Tapahtumatiedot

Asiakas, lääkäri M on ollut vuodesta 2018 osakkaana O Oy:ssä. M on ollut syytteessä virkavelvollisuuden rikkomisesta ja kuolemantuottamuksesta. Asiakas on hakenut oikeusturvaetua O Oy:n oikeusturvavakuutuksesta rikosasiassa aiheutuneiden asiamieskulujen korvaamiseksi.

Vakuutusyhtiö on evännyt oikeusturvaedun, sillä se on katsonut, ettei M ole ollut vakuutuksessa vakuutettuna eikä hänen harjoittama toiminta aluesairaalassa ole vakuutuskirjaan merkittyä toimintaa. Vakuutusyhtiön mukaan syytteen perusteena olevan teon aikaan 9.3.2019 M on toiminut kaupungin aluesairaalan päivystyksessä virkalääkärin ominaisuudessa. Käräjäoikeuden 16.2.2024 antaman päätöksen mukaan vastaajina ovat olleet M ja kaupunki, eikä O Oy:llä ei ole ollut mitään roolia oikeudenkäynnissä.

Asiakkaan valitus

Asiakas M on tyytymätön vakuutusyhtiön päätökseen ja toteaa seuraavaa.

Asiakas ei ole ollut 9.3.2019 virkasuhteessa kaupunkiin. Hän on ollut työnsuorittajana O Oy:n palvelujen ostosopimuksen mukaisesti kaupunkiin. Näin ollen O Oy:n ja vakuutusyhtiön vakuutussopimuksen mukaisesti oikeusturvavakuutus oli voimassa tapahtumahetkellä 9.3.2019.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö katsoo edelleen, ettei M ole kyseessä olevassa asiassa ollut vakuutettuna O Oy:n oikeusturvavakuutuksella.

M on ollut syytettynä virkavelvollisuuden rikkomisesta ja kuolemantuottamuksesta. Syytteen perusteena olevan teon aikaan 9.3.2019 hän on toiminut kaupungin aluesairaalan päivystyksessä virkalääkärin ominaisuudessa. Tämän M on kertonut myös oikeudessa.

Käräjäoikeuden 16.2.2024 antaman päätöksen mukaan rikosasiassa vastaajina ovat olleet M ja kaupunki. O Oy:llä ei ole ollut mitään roolia oikeudenkäynnissä. Kaupungin on katsottu olevan korvausvastuussa M:n aiheuttamasta vahingosta.

Syyttäjän rangaistusvaatimusten mukaan M on kaupungin perusterveydenhuollon päivystyksen virkasuhteisena erikoislääkärinä virkaansa toimittaessaan huolimattomuudesta rikkonut virkatoiminnassa noudettaviin säännöksin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa potilaalle antamassaan hoidossa. M on tuomittu tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta ja käräjäoikeus on katsonut, että ensisijaisesti asiassa vastapuolelle syntyneistä oikeudenkäyntikuluista vastaa hänen silloinen työnantajansa eli kaupunki.

Tässä asiassa M ei ole ollut osallisena missään sellaisessa roolissa, jossa hän olisi vakuutusehtojen kohdan 1 sanamuodon mukaan vakuutettuna O Oy:n oikeusturvavakuutuksella. M ei ole ollut sellaisessa roolissa, että vakuutuksenottaja O Oy olisi voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa M:n aiheuttamasta vahingosta. M on O Oy:n osakas.

Käräjäoikeuden tuomion ja siinä esitettyjen johtopäätösten voidaan katsoa olevan lähtökohtaisesti luotettavia. Käräjäoikeudessa M on kertonut olleensa 9.3.2019 kaupungin virkalääkärin ominaisuudessa. M ei ole tätä asiaa myöskään kiistänyt. Käräjäoikeuden tuomiosta käy ilmi, että M on kyseessä olevassa tilanteessa toiminut kaupungin virkasuhteisena lääkärinä ja kaupunki on ensisijaisessa korvausvastuussa M:n silloisena työnantajana vastapuolelle aiheutuneiden oikeudenkäyntikulujen osalta. Näin ollen vakuutusyhtiön antama korvauspäätös ei ole muutettavissa myönteiseksi, eikä M:lle asiasta aiheutuneita asianajo- ja oikeudenkäyntikuluja voida korvata O Oy:n oikeusturvavakuutuksen perusteella.

M on myöhemmin hakenut muutosta käräjäoikeuden päätökseen hovioikeudesta. Hovioikeuden antaman tuomion 28.2.2025 tuomiolauselman mukaan käräjäoikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta. M on hakenut valituslupaa korkeimmalta oikeudelta, mutta asiaan ei ole vielä annettu ratkaisua.

