Tapahtumatiedot
A (s. 1980) haki 3.2.2022 päivätyllä lääkevahinkoilmoituksella korvausta koronavirusrokotteen aiheuttamasta lääkevahingosta.
A sai 20.8.2021 toisen annoksen koronavirusrokotetta Comirnaty-valmisteella (BioN-Tech and Pfizer).
Vahinkoilmoituksen mukaan A heräsi 21.8.2021 yöllä polttavaan alaselkäkipuun sekä vasemman puolen jalan ja käden puutuneisuuteen. Kipu oli todella voimakas. A:n käydessä vessassa virtsaaminen tuntui työläältä ja vaikealta. A otti muutaman päivän ajan ibuprofeenia ja Panadolia, mutta ne eivät auttaneet kipuihin. A hakeutui lääkärin vastaanotolle 23.8.2021. Diagnoosiksi asetettiin iskias. Vahinkoilmoituksen tekemisen aikaan tilanne ei ollut edelleenkään korjaantunut, vaan A oli edelleen toiminta- ja työkyvytön. A:lla oli monikirjoinen oirekuva, joka aaltoili ja vaihteli eri puolilla kehoa. Hankalia oireita olivat muun muassa polttava kipu alaselässä, tunne polttavan ”nesteen” valumisesta vasemmassa jalassa/selässä/pään alueella, puutuminen vasemmassa kädessä ja jalassa, vasemman jalan ja käden heikkous, lihasvoimien puute, sormien ja varpaiden pistely, kylmettyminen, tunne muurahaisista kehossa, polttava päänsärky, virtsaamisen työläys, ulostamisvaikeudet, polttava verkko alavatsan alueella, kömpelyys, tasapainohäiriöt, sähköiskumaiset kivut selässä/vasemmassa jalassa/kasvojen vasemmalla puolella, puhevaikeudet, nielemisvaikeudet, istumisvaikeus, raajojen puutuminen, lihasten jäykkyys ja väsyminen, unettomuus, rytmihäiriöt, sydämen tykytykset, kova päänsärky, aaltoileva väsymys, lihasnykiminen, kuukautishäiriöt, motoristen taitojen vaikeus, pikkunäppäryyttä vaativien toimien onnistumattomuus, kuuma-/kylmätunnon herkistyminen, päänahan herkistyminen, jatkuva hermosärky eri puolilla kehoa, raajojen kylmettyminen, nenän vuotaminen ja kova kipu vasemman sieraimen limakalvolla, silmän ja posken elohiiri ja nykiminen, näköhäiriöt, ääniyliherkkyys sekä voimakas hengästyminen kävellessä. A oli 23.8.—30.11.2021 osittain töissä, mutta oireiden jatkuessa A jäi kokonaan sairauslomalle 1.12.2021—6.2.2022.
Vakuutusyhtiö antoi asiassa korvauspäätöksen 17.3.2022. Yhtiö totesi, että koronavirusrokotteiden tiedetään voivan aiheuttaa muun muassa päänsärkyä sekä lihas- ja nivelkipuja. Tällaiset yleisoireet ilmenevät tyypillisesti nopeasti ja väistyvät muutamien viikkojen aikana. A:n iskiastyyppinen oireilu alkoi pian rokotteen saamisen jälkeen, mutta oirekuva hankaloitui ja monipuolistui vielä useiden kuukausien kuluttua, mikä ei yhtiön mukaan ole rokotereaktioille tyypillistä. A:n oireiden etiologia on jäänyt avoimeksi, mutta häntä hoitaneet lääkärit eivät ole pitäneet rokotereaktiota todennäköisenä. A:n saaman rokotteen ei tiedetä voivan aiheuttaa ilmoitettua moninaista oireistoa. Yhtiö katsoi, etteivät oireet olleet todennäköisesti aiheutuneet Comirnaty-rokotteesta, eikä rokotteen ja A:lla ilmenneiden moninaisten oireiden välillä ollut lääkevahinkovakuutuksen vakuutusehdoissa tarkoitettua todennäköistä syy-yhteyttä.
Yhtiö huomautti lisäksi, ettei osaa A:n ilmoittamista oireista (esimerkiksi vuotohäiriöt) voitu todentaa potilasasiakirjoista. Yhtiö totesi, ettei oireiden mahdollista syy-yhteyttä rokotteeseen voitu tältä osin selvittää enempää. Koronarokotteiden ei tiedetä aiheuttavan kuukautishäiriöitä.
A haki vakuutusyhtiön korvauspäätökseen muutosta ja toimitti uutta lääketieteellistä selvitystä.
