Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottaja V Oy ilmoitti 12.1.2024 vakuutusyhtiölle kerrostalon katutasossa sijaitsevassa toimitilassaan 8.1.2024 sattuneesta vuotovahingosta hakien korvausta irtaimistolle aiheutuneesta esinevahingosta sekä liiketoiminnan keskeytymisestä. V Oy toimitti vakuutusyhtiölle 17.1.2024 vahinkosaneerausliike X Oy:n vuodosta rakennukselle aiheutuneiden vaurioiden laajuuden selvittämiseksi tekemän kartoitusraportin. Raportin mukaan liiketilan takaosassa sijaitsevan ilmanvaihtokoneen lämmityspatteri oli haljennut ja vuotanut. Kun rikkoutumisen syyksi osoittautui jäätyminen, vakuutusyhtiö pyysi V Oy:tä toimittamaan selvityksen jäätymisen syystä. V Oy toimitti vakuutusyhtiölle taloyhtiön isännöitsijältä saamansa talotekniikka-alan palveluita tarjoavan Y Oy:n selvityksen. Y Oy:n mukaan ilmanvaihtokoneen raitisilmapelti ei ollut toiminut kuten pitäisi, eli se ei ollut sulkeutunut tiiviisti koneen ollessa pysähdyksissä. Tämän seurauksena pakkanen oli päässyt jäädyttämään lämmityspatterissa olleen veden, minkä seurauksena kenno oli puhjennut. Raportissaan Y Oy totesi, että testauksen perusteella raitisilmapellin moottori toimi ja syynä pellin jäämisen raolleen oli pellin akseliston kuluminen.

Vakuutusyhtiö teki asiassa korvauspäätöksen 23.2.2024 todeten, että selvityksen perusteella vahinko johtui ikääntyneen laitteen akseliston kulumisesta. Koska jäätyminen ei ole seurausta rakennuksen lämmitys- tai lämmönsäätölaitteen äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta rikkoutumisesta eikä ennalta ilmoittamattomasta katkoksesta sähkön jakelussa, kyseessä ei ole korvattava omaisuusvahinko. Keskeytysvakuutuksen korvattavuuden edellytys on vakuutusehtojen mukaan, että toiminnan keskeytys johtuu yritysvakuutuksen perusteella korvattavasta esinevahingosta. Koska toiminnan keskeytys ei ole johtunut yrityksen omaisuutta tai sen toimitiloina käytettyä rakennusta kohdanneesta yritysvakuutuksen perusteella korvattavasta esinevahingosta, ei keskeytyskorvausta voida maksaa keskeytysvakuutuksen perusteella. V Oy:n toimitettua selvitystä vuodon aiheuttaneen laitteen kunnossapitovastuun osalta vakuutusyhtiö teki asiassa uuden kielteisen korvauspäätöksen 11.4.20224.

V Oy toimitti vakuutusyhtiölle 12.6.2024 Y Oy:n uuden raportin vahingon syystä, joksi oli selvinnyt sulakkeiden poisto, katsoen, ettei kyse siten ollut laitteen kulumisesta. V Oy totesi, että yrityksen näkökulmasta vettä valui katosta tuhansia litroja äkillisesti, minkä seurauksena liiketoiminta piti keskeyttää välittömästi. Vakuutus on otettu juuri tätä varten.

Korvauspäätöksessään 28.6.2024 vakuutusyhtiö totesi, ettei jäätyminen ole ennalta arvaamatonta, jos sulakkeet on poistettu, kiertovesipumppu on pois päältä eikä vesiä ole poistettu patterista. Veden jäätyminen on tällöin väistämätöntä. Päätöksessä todettiin sulakkeet poistaneen tahon tehneen työ- tai asennusvirheen ja kyseessä mahdollisesti olevan myös huollon laiminlyönti. Jäätymisestä aiheutuvia vahinkoja koskevassa rajoitusehdossa korvauksen edellytykseksi asetetusta ennalta ilmoittamattomasta katkoksesta sähkön jakelussa tapauksessa ei ole kyse, koska sähköt eivät ole katkenneet sähköverkosta. Korvattavan esinevahingon puuttuessa vakuutusyhtiö ei muuttanut aiempaa kielteistä korvauspäätöstään.

V Oy teki vakuutusyhtiölle uudelleenkäsittelypyynnön 31.10.2024 todeten V Oy:n liiketoiminnan harjoittamisen kyseisessä liiketilassa käyneen vuotovahingon seurauksena mahdottomaksi. Vakuutusyhtiön vetoamien vuotovakuutuksen korvausrajoitusten osalta V Oy totesi, että suhteessa vakuutuksenottajaan vahingon ennalta arvaamattomuutta ja korvattavuutta ei voida arvioida sen pohjalta, mitä ulkopuolinen vahingonaiheut­taja on tai mitä tämän olisi mahdollisesti pitänyt vahinkoon johtaneita toimia suorittaessaan ymmärtää. Jos vahingonkärsijällä itsellään ei ole ollut minkäänlaista osallisuutta vahingon aiheuttaneeseen tapahtumaan, ei tämän seurauksia voida pitää vakuutuksenottajan näkökulmas­ta ennalta arvattavana vahingon perimmäisestä syystä riippumatta. Jäätyminen ei myöskään ole ollut vahingon syy vaan seuraus vakuutuksenottajaan nähden ulkopuolisen tahon toimenpiteestä. Vahinko oli aiheutunut rakennuksen omistavan taloyhtiön tilaaman, mutta V Oy:n vuokraamasta liiketilasta käsin toteutetun sellaisen huoltotoimenpiteen seurauksena, jolla on tavoiteltu muihin taloyhtiön tiloihin kohdistuvia vaikutuksia.

