Tapahtumatiedot

A on sopinut lainaturvavakuutuksesta, joka sisältää muun muassa vakuutusturvan työttömyyden varalta. A ja hänen työnantajansa allekirjoittivat yhdessä 19.6.2024 sopimuksen A:n työsuhteen päättämisestä. Sopimuksesta ilmenee, että A:n kanssa sovittiin kolmen kuukauden palkkaa vastaavasta erokorvauksesta. A haki työttömyyskorvausta lainaturvavakuutuksestaan.

Vakuutusyhtiö antoi asiassa kielteisen korvauspäätöksen 22.1.2025 katsoen, että kyse ei ollut työsuhteen päättymisestä tuotannollisista ja taloudellisista syistä, vaan A ja työnantaja olivat yhteisymmärryksessä sopineet työsuhteen päättämisestä. Vakuutusyhtiö viittasi myös rajoitusehtoon 10.5.1.2, jonka mukaan korvausta työttömyydestä ei makseta, jos työttömäksi joutuminen on jollain tavoin vapaaehtoista.

Asiakkaan valitus

A on tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta. A vaatii työttömyyskorvauksen maksamista.

A kiistää työsuhteen päättymisen vapaaehtoisuuden. Työsuhde päättyi työnantajan aloitteesta muutosneuvottelujen ja organisaatiomuutoksen seurauksena, kun A:n tehtävä lakkautettiin eikä hänelle tarjottu yrityksessä muuta työtä. Yhteinen sopimus oli käytännössä ainoa vaihtoehto tilanteessa, jossa työnantajalla oli peruste irtisanoa A tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Työsuhteen jatkuminen ei ollut realistinen mahdollisuus.

A katsoo, että kyse oli tosiasiallisesti työnantajan aloitteesta tapahtunut irtisanominen tuotannollisin ja taloudellisin perustein, eikä muodollinen yhteinen sopimus muuta asian luonnetta. Hän viittaa työ- ja elinkeinotoimiston 30.9.2024 antamaan työvoimapoliittiseen lausuntoon, jonka mukaan A olisi irtisanottu, vaikka yhteistä sopimusta ei olisi tehty, eikä A:n menettelyä ole pidetty moitittavana. A:n mukaan ”yhteinen päättäminen” on tukipakettitilanteissa tavanomainen muotoilu eikä se osoita työntekijän vapaata valintaa. Sopimuksen ehdot, kuten maininta työnantajan velvollisuudesta olla tarjoamatta muuta työtä, viittaavat siihen, että A olisi irtisanottu, jos hän ei olisi allekirjoittanut sopimusta. A korostaa myös, ettei hänellä perhetilanteensa vuoksi ollut mitään syytä päättää työsuhdetta omasta tahdostaan. Hän olisi jatkanut työssä, jos siihen olisi ollut mahdollisuus.

Lisäksi A toteaa, että vakuutus myytiin hänelle aikanaan sillä perusteella, että se tuo turvaa tilanteissa, joissa työsuhde päättyy tuotannollisista ja taloudellisista syistä. A piti luonnollisena, että vakuutus korvaisi myös nyt kyseessä olevan tilanteen. Myyntitilanteessa ei tuotu esille, että työnantajan tarjoaman ainoan ratkaisun hyväksyminen voitaisiin tulkita jollain tavalla vapaaehtoiseksi. Tämä olennainen rajoitus olisi tullut tuoda esille selvästi, yksilöidysti ja pysyvästi myyntihetkellä. Myöskään kapeaa muotorajausta työnantajan suorittamasta irtisanomisesta ei tuotu korostetusti esille, eikä myyntiesitteessä tai avaintietoasiakirjassa mainita, että työttömyyskorvauksen edellytyksenä on työnantajan suorittama irtisanominen. A pitää korvauksen epäämistä kohtuuttomana ja katsoo, että mahdollisesti tulkinnanvaraista rajoitusehtoa ei voida tulkita hänen vahingokseen tilanteessa, jossa hänellä ei ollut todellista vaihtoehtoa.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toteaa, että korvauspäätöksessä 22.1.2025 on kerrottu virheellisesti, ettei asiakkaan työsuhde olisi päättynyt tuotannollisesta ja taloudellisesta syystä. A:n työsuhde on päättynyt tuotannollisin ja taloudellisin perustein käytyjen muutosneuvottelujen aikana, ja nämä muutosneuvottelut ovat ilmeisenä syynä sille, että työnantaja on päätynyt A:n kanssa työsopimuksen päättämiseen.

