisäksi pankki sivuutti 2.12.2024 toimitetun selvennyslainhuutoa koskevan dokumentin, josta ilmenee kuolinpesän viralliset omistajat ja perusteli rahanpesulakiin viitaten vaatimusta toimittaa kuolinpesän täysin ulkopuolisen henkilön asiakirjoja, joihin ei kuolinpesän osakkailla ole mahdollisuutta antaa toimeksiantolupaa tai saada edes kyseisiä ulkopuolisen/vieraan henkilön asiakirjoja. Kyseiset pyydetyt asiakirjat eivät kuolinpesän näkemyksen mukaan liity tämän kuolinpesän omistukseen, eikä lainsäädännön perusteella kuolinpesällä ole oikeutta antaa toimeksiantoa tai edes saada ko. asiakirjoja vieraasta kuolinpesästä. Tämän kuolinpesän osakkaat eivät ole osallisia kuolleen kuolinpesän osakkaan B:n kuolleen lapsen kuolinpesään/perunkirjoitukseen liittyen. Valtakirjan pyytäminen vierailta henkilöiltä oman varallisuuden hallintaan on melko kyseenalainen vaatimus pankilta. Pankki katsoo kyseessä olleen kuolinpesäosuuden luovutus ja vaatii kuolinpesän ulkopuolisen henkilön perukirjaa ja valtakirjaa kuolleen henkilön perillisiltä toiseen kuolinpesään liittyen. Pankki sulki kuolinpesän osakkaiden mahdollisuuden käyttää omistamiaan pankkitilin varoja ja hallita kuolinpesän omistuksessa olevaa maatilaa.

Kuolinpesän näkemyksen mukaan asiassa on kyse asiakkaan tunnistamisesta, jossa pankki toimijana alkoi soveltaa perintölainsäädännön tulkintaa asiakkaan tunnistamisen/tuntemisen sijaan vedoten rahanpesulakiin. Mikäli lainsäädäntö on puutteellisesti laadittu ja sen perusteella laaditut ohjeistukset ovat tulkinnanvaraisia tai puutteellisia, niin siitä ei saa aiheutua tämänkaltaisia haittavaikutuksia asiakkaille. A pohtii, onko pankki toiminut lakien ja säädösten mukaisesti myös pidättäessään maatilan ja maatilan osakkaiden omaisuutta (rahavaroja) perusteetta.

Maatilan suunnittelemia ja tarkoituksenmukaisia koneiden hankintoja ei voitu toteuttaa, koska pankki piti maatilan investointirahavarat perusteetta takavarikoituna, tämä aiheutti mittavat veroseuraamukset. Maatilan kirjanpidossa jouduttiin tekemään merkittäviä alaskirjauksia ja jouduttiin maksamaan ylimääräistä arvonlisäveroa pankin estäessä maatilan ennakoivien investointien toteuttamisen tilin käytön sulkemisen vuoksi. Maatiloilla syksy ja vuodenvaihde ovat ajankohtia, joina investoidaan. Hankinnat vaativat oikeaa ajoitusta, koska esim. konehankinnat ovat suuruudeltaan useita kymmeniä tuhansia euroja ja soveltuvan koneen hankintaprosessissa tekemään nopeitakin ratkaisuja. Pankin toiminta aiheutti liiketoiminnallisesti kuin myös muita merkittäviä haittoja normaalin maatilan elämään. Maatilan tilinpäätöksen yhteydessä tilitoimiston kanssa jouduttiin nopeasti reagoimaan mm. lisäverojen suorittamiseen arvonlisäverojen suuren määrän lisäksi (korotukset ja korot). Arvonlisäverot vaihtelevat vuosittain myynnin ja ostojen suhteessa, tavoite on, että alv-tili on tasapainossa. Vuoden 2024 osalta alv-kokonaisveromäärä oli hieman yli 25 000 euroa, joista pankin aiheuttaman häiriön vuoksi muodostui suurin osa eli pankilta haettava korvaus on 20 000 euroa.