V Oy totesi jäätymisen olleen väistämätön ja välitön seuraus huoltoyhtiön suorittamista toimenpiteistä. V Oy:n näkökulmasta vahingossa on kyse äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta seurauksesta kyseisistä toimenpiteistä, eikä sille, olisiko huoltoyhtiön asentajan tullut ymmärtää jäätyminen ja vuotovahinko toimintansa ennalta arvattavana seurauksena, voida antaa asiassa merkitystä. Väitetyn työ- tai asennusvirheen sekä huollon laiminlyönnin osalta V Oy totesi, ettei se omista huoltotoimenpiteiden kohteena ollutta ilmanvaihtojärjestelmää eikä se myöskään ole laitteistosta huoltovastuussa. Vahinko ei siten ole seurausta vakuutuksen kohteena olevan omaisuuden huollon laiminlyönnistä tai siihen kohdistuneesta työ- tai asennusvirheestä. Vakuutusyhtiön viittaama rajoitusehto ei siten sovellu tapaukseen.

Vastauksessaan 16.1.2025 vakuutusyhtiö totesi omaisuusvakuutuksen osalta, että selvityksen perusteella vahinko johtuu ikääntyneen laitteen akseliston väljyydestä ja kulumisesta, jonka seurauksena jäätyminen oli päässyt tapahtumaan. Jäätymisen ei ollut osoitettu olevan seurausta rakennuksen lämmitys- tai lämmönsäätölaitteen äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta rikkoutumisesta tai että syynä siihen olisi ollut korvattavuuden edellytyksenä oleva ennalta ilmoittamaton katkos sähkön jakelussa. Näin ollen kyseessä ei ole korvattava omaisuusvahinko vahingossa mahdollisesti vaurioituneelle vakuutuksen kohteena olevalle irtaimistolle.

Omaisuuskeskeytysvakuutuksen osalta vakuutusyhtiö totesi korvattavuuden edellytyksenä olevan, että toiminnan keskeytys johtuu yritysvakuutuksesta korvattavasta esinevahingosta. Koska näin ei tässä ollut, ei keskeytysvahinkoa voitu korvata omaisuuskeskeytysvakuutuksesta. Vastaava edellytys on myös riippuvuuskeskeytysvakuutuksessa, joten keskeytysvahinkoa ei voitu korvata myöskään tästä vakuutuksesta.

Asiakkaan valitus

Valituksessaan 14.3.2025 V Oy toteaa vahingon syystä tehdyn useita selvityksiä. Niiden mukaan ilmanvaihtokone on taloyhtiön tilaaman huoltoyhtiön toimesta huollettu kesällä 2022 ja saatettu sen jälkeen takaisin toimintaan. Loppukesästä/syksyllä 2022 kone oli kuitenkin poistettu kokonaan käytöstä Z Oy:n poistaessa sulakkeet ilmanvaihtokoneelta ja koneen lämmityspatterin yhteydessä olevalta kiertovesipumpulta. Huoltokäynnin yhteydessä lämmityspatteria ei kuitenkaan tyhjennetty vedestä, ja V Oy:n henkilökuntaa myös nimenomaisesti kiellettiin laittamasta ilmanvaihtokoneisiin liittyviä laitteita ja järjestelmiä päälle. V Oy toteaa lisäksi, että Z Oy:n suorittamien huoltotoimenpiteiden kohteena on ilmaistu olleen yhteen taloyhtiön asuinhuoneistoon häiritsevää ääntä tuottanut huippuimuri, joka on V Oy:n vuokraaman liiketilan välipohjaan sijoitetusta ilmanvaihtokoneesta erillinen järjestelmä. Kyseiset huoltotoimenpiteet ilmenevät myös Z Oy:n laskusta. Ilmanvaihtokone ja sen lämmityspatteriin yhteydessä oleva kiertovesipumppu ovat olleet toimintakunnossa, mutta vahinko on aiheutunut Z Oy:n huoltomiehen poistettua erehdyksessä myös näiden laitteiden sulakkeet.

Vakuutusyhtiön väite laitteen väljyydestä ja kulumisesta vahingon syynä on perusteeton. Kyse ei ylipäätään ole rajoitusehdossa mainitusta vakuutuksen kohteena olevasta omaisuudesta, jonka huolto olisi laiminlyöty. Päinvastoin tapahtumatiedoista ilmenee laitetta huolletun kesällä 2022 Y Oy:n toimesta. Huoltotoimenpiteet eivät ylipäätään ole kuuluneet V Oy:n vastuulle.