Vakuutusyhtiö katsoo kuitenkin, ettei se ole korvausvastuussa, koska kyseessä ei ole vakuutuksesta korvattava vakuutustapahtuma. Vakuutusehtojen mukaan korvausta työttömyydestä maksetaan vain silloin, kun työttömyys on seurausta työnantajan suorittamasta irtisanomisesta, joka perustuu työn vähentymiseen. Tässä tapauksessa työsuhteen päättymisen taustalla ovat olleet taloudelliset ja tuotannolliset syyt, mutta kyse ei ole lainkaan työsuhteen yksipuolisesta päättämisestä, siis siitä, että työnantaja olisi irtisanonut A:n. Asian ratkaisun kannalta ei ole merkitystä, olisiko työnantajalla ollut perusteet työsuhteen irtisanomiseen. A ei ole vakuutettu taloudellisista ja tuotannollisista syistä aiheutuneen työttömyystapahtuman, vaan irtisanomisen varalta.

Vakuutusyhtiö katsoo, että työsuhteen päättäminen yhteisellä sopimuksella työnantajan kanssa ei ole verrattavissa työsopimuksen irtisanomiseen. Yhteisellä sopimuksella työntekijä luopuu korvausta vastaan työsopimuslain takaamasta irtisanomisturvasta sekä vapauttaa työnantajan velvollisuudesta osoittaa käsillä olevan perusteet irtisanomiseen. Vakuutusyhtiö pitää myös selvänä, että vakuutusehtojen työttömyyden määritelmässä esitetty edellytys työnantajan suorittamasta irtisanomisesta yksipuolista irtisanomista, eikä sitä voida tulkita siten, että myös molemminpuolinen tahtotila työsopimuksen päättämiseen tulisi vakuutuksesta korvattavaksi. Erilaiseen johtopäätökseen voitaisiin päätyä esimerkiksi asioissa VKL 356/15 tai FINE-008852 käsillä olleiden vakuutusehtojen perusteella.

Vakuutusyhtiö katsoo edelleen, että työttömyys on myös ollut rajoitusehdossa tarkoitetulla tavalla jollain tavoin vapaaehtoista. Asiaa on havainnollistettu tuoteselosteessa: vapaaehtoiseksi katsotaan esimerkiksi tilanne, jossa työntekijä irtisanoutuu saadakseen tukipaketin. Asiassa ei ole esitetty muuta selvitystä työsuhteen yhteisen päättämistahdon puuttumisesta kuin A:n korvauspäätöksen riitauttamisen yhteydessä antama kertomus. Työantajan ja A:n välisestä sopimuksesta ei ilmene, että irtisanomisperuste olisi ollut käsillä tai ettei muuta työtä ole tarjolla. Asian lopputuloksen kannalta työsuhteen päättymisen vapaaehtoisuudella ei kuitenkaan ole erityistä merkitystä, koska kysymyksessä ei ole vakuutuksesta korvattava työttömyys. Myöskään A:n menettelyn työvoimapoliittisella arvioinnilla ei ole merkitystä vapaaehtoisesta työttömyysvakuutuksesta korvattavan vakuutustapahtuman määritelmän kannalta.

