Tapahtumatiedot

Asiakkaan 5.3.2024 puhelimitse tekemän vahinkoilmoituksen mukaan hän oli havainnut vapaa-ajan asuntonsa olevan viileä rakennukseen sisälle mentäessä. Tutkiessaan asiaa asiakas oli todennut, että mökin ilmavesilämpöpumppu ei toiminut.

A Oy teki kohteessa vahinkokartoituksen 6.3.2024. Kartoituksen yhteydessä todettiin lattialämmitysputken vuotaneen makuuhuoneessa, mut­ta vuodon syy ei ollut varmistettavissa ilman vuotokohdan betonilaatan avaamista. Rakenteiden avaamisen jälkeen 20.3.2024 tehdyssä lisäkartoituksessa lattialämmitysputkesta löydettiin noin 1,5 senttimetrin pituinen halkeama, joka oli pullistunut ulospäin jäätymisen vuoksi. Kartoitusraportissa todettiin vuotoveden suurimmaksi osaksi valuneen styrox-eristeeseen ja sieltä maaperään. Vahingon korjaustöiden yhteydessä huhtikuussa 2024 todettiin lisäksi useampi lattialämmitysputken vuoto.

Vakuutusyhtiön 21.3.2024 tekemän korvauspäätöksen mukaan rakennukselle aiheutunut vahinko korvataan vakuutuksesta, mutta putken korjauskuluja ei, koska jäätymisen aiheuttamat rikkoutumisvahingot on vakuutusehdoissa rajattu korvauspiirin ulkopuolelle. Koneellisen kuivauksen aiheuttamasta sähkönkulutuksesta yhtiö totesi maksavansa korvauksena 0,13 euroa/kWh, ja tältä osin päätöksessä pyydettiin asiakasta toimittamaan urakoitsijan tai kuivausliikkeen laatima selvitys kuivauksen aiheuttamasta sähkönkulutusmäärästä.

Lisäksi korvauspäätöksessä todettiin, että rakennukselle aiheutuneesta vuotovahingosta tehtiin 20 prosentin suojeluohjevähennys, koska rakennuksessa ei ollut riittävää lämmitystä jäätymisen estämiseksi. Vakuutusyhtiö on myöhemmin todennut jäätymisen syyn jääneen epäselväksi ja korvannut asiakkaalle aiemmin tehdyn suojeluohjevähennyksen osuuden viivästyskorkoineen.

A Oy teki toisen lisäkartoituksen 20.3.2025. Tästä lisäkartoituksesta kartoitusraporttiin kirjatun mukaan vuodonhakuja ja betonilattian piikkausta löydetyistä vuotokohdista oli tehty 21.11.2024, 28.11.2024 ja 2.12.2024 ja putket oli korjattu 19.3.2025. Aiemman havainnon mukaisesti veden arvioitiin valuneen suurimmaksi osaksi maaperään. Rakenteiden todettiin kuivuneen, eikä kuivaukselle ollut kartoitushetken tietojen perusteella tarvetta. Raportissa todettiin kohteessa olleen käytössä kolme öljytäyttöistä 700 kW:n lämpöpatteria aikavälillä 21.11.2024–2.5.2025. Pattereiden tuottama teho tuolta ajalta oli laskennallisesti yhteensä 8 215,2 kWh, joka raportissa mainittiin väliaikaista lämmitystä koskevana sähkönkulutusarviona.

Asiakas haki korvausta rakenteen kuivauksesta aiheutuneesta sähkönkulutuksesta. Vakuutusyhtiö totesi korvauspäätöksessään 22.5.2025, että kohteeseen oli asennettu ylimääräiset öljypatterit rakennuksen lämmitystä varten uusien jäätymisvahinkojen estämiseksi, mutta rakennuksen ylläpitolämmitys ei kuulu vakuutuksen korvauspiiriin.

Asiakkaan vaatimukset

Asiakas vaatii vakuutusyhtiötä korvaamaan ylimääräisestä sähkönkulutuksesta yhteensä 1 067,98 euroa. Asiakas vetoaa A Oy:n kartoitusraporttiin, jonka mukaan yksi suositeltavista toimenpiteistä on rakenteiden koneellinen kuivaus. Lisäksi A Oy on ilmoittanut sähkönkulutusarvion vakuutusyhtiölle. Korvauspäätöksessä 21.3.2024 on todettu, että vuotovahinko korvataan A Oy:n raportin mukaisessa laajuudessa ja kuivauksesta aiheutuneesta sähkönkulutuksesta maksetaan asiakkaalle korvauksena 0,13 euroa/kWh. A Oy on korjaustöiden yhteydessä siirtänyt irtaimiston pois, suojannut rakennuksen, purkanut lattiapinnoitteet ja asentanut väliaikaisen lämmityksen/kuivauksen, minkä jälkeen vuotovahingot on jätetty kuivumaan. Lämmitys/kuivaus on ollut päällä 21.11.2024–2.5.2025. A Oy on todennut rakenteiden kuivuneen 20.3.2025, mutta raportti tuolloin tehdystä lisäkartoituksesta on tehty valmiiksi vasta 2.5.2025. Asiakas toteaa, ettei hänellä ole ollut velvollisuutta tai oikeutta poistaa kuivattimia käytöstä, ennen kuin hän on saanut tiedon kuivaustarpeen päättymisestä.