Ilmatieteen laitoksen säähavaintoraportit osoittavat talvikauden 2023–2024 olleen selvästi kylmempi kuin edellinen talvikausi. Vahinkopäivänä pakkasta oli lähes -20 astetta. Vahinkoon johtaneet tapahtumat ja vahinkomekanismi on kuvattu Y Oy:n raporteissa, ja V Oy katsoo näin ollen osoittaneensa vahingon syyn.

Vakuutusyhtiön vuotovahingon osalta esittämien epäysperusteiden osalta V Oy toteaa, että suhteessa vahingon kärsineeseen vakuutuksenottajaan vahingon ennalta arvaamattomuutta ei voida arvioida sen pohjalta, mitä ulkopuolinen vahingonaiheuttaja on tai mitä tämän olisi mahdollisesti pitänyt vahinkoon johtaneita toimia suorittaessaan ymmärtää. Tilannetta tulee tarkastella objektiivisesti, mutta vahingonkärsijän näkökulmasta. V Oy toteaa myös, ettei jäätyminen itsessään ole ollut vesivahingon syy, vaan seuraus vakuutuksenottajaan nähden ulkopuolisen tahon toimenpiteistä eli taloyhtiön tilaaman huoltotoimenpiteen seurauksena. Vesivahingon riskistä ei ole ollut aikaisempia havaintoja, eikä se ole kehittynyt vähitellen ja pitkän ajan kuluessa. Asiassa ei objektiivisesti arvioiden voi katsoa, että V Oy:llä olisi ollut perustetta tunnistaa vesivahinkoon liittyviä riskejä tai edes oikeutta tehdä toimenpiteitä taloyhtiön kunnossapitovastuulle kuuluviin laitteisiin. V Oy katsoo tilanteen olevan täysin rinnasteinen teknisten järjestelmien äkilliseen ja ennalta arvaamattomaan rikkoutumiseen tai sähkön jakelun katkokseen.

Omaisuuskeskeytysvakuutuksen osalta V Oy katsoo vakuutusyhtiön epäyspäätöksen olevan virheellinen, koska vakuutusyhtiön näkemyksestä poiketen asiassa on kysymys keskeytysvakuutuskorvauksen edellyttämästä korvattavasta esinevahingosta. Sama koskee riippuvuuskeskeytysvakuutusta, jonka osalta vakuutuskirjalla mainittu liikekumppani on vuokrannut V Oy:lle liiketilan, jossa vahinko sattui.

V Oy toteaa lisäksi, että jos vakuutusyhtiön korvauspäätös hyväksyttäisiin, johtaisi se vahingonkärsijän kannalta kohtuuttomaan lopputulokseen asiassa, johon sillä ei ole ollut perustetta tai oikeutta vaikuttaa, mutta jossa kolmannen aiheuttamat vahingot jäisivät sen itsensä maksettavaksi.

Lisäkirjelmässään 12.6.2025 V Oy viittaa ratkaisusuosituksiin FINE-023849 ja VKL 316/16. Edellisessä oli kysymys tilanteesta, jossa asiakkaan mökillä ollut vieras oli unohtanut laittaa vesijärjestelmän kopin kannen takaisin paikoilleen, minkä seurauksena oli aiheutunut jäätymisvahinko. FINE totesi perusteluissaan, että vahingon johtuminen jonkun henkilön huolimattomuudesta ei vielä tarkoita sitä, että vahinkoa olisi pidettävä ennakoitavana. Jälkimmäisessä tapauksessa Vakuutuslautakunta puolestaan katsoi, että kylmiön oven auki jääminen unohduksen vuoksi on ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma. Vesivahinko on saanut alkunsa Z Oy:n erehdyksestä sulakkeiden suhteen. Kun palveluntarjoaja on suorituksessaan sekoittanut eri sulakkeet, tulee tämä katsoa odottamattomaksi ja ennakoimattomaksi tapahtumaksi, sillä ammattimaiselta toimijalta voidaan odottaa alansa tuntemusta ja laadukasta suoritusta. Tällaista inhimillistä erehdystä on analogisesti tulkiten aiemman ratkaisukäytännön mukaisesti pidettävä äkillisenä ja ennalta arvaamattomana tapahtumana.

Vahinkomekanismin osalta V Oy toteaa, että ellei taloyhtiön hallinnassa ollutta huippuimuria huoltanut Z Oy olisi epähuomiossa poistanut myös ilmanvaihtokoneen sulakkeita käytöstä, ei vesivahinkoa olisi tapahtunut. Vuotovahingon aiheuttanut jäätyminen tulee siten katsoa vakuutusehtojen tarkoittamaksi välittömäksi ja väistämättömäksi seuraukseksi rakennuksen lämmitys- ja lämmönsäätölaitteen äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta rikkoutumisesta. Vakuutusyhtiön katsottua vastineessaan, että sulakkeiden poiskytkemisen seurauksena tapahtunut vuoto ei olisi ollut äkillistä kyseisen toimenpiteen ja vahingon välillä kuluneen ajan, arviolta 1,5 vuotta, perusteella, V Oy toteaa, että äkillisyyden ja ennalta arvaamattomuuden kautta on arvioitava vahingon aiheuttanutta syytä, ei vahinkoseuraamusta. Ennalta arvaamattomuutta arvioitaessa huomiota kiinnitetään siihen, olisiko vahingon syntymiseen tullut varautua jollain tavalla ja onko vahingon syntyminen ollut ennalta odotettavissa. Mikä tahansa kuviteltavissa oleva vahinko ei ole ennalta arvattava. Äkillisyyden ja ennalta arvaamattomuuden arvioinnissa merkitystä ei ole sillä, voitiinko vahinko havaita aiemmin. Olennaisena on pidettävä ainoastaan sitä, miten vahinko syntyi, vaikka sitä ei olisi voitu havaita aiemmin.