Vakuutusyhtiö katsoo, ettei työttömyyden turvan korvauspiiriä koskeva vakuutusehto ole yleisesti kohtuuton, eikä se johda tässä tapauksessa kohtuuttomaan lopputulokseen. Työsuhteen päättämissopimukseen suostuva työntekijä ottaa riskin myös työttömyysturvan ja vapaaehtoisten vakuutusten korvausten menettämisestä. Työttömyyskassat yleisesti varoittavat jäseniään asiasta ja pyrkivät lisäämään tietoisuutta koskien työsuhteen päättämissopimuksien varjopuolia. Vakuutusyhtiö viittaa työttömyyskassan verkkosivujen artikkeleihin.

Vakuutusyhtiön mukaan A ilmaisi 23.12.2020 asuntolainaneuvotteluissa kiinnostuksensa työttömyysvakuutukseen. Vakuutusyhtiön edustajan mukaan neuvotteluissa käytiin tavanomaisesti läpi työttömyyden ja tilapäisen työkyvyttömyyden turva sekä vakuutuksen korvauspiiri tuoteselosteen avulla. A:n kanssa ei ole keskusteltu erityisesti tilanteesta, jossa työsuhde päättyy yhteiseen sopimukseen. A:lle on lähetetty neuvottelun jälkeen tarjous, vakuutusehdot ja tuoteseloste. A:lla on ollut riittävästi aikaa perehtyä sopimuksen sisältöön, sillä vakuutushakemus on tehty vasta uudessa tapaamisessa 28.4.2021.
Vakuutusyhtiön mukaan annettuihin tietoihin asianmukaisesti tutustuneelle vakuutetulle ei ole voinut jäädä käsitystä, että vakuutuksesta korvattaisiin myös sellaisessa tilanteessa, jossa vakuutettua ei ole irtisanottu. Vakuutusyhtiö katsoo, että myös A:n viittamaassa tuotetietoasiakirjassa on esitelty riittävässä laajuudessa korvausrajoituksia ja se sisältää varoitukset siitä, että vakuutusta koskevien täydellisten tietojen saaminen edellyttää muihin asiakirjoihin tutustumista.

Lisäksi vakuutusyhtiö katsoo, että vakuutusehtojen työttömyyden määritelmään sisältyvä vaatimus siitä, että vakuutettu on irtisanottu, on hyvin yksiselitteinen. Näin ollen, vaikka yksittäiseen rajoitusehtoon tutustuvalle hakijalle jäisi epäselväksi, katsotaanko työsuhteen päättyminen jollain tavalla vapaaehtoiseksi, antavat kyseisen vakuutuksen työttömyyden määritelmä ja tuoteselosteen esimerkit riittävästi tukea vakuutuksen korvauspiirin ymmärtämiseen.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Tapauksessa on kysymys A:n oikeudesta työttömyyden perusteella maksettavaan korvaukseen sekä siitä, onko vakuutusyhtiö täyttänyt vakuutussopimuksen tekemistä edeltävän tiedonantovelvollisuutensa.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Lainkohdat

Vakuutussopimuslain 5 §:n 1 momentin mukaan vakuutuksenantajan on ennen vakuutussopimuksen tekemistä annettava vakuutuksen hakijalle tietoja vakuutusmuodoistaan, näiden vakuutusten vakuutusmaksuista ja vakuutusehdoista sekä muut hakijalle määritettyyn vakuutustarpeeseen sopivan vakuutuksen valitsemiseksi tarpeelliset tiedot. Tietoja annettaessa tulee kiinnittää huomiota myös vakuutusturvan olennaisiin rajoituksiin.

Lain 9 §:n 1 momentin mukaan, jos vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.

Vakuutusehdot

Sovellettavien vakuutusehtojen kohdan 10.5.1.1. (Työttömyyden turva) mukaan vakuutetulla on oikeus vakuutuskorvaukseen, jos hän turvan voimassa ollessa joutuu työttömäksi.