Vakuutusyhtiö totesi 15.4.2024 korvauspäätöksessään, että potilasasiakirjamerkintöjen mukaan A:lle tehdyistä laajoista tutkimuksista huolimatta moninaisille neurologisille oireille ei löytynyt selittävää tekijää. Alkuvuonna 2022 tehdyissä ENMG-tutkimuksissa ei todettu polyneuropatiaan, polyradikuliittiin eikä myopatiaan viittaavia löydöksiä. Aivo-selkäydinnestenäyte oli täysin normaali. A on katsonut, että tämä seikka puoltaa hänen näkemystänsä siitä, että oireiden todennäköisin aiheuttaja on ollut Comirnaty-rokote. Yhtiö katsoi, ettei oireiden taustalta ollut löytynyt mitään sellaista lääkevahinkovakuutuksen vakuutusehtojen 4 kohdassa tarkoitettua ruumiillista sairautta tai vammaa, jota voitaisiin pitää ehtokohdassa tarkoitettuna lääkevahinkona. A:n oireiden taustalta ei ollut löydetty mitään sellaista objektiivista muutosta, joka viittaisi rokotteeseen oireiden aiheuttajana. Comirnaty-koronavirusrokotteen valmisteyhteenvedon mukaan rokotteen haittavaikutukset ovat tyypillisesti lieviä ja ohimeneviä yleisoireita. A:lla todetun kaltainen moninainen ja vaihteleva neurologinen oirekuva ilman objektiivisia löydöksiä ei sovi rokotteen aiheuttamaksi. Vakuutusyhtiö totesi edelleen, että A on vedonnut oikaisupyynnössään 20.9.2021 fysiatrin epäilyyn subakuutista radikuliitista ja diagnoosiin M54.1: radiculopathia. Vakuutusyhtiölle toimitetussa lausunnossa kuvattiin kirjallisuuteen tukeutuen rokotteiden ja pienten säikeiden neuropatian mahdollista yhteyttä. Lausunnossa katsottiin, että A:lla ilmenneet neuropatiaan viittaavat oireet sopivat rokotteen aiheuttamaksi. Yhtiö huomautti tältä osin, että A:lle tehdyissä ENMG- ja likvornäytetutkimuksissa ei havaittu polyneuropatiaan eikä polyradikuliittiin viittaavia löydöksiä, eikä tällaisia sairauksia ollut todettu.
Vakuutusyhtiö totesi, että A on vedonnut oikaisupyynnössään kuukautisvuotohäiriöiden osalta 15.9.2021 työterveyskontaktin merkintöihin, joissa todetaan, että hänen vuotonsa ovat olleet epämääräisempiä huhti-toukokuussa tehdyn hormonikierukan vaihtamisen jälkeen. Merkintöjen perusteella kyseinen oire ei näin ollen liity rokotteeseen. Yhtiö ei muuttanut aiemmin antamaansa korvauspäätöstä.
Asiakkaan valitus
Vakuutuslautakunta on vastaanottanut A:n ratkaisusuosituspyynnön lisäksi 23.4.2025, 15.6.2025 ja 17.6.2025 päivätyt lisäkirjelmät.
A on tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta. A vaatii, että hänelle maksetaan tilapäisen haitan korvausta 4 100 euroa ja tilapäisen lievän psyykkisen haitan korvausta 4 100 euroa. A vaatii, että ansionmenetyksistä maksetaan 12 863,50 euroa. Lisäksi A vaatii korvausta sairaanhoito-, fysioterapia- ja lääkekuluista sekä viivästyskorkojen maksamista.
A toteaa, että hän sai toisen koronavirusrokoteannoksen Comirnaty-valmisteella 20.8.2021, minkä jälkeen hänelle on kehittynyt erittäin vaikea, monioireinen ja pitkäaikainen neurologinen ja hermostollinen kipuongelma ja haittaoireisto. A on ollut pitkään työ- ja toimintakyvytön. Toipuminen on edelleen kesken. A joutuu käyttämään säännöllisesti lääkitystä lieventääkseen oireitaan. Hänelle tehdyissä lukuisissa tutkimuksissa on poissuljettu kaikki muut mahdolliset aiheuttajat. Useissa lääkärinlausunnoissa todetaan kipuoireiston ja hermovaurion johtuvan Comirnaty-koronavirusrokotteesta.
A viittaa koronavirusrokotteen ja oireiden väliseen ajalliseen yhteyteen. A käy laajasti läpi potilaskirjauksiaan. Korvattavuuden ei tule perustua ainoastaan täsmälliseen diagnoosiin vaan lääketieteelliseen kokonaisarvioon. Tältä osin A viittaa Vakuutuslautakunnan antamaan ratkaisusuositukseen FINE-048186, jossa koronarokotteen jälkeinen hermosto-oireisto (myeliitti) katsottiin korvattavaksi lääkevahingoksi, vaikka oireet olivat vaikeasti osoitettavissa tavallisilla tutkimuksilla.
A on ollut oireiden takia 168 päivää täysin työkyvytön ja 119 päivää osatyökykyinen. Hermosto-oireet jatkuvat edelleen. Neurologin mukaan A:n toimintakyky on merkittävästi rajoittunut, sillä A:lla ilmenee edelleen raajojen puutumista, palautumattomuutta, ihon herkistymistä, rasituksen jälkeistä voimakasta uupumusta sekä kognitiivisia häiriöitä. Työn säilyttäminen on vaatinut jatkuvaa kuormituksen säätelyä. A käyttää yhä hermosärkylääkitystä (Klotriptyl mite), jonka annostusta on jouduttu nostamaan oireiden vuoksi.
A toteaa, että vahingolla on ollut merkittävä vaikutus hänen taloudelliseen tilanteeseensa. Useiden kuukausien täysiaikainen työkyvyttömyys sekä pitkät jaksot osatyökykyisenä ovat aiheuttaneet huomattavat tulonmenetykset.
A katsoo, että vakuutusyhtiön korvauspäätöksistä puuttuu arvio laajasta lääketieteellisestä aineistosta ja asiantuntijalausunnoista. Esimerkiksi farmakologian professorin ja neurologin lausuntoja ei ole käsitelty sisällöllisesti. Korvauspäätöksissä viitataan valikoivasti yksittäisiin potilasmerkintöihin, jotka eivät anna oikeaa kuvaa oireiden jatkuvuudesta ja työkyvyn rajoitteista.
A toteaa, että hän oli aiemmin täysin terve ja liikunnallinen nainen. Toisen koronavirusrokotteen saamisen jälkeen hänen elämänsä muuttui radikaalisti. Jokainen viikko edellyttää edelleen tarkkaa suunnittelua ja oireiden hallintaa hermolääkityksen avulla. Fyysisen kuormituksen jälkeen palautuminen kestää päiviä.