V Oy toteaa myös, ettei patteriin jäänyt vesi ole voinut jäätyä sulakkeiden poistamisen yhteydessä, sillä sulakkeet oli kytketty pois käytöstä kesällä. Vahingon aiheuttanut tapahtuma on kuitenkin saanut alkunsa nimenomaan sulakkeiden poiskytkemisestä. Jäätyminen ei ylipäätään tapahdu äkillisesti vaan edellyttää yleisen elämänkokemuksen mukaan pidempää jaksoa, kun lämpötila on nollan alapuolella. Nyt puheena olevassa tapauksessa rakennuksen ulkovaipan sisäpuolisissa osissa sijaitsevien putkien jäätyminen on lisäksi edellyttänyt poikkeuksellisen kovaa ja pitkää pakkasjaksoa, jollainen on ensimmäisen kerran sulakkeiden poistamisen jälkeen ajankohtaistunut vasta noin 1,5 vuotta myöhemmin. Vahinko ja sen vaikutukset ovat ilmenneet äkillisesti ja ennalta arvaamatta heti, kun olosuhteet virran syötön katkaisemisen vuoksi ovat olleet tälle otolliset. Raitisilmapellin sulkeutumatta jäämisen osuudesta vahinkotapahtumaan V Oy toteaa, että vaikka tällainen seikka olisi osaltaan vaikuttanut jäätymiseen tai sen nopeuteen, se ei ole aiheuttanut veden jäätymistä. Veden kiertäessä järjestelmässä ja lämmityspatterin ollessa toiminnassa jäätymistä ei olisi päässyt tapahtumaan.

Korvauspäätöksen kohtuuttomuuden osalta V Oy toteaa, että jos vakuutusyhtiön tulkinta jää voimaan, taloyhtiön ja huoltoyhtiön välisessä sopimusperusteisessa suorituksessa sattuneet virheet koituisivat kolmannen eli V Oy:n vahingoksi. Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että ”kohtuuttomuus edellyttää, että laissa edellytettyjen seikkojen nojalla arvioiden sopimusta tai sen ehtoa voidaan pitää kohtuuttomana” (Hemmo, Hoppu – Sopimusoikeus). Vahinko on aiheutunut kolmannen osapuolen aktiivisesta toiminnasta sellaisessa sopimussuorituksessa, jonka osapuoli V Oy ei ole ollut ja jonka suhteen tällä ei ole ollut toisintoimimismahdollisuutta. Ratkaisusuosituksessa FINE-019704 on katsottu, että vakuutuksenottajan ollessa asunto-osakeyhtiö ei asunnon asukkaan toimintaa – kun vesivahinko oli syntynyt tällaisen toiminnan seurauksena – voitu pitää asunto-osakeyhtiön hakeman vakuutuskorvauksen epäämisperusteena. V Oy:n näkökulmasta Z Oy:n virheen aiheuttanut vesivahinkoseuraus on ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton, ja tällaisen vahingon sulkeminen vakuutuskorvauksen ulkopuolelle johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toteaa vastineessaan 9.5.2025 asiassa olevan sinänsä riidatonta, että vesivahinko on aiheutunut sen seurauksena, että V Oy:n liiketilan takaosassa sijaitsevan ilmanvaihtokoneen lämmityspatterin kupariputket ovat päässeet jäätymään ja haljenneet. Vakuutusyhtiö pitää mahdollisena, että jäätyminen on ollut seurausta Z Oy:n myöhemmässä raportissa mainitusta sulakkeiden irti kytkemisestä. Saadun selvityksen perusteella jää kuitenkin jossain määrin epäselväksi, onko myös aiemmassa Z Oy:n raportissa mainittu raitisilmapellin akseliston vähittäisen kulumisen myötä tapahtunut raitisilmapellin sulkeutumatta jääminen voinut vaikuttaa patterissa olleen veden jäätymiseen.

Esinevakuutusehtojen osalta vakuutusyhtiö toteaa, että koska vahinko on aiheutunut jäätymisestä, tulee korvauksenhakijan osoittaa, että jäätyminen on ollut välitön ja väistämätön seuraus rakennuksen lämmitys- tai lämmönsäätölaitteen äkillisestä ja ennalta-arvaamattomasta rikkoutumisesta tai ennalta ilmoittamattomasta katkoksesta sähkön, kaukolämmön tai kaasun jakelussa. Näyttötaakka korvattavasta, jäätymisestä aiheutuneesta vahingosta on siten tässä tilanteessa vakuutuksenottajalla.