Asiakas haluaa tuoda erityisen vakavasti arvioitavaksi pankin menettelytavan, jonka seuraukset ovat olleet sekä juridisesti, että inhimillisesti merkittäviä. Pankki on pyrkinyt siirtämään vastuun täysin asiakkaalle jälkikäteisesti, luomaan vaikutuksen väärinkäytöksistä, joita ei ole tapahtunut. Erityisesti leimaamaan haavoittuvassa asemassa olleen 90-vuotiaan eläkkeellä olleen maatilan emännän epäilyn alaiseksi, kuten myös muut kuolinpesän osakkaat. Tämä on toteutettu tilanteessa, jossa kaikki ko. ajankohdan asiakirjat olivat lainvoimaisia. Pankin toiminta aiheutti vakavia henkisiä ja taloudellisia seurauksia, joista vain tietyt ovat juridisesti ja taloudellisen menetysten lukuina arvioitavia. Liiketoiminnan häiriöt, jotka aiheutuvat pankkitilin pitämisestä suljettuna, vaikuttavat oleellisesti kokonaisuuteen, mm. veroseuraamuksiin. Vuoden 2025 maatilan normaalin tilikauden toiminnan jälkeen arvonlisäveron ylimääräinen maksusumma on ainoastaan 2 925 euroa ja tilan toiminnan tulos oli positiivinen.

Kuolinpesä on toimittanut Pankkilautakunnalle kattavan selvityksen asian käsittelyn eri vaiheista pankin kanssa.

Kuolinpesän selvitys kuolinpesän osakkaan B kuolinpesäosuuden myynnistä:

Kauppakirja sisältää kuolinpesäosuuden ostamisen

Vaikka puhutaan "maatilan osuudesta", jakamattoman kuolinpesän tapauksessa myydään tarkkaan ottaen myyjän osuus koko jakamattomaan kuolinpesään, jonka varallisuuteen maatila kuuluu. Ostaja astuu myyjän tilalle kuolinpesän osakkaaksi.

Omistus ja osakkuus

Kun myyjä on luovuttanut oman osuutensa kuolinpesään, hän ei enää ole kyseisen kuolinpesän osakas. Hän on luopunut oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan pesässä.

Ostajasta tulee uusi kuolinpesän osakas myyjän tilalle. Hänellä on nyt samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muillakin kuolinpesän osakkailla, kunnes pesä on selvitetty ja jaettu.

Käytännön järjestelyt

Omistus- ja hallintaoikeuden siirtyminen käytännössä vaatii kiinteistökaupan kirjallisen sopimuksen ja lainhuudon hakemisen. Yhteenvetona, kun jakamattoman kuolinpesän osuus myydään kiinteistökaupalla, myyjä luopuu kokonaan oikeudestaan perintöön kyseisen osuuden osalta. Hän menettää asemansa kuolinpesän osakkaana ja luovuttaa oikeudet ja velvollisuudet ostajalle.

Pankin vastine

Kuolinpesän nimissä on pankissa ollut käyttötili. Kuolinpesän tiliin on ollut liitettynä kuolinpesän nimissä ollut verkkopankki, jonka kautta kuolinpesän tiliä oli käytetty.

Kuolinpesän tiliä oli yritetty käyttää verkkopankin välityksellä 22.9.2024. Lokitietojen mukaan verkkopankkiin oli syötetty useita kertoja virheellinen salasana. Tämän vuoksi järjestelmä oli lukinnut verkkopankin ja estänyt sen käytön. Kyseessä oli automaattinen, turvallisuusohjeiden mukainen toimenpide, jonka peruste on asiakastietojen ja -varojen turvallisuuden varmistaminen.

Pankin tiedostoihin kuolinpesän verkkopankin käyttäjäksi oli merkitty kuolinpesän edustaja A ja kuolinpesän yhteystiedoiksi hänen yhteystietonsa. A oli 30.9.2024 jättänyt pankille soittopyynnön. Kun pankin edustaja otti puhelimitse yhteyttä A:han, selvisi, että kuolinpesän tiliin liitetty verkkopalvelu oli lukkiutunut. Lisäksi pankin edustajalle ilmeni, että kuolinpesän asiakastiedot eivät olleet pankin voimassa olevan, asianmukaisen ohjeistuksen edellyttämin tavoin ajan tasalla ja että asiakastiedot tuli päivittää, ennen kuin palvelujen käyttämistä voitaisiin jatkaa.