A viittaa FINEn Vakuutuslautakunnan antamaan ratkaisusuositukseen FINE-048186, jossa lautakunta on todennut, että elämänlaadun erityinen heikentyminen voidaan ottaa huomioon henkilövahingon korvauksessa korvausta korottavana tekijänä. A katsoo, että tätä periaatetta tulee soveltaa myös hänen tapauksessaan.
A viittaa useisiin lääketieteellisiin julkaisuihin koronavirusrokotteen ja neurologisten oireiden välisestä syy-yhteydestä. A käy laajasti läpi itseään koskevaa lääketieteellistä selvitystä ja toteaa muun muassa, että hänelle on asetettu diagnoosi M79.2 Määrittämätön hermosärky tai hermotulehdus, joka viittaa laaja-alaiseen neuropaattiseen oirekuvaan. Diagnoosi perustuu erikoissairaanhoidossa tehtyihin tutkimuksiin ja on linjassa rokotuksen jälkeisen hermostollisen vaurion kanssa. A katsoo tämän vahvistavan, ettei kyse ole vain subjektiivisista tuntemuksista, vaan lääketieteellisesti tunnustetusta neurologisesta tilasta.
A viittaa lääketieteellisiin julkaisuihin, jotka A:n mukaan tukevat sitä, että mRNA-rokotteiden jälkeen voi esiintyä neurologisia oireita ja hermoston toimintahäiriöitä, jotka eivät näy tavanomaisissa kliinisissä tutkimuksissa. Lisäksi A viittaa pro gradu -tutkielmaan, jossa on korostettu, ettei lääketieteellinen epävarmuus poissulje korvausvelvollisuutta, kun todennäköisyysharkinta ja kokonaisselvitys viittaavat lääkevahinkoon. Lisäksi hoitavan lääkärin kliininen havainto tulee arvioida painavampana kuin jälkikäteinen asiakirjapohjainen lausunto ilman potilaskontaktia.
A toteaa, että tapahtuma-aikaan mRNA-koronavirusrokotteiden pitkäaikaisista neurologisista haitoista ei ollut saatavilla sellaista tutkimusnäyttöä tai kliinistä kokemusta kuin nyt vuonna 2025. A:n oireiden alkuperä jäi epäselväksi osittain siksi, ettei lääketieteellinen tietämys vielä tunnistanut rokotteen aiheuttamaa oirekuvaa tai siihen liittyviä mekanismeja. Tutkimatta jättäminen muun muassa ohutsäieneuropatian osalta ei ole sama asia kuin poissulku. Tämä ei voi muodostaa estettä korvattavuudelle nyt, kun kertynyt tutkimus- ja asiantuntijatieto tukee rokotteen todennäköistä syy-yhteyttä.
A esittää kritiikkiä vakuutusyhtiön hankkimasta asiantuntijalausunnosta.
A viittaa FINEn Vakuutuslautakunnan antamiin ratkaisusuosituksiin FINE-046914 ja FINE-046798 ja toteaa, että lautakunnan ratkaisusuosituskäytännössä on toistuvasti katsottu, että koronarokotteen ja myöhemmin ilmaantuneiden neurologisten tai tulehduksellisten oireiden välinen syy-yhteys täyttää lääkevahinkovakuutuksen ehtojen mukaisen korvattavuuskynnyksen, kun muita syitä ei ole osoitettavissa ja kokonaisharkinta tukee rokoteperäistä syytä.
A viittaa sopimusoikeuden epäselvyyssääntöön ja toteaa, ettei lääkevahinkovakuutuksen ehdoissa ole tarkasti määritelty, mitä todennäköisellä syy-yhteydellä tarkoitetaan, jolloin epäselvyyden tulee kohdistua vakuutusyhtiön vahingoksi ja tulkinnan tapahtua vahingonkärsijän eduksi. A katsoo tämän tukevan hänen kantaansa, jonka mukaan todennäköisyyttä ei voida vaatia osoitettavan kliinisellä varmuudella vaan riittävää on, että rokote on todennäköisin syy, kun muut vaihtoehdot on suljettu pois.
A toteaa, että hän varaa oikeuden hakea erillistä korvausta mahdollisesta pysyvästä haitasta, sillä hänen oireensa jatkuvat edelleen.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutuslautakunta on vastaanottanut vakuutusyhtiön vastineen lisäksi 10.6.2025 päivätyn lisävastineen.
Vakuutusyhtiö viittaa vastineessaan aiemmin antamiinsa korvauspäätöksiin ja niissä esittämiinsä perusteluihin.
Vakuutusyhtiö toteaa, että A:lle tehdyissä laajoissa tutkimuksissa ei ollut tehty objektiivisia tutkimuslöydöksiä, jotka selittäisivät hänen oireiluaan. A:lla ilmennyt oirekuva, jossa oli voimakkaita, merkittävästi toimintakykyä heikentäviä ja laaja-alaisia tuntoon, voimaan, aistimukseen, herkistymiseen, kipuun ja jaksamiseen liittyviä pitkittyneitä oireita, sopii johtumaan elimistön pitkäaikaisesta yliviritystilasta. Tilan syytä ei tunneta. A viittaa kirjelmässään muun muassa ohutsäieneuropatiaan. A:lla ei ole diagnosoitu ohutsäieneuropatiaa, joka sekin toisaalta selittäisi vain pienen osan hänen oirekuvastaan; kyseessä on laajempi oireyhtymä.
A:n lisäkirjelmässä on tuotu esiin julkaisuja, joissa tällainen oireyhtymä on kehittynyt rokotteen jälkeen. Toisaalta tällaista oireyhtymää esiintyy pääsääntöisesti ilman rokotusta. Tutkimuksissa ei ole noussut esiin näyttöä siitä, että tällaisten oireyhtymien määrä olisi lisääntynyt väestössä koronarokotusten myötä. Kausaliteettia Comirnaty-rokotteen ja A:lla ilmenneen oireyhtymän välillä ei voida osoittaa.