Riippumatta siitä, onko vahinko ollut yksinomaan seurausta sulakkeiden poiskytkennästä tai ei, on vakuutusyhtiön käsityksen mukaan selvää, ettei mainittu sulakkeiden poiskytkentä täytä jäätymisen aiheuttaman vahingon korvattavuuden edellytystä. Jäätyminen on V Oy:n omankin näkemyksen mukaan ollut seurausta ilmanvaihtokoneen ja patterin kiertovesipumpun poiskytkennästä, ei rakennuksen lämmitys- ja lämmönsäätölaitteen äkillisestä ja ennalta-arvaamattomasta rikkoutumisesta. Sillä seikalla, onko vahinko ollut vakuutuksenottajan näkökulmasta tai edes objektiivisesti arvioiden äkillinen tai ennalta-arvaamaton, ei ole merkitystä vahinkotapahtuman korvattavuutta arvioitaessa. Näin ollen kyse ei ole ollut vuotovakuutuksen ehtojen mukaan korvattavasta vahingosta.

Siltä osin, kuin V Oy:n vastineessa lausutaan, ettei jäätyminen ole ollut vahingon syy vaan seuraus vakuutuksenottajaan nähden ulkopuolisen tahon toimenpiteestä, vakuutusyhtiö toteaa asiassa olevan kyse jäätymisestä aiheutuneesta vahingosta jäätymisen syystä riippumatta. Sikäli kuin V Oy on tarkoittanut väittää, ettei kyse lainkaan olisi jäätymisen aiheuttamasta vahingosta, pitää vakuutusyhtiö väitettä kestämättömänä. Vakuutusyhtiö myös toteaa, että on ylipäätään epäselvää, mikä syy-yhteys sulakkeiden poiskytkemisen ja vesivahingon välillä on ollut. Toisaalta, jos sulakkeet on esitetyllä tavalla kytketty irti loppukesällä 2022, on toimenpiteen ja vahingon välillä kulunut arviolta 1,5 vuotta. Ottaen huomioon, että vuotovakuutuksesta korvataan määritelmän mukaan vakuutuksen kohteena olevalle omaisuudelle äkillisesti aiheutunut vahinko, ei vahingon aiheutumiseen kulunutta 1,5 vuotta voi pitää äkillisenä. Erikseen ehdossa vielä todetaan, että myös nesteen on tullut vuotaa äkillisesti.

Keskeytysvakuutusten osalta vakuutusyhtiö toteaa, että omaisuuskeskeytysvakuutuksessa korvattavauuden edellytyksenä on, että rakennukselle aiheutunut esinevahinko korvataan tai korvattaisiin keskeytysvakuutukseen liitettyjen omaisuusvakuutusehtojen perusteella, jos rakennus olisi omaisuusvakuutuksen kohteena. Siltä osin, kun vahinko on aiheutunut irtaimelle omaisuudelle, on keskeytyskorvauksen edellytyksenä, että aiheutunut esinevahinko korvataan keskeytysvakuutukseen liitettyjen omaisuusvakuutusehtojen perusteella. Vastaavasti riippuvuuskeskeytysvakuutuksessa vakuutuskorvauksen edellytyksenä on, että rakennukselle, toimitilalle tai irtaimelle omaisuudelle aiheutunut esinevahinko korvattaisiin riippuvuuskeskeytysvakuutukseen liitettyjen omaisuusvakuutusehtojen perusteella, jos rakennus, toimitila tai irtain omaisuus olisi omaisuusvakuutuksen kohteena. Koska käsillä oleva esinevahinko ei ole vuotovakuutukseen vakuutusehtojen perusteella korvatta­va, ei vahinko ole myöskään omaisuus- tai riippuvuuskeskeytysvakuutuksista korvattava tapahtuma.

V Oy:n viitattua siihen, että korvauspäätöksen hyväksyminen johtaisi vahingonkärsijän kannalta kohtuuttomaan lopputulokseen, vakuutusyhtiö toteaa asiassa olevan kyse yritysten välisestä vapaaehtoisesta vakuutussopimuksesta, johon sisältyvän turvan laajuus on lähtökohtaisesti sopimuksenvarainen asia. Vakuutusturvan laajuutta määrittävät rajoitusehdot ovat vakuutusehdoissa tavanomaisia. Vakuutusyhtiön käsityksen mukaan nyt riidan kohteena olevaa jäätymisvahinkoja koskevaa rajoitusehtoa on pidettävä sisältönsä puolesta sillä tavoin yksiselitteisenä, ettei ehdon soveltaminen johda kohtuuttomuuteen.

Lisävastineessaan 18.7.2025 vakuutusyhtiö toteaa, ettei sillä seikalla, onko joku kolmas osapuoli aiheuttanut vahingon tuottamuksellaan, ole ratkaisevaa merkitystä arvioitaessa vahingon korvattavuutta osapuolten välisen vakuutussopimuksen ehtojen perusteella. Tämän ei myöskään voi katsoa johtavan kohtuuttomuuteen.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnalla on ollut käytettävissään seuraavat selvitykset:
- X Oy:n 15.1.2024 päivätty raportti vauriokartoituksesta,
- Y Oy:n kolme raporttia vahingon syyn selvittämisestä,
- Z Oy:n laskut 30.6.2022 ja 3.10.2022,
- Y Oy:n taloyhtiölle osoittama lasku 2.9.2022 koskien V Oy:n vuokraamassa liikehuoneistossa tehtyjä ilmanvaihtokoneen lämmityspatterin sekä sen runkolinjan korjaustöitä sekä
- Ilmatieteen laitoksen raportit joulu-tammikuun lämpötiloista vahinkopaikkakunnan havaintoasemalla vuosina 2022–2032 sekä 2023–2024.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys vakuutuksenottajan vuokraamassa liiketilassa sattuneen vuotovahingon korvattavuudesta esine- ja keskeytysvakuutusten osalta.