Kuolinpesän tilin avaamisen (vuonna 2004) sekä verkkopalvelusopimuksen tekemisen (vuonna 2006) jälkeen käyttöoikeuksissa ei ollut tapahtunut muutoksia.

Kuolinpesän tiliin liitetyt verkkopalvelutunnukset on luovutettu 15.2.2006 C:lle, joka on kuitannut tunnukset vastaanotetuiksi. C:llä on ollut muiden kuolinpesän osakkaiden antaman valtakirjan perusteella yksin oikeus käyttää kuolinpesän tiliä. Verkkopalvelutunnukset ovat aina olleet henkilökohtaisia ja ne on aina luovutettu yksittäiselle, nimetylle henkilölle; näin ollen verkkopalvelun kautta kuolinpesän tiliä on ollut oikeutettu käyttämään ainoastaan C. Muut kuolinpesän osakkaiden valtuuttamat henkilöt ovat voineet käyttää tiliä asioimalla pankissa.

Verkkopalvelusopimuksen lukkiutumisen jälkeen syyskuussa 2024 oikeus käyttää tiliä on ollut edelleen vuoden 2004 valtakirjan mukaan nimetyillä henkilöillä; C, D ja E, kukin yksin. Huomiona kuitenkin, että edellä mainitun lukkiutumisen jälkeen kuolinpesän tiliin liitettyä verkkopalvelusopimusta ei ole voinut käyttää edellä mainitut henkilöt tai muut kuolinpesän osakkaat perustuen pankille tilanteessa ilmenneisiin puutteisiin asiakkaan tuntemisessa ja tunnistamisessa, joista pankki pyysi asiakkaalta lisäselvityksiä.

Pankin ja pankkiryhmän voimassa olevan ohjeistuksen mukaan kuolinpesän tilejä ja varoja ei voi enää käyttää kuolinpesän nimissä olevan verkkopankin kautta. Tiliin liitetyn verkkopankin haltijan tulee asiakkaiden tuntemista koskevan, pankkia velvoittavan ohjeistuksen mukaan olla yksilöitävissä ja tunnistettavissa oleva henkilö. Kuolinpesää edustaneen A:n kanssa neuvotellut pankin edustaja selvitti kuolinpesän tilin käyttöä ja tarvittavia lisäselvityksiä myös pankin juristin kanssa.

Pankin edustaja ilmoitti 30.9.2024 puhelimitse A:lle, että pankilla ei ole kuolinpesän osalta kaikkia voimassa olevan ohjeistuksen edellyttämiä, asiakkaan tuntemiseen liittyviä asiakirjoja. Hän ilmoitti A:lle lisäksi, että kuolinpesän tiliä ei voi enää käyttää kuolinpesän nimissä olevan verkkopankin kautta. Tiliä voisi käyttää kaikkien kuolinpesän osakkaiden valtuuttamana esim. A:n tai muun, kaikkien kuolinpesän osakkaiden valtuuttaman henkilön nimiin avattavan henkilökohtaisen verkkopankin kautta.

Pankin edustaja kävi läpi 1.10.2024 pankin käytössä olevat ja pankille toimitetut kuolinpesän asiakirjat. Hän totesi pankin käytössä olevissa ja pankille toimitetuissa asiakirjoissa ja tilinkäyttövaltuuksissa olevan sellaisia puutteita, ettei niiden perusteella voitu antaa kenellekään oikeutta yksin käyttää kuolinpesän nimissä olevaa tiliä, ottaen huomioon tilillä olevat, huomattavat rahavarat, ennen kuin pankille toimitetaan asianmukaisia lisäselvityksiä.