Vakuutusyhtiö toteaa, ettei sillä ole velvollisuutta lausua erikseen ja yksityiskohtaisesti kaikista vastapuolen esittämistä selvityksistä, seikoista ja väitteistä, eikä velvollisuutta käsitellä lääkärinlausuntoja yksityiskohtaisesti. Vakuutuslautakunnalle on toimitettu kaikki sellainen selvitys, joka yhtiölläkin on ollut käytössään.
Vakuutusyhtiö viittaa vahingonkorvauslain 5 luvun 2 c §:ää koskeviin lain esitöihin (HE 167/2003, s. 42–43) ja toteaa, että korvauksen korottaminen elämänlaadun erityisen heikentymisen perusteella on soveltamisalaltaan suppea. Korvausta tulisi korottaa tällä perusteella vain siinä tapauksessa, että henkilövahinko yksittäistapauksessa heikentää vahinkoa kärsineen elämänlaatua olennaisesti enemmän kuin vastaavanlaisen henkilövahingon kärsineiden elämänlaatua yleensä. Elämänlaadun erityisestä heikentymisestä voisi olla kyse esimerkiksi silloin, kun kilpaurheilua aktiivisesti harjoittanut henkilö menettää liikuntakykynsä pysyvästi tai kun hyvin aktiivisesti laulamista harrastanut henkilö kärsii äänihuulihalvauksen jälkitilana äänen käheydestä. Korvausta voidaan korottaa myös silloin, kun vahinkoa kärsineellä on jo ennestään jokin vamma tai sairaus, jonka vuoksi henkilövahinko vaikeuttaa hänen elämäänsä tavallista enemmän. Vakuutusyhtiö katsoo, ettei A:n tapauksessa ole esitetty sellaisia erityisiä perusteita, joiden takia hänelle mahdollisesti suoritettavaa pysyvän haitan korvausta tulisi korottaa elämänlaadun erityisen heikkenemisen perusteella.
Lääketieteellinen selvitys
Vakuutuslautakunnalla on käytössä A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 9.6.2021—10.3.2025.
9.6.2021 päivätyn potilaskertomuksen mukaan A sai ensimmäisen koronavirusrokoteannoksen Comirnaty-valmisteella.
20.8.2021 päivätyn potilaskertomuksen mukaan A sai toisen koronavirusrokoteannoksen Comirnaty-valmisteella.
23.8.2021 päivätyn potilaskertomuksen mukaan A oli saanut toisen koronavirusrokoteannoksen 20.8.2021. Seuraavana yönä hänellä oli alkanut kipu vasemmalla puolella alaselässä. A oli herännyt siihen, että kädet olivat puutuneet ja käden liikuttelu sai aikaan kivun selässä. Selkäkipu säteili vasempaan jalkaan. Selässä oli polttava tunne. Ulostaminen ja virtsaaminen olivat myös olleet hankalia, mutta nyt ne toimivat normaalimmin. Alavatsan alueella oli erikoinen tunne. Vastaanotolla tehdyssä kliinisessä tutkimuksessa todettiin, että A ontui/varoi vasenta jalkaansa. Jalkaa sieti taivuttaa eteenpäin vain hiukan. Presakraalivälin vierellä vasemmalla oli päinmakuulla ollessa arkuutta, seisoessa arkuutta oli vasemmassa SI-nivelessä. A sai vastaanotolla Voltaren-injektion, reseptin Etoricoxib- ja Para-Tabs-lääkkeisiin sekä sairauslomaa. Diagnoosiksi merkittiin M54.4: Lanneselän kipu ja iskiaskipu.
25.8.2021 päivätyn potilaskertomuksen mukaan A kertoi, että tilanne oli hiukan parempi, mutta oireet olivat edelleen hankalia. A heräsi yöllä siihen, että molemmat kädet olivat puutuneet ja vasen jalkaterä oli puutunut. Välillä molempien jalkojen varpaat menivät kylmiksi. Lantiossa oli sisäistä painontunnetta, vessassa käyminen oli hankalaa. Istuminen oli hankalaa. A pystyi kävelemään pieniä lenkkejä koiran kanssa. Sairauslomaa jatkettiin.
2.9.2021 päivätyn potilaskertomuksen mukaan A kertoi, että oireet vaihtelivat kovasti. Välillä puutumisia oli molemmissa käsissä ja vasemmassa jalassa, välillä tilanne oli parempi. Kipu ristiselässä säteili vatsan alueelle. Ulostaminen tuntui kivuliaalta, kuin synnyttäisi. Virtsaaminen tuntui myös poikkeavalta. Ratsupaikka-alueella ei ollut tunnottomuutta. Kliinisen tutkimuksen aikana A ilmoitti tunnon alentuneeksi/muuttuneeksi vasemmassa kantapäässä ja säären ulkosivulla. Tunnusteluarkuutta oli presakraalivälin vierellä vasemmalla. Sairauslomaa jatkettiin.
6.9.2021 päivätyn potilaskertomuksen mukaan A kertoi puhelimessa, että hän oli käyttänyt Sirdaludia kolmena yönä ja se oli auttanut nukkumiseen. A ei vieläkään pystynyt istumaan. Jalan puutuminen oli poissa. Pohkeessa ja selässä oli kipua. Käsien puutumista oli ollut aiemminkin. A kokeilisi sauvakävelyä sekä niskan ja hartioiden venyttelyä. A kokeilisi olla ilman etorikoksibia.