Asiakas katsoo, että lämmittimet ovat olleet tarpeellisia ja välttämättömiä vuotovahinkojen asianmukaisen kuivumisen kannalta. Kyse ei ole asiakasta hyödyttävästä käyttö-, mukavuus- tai ylläpitolämmityksestä, koska koko sen ajanjakson ajan, kuin lämmittimet ovat olleet rakennuksessa, kyse on ollut keskeneräisestä vahinko- ja korjauskohteesta, jossa on ollut käynnissä A Oy:n ohjeistamat ja hyväksymät korjaustoimenpiteet.

Lisäkirjelmissään asiakas toteaa, ettei kukaan ole ilmoittanut hänelle, että kyse olisi muusta kuin siitä, että A Oy vahingon kuivausta hoitavana ja valvovana tahona hoitaa toimenpiteillään ja asentamillaan laitteilla korvattavaksi todettua vuotovahingon kuivatusta. Asiakas katsoo perusteettomaksi, että korvausta arvioitaessa ylimääräisestä sähkönkulutuksesta vähennettäisiin osa sillä perusteella, että laitteet samalla ovat tuottaneet lämpöä rakennukseen.

Vakuutusyhtiön kanta

Vakuutusyhtiö viittaa vastineessaan korvauspäätökseen 22.5.2025, jossa on todettu, ettei kuivaustarvetta ole syntynyt, koska A Oy:n raportin mukaan vuotovesi on valunut alapohjan eristeeseen ja siitä maaperään. Vakuutusyhtiö on katsonut, että mahdollinen ylimääräinen sähkönkulutus on aiheutunut kohteen lämmittämisestä, eikä rakennuksen ylläpitolämmitys kuulu vakuutuksesta korvattavaksi. Jos kohteessa olisi tarvittu rakenteiden kuivausta alkuperäisessä tarkastusraportissa esitetyllä tavalla, A Oy olisi laskuttanut asiakasta kuivauksesta ja vakuutusyhtiö olisi laskun perusteella korvannut kuivauksen ja siihen liittyvän sähkönkulutuksen. Koska koneellista kuivausta ei ole vuotovahingon korjaamiseksi tarvinnut tehdä, eikä kuivauksesta ole aiheutunut asiakkaalle ylimääräisiä kuluja, yhtiö katsoo, ettei vakuutuksesta korvattavia lisäkustannuksia ole aiheutunut.

Myöhemmissä kannanotoissaan vakuutusyhtiö toteaa, että tilapäinen lämmitys on A Oy:n mukaan asennettu rakennukseen lämmitysjärjestelmän toimimattomuuden vuoksi. Kuivaukselle ei tarkastusraporttien mukaan ole ollut tarvetta. A Oy on ilmoittanut väliaikaisen lämmityksen sähkönkulutuk­seksi arviolta 8 215,2 kWh. Arvio on perustunut laskelmaan, kun kohteessa on ollut kolme öljytäytteistä lämpöpatteria teholtaan 700 kW/kappale ja niiden käyttöaika on ollut 163 päivää/3 912 tuntia. Tämän perusteella vakuutusyhtiö katsoo, ettei vahingosta ole syntynyt vakuutuksesta korvattavaa rakenteiden kuivatuksesta aiheutunutta sähkönkulutusta, vaan kulutusarvio koskee rakennuksen lämmittämistä öljytäytteisillä lämpöpattereilla. Tästä aiheutuneita kuluja ei korvata vakuutuksesta.

Lisäksi vakuutusyhtiö viittaa A Oy:n verkkosivujen ohjeistukseen vesivahinkojen kuivaamisesta. Ohjeen mukaan pienemmissä vesivahingoissa riittää tilakuivaus, johon käytetään kuivainta ja puhallinta. Peruskuivaukseen käytetään adsorptio- ja kondenssikuivaimia yhdistettynä ilmankierrätykseen puhaltimilla. Laajempi vesivahinko ja kastuneet välipohjan eristeet kuivataan tekemällä yli- tai alipaineistus eristetilaan. Betonilaatan kuivaukseen tehokkaita kuivausvälineitä ovat lämpömatot ja lämpölevykuivaimet. Koska kohteessa ei ole ollut käytössä tämän ohjeistuksen mukaisia kuivauslaitteita, ei rakenteiden kuivaamisesta yhtiön mukaan ole voinut syntyä asiakkaan vaatimaa vakuutuksesta korvattavaa sähkönkulutusta. 

Samoin yhtiö toteaa, että asiakkaalta on aikavälillä 21.11.2024–2.5.2025 lämmitysjärjestelmän käyttämättömyyden seurauksena säästynyt sähkölaskuissa useiden tuhansien kilowattituntien sähkönkulutus. Asiakkaan toimittamien edellisen vuoden sähkölaskujen perusteella arvioituna säästö on yhtiön mukaan vähintään 5 700 kWh:a, minkä perusteella yhtiö katsoo 82 15,2 kWh:n vaatimuksen sähkönkulutuksen korvaamisesta vuotovahingon kuivauskuluina olevan virheellinen ja kohtuuton.