Pankin toimihenkilö oli 1.10.2024 puhelimitse yhteydessä A:han ja totesi, että hän ei voi yksin käyttää kuolinpesän tiliä eikä A:n nimiin mahdollisesti avattavaan verkkopankkiin voida liittää kuolinpesän tiliä, ennen kuin pankille toimitetaan pankin pyytämät tarvittavat, voimassa olevan ohjeistuksen mukaiset lisäselvitykset. A:lle toimitettiin sähköisen tunnistus- ja allekirjoitusjärjestelmän kautta selvityspyyntö. Selvityspyynnössä oli yksilöity pankin tarvitsemat lisätiedot ja asiakirjat. Siinä todettiin, että pankki tarvitsee erityisesti selvityksen kaikista kuolinpesän osakkaista ja että kaikilta tarvitaan valtuutus kuolinpesän tilin käyttöön ja käyttöoikeuden antamiseen esimerkiksi A:lle. Kuolinpesässä, jossa on useampia kuin yksi osakas, kuolinpesän varojen hallinta ja käyttäminen edellyttää kaikkien kuolinpesän osakkaiden, edunsaajien suostumusta. Kaikilta kuolinpesän osakkailta tulee saada kirjallinen suostumus tai valtuutus esim. kuolinpesän tilillä olevien varojen käyttöön.

A toimitti 8.10.2024 pankille kuolinpesään liittyviä asiakirjoja. Kuolinpesien asiakirjoja ja selvityksiä käsitellään pankissa paljon ja niiden läpikäynti sekä tarkistaminen vaatii perehtymistä ja osaamista. Sen vuoksi kuolinpesien asiakirjatarkistus on pankissa keskitetty ja kyseiset asiakirjat tarkistetaan saapumisjärjestyksessä. Asiakirjojen käsittely ja tarkistus voidaan yleensä tehdä 1–2 viikon kuluessa. Tällaisen aikataulun pankin edustaja ilmoitti A:lle 10.10.2024 hänen tiedustellessaan tarkistuksen etenemistä.

16.10.2024 pankille toimitetut asiakirjat oli tarkistettu ja niissä havaittiin olevan edelleen olennaisia puutteita. Asiakirjoista puuttui selvitys yhden vainajan kuoleman jälkeen menehtyneen kuolinpesän osakkaan kuolinpesän osakkaista, jotka siis olivat nyt kyseessä olevan kuolinpesän osakkaita. Kyseiset henkilöt eivät olleet antaneet valtuutuksia kuolinpesän tilin käyttöön. A:lle lähetettiin pyyntö toimittaa puuttuvat selvitykset heti, kun puutteet oli pankin asiakirjatarkastuksessa havaittu.

20.10.2024 A ilmoitti pankille vastauksena, että kyseinen, sittemmin kuollut henkilö oli eläessään myynyt osuutensa kuolinpesässä muille kuolinpesän osakkaille. A ilmoitti toimittaneensa pankille asiakirjan, josta kuolinpesän osuuden myynti ilmeni. A ilmoitti pankille lisäksi, ettei hänellä tai muilla kuolinpesän osakkailla ole mitään tietoja kyseisen henkilön kuolinpesän osakkaista ja ettei pankin pyytämiä lisätietoja ja selvityksiä toimiteta eikä voida toimittaa.

Pankin edustajat, mukaan lukien pankin juristit kävivät asiaa läpi A:n vastauksen jälkeen. Selvitysten perusteella voimassa olevan lainsäädännön, oikeuskäytännön ja oikeuskirjallisuuden mukaan kuolinpesän osuuden myynti ei poista myyjältä kuolinpesän osakkaan oikeuksia. Kun myös luovutuksensaajat (ostajat) ovat myös kuolinpesän osakkaita, ei luovutus aiheuta kuolinpesässä muita muutoksia kuin osuuden siirtymisen. Pesäosuutensa myynyt osakas voi halutessaan valtuuttaa ostajan tai jonkun henkilön edustamaan itseään kuolinpesän omaisuuden hallinnassa ja esimerkiksi perinnönjaossa. Tällaista valtuutusta sekä selvitystä, että kaikki, joilta valtuutus tarvittiin, olivat sellaisen antaneet, pankki oli A:lta kuolinpesän edustajana pyytänyt, mutta selvityksiä ei ollut pankille toimitettu.

Pankin eri edustajat ovat tämän jälkeen useita kertoja ilmoittaneet A:lle, että pankki tarvitsee A:lle ilmoitetut, yksilöidyt lisäselvitykset, ennen kuin kuolinpesän pankissa olevaa tiliä voidaan käyttää ja ennen kuin tili voidaan liittää esimerkiksi A:n tai jonkun muun henkilökohtaiseen verkkopalveluun. Yhteydenottoihin sekä vaatimuksiin kuolinpesän tilin sekä palvelujen avaamisesta on pankin selvitysten ja käytössä olevien tietojen mukaan vastattu kohtuullisessa ajassa. Pankin edustajien vastaukset ovat olleet lyhyitä ja niissä on viitattu pankin aiemmin pyytämiin lisäselvityksiin silloin, kun pankille ei ole esitetty mitään uusia selvityksiä tai asiakirjoja.