9.9.2021 päivätyn potilaskertomuksen mukaan A käytti Panadolia. A pystyi istumaan syömiseen tarvittavan ajan. A joutui käymään vessassa tiheämmin kuin tavallisesti. A oli kävellyt sauvojen kanssa ja tehnyt niskan osalta kuminauhajumppaa. Vasemmassa kädessä oli vielä puutumisoiretta.
13.9.2021 päivätyn potilaskertomuksen mukaan A kertoi, että hänen vointinsa oli parempi, mutta päivien välillä oli paljon vaihtelua. A oli nukkunut muutaman edellisen yön huonommin kivun takia. Lihaskireyttä oli vartalossa kauttaaltaan. A oli testannut edellisen viikon lopulla työskentelyn onnistumista ja se oli sujunut suhteellisen hyvin, kun A seisoi osan päivästä ja oli makuulla osan päivästä työskennellen kannettavalla tietokoneella. A teki etätöitä vointinsa mukaan ja aloitti etorikoksibin uudelleen.
15.9.2021 päivätyn potilaskertomuksen mukaan A:lta otettu virtsanäyte oli puhdas. Virtsaamistarve oli edelleen tihentynyttä. Hormonikierukka oli vaihdettu huhti-toukokuussa 2021, minkä jälkeen kuukautisvuodot olivat olleet epämääräisempiä. A:lla oli vessassa käydessään tunne kuin alavatsan päällä olisi sähköverkko.
17.9.2021 päivätyn potilaskertomuksen mukaan A lopetti etorikoksibin verenpaineen nousun takia. Virtsaamisvaivaa oli edelleen. Ulostaminen toimi normaalisti. A:lla oli edelleen tuntemuksia kaikkialla kehossaan.
20.9.2021 päivätyn fysiatrin konsultaatiovastauksen mukaan fysiatri epäili puoliäkillistä hermojuuren tulehdusta. A sai hermokipuun reseptin Neurontin-lääkkeeseen. Diagnoosiksi merkittiin M54.1: Radiculopathia.
23.9.2021 potilaskertomuksen mukaan A oli käyttänyt Neurontin-lääkitystä kahden vuorokauden ajan. Rakon toiminta oli vielä poikkeavaa, mutta muuten oireet olivat vähentyneet. Istuessa ja autolla ajaessa ilmeni säteilyä edelleen enemmän vasempaan ala- tai yläraajaan. Diagnoosiksi on merkitty M79.2: Määrittämätön hermosärky tai hermotulehdus / rokotuksen jälkeinen oireilu.
12.10.2021 päivätyn päivystyksen tekstin mukaan A oli saanut 20.8.2021 Pfizerin koronavirusrokotteen ja herännyt seuraavana yönä kaikkien raajojen puutumiseen. Selässä oli ollut polttelevaa tunnetta. Sittemmin kipu- ja puutumisoire oli ollut vasenvoittoista. Etenkin vasemmassa ylä- ja alaraajassa oli iskumaista kipua. Ajankohtaisesti oire oli levinnyt myös vasemmalle puolelle kasvoja. Oire oli alkanut nenän jomotuksena ja myöhemmin elohiirinä posken seudulla sekä sähköiskumaisina kasvojen kipuina. A oli ajoittain kokenut katseen tarkentamisen olleen hankalaa. Vasen yläraaja oli tuntunut kömpelöltä. Päivystyksessä tehdyssä kliinisessä tutkimuksessa ei todettu oireita selittäviä löydöksiä. Neurontin-lääkityksen annostusta nostettiin.
13.10.2021 päivätyn potilaskertomuksen mukaan A kertoi, että hänellä oli ilmennyt närästystä. Vasen käsi ei tuntunut toimivan kunnolla. A oli leikannut oikean käden II sormeen haavan käden toimimattomuuden takia. Edellisenä yönä A oli pudonnut sängystä. Töissä tuntui ikään kuin aivosumua. Sähköiskumaisia tuntemuksia oli alaraajoista ylöspäin kaulalle asti, ajankohtaisesti myöskin niskasta ylöspäin päähän.
13.10.2021 päivätyn korva-, nenä- ja kurkkutautien tekstin mukaan A:n nenän limakalvoilla todettiin turpeutta ja punoitusta. Sinuscan-ultraäänilaitteella vasen poskiontelo antoi positiivisen tuloksen. A sai reseptin Amorion Comp -antibioottikuuriin sekä Bactroban Nasal 2 % -nenävoiteeseen. Diagnoosiksi merkittiin akuutti poskiontelotulehdus.
14.10.2021 päivätyn potilaskertomuksen mukaan vasemmassa sieraimessa nenäsiiven sisäpuolella todettiin valkoinen rupi. Otsalla ja poskissa ei ollut koputusarkuutta. Lääkäri arvioi, että nenän karvatuppitulehduksen jälkitila oli mahdollinen, mutta akuuttia tulehdusta ei ollut. Poskiontelotulehduksesta ei ollut viitteitä.
26.10.2021 päivätyn neurologin tekstin mukaan A:n vasen sierain vuoti herkästi. A:lla oli ääniyliherkkyyttä. Päänahka oli kosketusherkkä. Vasen yläraaja oli tuntunut kömpelöltä, tavaroita oli tippunut käsistä ja hienomotoriikka oli heikentynyt. A koki, että hän tunsi suihkussa veden lämpötilan poikkeavasti. Kipuaistimusta oli herkästi. A toi lisäksi esille, että alkuvaiheessa noin 2,5 viikon ajan myös vasen alaraaja oli ollut kömpelö. A:lla oli ollut nielemisvaikeuden tunnetta kahden kuukauden ajan. Virtsavaiva oli jatkunut. Virtsaamistarve oli tiheämpää kuin aiemmin, työlästä ja se aiheutti alavatsalla sähkötyksen ja poltteen tunnetta. Aluksi myös ulostaminen oli ollut kivuliasta, mutta vaiva oli helpottanut. A toi esille runsaan väsymyksen. Hän pystyi kävelemään korkeintaan yhden tunnin pituisia koiralenkkejä, minkä jälkeen hänestä tuntui kuin olisi juossut maratonin. Yleisesti A koki lihakset jähmeäksi ja voimattomiksi. A hengästyi herkästi. Neurologisessa statuksessa todettiin lievää poikkeavuutta, muun muassa vasemman jalkapohjan ja jalkaterän alentuneet terävä- ja värinätunnot. Lihasheikkoutta tai kömpelyyttä ei todettu. Diagnoosiksi asetettiin R20.2: Ihon tuntohäiriö.