Sovellettavat vakuutusehdot

Yritysvakuutukseen sisältyvän vuotovakuutuksen vakuutusehtojen, voimassa 1.1.2019 alkaen, kohdan 1 (Korvattavat vahingot) mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutuksen kohteena olevalle omaisuudelle äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti aiheutunut esinevahinko, joka on suoranainen seuraus siitä, että neste, höyry tai kaasu on vuotanut äkillisesti, ennalta arvaamattomasti ja suoraan
- rikkoutuneesta tai toimimattomasta putkistosta
- putkistoon kiinteästi liitetystä säiliöstä tai näiden liitoksesta
- putkistoon kiinteästi liitetystä altaasta tai näiden liitoksesta
- putkistoon kiinteästi tai hyväksytyllä, paineen kestävällä letkuliitoksella liitetystä käyttölaitteesta tai näiden liitoksesta.
[…]

Ehtokohdan 2 (Korvausrajoitukset) mukaan vakuutuksesta ei korvata
- […]
- vahinkoa, joka on aiheutunut jäätymisestä, ellei jäätyminen ole ollut välitön ja väistämätön seuraus rakennuksen lämmitys- tai lämmönsäätölaitteiston äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta rikkoutumisesta tai ennalta ilmoittamattomasta katkoksesta sähkön, kaukolämmön tai kaasun jakelussa. Ennalta-arvaamattomaksi rikkoutumiseksi ei katsota sulakkeen, johdonsuojakatkaisijan, vikavirtasuojan tai vastaavan varolaitteen toimimista ylikuormitustilanteessa tai muutoin ilman lämmitys- tai lämmönsäätölaitteen rikkoutumista
- […]
- vahinkoa, joka on aiheutunut vakuutuksen kohteena olevan omaisuuden suunnittelu-, valmistus-, materiaali-, rakennus tai asennusvirheestä tai rakentamismääräysten, -ohjeiden tai hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta, huollon laiminlyönnistä tai vakuutuksen kohteena olevaa omaisuutta käsiteltäessä tehdystä työvirheestä.

Omaisuuskeskeytysvakuutuksen vakuutusehtojen, voimassa 1.11.2013 alkaen, kohdan 1.1 (Korvattavat vahingot ja niihin liittyvät rajoitukset, Vakuutuksenottajan kiinteässä toimipaikassa tapahtuneesta esinevahingosta aiheutuva keskeytyminen) mukaan vakuutuksesta korvataan liiketoiminnan keskeytyminen, joka on suoranainen seuraus esinevahingosta, joka on tapahtunut vakuutuskirjaan merkityssä, vakuutuksenottajan kiinteässä toimipaikassa (osoitteellinen vakuutuspaikka) sijaitsevalle, vakuutettuun liiketoimintaan käytettävälle
- rakennuksessa sijaitsevalle toimitilalle tai
- rakennukselle, jossa tällainen toimitila sijaitsee tai
- vakuutuksenottajan omistamalle tai rahoitussopimuksen perusteella hallitsemalle, keskeytysvakuutetuksi merkitylle irtaimelle omaisuudelle.

Keskeytyskorvauksen edellytyksenä on lisäksi, että
- rakennukselle aiheutunut esinevahinko korvataan tai korvattaisiin keskeytysvakuutukseen liitettyjen omaisuusvakuutusehtojen perusteella, jos rakennus olisi omaisuusvakuutuksen kohteena
- irtaimelle omaisuudelle aiheutunut esinevahinko korvataan keskeytysvakuutukseen liitettyjen omaisuusvakuutusehtojen perusteella ja
- jos liiketoiminnan keskeytyminen on seuraus koneen, laitteen tai järjestelmän esinevahingosta, esinevahinko on tapahtunut asennuksen ja sitä seuranneen koekäytön jälkeen, kun kone, laite tai järjestelmä on otettu normaaliin käyttöön.
[…]

Riippuvuuskeskeytysvakuutuksen vakuutusehtojen, voimassa 1.11.2013 alkaen, kohdan 1 (Korvattavat vahingot) mukaan vakuutuksesta korvataan liiketoiminnan keskeytyminen, joka on suoranainen seuraus esinevahingosta, joka on tapahtunut
- rakennuksessa sijaitsevalle toimitilalle, jossa vakuutuksenottajaansuorassa liikesuhteessa oleva, vakuutuskirjaan merkitty tavarantoimittaja, alihankkija tai asiakas harjoittaa liiketoimintaa
- rakennukselle, jossa edellä tarkoitettu toimitila sijaitsee
- edellä tarkoitetussa rakennuksessa tai toimitilassa olevalle irtaimelle omaisuudelle, jota edellä tarkoitettu tavarantoimittaja, alihankkija tai asiakas käyttää liiketoiminnassaan
- edellä tarkoitetussa rakennuksessa tai toimitilassa olevalle, vakuutuksenottajan omistamalle tai rahoitussopimuksen perusteella hallitsemalle irtaimelle omaisuudelle.