Työttömäksi katsotaan vakuutettu, joka

- on työttömäksi joutumisen vuoksi täysin vailla vakituista työtä ja
- on ilmoittautunut paikallisille työvoimaviranomaisille työttömäksi työnhakijaksi ja
- on oikeutettu joko valtion tai yksityisen työttömyyskassan maksamaan työttömyyspäivärahaan

ja jonka työ- tai virkasuhde on päättynyt siitä syystä, että työnantaja on sen irtisanonut turvan voimassa ollessa, koska tarjolla oleva työ on taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi tai työttömyys perustuu työnantajan konkurssiin tai kuolemaan.

Korvattavuus edellyttää, että työttömyys on jatkunut yhtäjaksoisesti yli 14 peräkkäisen päivän ajan työttömyyspäivärahan omavastuuajan alkamisesta. Tältä ajalta ei makseta korvausta. Sen jälkeen korvaus maksetaan kultakin seuraavalta työttömyyspäivältä.

Kohdan 10.5.1.2 mukaan korvausta työttömyydestä ei makseta,
- […]
- jos vakuutetun työttömäksi joutuminen on jollain tavoin tahallista tai vapaaehtoista.

Asian arviointi

1. Korvattavuus vakuutusehtojen mukaan

Lainaturvavakuutuksesta maksetaan työttömyyskorvausta vakuutusehdoissa määritellyissä tilanteissa. Vakuutusyhtiön ennen vakuutussopimuksen solmimista antamilla tiedoilla taikka tiedonantovelvollisuuden täyttämisessä ilmenneillä puutteilla saattaa kuitenkin olla vaikutusta vakuutussopimuksen lopulliseen sisältöön.

Työttömyyden perusteella suoritettavan korvauksen edellytyksenä on, että vakuutettua on kohdannut vakuutusehdoissa määritelty työttömyys. Sovellettavien vakuutusehtojen 10.5.1.1 on määritelty ne tilanteet, joissa vakuutusehtojen mukainen työttömyys on käsillä. Ehtokohdan mukaan työttömäksi katsotaan vakuutettu, jonka työ- tai virkasuhde on päätynyt siitä syystä, että työnantaja on irtisanonut vakuutetun turvan voimassa ollessa, koska tarjolla oleva työ on taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi.

Asiassa on riidatonta, että A ja hänen työnantajansa ovat 19.6.2024 allekirjoittaneet yhdessä sopimuksen A:n työsuhteen päättämisestä. Sopimuksen mukaan työnantaja on käynyt muutosneuvottelut tuotannollisista, taloudellisista ja uudelleenjärjestelyihin liittyvistä syistä. Muutosneuvottelujen ja yhtiön toiminnan uudelleenjärjestelyn seurauksena A:n työtehtävä yrityksessä päättyisi. Tämän vuoksi osapuolet ovat sopineet työsopimuksen päättämisestä yhteisymmärryksessä sopimuksella.

Vakuutuslautakunta toteaa, että tällainen työsuhteen päättämissopimus tarkoittaa, että työnantaja ei irtisano työntekijää eikä työntekijä irtisanoudu työsuhteesta, vaan osapuolet sopivat yhdessä työntekijän työsuhteen päättymisestä ja sen päättymiseen liittyvistä yksityiskohdista. A on viitannut työ- ja elinkeinotoimiston lausuntoon, jonka mukaan A olisi irtisanottu, vaikka hän ei olisi tehnyt yhteistä sopimusta työsuhteen päättämisestä. Lausunnosta ei kuitenkaan ilmene, mihin selvitykseen johtopäätös perustuu. A:n ja työnantajan välisessä sopimuksessa ei ole tällaista mainintaa.