Sopimusehdot

Kotivakuutusehtojen, voimassa 1.7.20222 alkaen, kohdan KO244 (Putkivuoto) mukaan vakuutus korvaa omaisuudelle aiheutuneen vahingon, kun neste, höyry tai kaasu on vuotanut ennalta arvaamattomasti ja suoraan
- rakennuksen tai tontin kiinteistä putkista, laitteista tai säiliöistä.
- […].

Ehtokohdan KO246 (Rikkoutuminen) mukaan vakuutus korvaa äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman aiheuttaman rikkoutumisvahingon.

Vakuutus ei korvaa
- […]
- jäätymisen aiheuttamaa vahinkoa
- […].

Ehtokohdan KO250 (Korvaaminen) alakohdassa 2.1.2 (Rakennuksen vahingon määrä) todetaan uusarvon mukaisen korvauksen osalta, että kun rakennuksen nykyarvo on vahinkohetkellä vähintään puolet sen uusarvosta, vahingon määrä lasketaan uusarvon mukaan. Jos vahingoittunut rakennus voidaan korjata, vahingon määrä on korjauskustannukset. […]

Alakohdan 2.1.3 (Korjauskustannukset) mukaan korjauskustannuksilla tarkoitetaan kustannuksia, jotka perustuvat rakennuksen tai sen osan kunnostamiseen ennen vahinkoa olleeseen tasoon. […]

Ratkaisusuositus

Asiassa on kyse siitä, tuleeko kotivakuutuksesta korvata lattialämmitysputkien vuotovahingon korjaustöiden aikana käytettyjen öljylämmittimien tehoa vastaava sähkönkulutus vakuutusyhtiön ilmoitettua aiemmin, että vakuutuksesta korvataan rakenteiden koneellisesta kuivauksesta aiheutunut sähkönkulutus.

Voimassa olevan oikeuden mukaan näyttötaakka vakuutuksesta korvattavan vahingon syntymisestä sekä korvattavan vahingon määrästä on vakuutuskorvausta hakevalla. Vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta korvataan omaisuudelle aiheutunut vahinko, kun neste on vuotanut ennalta arvaamattomasti ja suoraan rakennuksen kiinteistä putkista. Jos vahingoittunut rakennus voidaan korjata, vahingon määrä on korjauskustannukset.

Asiakas on vedonnut siihen, että A Oy:n kartoitusraportissa on todettu tarve rakenteiden koneelliselle kuivaukselle ja rakennukseen hankitut öljypatterit on otettu käyttöön nimenomaan tätä tarkoitusta varten. Asiakkaan näkemyksen mukaan pattereiden käytöstä aiheutunut ylimääräinen sähkönkulutus tulee näin ollen korvata vakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö on viitannut A Oy:n myöhempiin raportteihin, joissa on todettu, että vuotovesi on suurimmaksi osaksi valunut alapohjan eristeeseen ja siitä maaperään ja että kuivaukselle ei ole tarvetta. Yhtiön mukaan öljypattereita on käytetty rakennuksen ylläpitolämmitykseen, koska lattialämmitys ei ole vuotovahingon vuoksi toiminut, ja tällainen lämmitys ei ole vakuutuksesta korvattavaa. Yhtiö on lisäksi todennut, että kyseessä ovat olleet öljytäytteiset patterit, eikä asiassa ole osoitettu syntyneen nimenomaan ylimääräistä sähkönkulutusta, joka voitaisiin rinnastaa kuivauskustannuksiin.

FINE toteaa, ettei asiassa esitetystä selvityksestä ilmene, että vahinkokohteeseen olisi asennettu A Oy:n raportissa mainittu koneellinen kuivaus. Kohteessa käytettyjen öljykäyttöisten lämpöpattereiden osalta A Oy:n raportissa puolestaan nimenomaisesti todetaan sähkönkulutuksen liittyvän väliaikaiseen lämmitykseen. FINE myös toteaa, että korvauspäätöksessä 21.3.2024 on kyse koneellisen kuivauksen aiheuttamasta sähkönkulutuksen korvaamisesta, mutta asiakkaan korvausvaatimus ei perustu sähkönkulutukseen vaan A Oy:n ilmoitukseen öljypattereiden tuottamasta tehosta.

Edellä esitetyin perustein FINE katsoo, ettei koneellisesta kuivauksesta ole osoitettu aiheutuneen esinevahinkona korvattavaa ylimääräistä sähkönkulutusta. Rakennuksen lämmityksestä aiheutuvat kustannukset eivät sisälly vakuutuksesta korvattaviin kustannuksiin, eikä vakuutusyhtiön voi katsoa koneellista kuivausta koskevalla korvauspäätöksen maininnalla sitoutuneen niitä korvaamaan. Näin ollen FINE katsoo vakuutusyhtiön korvauspäätöksen olevan vakuutusehtojen mukainen.

Lopputulos

FINE ei suosita muutosta asiassa.
 

FINE Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

Jaostopäällikkö Korpelainen
Esittelijä Kukkonen