Keskeytyskorvauksen edellytyksenä on lisäksi, että rakennukselle, toimitilalle tai irtaimelle omaisuudelle aiheutunut esinevahinko korvattaisiin riippuvuuskeskeytysvakuutukseen liitettyjen omaisuusvakuutusehtojen perusteella, jos rakennus, toimitila tai irtain omaisuus olisi omaisuusvakuutuksen kohteena.

Asian arviointi

V Oy:n vuokraamassa liikehuoneistossa sattui ilmanvaihtolaitteen lämmittimen jäätymisen seurauksena vuotovahinko, jonka seurauksena V Oy:n irtaimistoa vaurioitui. Vakuutusyhtiö on tehnyt asiassa kielteisen korvauspäätöksen V Oy:n omaisuusvakuutuksesta perustuen siihen, ettei jäätyminen ole ollut ennalta arvaamatonta. Lisäksi vakuutusyhtiö on vedonnut jäätymistä koskevaan rajoitusehtoon, samoin työ- tai asennusvirhettä sekä huollon laiminlyöntiä koskevaan rajoitusehtoon. Omaisuus- ja riippuvuuskeskeytysvakuutusten osalta vakuutusyhtiö on todennut, ettei korvausta voida maksaa, koska keskeytysvahinko ei ole aiheutunut vakuutusehtojen edellyttämästä korvattavasta esinevahingosta.

V Oy on kiistänyt vakuutusyhtiön näkemykset katsoen vuotovahingossa olevan kysymys vakuutuksen kohteena olevalle omaisuudelle äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti aiheutuneesta esinevahingosta. V Oy on korostanut, että asiaa arvioitaessa on huomioitava, ettei V Oy ole voinut vaikuttaa taloyhtiön tilaaman huoltotyön suorittaneen Z Oy:n toimintaan ja ettei tuon huoltotyön yhteydessä tehty ilmanvaihtokoneen sulakkeiden poisto ole ollut V Oy:n tiedossa. V Oy on myös vedonnut yksittäisestä virheestä aiheutuneita vahinkoja koskevaan aiempaan ratkaisukäytäntöön. Asennus- ja työvirhettä sekä huollon laiminlyöntiä koskevan rajoituksen V Oy ei ole katsonut tapaukseen soveltuvan, koska väitetty virhe ei ole kohdistunut ehtokohdan edellyttämällä tavalla yritysvakuutuksen kohteena olevaan omaisuuteen. Lisäksi V Oy on katsonut rajoitusehdon tulkitsemisen vakuutusyhtiön esittämällä tavalla johtavan kohtuuttomaan lopputulokseen.

Vahinkomekanismin osalta lautakunta toteaa, että asiaa on selvitetty Y Oy:n toimesta lopputuloksin, että vahingon on aiheuttanut Z Oy poistamalla ilmanvaihtokoneen sulakkeet sekä jättämällä vedet poistamatta patterista. Lisäksi lautakunta toteaa, että jäätymisen syyksi alun perin oletettu ilmanvaihtokoneen raitisilmapeltien jääminen hieman raolleen on voinut edesauttaa patterin jäätymistä, mutta keskeisin syy vahingon aiheutumiseen on ilmanvaihtokoneen sulakkeiden poistaminen.

Vuotovakuutus

Vuotovakuutuksen ehtokohdan 1 mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutuksen kohteena olevalle omaisuudelle äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti aiheutunut esinevahinko, joka on suoranainen seuraus siitä, että neste on vuotanut äkillisesti, ennalta arvaamattomasti ja suoraan putkistoon kiinteästi liitetystä käyttölaitteesta.

Vahingon äkillisyyden osalta lautakunta toteaa, että nesteen vuotaminen rakennuksen kiinteästä putkistosta tai siihen liitetyistä käyttölaitteista putkiston tai laitteen rikkoutumisen seurauksena täyttää vakuutusalalla ja ratkaisukäytännössä vakiintuneesti noudatetun tulkinnan mukaan esinevakuutusehtojen edellytyksen nesteen vuotamisesta äkillisesti. Selvyyden vuoksi lautakunta toteaa näin olevan silloinkin, kun vuoto on jatkunut pitkänkin aikaa. Nyt sovellettavaan vakuutusehtoon sisältyy nesteen äkillisen vuotamisen lisäksi vaatimus siitä, että kyseessä on tällaisen vuotamisen suoranaisena seurauksena äkillisesti aiheutunut esinevahinko. Ehtokohtaan ei siten sisälly edellytystä nesteen vuotamisen aiheuttaneen teon ja itse vuotamisen ajallisesta yhteydestä.