25.11.2021 päivätyn potilaskertomuksen mukaan A:lle oli tehty 17.11.2021 pään magneettitutkimus, jossa ei ollut todettu oireita selvittäviä löydöksiä. Oireet jatkuivat vaihdellen.
29.11.2021 päivätyn neurologin tekstin mukaan A kertoi, että hänen oireensa jatkuivat vaihtelevasti. Tavarat tippuivat edelleen käsistä ja vasemmassa kädessä oli heikkoutta. A heräsi usein yöllä kipu- ja puutumisoireisiin. Raajojen ääreisosat kylmenivät edelleen. Kaikissa raajoissa oli vaihtelevaa pistelyä/puutumista ja tikkuilua. Nielemisvaikeutta oli edelleen. A joutui käydä virtsaamassa tiheästi. A oli osasairauspäivärahalla. A:lle oli tehty pään magneettitutkimus, jonka löydökset olivat normaalit. Neurologi keskusteli A:n kanssa mahdollisesta toiminnallisesta oireesta, hermoston ylivirittäytymisestä. Neurontin-lääkitys oli hyödytön, joten sen purkaminen aloitettiin. A sai reseptin hermokipulääkkeeksi ja kipukynnyksen nostamiseksi Cymbalta-lääkityksen.
18.1.2022 päivätyn neurologin tekstin mukaan A oli pyrkinyt lomareissulla tekemään säännöllisesti joogaa ja vesijumppaa. Lihakset menivät kuitenkin herkästi hapoille. A ei jaksanut kävellä portaita. Käsillä tekeminen oli heikkoa. Pikkurilliin ja nimettömään tuli kramppimaista jäykistymisen tunnetta. A heräili edelleen öisin kokonaisvaltaisiin kipuihin ja puutumiseen. Nielemisongelma oli vähentynyt Neurontin-lääkityksen lopettamisen jälkeen. A:lle oli määrätty sairauslomaa 6.2.2022 saakka. Cymbalta-lääkitys päätettiin lopettaa. Uutena kokeiluna A sai reseptin Noritren-lääkitykseen.
1.2.2022 päivätyn neurokirurgin tekstin mukaan A:lle oli tehty 20.1.2022 selkärangan magneettitutkimus, jossa oli todettu nikamavälissä C6-7 lievä välilevyrappeuma ja vasemmalla aivan pieni välilevynpullistuma, joka ei kaventanut mainittavasti juurikanavaa. Neurokirurgi arvioi, että magneettitutkimuksen löydökset olivat vähäiset eivätkä sopineet selittämään A:n oireita.
2.2.2022 päivätyn neurologin tekstin mukaan A koki oireiden jatkuvan ja lisääntyvän. A:lla oli ilmennyt päänsärkyä, painetta takaravoilla, niska-hartiaseudulla kuumotuksen tunnetta, kuuman nesteen valumisen tunnetta vartalolla/raajoissa/kasvoissa, alaselkäkipuja, alaraajojen kramppeja, sydämen tykyttelyä ja rytmihäiriötuntemuksia. Lihakset menivät herkästi maitohapoille. Kurkun oireet olivat palanneet. A sai lähetteen laajempaan ENMG-hermoratatutkimukseen ja laboratoriokokeisiin.
23.2.2022 päivätyn neurologin tekstin mukaan ENMG- ja EKG-tutkimusten tulokset olivat normaalit, samoin laboratoriokoetutkimustulokset. A:lle ohjelmoitiin aivo-selkäydinnestenäytetutkimus.
3.3.2022 päivätyn neurologin tekstin mukaan A tuli vastaanotolle aivo-selkäydinnestenäytteen ottamista varten. Neurologinen status oli parantunut. A koki yleisvointinsa aiempaa paremmaksi. Kivut olivat täysin hallinnassa gabapentiinillä ja A oli saanut nukutuksi Mirtazapin-lääkityksen avulla. A oli kuitenkin vielä maaliskuun sairauslomalla.
8.3.2022 päivätyn potilaskertomuksen mukaan A kertoi, että isona tekijänä voinnin kohentumisessa oli ollut se, että hän oli saanut vihdoinkin nukuttua. Kivut eivät enää hallinneet yhtä lailla. Sairauslomaa oli 4.4.2022 saakka.
21.3.2022 päivätyn potilaskertomuksen mukaan A koki voivansa paremmin. A oli alkanut liikkua enemmän. A oli jaksanut arjen puuhasteluita paremmin. Akuutteja kipuja ei ollut, Neurontin-lääkitys toimi. Raajojen puutuneisuutta ja jäykkyyttä oli päivittäin. Hienomotoriikka oli normaalia heikompaa. Virtsanpidätyskyvyn kanssa oli haasteita. A koki, ettei hän ollut vielä valmis 100 % työaikaan.
31.3.2022 päivätyn neurologian poliklinikan tekstin mukaan aivo-selkäydinnestenäytteessä ei todettu poikkeavaa.