Vaatimusten vanhentuminen

Vakuutussopimuslain 73 §:n 1 momentin mukaan korvausvaatimus on esitettävä vakuutuksenantajalle vuoden kuluessa siitä, kun korvauksen hakija on saanut tietää vakuutustapahtumasta ja vakuutustapahtumasta aiheutuneesta vahinkoseuraamuksesta. Korvausvaatimuksen esittämiseen rinnastetaan ilmoituksen tekeminen vakuutustapahtumasta. Saman pykälän 2 momentin mukaan, jos korvausvaatimusta ei esitetä 1 momentissa säädetyssä ajassa, korvauksen hakija menettää oikeutensa korvaukseen.

Vakuutusehtojen kohdan 5.1.2 mukaan rikosasiassa vahinkotapahtuma on sattunut, kun juttu on tullut vireille joko siten, että syyttäjän tai asianomistajan haastehakemus on saapunut käräjäoikeuden kansliaan tai syyttäjä on antanut haasteen tiedoksi.

Vakuutusehtojen kohdan 9.1 vakuutuksen vakuutettu on myös velvollinen kirjallisesti ilmoittamaan etukäteen, jos hän haluaa käyttää vakuutusta. Samalla hänen tulee yksilöidä ja selvittää, minkälaisesta rikosasiasta on kyse.

Tuomion mukaan asia on tullut vireille 9.11.2022, joka katsotaan vakuutusehtojen kohdan 5.1.2 mukaisesti vahinkotapahtumaksi. O Oy:n vahinkoilmoitus on tehty yhtiölle 2.2.2024.

M on tehnyt suullisen toimeksiannon asiamiehelleen P:lle. P on laskuttanut M:ää ajalta 18.12.2023–31.1.2024 liittyen rikosasian käsittelyyn käräjäoikeudessa. On huomioitava, että asia on tullut vireille jo 9.11.2022 ja pääkäsittelyn on pitänyt olla 24.5.2023, joka on kuitenkin peruuntunut M:stä riippumattomista syistä.

M:n asiamiehen mukaan M on ollut yhteydessä ensimmäisen kerran häneen, kun asia on tullut vireille. Vahinkotapahtuman aiheuttaman vahinkoseuraamuksen, eli vakuutuksen piiriin kuuluvien asianajokustannusten syntyminen on ollut ilmeistä jo silloin, kun vakuutettu on ensimmäisen kerran ollut yhteydessä asiamieheen. Näin ollen voidaan todeta, että korvausvaatimuksen esittäminen on tapahtunut yli vuoden sen jälkeen, kun M on tullut tietoiseksi vakuutustapahtumasta ja siitä aiheutuneista vahinkoseuraamuksista. Näin ollen vakuutussopimuslain 73 §:n mukaan korvauksenhakija on myös menettänyt oikeutensa korvaukseen.

Yhteenveto

Oikeusturvaedun osalta korvattavuuspäätös on tehty vakuutusehtojen mukaisesti. M ei ole ollut vakuutusehtojen mukaisesti vakuutettuna oikeusturvavakuutuksessa. Mikäli Vakuutuslautakunta katsoisikin, että M olisi vakuutettuna O Oy:n oikeusturvavakuutuksessa, M on kuitenkin menettänyt oikeutensa korvaukseen, koska korvausvaatimusta ei ole esitetty vakuutussopimuslain 73 §:ssä säädetyssä ajassa.

Edellä mainituin perustein vakuutusyhtiö katsoo, että aikaisemmin annettu korvausratkaisu on ollut vakuutusehtojen ja voimassa olevan oikeuden mukainen eikä syitä sen muuttamiselle ole.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, tuleeko asiakkaalle myöntää oikeusturvaetu rikosasiassa.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutusehdot

Oikeusturvavakuutuksen ehdot

1 Ketä vakuutus koskee

Vakuutettuina ovat vakuutuskirjassa mainitun toiminnan osalta:
• vakuutuskirjaan merkitty vakuutuksenottaja
• vakuutuksenottajan palveluksessa olevat henkilöt
• sellaiset palkattomat tai satunnaiset työnsuorittajat, joiden aiheuttamista vahingoista vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa
• vakuutuksenottajan työntekijöihin rinnastettavat itsenäiset yrittäjät, joiden aiheuttamista vahingoista vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa
• vakuutuksenottajayrityksen vastuunalainen yhtiömies silloin, kun hänet on haastettu oikeudenkäyntiin vastaajaksi yhteisvastuullisena vakuutuksenottajan kanssa.