Vakuutuslautakunta pitää ehtokohtaa sananmuotonsa mukaisesti sekä kokonaisuutena tulkiten selvänä, että vakuutusehdoissa korvattavaksi määritellyn työttömyyden täyttyminen edellyttää, että työnantaja on irtisanonut vakuutetun taloudellisista, tuotannollisista tai näitä vastaavista syistä. Vaikka A:n työsuhteen päättymisen taustalla ovat olleet työnantajan tuotannollisin ja taloudellisin perustein käymät muutosneuvottelut, työnantaja ei ole yksipuolisesti irtisanonut A:ta, vaan A:n työsuhde on päättynyt osapuolten yhteisestä sopimuksesta. Näin ollen kyseessä ei ole vakuutusehdoissa korvattavaksi määritelty työttömyys. Vakuutuslautakunta toteaa, että arvioitaessa vakuutusehtojen mukaisen työttömyyden määritelmän täyttymistä, merkitystä ei ole sillä, mistä syystä A päätyi allekirjoittamaan yhteisen sopimuksen. Koska kyseessä ei ole vakuutusehdoissa korvattavaksi määritelty työttömyys, Vakuutuslautakunta ei katso tarpeelliseksi arvioida tässä yhteydessä, onko työttömäksi joutuminen ollut rajoitusehdossa tarkoitetulla tavalla jollain tavoin tahallista tai vapaaehtoista.

2. Vakuutusyhtiön tiedonantovelvollisuus

Asiassa on vielä arvioitava, onko vakuutusyhtiö antanut ennen vakuutussopimuksen tekemistä virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja, jotka vaikuttaisivat vakuutussopimuksen sisältöön.

Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutussopimuslain 5 §:ssä vakuutuksenantajalle asetetun tiedonantovelvollisuuden täyttyminen ei vaadi vakuutussopimuksen keskeisen sisällön ja vakuutusturvan olennaisten rajoitusten henkilökohtaista suullista selvittämistä, vaan riittävänä on yleensä pidettävä, että hakijalle luovutetaan kirjallista aineistoa, jossa edellytetyt tiedot tuodaan esille selkeästi ja tarvittaessa esimerkkien avulla havainnollistaen. Pelkkien vakiovakuutusehtojen luovuttaminen ei kuitenkaan riitä täyttämään tiedonantovelvollisuutta. (HE 114/1993 vp, s.26).

Vakuutussopimuslain 9 §:ssä vakuutusyhtiön vastuusta puutteellisista tai virheellisistä tiedoista säädetyn osalta lautakunta toteaa, että vakuutusyhtiöllä on näyttötaakka siitä, että se on antanut vakuutuksenottajalle vakuutussopimuslain 5 §:n mukaiset tiedot. Sen sijaan näyttötaakka tietojen virheellisyydestä tai harhaanjohtavuudesta on niihin vetoavalla, tässä siis A:lla.

Vakuutuslautakunta pitää selvitettynä, että vakuutusyhtiö on antanut A:lle ennen vakuutussopimuksen tekemistä 1.9.2020 päivätyn tuoteselosteen, avaintietoasiakirjan sekä vakuutusehdot. Vakuutusyhtiön mukaan A:n kanssa käytiin tavanomaisesti läpi vakuutuksen korvauspiiri tuoteselosteen avulla.

A:n mukaan vakuutus myytiin hänelle siten, että se korvaa tilanteet, joissa työsuhde päättyy tuotannollisista ja taloudellisista syistä. A:lle ei kerrottu, että työttömyyskorvauksen edellytyksenä on työnantajan suorittama irtisanominen. A:n ja vakuutuksen myyneen edustajan selvityksen perusteella on riidatonta, että A:n kanssa ei ole keskusteltu erityisesti tilanteesta, jossa työsuhde päättyy yhteiseen sopimukseen.

Vakuutuslautakunta katsoo, että nyt käsillä olevan kaltaisessa työttömyysvakuutuksessa vakuutusehtojen edellytys siitä, että työsuhteen tulee päättyä työnantajan irtisanomiseen, on sellainen tarpeellinen tieto, josta vakuutuksenantajan on annettava tieto vakuutuksen hakijalle ennen vakuutussopimuksen tekemistä. A:lle on toimitettu ennen vakuutussopimuksen tekemistä vakuutusehdot, joista asia ilmenee. Vakuutuslautakunta toteaa kuitenkin, ettei pelkkä vakiovakuutusehtojen luovuttaminen asiakkaalle riitä vakuutussopimuslain mukaan täyttämään vakuutuksenantajan tiedonantovelvollisuutta.