4.5.2022 päivätyn potilaskertomuksen mukaan A oli aloittanut edellisellä viikolla työt osasairauspäivärahan turvin. A koki, että työhön paluu oli ollut kuormittavaa.
13.6.2022 päivätyn potilaskertomuksen mukaan A:n työaika oli nostettu 23.5.2022 50 prosenttiin ja tekstin kirjauspäivänä 60 prosenttiin. A oli ollut työkykyinen. A koki kipujen olevan hallinnassa. Neurontin-lääkitys oli purettu. A:lla oli edelleen käsien ja jalkojen ajoittaista puutuneisuutta. A koki, että muisti oli kohentunut. A oli pystynyt nukkumaan ilman Mirtazapin-lääkitystä.
21.7.2022 päivätyn työterveyslääkärin lausunnon mukaan lääkäri arvioi, että A:n oireilu oli ollut koronavirusrokotukseen liittyvää jo syyskuussa 2021 kun epäspesifin hermojuuritulehduksen diagnoosi asetettiin.
23.11.2022 päivätyn farmakologian dosentin lausunnon mukaan SARS-CoV-2-rokotteilla on kuvattu moninaisia hermostollisia sivuvaikutuksia. Lausunnossa viitattiin useisiin lääketieteellisiin tutkimuksiin. Lausunnon kirjoittaja totesi, että viitattu kirjallisuus osoitti, että vaikka neuropaattiset komplikaatiot Covid-19-rokotteiden jälkeen ovat harvinaisia, ovat ne kuitenkin täysin mahdollisia. Kirjallisuuden perusteella ne voivat olla vakavia ja invalidisoivia. Lausunnon kirjoittaja arvioi, että A:lla toisen koronavirusrokoteannoksen saamisen jälkeen ilmenneet neuropatiaan viittaavat oireet sopivat koronavirusrokotteen aiheuttamiksi. Kirjallisuudessa kuvattu Covid-koronavirusrokotuksen jälkeisessä pienten säikeiden neuropatiassa oireet ovat hyvin samankaltaisia kuin mitä A:lla on esiintynyt rokotuksen jälkeen. Lausunnon kirjoittaja totesi, että oireiden ajallinen läheisyys koronavirusrokotukseen ei sinänsä todista syy-yhteyttä. Lausunnon kirjoittaja piti kuitenkin syy-yhteyttä todennäköisenä, kun otti huomioon viitatut raportit kirjallisuudessa.
13.12.2022 päivätyn potilaskertomuksen mukaan A oli aloittanut uudessa työpaikassa työskentelyn. A koki voivansa ihan ok, vaikka oirekuvassa oli ollut jonkin verran pahentumista. A oli nukkunut huonommin. A aloitti uudelleen gabapentiini- ja mirtatsapiinilääkitykset.
13.6.2023 päivätyn neurologin tekstin mukaan A:lla oli ajankohtaisesti käytössä ainoastaan Bisoprolol-beetasalpaajalääkitys. A:lla oli edelleen paljon oireita arkea häiritsevästi, vaikka vähitellen oli menty eteenpäin ja toimintakyky oli vahvistunut. A sai Bisoprolol-lääkkeen rinnalle Klotriptyl mite -lääkityksen, jota A voisi ottaa iltaisin muutaman viikon kuureina tarpeen mukaan.
13.3.2024 päivätyn neurologin tekstin mukaan A:lla oli edelleen oireita arkea häiritsevästi. A oli pohtinut osa-aikatyön mahdollisuutta. Klotriptyl mite -lääkityksen annostusta nostettiin.
28.2.2025 päivätyn potilaskertomuksen mukaan A:lla oli edelleen puutumista käsissä ja jaloissa. Iho oli kauttaaltaan tuntoherkkä. Äänen kanssa oli ongelmia, puhuminen oli välillä haastavaa. Liikkumisen osalta tilanne oli mennyt parempaan suuntaan. A oli pystynyt lisäämään liikuntaa ja kävi salilla 1–2 kertaa viikossa. Lisäksi A pelasi padelia. A joutui olemaan tarkkana kokonaiskuormituksen osalta, sillä liikakuormitus pahensi oireita. Lääkehoitona oli jatkunut Klotriptyl ja beetasalpaaja.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kysymys siitä, onko A:lla ilmennyt moninainen ja vaihteleva oireilu todennäköisessä syy-yhteydessä Comirnaty-koronavirusrokotteen saamiseen.
Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot
Lääkevahinkovakuutusehtojen (voimassa 1.1.2021 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä, ehtojen kohdassa 2 tarkoitettu lääke on todennäköisesti aiheuttanut. […]
Asian arviointi
Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan henkilövahinko, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Tämä tarkoittaa, että vahingolla voi olla useita mahdollisia syitä, mutta lääkkeen käyttö on kaikki syyt kokonaisuutena huomioiden todennäköisin. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon lääkkeellä hoidettava sairaus tai vamma, korvauksen hakijan muut sairaudet ja kokonaisterveydentila, hänen saamansa hoito ja hoitotoimenpiteet sekä kyseinen lääke ja muu mahdollinen lääkitys. Syy-yhteys arvioidaan lääketieteellisen tietämyksen ja kokemuksen perusteella. Pelkästään ajallinen yhteys eli se seikka, että oireet ovat ilmaantuneet lääkkeen käytön aikana tai pian käytön jälkeen, ei riitä todistamaan lääkkeen käytön ja vahingon välistä todennäköistä syy-yhteyttä.