Pankin edustajina ovat toimineet ja A:n kanssa ovat neuvotelleet pankin palveluksessa olevien toimihenkilöiden lisäksi pankkiryhmän palveluksessa olevat toimihenkilöt. He ovat asiaa käsitellessään ja kuolinpesän edustajan, A:n kanssa neuvotellessaan toimineet pankin toimeksiannosta ja he edustavat pankkia. Heitä koskee täysin samanlainen salassapitovelvollisuus ja toisaalta oikeus asiakastietojen käyttöön työtehtävien edellyttämässä laajuudessa kuin pankin toimihenkilöitäkin. Pankkiryhmän toimihenkilöt noudattavat täysin samaa ohjeistusta ja samoja toimintaperiaatteita kuin pankin palveluksessa olevat toimihenkilöt.

21.11.2024 pankin edustaja neuvotteli A:n kanssa puhelimitse. Puhelinkeskustelussa käytiin läpi pankin kanta, että pankille toimitetuissa asiakirjoissa on edelleen olennaisia puutteita. Pankin edustaja totesi A:lle, että asiakirjoista puuttui edelleen selvitys yhden vainajan kuoleman jälkeen menehtyneen kuolinpesän osakkaan kuolinpesän osakkaista, eivätkä kyseisen kuolinpesän osakkaat ole antaneet valtuutuksia kuolinpesän tilin käyttöön. A:lle ilmoitettiin keskustelussa, että pankin kanta ei ole muuttunut: kuolinpesän pankissa olevaa tiliä ei voi käyttää eikä kuolinpesän tiliä voida liittää kenenkään verkkopankkiin ennen kuin pankin pyytämät, riittävät ja asianmukaiset lisäselvitykset on pankille toimitettu.

Puhelinkeskustelussa A ilmoitti, että kuolinpesällä on ollut tili myös toiseen pankkiryhmään kuuluvassa pankissa. A:n kertoman mukaan toisessa pankissa olevaa kuolinpesän tiliä oli käytetty ja voitu käyttää ilman riidan osapuolena olevan pankin pyytämiä lisäselvityksiä. Puhelinkeskustelussa 21.11.2024 sovittiin seuraavaa: Mikäli toisesta pankista tulee pankkiin selkeä, yksilöity tilinsiirtovaltakirja, joka sisältää pyynnön kuolinpesän pankissa olevan tilin lopettamisesta ja varojen siirtämisestä toisessa pankissa olevalle kuolinpesän nimissä olevalle tilille, pankki hyväksyy kyseisen pyynnön. Tällöin vastuu kuolinpesän tilin ja varojen käytöstä ja esim. tilinkäyttöoikeuksien selvittämisestä on vastaanottavalla pankilla. Neuvottelussa pankin edustaja totesi, ettei voi ottaa kantaa toiseen pankkiryhmään kuuluvan pankin ohjeistuksiin eikä toisen pankin edellyttämiin selvityksiin ja asiakirjoihin.

Pankille on toimitettu kuolinpesän tiliä koskeva tilinsiirtovaltakirja toisesta pankista 13.12.2024. Valtakirjan mukaan valtakirjassa mainitut toimenpiteet tuli toteuttaa 1.1.2025. Kuolinpesän pankissa oleva tili on lopetettu valtakirjan perusteella vuoden 2025 ensimmäisenä pankkipäivänä, 2.1.2025 ja tilillä olleet varat on siirretty valtakirjassa ilmoitetulle kuolinpesän tilille toisessa pankissa.

