Tapahtumatiedot

Vakuutettu A osti ajoneuvon X Oy:ltä 5.4.2019. Sittemmin ajoneuvossa ilmenneiden vikojen takia A vaati asiassa kaupan purkua. Myyjäliikkeen edustaja ilmoitti 11.6.2020 A:lle, että maahantuoja kieltäytyi purkamasta kauppaa 10.6.2020. A haki riita-asiaan oikeusturvaetua kaskovakuutukseen liittyvästä oikeusturvavakuutuksesta. Vakuutusyhtiö myönsi autokauppaa koskevaan riita-asiaan oikeusturvaedun 7.2.2020.

Riita-asiaa käsiteltiin käräjäoikeudessa, joka antoi asiassa 28.10.2021 tuomion, jossa se hylkäsi A:n kaupan purkua ja hinnanalennusta koskevat vaatimukset sekä vahingonkorvausvaatimukset. Vakuutusyhtiö korvasi 11.11.2021 asiakkaan asianajokuluista oikeusturvavakuutuksen vakuutusmäärän (10.000 euroa) täyteen. A valitti käräjäoikeuden tuomiosta hovioikeuteen, joka kumosi käräjäoikeuden tuomion A:n eduksi. A:n vakuutus päättyi 23.1.2024.

A haki 24.9.2024 oikeusturvaetua vahingonkorvausriitaan, jossa oli kysymys hänen ajoneuvon maahantuojaa vastaan nostamastaan vahingonkorvauskanteesta. A vaati kanteessaan auton maahantuojalta Y Oy:ltä vahingonkorvausta kuluttajansuojalain 2 luvun 7 §:n mukaisesta tiedonantovelvollisuuden rikkomisesta ja laiminlyönnistä.

Vakuutusyhtiö antoi asiassa korvauspäätöksen 10.3.2025, jossa se totesi, ettei asiassa voida myöntää vahingonkorvausvaatimusta koskevaan riitaan uutta oikeusturvaetua, koska vahingonkorvausasiassa on kysymys samoista ajoneuvon virheistä, joiden perusteella 5.4.2019 tehty ajoneuvon kauppa on purettu. Näin ollen kyseessä on ehtokohdan 7.3 mukainen yksi vakuutustapahtuma. Sillä seikalla, että vaatimukset ovat kohdistettu maahantuojaan, ei ole merkitystä vakuutusehdon soveltamisen kannalta.

A pyysi asiamiehensä välityksellä asiassa uudelleenkäsittelyä vakuutusyhtiöltä. Uudelleenkäsittelypyynnössä A viittasi Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositukseen FINE-075470 (2024). Vakuutusyhtiö ei muuttanut korvausratkaisuaan.

Asiakkaan valitus

A oli tyytymätön vakuutusyhtiön päätökseen ja pyysi asiassaan ratkaisusuositusta Vakuutuslautakunnalta.

Valituksessa A selventää, että nyt käsillä olevassa asiassa on kysymys A:lla olleen ajoneuvon maahantuojan Y Oy:n kuluttajansuojalain mukaisesta tiedonantovelvollisuuden rikkomisesta ja laiminlyönnistä aiheutuvasta vahingonkorvausvelvollisuudesta. Vakuutusyhtiö on siten virheellisesti katsonut asiassa olevan kyse samasta vahingosta kuin vuonna 2020 A:n nostaman kanteen johdosta vireille tulleessa autokaupan purkua koskeneessa oikeudenkäynnissä, jossa vastapuolena oli auton jälleenmyyjä X Oy. Tämä oikeudenkäynti on päättynyt 19.12.2023 annettuun lainvoimaiseen tuomioon, jossa hovioikeus määräsi autokaupan purettavaksi auton virheellisyyden vuoksi.

Uuden oikeusturvailmoituksen mukaisessa asiassa on sen sijaan kyse täysin eri vastapuolta vastaan ajettavasta kanteesta. Niin ikään kanne perustuu eri lainsäädäntöön ja muutoinkin eri oikeudellisiin perusteisiin. Ainoa yhdistävä tekijä molemmissa riidoissa on sama ajoneuvo. Uuden oikeusturvailmoituksen mukaisessa asiassa esitetty vaatimus perustuu autokaupan purkua koskeneessa oikeudenkäynnissä todistajana kuullun maahantuojan edustajan antamiin virheellisiin ja harhaanjohtaviin tietoihin kuluttaja-asemassa olevan A:n oikeuksista. Samoin Y Oy:n edustaja on oikeudenkäynnin ulkopuolella nimenomaisesti kieltäytynyt antamasta kuluttajansuojalain mukaisia tietoja, jotka maahantuojan on lain mukaan aina annettava. Vahingonkorvausvelvollisuutta koskeva lainsäädäntö on tullut voimaan vasta 1.1.2023, joten mainittua vaatimusta ei olisi edes voitu esittää aiemman oikeudenkäynnin yhteydessä.