Vakuutuslautakunnan käytössä olevan lääketieteellisen selvityksen mukaan A sai ensimmäisen koronavirusrokoteannoksen 9.6.2021 ja toisen koronavirusrokoteannoksen 20.8.2021 Comirnaty-valmisteella. Toisen koronavirusrokoteannoksen saamista seuranneena yönä A:lla ilmeni vasemmalla puolella alaselässä kipua. A oli herännyt siihen, että kädet olivat puutuneet. Selkäkipu säteili vasempaan jalkaan. Ulostaminen ja virtsaaminen olivat tuntuneet hankalilta. Alavatsan alueella oli ollut erikoinen tunne. A hakeutui oireiden takia ensimmäisen kerran 23.8.2021 lääkärin vastaanotolle, jossa diagnoosiksi asetettiin M54.4: Lanneselän kipu ja iskiaskipu. Oireet jatkuivat ja monipuolistuivat. Vastaanottokäynnillä 15.9.2021 A kertoi, että huhti-toukokuussa 2021 tapahtuneen hormonikierukan vaihdon jälkeen hänen kuukautisena olivat olleet epämääräisempiä.
A:n tilanteesta pyydettiin konsultaatiota fysiatrilta. Konsultaatiovastauksen 20.9.2021 mukaan fysiatri epäili puoliäkillistä hermojuuritulehdusta oireiden taustalla. Fysiatri kirjoitti A:lle reseptin Neurontin-lääkkeeseen. Diagnoosiksi asetettiin M54.1: Radiculopathia. Muutamaa päivää myöhemmin toisen lääkärin vastaanotolla diagnoosiksi asetettiin M79.2: Määrittämätön hermosärky tai hermotulehdus / rokotuksen jälkeinen oireilu. Oireet painottuivat enemmän vasemmalle puolelle kehoa.
Lokakuussa 2021 oireilu levisi myös vasemmalle puolelle kasvoja. Oire oli alkanut nenän jomotuksena ja myöhemmin elohiirinä posken seudulla sekä sähköiskumaisina kasvokipuina. Vasen yläraaja oli tuntunut kömpelöltä, eikä se toiminut kunnolla, sillä A muun muassa tiputteli tavaroita. Lisäksi A kertoi päänahan kosketusherkkyydestä, kuuma-/kylmätunnon muuttumisesta, kipuaistimuksen herkistymisestä, kahden kuukauden ajan kestäneistä nielemisvaikeuksista, väsymyksestä ja rasituksensiedon heikentymisestä. Virtsaamistarve oli tiheämpää kuin aiemmin. Ulostamisvaivat olivat helpottaneet. Neurologisessa statuksessa todettiin lievää poikkeavuutta, muun muassa jalkapohjan ja jalkaterän alentuneet terävä- ja värinätunnot.
A:n oireilu jatkui ja oireet ilmenivät vaihtelevasti. Myös uusia oireita ilmeni. Helmikuussa 2022 A kertoi muun muassa päänsäryistä, sydämen tykyttelystä, rytmihäiriöistä, paineen tunteesta takaraivolla, niska-hartiaseudun kuumotuksesta sekä kuuman nesteen valumisen tunteesta vartalolla, rajoissa ja kasvoissa. A:lle tehdyissä laajoissa tutkimuksissa ei todettu oireita selittäviä löydöksiä. Maaliskuussa 2022 A kertoi vointinsa kohentuneen, kun hän oli saanut nukuttua Mirtazapin-lääkityksen avulla.
A:lla oli useita sairauslomajaksoja. Huhti-toukokuun 2022 vaihteessa A aloitti työt osasairauspäivärahan turvin. Toukokuussa 2022 työaika nostettiin 50 prosenttiin ja kesäkuussa 2022 60 prosenttiin. Neurontin-lääkitys oli purettu. Sittemmin A aloitti uudessa työpaikassa työskentelyn täydellä työajalla. Joulukuussa 2022 A kertoi, että oireet olivat jonkin verran lisääntyneet. Gabapentiini- ja mirtatsapiinilääkitykset aloitettiin uudelleen.
Kesäkuussa 2023 A:lla oli käytössä ainoastaan Bisoprolol-beetasalpaajalääkitys. A:lla oli edelleen oireita arkea häiritsevästi, vaikka hänen tilanteensa olikin mennyt parempaan suuntaan. Bisoprolol-lääkityksen rinnalle aloitettiin Klotriptyl mite -lääkitys. Helmikuussa 2025 A:lla oli edelleen oireita. A oli kuitenkin pystynyt lisäämään liikuntaa. A käytti edelleen beetasalpaajaa ja Klotriptyl mite -lääkitystä.
Vakuutuslautakunta toteaa, että koronavirusrokotteet voivat aiheuttaa joidenkin päivien kestoisia oireita, jotka eivät jatku pidempään ja ovat väistyviä. Koronavirusrokotteisiin ei ole liitetty A:n kuvailemia moninaisia, vaihtelevia ja pitkittyneitä oireita. Lisäksi A:ta koskevasta lääketieteellisestä selvityksestä ilmenee, että A:lle on tehty laajasti tutkimuksia, joissa ei ole todettu poikkeavia löydöksiä. Lautakunta katsoo, etteivät A:lla ilmenneet moninaiset oireet ole todennäköisesti seurausta Comirnaty-koronavirusrokotteen saamisesta.
A on esittänyt ratkaisusuosituspyynnössään ja lisäkirjelmissään näkemyksiään vakuutusyhtiön korvauskäsittelystä sekä vakuutusyhtiön käyttämästä asiantuntijalääkäristä. Vakuutuslautakunta toteaa, ettei sen toimialaan kuulu vakuutusyhtiöiden tai sen asiantuntijalääkäreiden valvonta, minkä vuoksi lautakunta ei käsittele näihin liittyviä A:n esittämiä väitteitä.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Norio
Sihteeri Pippola
Jäsenet:
Jokelainen
Järvinen
Mervaala
Soinila