A oli yhteydessä pankkiin 21.11.2024 jälkeen, ennen em. tilinsiirtovaltakirjan toimittamista ja varojen siirtoa toiseen pankkiin. A oli edelleen pyytänyt oikeutta käyttää kuolinpesän pankissa olevaa tiliä. Uusiin yhteydenottoihin ja A:n esittämiin vaatimuksiin on pankin selvitysten ja käytössä olevien tietojen mukaan vastattu kohtuullisessa ajassa. Pankin edustajien vastaukset ovat edelleen olleet lyhyitä ja niissä on viitattu pankin aiemmin pyytämiin lisäselvityksiin, koska pankille ei ole esitetty mitään uusia selvityksiä tai asiakirjoja.

Pankki on vastauksissaan kuolinpesän edustajalle, A:lle selvittänyt, miksi ja millä perusteilla pankki on pyytänyt tietoja kuolinpesältä. Pankin pyytämät tiedot liittyivät kuolinpesän, sen osakkaiden sekä edustajien tuntemiseen ja tunnistamiseen eli asiakkaan tuntemiseen ja tunnistamiseen. Pankki toteaa, että pyydetyt asiakkaan tuntemiseen ja tunnistamiseen liittyneet tiedot, mukaan lukien kuolinpesän osakkaiden selvittäminen sekä asianmukaiset valtuutukset kaikilta osakkailta, ovat olleet tavanomaisia ja pyynnöt ovat perustuneet voimassa olevaan lainsäädäntöön ja voimassa oleviin pankkia velvoittaviin pankin ja pankkiryhmän sekä pankkeja valvovan viranomaisen, Finanssivalvonnan ohjeistuksiin. Voimassa olevan ohjeistuksen mukaan pankin on pyydettävä ja saatava vastaavat tiedot kaikilta asiakkailtaan, esim. kuolinpesiltä ja tuntemistietoja on säännöllisesti ylläpidettävä ja päivitettävä asiakassuhteen aikana. Pankin on tunnettava ja tunnistettava asiakkaansa ja kaikki asiakkaan edunsaajat, tässä tapauksessa kuolinpesän osakkaat.

Pankki toteaa, että kuolinpesän vaatima 80 euron kulu on pankin käytettävissä olevien tietojen mukaan aiheutunut tavanomaisesta kuolinpesän osakkaiden virkatodistusten hankkimisesta. Kyseiset selvitykset kuolinpesä on voimassa olevien ohjeiden mukaan velvollinen kustannuksellaan hankkimaan ja esittämään sekä pankille että muille tahoille osana tuntemistietojensa selvittämistä. Tällaisten tavanomaisten asiakirjojen ja selvitysten hankkiminen on kuolinpesän vastuulla, eikä pankilla ole velvollisuutta korvata selvityksen hankkimisesta aiheutuvia kustannuksia.

Pankki toteaa, että kuolinpesän vaatimukset maksetun arvonlisäveron korvaamisesta kuolinpesälle ovat pankin käytössä olevien tietojen mukaan perusteettomia. Kyseinen arvonlisävero liittyy ilmeisesti kuolinpesän vuonna 2024 tekemiin puukauppoihin ja/tai puukaupoista vuoden 2024 aikana saatuihin ennakoihin ja/tai puunmyyntituloihin. Pankin käytössä olevien, kuolinpesän antamien tietojen mukaan maksettavan arvonlisäveron määrä on ilmeisesti ollut oikea ja kuolinpesä on ollut velvollinen maksamaan kyseisen arvonlisäveron vuodelta 2024 viimeistään eräpäivänä, 28.2.2025.

Pankin käytettävissä olevien, kuolinpesän antamien tietojen mukaan arvonlisävero on maksettu ja kuolinpesä on pystynyt sen maksamaan hallinnassaan ja käytettävissään olleilla varoilla eräpäivänä, 28.2.2025. Kun vero on maksettu eräpäivänä, kuolinpesälle ei ole aiheutunut ylimääräisiä seuraamuksia eikä maksuja, esimerkiksi veronkorotuksia tai viivästyskorkoja. Kuolinpesälle ei pankin käytössä olevien tietojen mukaan ole aiheutunut mitään taloudellista vahinkoa.