Edellä todetuin perustein A toteaa, että uuden vahingonkorvausvaatimuksen peruste on syntynyt vasta aiemman oikeudenkäynnin aikana ja että se perustuu eri lainsäädökseen ja lisäksi vastapuoli on eri kuin aiemmassa oikeudenkäynnissä. Näin ollen kyse ei voi olla miltään osin samasta asiasta tai samanlaisesta vaatimuksesta. Ainoa yhdistävä tekijä on sama ajoneuvo, jota ei valituksen mukaan voida pitää vakuutusehdon tarkoittamana samana tapahtumana, olosuhteena, oikeustoimena tai oikeudenloukkauksena. A toteaa, että Y Oy:tä kohtaan esitetty vaatimus ei perustu kaupan kohteena olleisiin ajoneuvon virheisiin, vaan maahantuojalle asetettuun tiedonantovelvollisuuteen, joka on olemassa, oli virheitä tai ei. Näin ollen tapauksessa on kysymys eri vakuutustapahtumasta, johon on myönnettävä erillinen oikeusturvaetuus.

Vakuutusyhtiön vastineen jälkeen toimittamassaan lisäkirjelmässä A selventää vielä, että aiemmassa riita-asiassa on ollut vastapuolena vain ja ainoastaan ajoneuvon jälleenmyyjä X Oy. Maahantuoja Y Oy:n edustaja on ollut oikeudenkäynnin ulkopuolinen taho, jota on kuultu todistajana, jonka asiantuntemukselle on kuitenkin käräjäoikeuden tuomion perusteluissa annettu enemmän painoarvoa kuin keskuskauppakamarin hyväksymän tavarantarkastajan kuulemiselle. Näin ollen A on perustellusti siinä käsityksessä, että maahantuoja on ollut ensimmäisessä riita-asiassa ulkopuolinen taho.

Lisäkirjelmässään A toistaa olennaisilta osin valituksessa todetut seikat ja käy perusteellisesti läpi maahantuojalle lähettämiensä tiedonanto- ja selvityspyyntöjen sisältöä ja Y Oy:n niihin antamia vastauksia. Aiemman oikeudenkäynnin aikana Y Oy:n ja X Oy:n asiamies on kehottanut molempia pidättäytymään vastaamasta selvityspyyntöihin millään tasolla. Tämän vuoksi A ei ole uskaltanut käyttää riidan kohteena olevaa ajoneuvoa oman turvallisuutensa vuoksi ja hän on joutunut hankkimaan toisen ajoneuvon omalla kustannuksellaan. Näin ollen auton käyttämättömyys johtui ensisijaisesti siitä, ettei Y Oy ole suostunut vastamaan A:n selvityspyyntöihin. A:n näkemyksen mukaan tämän vuoksi on selvää, että Y Oy:n kuluttajansuojalakiin perustuvan tiedonantovelvollisuuden rikkomisessa on kyse aivan eri asiasta kuin autokaupan purkamisessa. A:n laatima viimeisin vahingonkorvausvaatimus on kohdistunut ainoastaan Y Oy:öön eikä Y Oy:öön kohdistu mitään niistä vaatimuksista, jotka aiemmassa oikeudenkäynnissä on esitetty X Oy:tä kohtaan. Näin ollen uudessa oikeusturva-asiassa ei ole kysymys samoista tai samankaltaisista vaatimuksista.

Vakuutusyhtiön vastine

Vastineessaan vakuutusyhtiö toistaa asian tapahtumatiedot, asian käsittelyn kulun vakuutusyhtiössä sekä päätöksissään lausutun kantansa perusteineen.

Vastineessaan vakuutusyhtiö toteaa, että käsiteltävän asian kannalta keskeinen seikka on, perustuvatko A:n myyjäliikkeeseen kohdistamat vaatimukset ja asiakkaan myyjäliikkeeseen ja maahantuojaan hovioikeuden tuomion antamisen jälkeen kohdistamat vaatimukset vakuutusehtojen kohdan 7.3 tarkoittamalla tavalla samaan tapahtumaan, olosuhteeseen tai oikeudenloukkaukseen.

Yhtiö toteaa ensinnä, että ilman 5.4.2019 tehtyä ajoneuvon kauppasopimusta A:lla ei olisi ollut perustetta vaatia X Oy:ltä tai Y Oy:ltä korvauksia. Samoin kaupan kohteessa kaupanteon jälkeen havaitut viat ovat luoneet olosuhteet, joiden perusteella erinäisten korvausten vaatiminen on tullut mahdolliseksi. Näin ollen A:n aiemmilla ja myöhemmillä vaatimuksilla on selkeä ja tunnistettava yhteys autokauppasopimukseen. Yhtiön näkemyksen mukaan nyt käsiteltävät vaatimukset perustuvat samaan oikeustoimeen kuin A:n aiemmat vaatimukset, joiden ajamiseen on jo myönnetty oikeusturvaetu.