Vakuutuksenottajalla tarkoitetaan sitä, joka on tehnyt [vakuutusyhtiön] kanssa vakuutussopimuksen. Vakuutuksenottajan tytäryhtiöt eivät kuulu vakuutuksen piiriin, ellei vakuutuskirjaan ole toisin merkitty.

5.1.2 Vahinkotapahtuman syntymisajankohta ja vakuutuksen voimassaolo

Rikosasiassa vahinkotapahtuma on sattunut, kun juttu on tullut vireille joko siten, että syyttäjän tai asianomistajan haastehakemus on saapunut käräjäoikeuden kansliaan tai syyttäjä on antanut haasteen tiedoksi.

9 Velvollisuudet vahingon tapahduttua
9.1 Vahinkoilmoitus

Jos vakuutettu haluaa käyttää vakuutusta, on siitä kirjallisesti ilmoitettava vakuutusyhtiölle etukäteen. Samalla on selvitettävä ja yksilöitävä millaisesta riita, rikos- tai hakemusasiasta on kysymys. Vakuutusyhtiö antaa tällöin vakuutetulle kirjallisen korvauspäätöksen.

Lainkohdat

Vakuutussopimuslaki (543/1994)

73 § Vaatimuksen esittämisajankohta ja vanhentuminen

Vakuutussopimukseen perustuva korvausvaatimus on esitettävä vakuutuksenantajalle vuoden kuluessa siitä, kun korvauksen hakija on saanut tietää vakuutuksen voimassaolosta, vakuutustapahtumasta ja vakuutustapahtumasta aiheutuneesta vahinkoseuraamuksesta. Korvausvaatimus on joka tapauksessa esitettävä kymmenen vuoden kuluessa vakuutustapahtumasta tai, jos vakuutus on otettu henkilövahingon tai vahingonkorvausvelvollisuuden varalta, vahinkoseuraamuksen aiheutumisesta. Korvausvaatimuksen esittämiseen rinnastetaan ilmoituksen tekeminen vakuutustapahtumasta.

Jos korvausvaatimusta ei esitetä 1 momentissa säädetyssä ajassa, korvauksen hakija menettää oikeutensa korvaukseen.

Asian arviointi

Vakuutuslautakunnalle on toimitettu kaupungin ja O Oy:n välinen palvelujen ostosopimus sosiaali- ja terveystoimialalle ajalle 1.2.–31.12.2019. Sopimuksessa työnsuorittajaksi on merkitty M. Vakuutuslautakunta katsoo tällä näytetyksi, ettei M ole ollut virkasuhteessa kaupunkiin 9.3.2019, vaan hän on toiminut O Oy:n palveluksessa olevana henkilönä. Näin ollen oikeusturvavakuutus koskee myös häntä.

Vakuutusyhtiö on lisäksi esittänyt, että oikeus korvaukseen on menetetty, koska ilmoitus vahinkotapahtumasta on tehty liian myöhään. Vakuutusehtojen mukaan rikosasiassa vahinkotapahtuma on sattunut, kun juttu on tullut vireille joko siten, että syyttäjän tai asianomistajan haastehakemus on saapunut käräjäoikeuden kansliaan tai syyttäjä on antanut haasteen tiedoksi. Vakuutussopimuslain 73 §:n 1 momentin mukaan vakuutussopimukseen perustuva korvausvaatimus on esitettävä vakuutuksenantajalle vuoden kuluessa siitä, kun korvauksen hakija on saanut tietää vakuutuksen voimassaolosta, vakuutustapahtumasta ja vakuutustapahtumasta aiheutuneesta vahinkoseuraamuksesta.

Vakuutusyhtiön mukaan asia on tullut vireille käräjäoikeuden tuomiossa merkittynä ajankohtana 9.11.2022, joka katsotaan vakuutusehtojen kohdan 5.1.2 mukaisesti vakuutustapahtumaksi. O Oy:n vahinkoilmoitus on tehty vakuutusyhtiölle 2.2.2024.

Vakuutusyhtiön toimittaman selvityksen mukaan M on tehnyt suullisen toimeksiannon asiamiehensä P:n kanssa. P on laskuttanut M:ää ajalta 18.12.2023–31.1.2024 liittyen rikosasian käsittelyyn käräjäoikeudessa. P:n mukaan M on ollut yhteydessä ensimmäisen kerran häneen, kun asia on tullut vireille. Vahinkotapahtuman aiheuttaman vahinkoseuraamuksen, eli vakuutuksen piiriin kuuluvien asianajokustannusten syntyminen on ollut ilmeistä jo silloin, kun vakuutettu on ensimmäisen kerran ollut yhteydessä asiamieheen.