Kuolinpesän vahingonkorvausvaatimuksessa viitataan ilman mitään tosiasiallisia perusteita ja asianmukaisia selvityksiä " kuolinpesän maatilatoiminnan liiketaloudelliseen vahinkoon" ja väitetään, että kuolinpesälle olisi aiheutunut vahinkoa verolainsäädännön mukaisen, määrältään oikeansuuruisen arvonlisäveron maksusta. Kuolinpesän aiemmin pankille esittämässä korvausvaatimuksessa viitattiin "tilan toiminnan ennakoivien hankintojen estämiseen". Mikäli maininnalla viitataan esimerkiksi kalusto- ja muihin hankintoihin, joihin sisältyvän arvonlisäveron kuolinpesä voisi vähentää metsätalouteen kuuluvana kokonaan tai osittain, tästä ei pankin käytössä olevien tietojen ja käsityksen mukaan ole aiheutunut kuolinpesälle mitään taloudellista vahinkoa. Mikäli kyseisiä kalusto- tai muita hankintoja tehdään myöhemmin, esim. vuoden 2025 aikana, ja edellyttäen, että hankinnat liittyvät kuolinpesän harjoittamaan metsätalouteen, kuolinpesällä on oikeus vähentää vastaava arvonlisävero hankinnan toteutusvuonna. Kuolinpesä voi siis vähentää arvonlisäveron kyseiseltä vuodelta maksettavasta arvonlisäverosta tai mikäli vähennettävä arvonlisävero on suurempi, kuolinpesä saa pyynnöstä maksetun arvonlisäveron palautuksena.

Kuolinpesän edustajan pankille antamien tietojen mukaan kuolinpesällä on ollut vuonna 2024 tili myös toiseen pankkiryhmään kuuluvassa pankissa. Kuolinpesän vahingonkorvausvaatimuksesta ei millään tavoin ilmene, millaisia varoja kuolinpesällä on ollut toisessa pankissa ja miltä osin kuolinpesän kustannuksia on maksettu tai olisi voitu maksaa toisessa pankissa olevilla varoilla.

Pankille ei ole toimitettu mitään selvityksiä eikä asiakirjoja, joista ilmenisi, että kuolinpesälle olisi aiheutunut tai voinut aiheutua pankin toiminnasta ja perustelluista, asianmukaisista selvityspyynnöistä mitään tosiasiallista, lopullista taloudellista vahinkoa. Kuolinpesä ei ole esittänyt mitään yksilöityjä selvityksiä väittämiensä vahinkojen määrästä eikä perusteista. Pankki kiistää kuolinpesän korvausvaatimukset edellä mainituilla perusteilla kaikilta osin.

Selvitykset

Valitusta koskevan osapuolten kirjelmöinnin lisäksi lautakunnalle on toimitettu seuraavat asiakirjat:
- Kuolinpesän osakas B:n kuolinpesäosuuden kauppakirja 02/2008
- Selvennyslainhuutotodistus maatilasta 28.11.2024
- Kuolinpesän tilisopimus ja ehdot
- Kuolinpesän maksupalvelusopimus ja ehdot vuodelta 2004
- Kuolinpesän verkkopalvelusopimus ja ehdot vuodelta 2006
- Kuolinpesän perukirja, virkatodistus ja valtakirja 10.2.2024
- Kuolinpesän verkkopankkitunnusten lukkiutumisen aikaan (22.9.2024) voimassa olleet käyttötilin yleiset ehdot
- Kuolinpesän verkkopankkitunnusten lukkiutumisen aikaan (22.9.2024) voimassa olleet henkilöasiakkaan pankkitunnuksilla käytettävien palveluiden yleiset ehdot

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Pankkilautakunnan on ratkaistava, onko pankin toiminta asiakkaan tuntemisen velvollisuuksiensa täyttämiseksi aiheuttanut asiakkaalle vahingon, jonka pankki olisi velvollinen korvaamaan.

Sovellettavat lainkohdat ja sopimusehdot

Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetun lain (444/2017) 3 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan

Jos ilmoitusvelvollinen ei pysty toteuttamaan asiakkaan tuntemiseksi tässä luvussa säädettyjä toimia, ilmoitusvelvollinen ei saa perustaa asiakassuhdetta, suorittaa liiketointa tai ylläpitää liikesuhdetta.

Maksupalvelulain (290/2010) 69 §:n mukaan

Palveluntarjoaja on velvollinen korvaamaan vahingon, joka sen tämän lain tai sopimuksen vastaisesta menettelystä on aiheutunut maksupalvelun käyttäjälle.