Vakutuuslautakunta toteaa, että avaintietoasiakirjassa sekä vakuutusehtojen keskeistä sisältöä kuvaavassa tuoteselosteessa vakuutuksen kerrotaan kattavan taloudellisista ja tuotannollisista syistä johtuvan työttömyyden. Kummassakaan ei mainita työttömyyskorvauksen edellytyksenä olevan, että työnantaja irtisanoo vakuutetun. Myöskään myyjän selvityksen perusteella tästä ei ole keskusteltu. Tuoteselosteen sivulla viisi kerrotaan, että työttömyyden turvasta maksetaan vakuutetulle kuukausikorvausta, jos hän on ilman omaa syytään joutunut tuotannollisista tai taloudellisista syistä työttömäksi. Korvausta ei makseta muun muassa, jos vakuutetun työttömäksi joutuminen on tahallista tai vapaaehtoista, esimerkiksi, jos vakuutettu on vapaaehtoisesti irtisanoutunut, mukaan lukien tilanteet, joissa vakuutettu on itse irtisanoutunut saadakseen tukipaketin työnantajalta. 

Vakuutuslautakunta katsoo, että tuoteselosteen perusteella A on voinut perustellusti jäädä käsitykseen, että vakuutuksesta korvataan taloudellisista ja tuotannollisista syistä johtuva työttömyys. Tuoteselosteessa ei mainita, että työttömyyden turva on voimassa vain työnantajan irtisanomisen varalta. Lisäksi Vakuutuslautakunta toteaa, että tuoteselosteessa työttömäksi joutumisen vapaaehtoisuudesta on käytetty esimerkkinä tilanteita, joissa vakuutettu on itse irtisanoutunut. Nyt käsiteltävässä tapauksessa ei ole kyse siitä, että A olisi itse irtisanoutunut tai muutoinkaan oma-aloitteisesti pyrkinyt työsuhteensa päättämiseen. Vakuutuslautakunta pitää ilmeisenä, että A:n työsuhde on päättynyt työnantajan aloitteesta. Vakuutuslautakunta katsoo, että tällaisessa tilanteessa työttömäksi joutumista ei voida pitää tuoteselosteessa esitetyllä tavalla vapaaehtoisena.

Edellä todetuin perustein Vakuutuslautakunta katsoo, että A:n vakuutussopimus on voimassa taloudellisista ja tuotannollisista syistä johtuvan työttömyyden varalta vakuutussopimuslain 9 §:n 1 momentin nojalla. Vakuutuslautakunta katsoo näytetyksi, että A on joutunut työttömäksi taloudellisista ja tuotannollisista syistä työnantajan tuotannollisin ja taloudellisin perustein käymien muutosneuvottelujen seurauksena. Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö maksaa työttömyyden turvasta vakuutussopimuksen mukaisen korvauksen 14 päivän kuluttua työttömyyspäivärahan omavastuuajan alkamisesta. Asian näin ratketessa Vakuutuslautakunta ei katso tarpeelliseksi ottaa kantaa A:n esittämään kohtuuttomuusväitteeseen.

Lopputulos

A:n vakuutussopimus on voimassa taloudellisista ja tuotannollisista syistä johtuvan työttömyyden varalta vakuutussopimuslain 9 §:n 1 momentin nojalla. Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö maksaa työttömyyden turvasta vakuutussopimuksen mukaisen korvauksen 14 päivän kuluttua työttömyyspäivärahan omavastuuajan alkamisesta

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Luukkonen
Sihteeri Ylönen

Jäsenet:
Kummoinen
Korkeamäki
Rahijärvi
Sibakov