Vastineessaan vakuutusyhtiö huomauttaa myös, että hovioikeuden tuomion antamisen jälkeen A:n sekä X Oy:öön ja Y Oy:öön kohdistamat vaatimukset koskevat keskeisesti ajoneuvolle sallitusta polttoainelaimentumasta annettua informaatiota ja että mainittua kysymystä on käsitelty sekä käräjä- että hovioikeuskäsittelyiden yhteydessä. Näin ollen kyse on samasta olosuhteesta ja oikeudenloukkauksesta kuin aiemmassa riita-asiassa, johon yhtiö on jo myöntänyt oikeusturvaedun. Pelkästään sillä seikalla, että uudemmassa riidassa on eri vastapuoli kuin aikaisemmassa, ei ole vaikutusta vakuutusehdon soveltamisen kannalta. Näin ollen nyt käsillä olevaan asiaan ei ole aihetta myöntää uutta erillistä oikeusturvaetuutta.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, perustuuko A:n riita-asia ajoneuvon maahantuojaa vastaan vakuutusehtojen tarkoittamalla tavalla samaan tapahtumaan, olosuhteeseen, oikeustoimeen tai oikeudenloukkaukseen, kuin aiempi riita-asia ajoneuvon myyjää vastaan.

Sovellettavat vakuutusehdot

Tapaukseen sovellettavien vakuutusehtojen (Autoturvan vakuutusehdot, 1.4.2019) kohdan 7.3 mukaan vakuutuksesta korvataan jäljempänä kerrotut kustannukset.
---
- Vakuutetun ollessa riita-asiassa kantajana tai vastaajana vakuutetun ajoneuvon, työkoneen, laitteen tai niiden omistukseen, korjaukseen, huoltoon tai vakuutuskorvaukseen liittyvässä asiassa, kun vakuutettu tai vastapuoli on kiistänyt vaatimuksen perusteeltaan tai määrältään.

Vakuutuksen tulee olla voimassa rikosasiassa väitetyn teon tapahtumahetkellä ja riita-asiassa, kun riidan perusteena oleva sopimus, tapahtuma tai muu olosuhde on syntynyt.

Kysymyksessä on yksi vakuutustapahtuma silloin, kun

---

- vakuutetulla on useita riita- ja rikosasioita, jotka perustuvat samaan tapahtumaan, olosuhteeseen, oikeustoimeen tai oikeudenloukkaukseen taikka samaan tai samanlaiseen, vaikkakin eriperusteiseen vaatimukseen.

Asian arviointi

Asiaan sovellettavien vakuutusehtojen 7.3 mukaan kysymyksessä on yksi vakuutustapahtuma silloin, kun vakuutetulla on useita riita-asioita, jotka perustuvat samaan tapahtumaan, olosuhteeseen, oikeustoimeen tai oikeudenloukkaukseen taikka samaan tai samanlaiseen, vaikkakin eriperusteiseen vaatimukseen.

Käsillä olevassa asiassa vakuutettu A on hakenut oikeusturvaetua riita-asiaan, jossa on ollut kysymys ajoneuvon maahantuojaa vastaan nostetusta vahingonkorvausvaatimuksesta, sillä perusteella, että maahantuoja on laiminlyönyt kuluttajasuojalain 2 luvun 7 §:n mukaista tiedonantovelvollisuuttaan. A:lle oli aiemmin myönnetty ja maksettu vakuutusmäärän mukainen oikeusturvaetu riitaan, jossa oli kysymys saman ajoneuvon kauppaa koskevista virheellisyyksistä ja jossa A:n vastapuolena oli ajoneuvon myyjäliike.

Vakuutuslautakunta katsoo ensinnäkin, että molemmat riita-asiat perustuvat samaan tapahtumaan eli ajoneuvon kauppaan 5.4.2019. Lisäksi lautakunta toteaa, että A:n myyjäliikettä vastaan ajama riita-asia päättyi siihen, että hovioikeus katsoi, että A:lla oli oikeus kaupan purkuun ajoneuvon liiallisen moottoriöljynpolttoainelaimentuman, moottorin vikavalon toistuvan palamisen sekä öljynpaineen merkkivalon toistuvan vilkkumisen perusteella. Maahantuojaa vastaan nostetussa kanteessa on esitetty, että Z Oy on laiminlyönyt kuluttajansuojalain 2 luvun 7§:n mukaisten olennaisten tietojen antamisen ja näin ollen Z Oy on saman luvun 15a §:n nojalla laiminlyönnistä korvausvelvollinen. Vakuutuslautakunta toteaa, ettei A:lle olisi syntynyt väitetystä tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnistä vahinkoa ilman ajoneuvossa havaittuja virheitä. Näin ollen Vakuutuslautakunnalla käytössä olevan selvityksen mukaan A:n esittämät vaatimukset perustuvat myös ajoneuvon esitettyihin puutteellisuuksiin molemmissa riita-asioissa.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön päätöstä asianmukaisena eikä suosita siihen muutosta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros
Sihteeri Hanén

Jäsenet:
Haapasaari
Kankkunen
Karimäki
Malmberg