Näin ollen Vakuutuslautakunta katsoo, että M on esittänyt korvausvaatimuksen vakuutusyhtiölle yli vuosi sen jälkeen, kun M on tullut tietoiseksi vakuutustapahtumasta ja siitä aiheutuneesta vahinkoseuraamuksesta. Näin ollen vakuutussopimuslain 73 §:n mukaan M on menettänyt oikeutensa korvaukseen.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön päätöstä asianmukaisena eikä suosita siihen muutosta.

Ratkaisusuositus on annettu äänestysratkaisuna äänin 3–2.

Puheenjohtaja Norroksen ja jäsen Kankkusen eriävä mielipide on tämän ratkaisusuosituksen liitteenä.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros                                               
Sihteeri Luukkonen Yli-Rahnasto

Jäsenet

Haapasaari
Kankkunen
Karimäki
Malmberg

Eriävä mielipide Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositukseen tapauksessa FINE-74723

Puheenjohtaja Norros ja jäsen Kankkunen

Vakuutussopimuslain 73 §:n mukaisen vanhentumisajan alkaminen edellyttää paitsi sitä, että korvauksen hakija on saanut tietää vakuutuksen voimassaolosta ja vakuutustapahtumasta, myös sitä, että hän on saanut tietää vakuutustapahtumasta aiheutuneesta vahinkoseuraamuksesta. Tilanteessa, jossa vakuutustapahtumasta aiheutuu vahinkoseuraamuksia eri aikoina, vakuutussopimuslain 73 §:n mukainen vanhentumisaika luetaan lain esitöiden (HE 63/2009 vp, s. 29) ja vakiintuneen tulkintakäytännön mukaan erikseen kunkin eri aikoina ilmenneen vahinkoseurauksen osalta. Oikeusturvavakuutus ei ole tässä suhteessa mitenkään eri asemassa suhteessa muihin vapaaehtoisiin vakuutuksiin. Viittaamme vähemmistön kantaan ratkaisusuosituksissa FINE-029986 (2020) ja FINE-029469 (2020) sekä niissä esitettäviin lisäperusteluihin.

Käsillä olevassa tapauksessa M:ää koskeva rikosjuttu on tullut käräjäoikeudessa vireille 9.11.2022. M on ollut tämän jälkeen yhteydessä asianajajaansa puolustautumista koskevan toimeksiannon hoitamiseksi. Koska kyse on ollut vakavaa rikosta koskevasta syytteestä, jonka käsittely ei voi päättyä esimerkiksi sovintoon kesken käräjäoikeusprosessin, M:n on täytynyt ymmärtää, että asianajokuluja syntyy ainakin käräjäoikeuskäsittelyn ajalta. Oikeusturvavakuutuksesta korvattava vahinkoseuraamus on käräjäoikeusvaiheen oikeudenkäyntikulujen osalta siten tullut M:n tietoon marraskuussa 2022. Koska O Oy:n vahinkoilmoitus on tehty vakuutusyhtiölle vasta 2.2.2024, oikeus korvaukseen käräjäoikeusvaiheen kulujen osalta on siis vanhentunut.

Siitä, että jokin asia tulee vireille käräjäoikeudessa, ei mitenkään automaattisesti seuraa, että asiaa tullaan käsittelemään myös hovioikeudessa. Hovioikeusvaiheen oikeudenkäyntikulut aiheutuvat selkeästi eri ajankohtana käräjäoikeusvaiheen kulujen kanssa ja niiden syntyminen on ylipäänsä ehdollista monelle asialle. Vaikka M:n voidaan edellä todetuin tavoin katsoa saaneen tietää käräjäoikeusvaiheen oikeudenkäyntikulujen aiheutumisesta jo marraskuussa 2022, ei nähdäksemme ole perustetta katsoa, että myös hovioikeuskulujen aiheutuminen olisi tullut M:n tietoon jo tuolloin. Kiinnitämme erityisesti huomiota siihen, että vakuutussopimuslain 73 §:n sanamuodon mukaan ratkaisevaa on se, koska korvauksenhakija ”on saanut tietää” vahinkoseuraamuksesta, ei esimerkiksi se, koska korvauksenhakijan olisi pitänyt tietää vahinkoseuraamuksesta tai missä määrin vahinkoseuraamus on ollut hänen ennakoitavissaan.

Käräjäoikeuden tuomio on annettu 16.2.2024 ja vasta vahinkoilmoituksen tekemisen jälkeen. Vakuutusyhtiö ei siten voi vedota vanhentumiseen hovioikeusvaiheen kulujen osalta, vaan sen on korvattava ne ehtojensa mukaisesti.