Vahingon ennalta arvaamattomuuden osalta lautakunta toteaa aiemman ratkaisukäytännön (esimerkiksi tapaukset FINE-044279 ja FINE-023849) perusteella, ettei se, että vahinko on väistämätön seuraus jostain teosta, välttämättä tee vahingosta vakuutusehtojen kannalta ennalta arvattavaa. Nyt käsiteltävänä olevan tapauksen osalta lautakunta kuitenkin toteaa, että jos kyseessä katsottaisiin olevan äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutunut esinevahinko, asiassa tulisi arvioitavaksi rajoitusehdon soveltuminen. Näin ollen lautakunta katsoo asiassa tarkoituksenmukaiseksi arvioida ensin rajoitusehdon soveltumista kyseessä olevaan vahinkoon.

Jäätymistä koskevan rajoitusehdon mukaan vakuutuksesta ei korvata jäätymisestä aiheutunutta vahinkoa, ellei jäätyminen ole ollut välitön ja väistämätön seuraus vakuutuksen kohteena olevan rakennuksen lämmitys- tai lämmönsäätölaitteen äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta rikkoutumisesta tai ennalta ilmoittamattomasta katkoksesta sähkön, kaukolämmön tai kaasun jakelussa.

Yritysvakuutuksen riidanalainen rajoitusehtokohta sisältää pääsäännön, jonka mukaan jäätymisestä aiheutunutta vahinkoa ei korvata, ja kaksi poikkeusta tästä: rakennuksen lämmitys- tai lämmönsäätölaitteen äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta rikkoutumisesta tai ennalta ilmoittamattomasta sähkön, kaukolämmön tai jakelun keskeytyksestä aiheutuvat vahingot, jotka edellä mainitusta pääsäännöstä poiketen korvataan. Lisäksi ehtokohdassa tarkennetaan, millaisia tapahtumia ei katsota ensimmäisessä poikkeuskohdassa tarkoitetuiksi rikkoutumisiksi.

Vahinkomekanismista edellä todetun mukaisesti ilmanvaihtolaitteen raitisilmapeltien jääminen osittain auki on voinut edesauttaa vahingon syntymistä. Y Oy:n selvityksen mukaan syynä siihen, että raitisilmapellin rimojen väliin on jäänyt rako, on se, että pellin akselisto on väljä ja kulunut. Lautakunta katsoo, ettei tällaisessa laitteen osan kulumisessa ole kysymys jäätymistä koskevassa rajoitusehdossa mainitusta lämmitys- tai lämmönsäätölaitteen äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta rikkoutumisesta. Sulakkeiden poistamisesta seuranneessa sähkönsyötön katkeamisessa ei myöskään ole kyse ennalta ilmoittamattomasta sähkön jakelun keskeytymisestä. Näin ollen lautakunta katsoo puheena olevan rajoitusehdon soveltuvan tapaukseen, ja kyseessä olevan jäätymisestä aiheutunut vuotovakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle rajautuva vahinko. Esinevahingon korvattavuuden ratketessa tällä perusteella lautakunnan ei ole tarpeen lausua työ- ja asennusvirhettä sekä huollon laiminlyöntiä koskevan rajoituksen soveltumisesta tapaukseen.

Keskeytysvakuutukset

Omaisuus- ja riippuvuuskeskeytysvakuutusten vakuutusehdot edellyttävät korvattavalta keskeytysvahingolta, että keskeytysvahingon aiheuttanut esinevahinko korvataan tai korvattaisiin keskeytysvakuutukseen liitettyjen omaisuusvakuutusehtojen perusteella. Tämä edellytys jää edellä todetusti täyttymättä, millä perusteella lautakunta katsoo, ettei keskeytysvahinko tule korvattavaksi omaisuus- tai riippuvuuskeskeytysvakuutuksesta.

Kohtuuttomuus

Rajoitusehdon soveltamisen kohtuuttomuudesta esitetyn väitteen osalta lautakunta toteaa, että kohtuuttomuutta ei ole pelkästään se, että vahinkoa ei korvata vakuutuksesta. Oikeuskäytännössä on katsottu, että sellaiseen sopimusehtojen sovitteluun, joka laajentaisi vakuutusturvaa yli sen, mistä on selkeästi ja yksiselitteisesti sovittu, tulee suhtautua varsin pidättyvästi. Lautakunta toteaa, että rajoitusehdon soveltamisen ei voi katsoa olevan kohtuutonta yksin sillä perusteella, ettei vakuutettu ole voinut vaikuttaa rajoitusehdossa mainittuun toimintaan. Lautakunta toteaa tältä osin esimerkkeinä, että esinevakuutuksissa laajasti käytettyjen virherajoitusten kohdalla on verrattain yleistä, että rajoitusehdon tarkoittaman virheen on tehnyt vakuutettuun nähden ulkopuolinen taho. Samoin sellaisia luonnonilmiöiden aiheuttamia vahinkoja, joiden aiheutumiseen vakuutettu ei voi vaikuttaa, koskee usein rajoituksia. Lautakunta näin ollen katsoo, ettei rajoitusehdon soveltaminen johda tässä kohtuuttomaan lopputulokseen.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita asiassa muutosta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Koponen
Sihteeri Korpelainen

Jäsenet:
Koskinen
Rahijärvi
Ståhlberg
Yrttiaho