Maksupalvelun käyttäjälle aiheutuneen välillisen vahingon palveluntarjoaja on kuitenkin velvollinen korvaamaan vain, jos vahinko johtuu huolimattomuudesta palveluntarjoajan puolella.

Välillisenä vahinkona pidetään:

1) tulon menetystä, joka maksupalvelun käyttäjälle aiheutuu palveluntarjoajan virheellisen menettelyn tai siitä johtuvien toimenpiteiden vuoksi;
2) vahinkoa, joka johtuu muuhun sopimukseen perustuvasta velvoitteesta; ja
3) muuta samankaltaista, vaikeasti ennakoitavaa vahinkoa.

Asian arviointi

Pankkilautakunta katsoo, että tapaukseen soveltuu vastuuperusteena maksupalvelulain 69 §, koska asiakas ei ole kertomansa mukaan pystynyt toteuttamaan haluamiaan maksupalvelulain mukaisia maksutoimeksiantoja pankkitililtään pankin rajoitettua tilin käyttöä.

Pankkilautakunta toteaa, että maksupalvelulain mukainen vahingonkorvausvastuu edellyttää palveluntarjoajan maksupalvelulain tai sopimuksen vastaista menettelyä ja asiakkaalle aiheutunutta todellista vahinkoa. Välillisen vahingon korvausvastuu edellyttää lisäksi huolimattomuutta palveluntarjoajan menettelyssä.

Tässä tapauksessa asiakas on vaatinut pankkia korvaamaan maksettavakseen tulleista ylimääräisistä arvonlisäveroista aiheutuneen 20 000 euron suuruisen vahingon ja kuolinpesän virkatodistusten toimittamisesta aiheutuneen 80 euron suuruisen vahingon.

Pankkilautakunta katsoo, että asiakkaan vaatima ylimääräisistä arvonlisäveroista aiheutunut vahinko on maksupalvelulain 69 §:n 3 momentin 3 kohdan mukainen vaikeasti ennakoitava vahinko ja siten luonteeltaan välillinen vahinko. Virkatodistusten toimittaminen pankille osana kuolinpesän pankkiasiointia ja kuolinpesän osakkaiden selvittämistä on normaaliin kuolinpesän pankkiasiointiin kuuluva toimenpide ja asiakirjojen hankkiminen on kuolinpesän vastuulla.

Maksupalvelulain 69 §:n 2 momentin mukaisesti pankki on velvollinen korvaamaan asiakkaalle aiheutuneen välillisen vahingon vain, jos vahinko johtuu huolimattomuudesta pankin puolella. Pankkilautakunta katsoo, että pankin asiassa toimittaman selvityksen perusteella pankki on pyrkinyt selvittämään kuolinpesän osakkaat toteuttaakseen asiakkaan tuntemisen velvoitteet havaittuaan pankin tiedossa olleissa kuolinpesän tiedoissa puutteita. Pankin toimet ovat perustuneet lakiin ja pankin sisäisiin ohjeisiin.

Pankkilautakunnan näkemyksen mukaan kuolinpesän pankkitunnusten lukkiutumisesta tapauksessa aiheutunut haitta olisi ollut vältettävissä, jos pankki olisi lukkiutumisen jälkeen ohjeistanut kuolinpesää sen mukaisesti, että kuolinpesän tiliä olisi voitu käyttää tuolloin voimassa olleiden käyttöoikeuksien mukaisesti (avaamalla käyttöoikeutetun nimiin uudet pankkitunnukset).

Pankkilautakunta katsoo kuitenkin, että pankin ryhtyessä toimenpiteisiin pankkia velvoittavien säännösten noudattamiseksi, ei pankin voida katsoa toimineen asiassa huolimattomasti. Koska asiaan soveltuva vastuuperuste ei täyty, asiassa ei ole tarpeen arvioida muita vahingonkorvausvastuuseen vaikuttavia seikkoja.

Lopputulos

Edellä esitettyyn viitaten Pankkilautakunta ei suosita asiassa hyvitystä.

Pankkilautakunta oli yksimielinen.

PANKKILAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Sillanpää
Sihteeri Pöntinen

Jäsenet:
Atrila
Piilo
Punakivi
Tervonen