Tapahtumatiedot

A:n 10.5.2021 tekemän vahinkoilmoituksen mukaan A oli havainnut varhain aamulla 5.5.2021 useissa kotinsa sähkölaitteissa toimintahäiriöitä. Myöhemmin kävi ilmi, että muun muassa mikroaaltouuni, liesituuletin, induktioliesi, kahvinkeitin, henkilöauton (täyssähköauto) laturi ja ilmalämpöpumppu olivat vahingoittuneet osittain tai kokonaan. Paikalla käyneiden sähkömiesten mukaan vika oli todennäköisesti rakennusten välisessä kaapelissa, jota routa oli ajan kuluessa vaurioittanut.

Vakuutusyhtiö antoi kotivakuutuksesta useita päätöksiä kodinkoneiden ja laitteiden korvaamisesta. A:n henkilöauto oli ollut useaan otteeseen tutkittavana ja korjattavana latauslaitteen rikkoutumisten ja latauksen ongelmien takia. Korjauskustannukset menivät osin auton takuuseen, mutta jäivät myös osin A:n vastattaviksi.

Kaskovakuutusta koskevassa korvauspäätöksessä 22.3.2023 vakuutusyhtiö totesi auton laturin rikkoutuneen jo kolme kertaa. Vian aiheuttaja ei ollut tiedossa, eikä tapauksessa ole ilmennyt syy-yhteyttä mihinkään vakuutuksesta korvattavaan tapahtumaan. Yhtiö viittasi kaskovakuutuksen törmäysturvaa koskevaan ehtokohtaan ja ilmoitti, että se ei korvauksen hakijan näyttövelvollisuuden takia käsittele asiaa, ennen kuin laturin jatkuville rikkoutumisille saadaan selitys.

A lähetti vakuutusyhtiölle oikaisupyynnön ja lisäselvitystä vikojen uusiutumisesta ja auton korjausten yhteydessä esiin tulleista seikoista. Korvauspäätöksessä 14.3.2024 vakuutusyhtiö viittasi A:n kertomukseen siitä, että alkuperäinen arvio roudan rikkomasta kaapelista oli epätodennäköinen ja auton sisäinen latauslaite oli hajonnut, mikä saatiin selville vasta, kun autoa oli ladattu kodin ulkopuolella. Yhtiö katsoi, ettei vahinko ole paloturvasta korvattava, koska ylijännitteestä aiheutuneet rikkoutumiset on rajattu vakuutusturvan ulkopuolelle. Törmäysturvan osalta näyttöä ei ole siitä, että laturi olisi rikkoutunut äkillisen ja ennalta-arvaamattoman ulkoisen tapahtuman seurauksena. A on itse arvioinut, ettei vahinko ole voinut johtua talojen välisestä kaapelista, vaan kyseessä on ennemminkin tekninen vika, jollaista auton vakuutusturva ei kuitenkaan kata. Lopuksi yhtiö totesi, että kotivakuutuksesta korvataan sähköilmiöiden aiheuttamia vahinkoja, mutta auton kaskovakuutusehdot eriävät tältä osin kotivakuutusehdoista.

A:n henkilöautolle tapahtui 7.3.2024 törmäysvahinko, jonka vakuutusyhtiö ilmoitti korvaavansa kaskovakuutuksesta.

A haki muutosta kaskovakuutuksesta laturin vian johdosta annettuihin korvauspäätöksiin vakuutusyhtiön sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä. Hän vetosi siihen, että kaapelin rikkoutuminen on ollut hyvinkin mahdollinen syy ensimmäiselle ongelmavyyhdille, mutta se ei ole voinut aiheuttaa myöhempiä latauslaitteen rikkoutumisia, koska kahden viimeisen rikkoutumisen osalta kaapelissa ei ollut vikaa. Myös auton kolari on voinut aiheuttaa jotakin, mikä rikkoo laturit. A pitää kohtuuttomana, että hänen tulisi maallikkona kyetä osoittamaan, mikä useista kilpailevista tekijöistä on ollut laturien rikkoutumisen syynä. Eri rikkoutumiset ovat voineet johtua eri syistä. Jos esimerkiksi jokin laite saa kolarissa vaurion ja menee oikosulkuun hajottaen muuta laitteistoa, vika ei ole laturissa, vaan kolarissa. A kokee vakuutusyhtiön jättäneen hänet oikeusturvavakuutuksen käyttömahdollisuuden tarjoamista lukuun ottamatta yksin 2,5 vuoden taistelussa autoliikettä vastaan.

Sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä annetussa korvauspäätöksessä 19.6.2024 vakuutusyhtiö totesi, että paloturvan vakuutusehdot rajaavat ylijännitteestä aiheutuneet rikkoutumiset korvauspiirin ulkopuolelle. Törmäysturvan osalta ei ollut näyttöä siitä, että laturi olisi rikkoutunut äkillisen ja ennalta arvaamattoman ulkoisen tapahtuman seurauksena. Koska vahinko ei ole johtunut mistään vakuutuksesta korvattavasta syystä, vakuutusyhtiö ei muuttanut korvauspäätöstään.  

Asiakkaan valitus

A vaatii ratkaisusuosituspyynnössään vakuutusyhtiötä korvaamaan vahinkotapahtumien johdosta aiheutuneet vauriot ja vahingon selvittelykustannukset sikäli kuin yhtiö ei ole niitä jo korvannut. Lisäksi korvausta vaaditaan A:lle aiheutuvista asiamies- ja oikeudenkäyntikuluista. 

A vetoaa siihen, että vakuutusyhtiö on jo maksanut hänelle korvausta samasta tai samanlaisista vahinkotapahtumista. Vakuutusyhtiö on uutena ja perusteettomana perusteena vedonnut palovakuutuksen ylijännitettä koskevaan rajoitukseen, vaikka kyse ei ole ollut tulipalon aiheuttamasta vahingosta ja ylijännitettä ei ole ilmennyt. Vahinkojen on katsottava aiheutuneen ajoneuvoon, eikä taloon liittyvistä seikoista. Vakuutusyhtiö on arvioinut asiaa virheellisesti taloon liittyvänä.

Lausuntopyynnössä katsotaan, että vahinko on aiheutunut ajoneuvon sisäisen latauslaitteen ja siihen liittyvien komponenttien toimimattomuudesta. Koska A on kuluttaja, vakuutusyhtiöllä ja ajoneuvon valmistajalla tai myyjällä on A:n mukaan näyttötaakka ja velvollisuus osoittaa, että ajoneuvo toimii oikein ja vahinkotapahtuma on johtunut jostakin muusta syystä kuin ajoneuvosta ja sen komponenteista.

A toteaa, että vakuutusyhtiö on aiempiin vahinkotapahtumiin liittyen korvannut aiheutuneita vahinkoja. Sen jälkeen vakuutusyhtiö on kieltäytynyt korvaamasta uusia vahinkoja, jotka ovat rikkoneet sisäisen latauslaitteen uudelleen. Ensimmäisen tapahtuman ja talon laitteiden vioittumisen jälkeen vakuutusyhtiö korvasi vahingot. Tämän jälkeen auton sisäinen latauslaite kuitenkin hajosi uudelleen kolmen latauksen jälkeen. Sen jälkeen vahingot korvattiin. Tämän jälkeen puolestaan auto hajosi jälleen viiden latauksen jälkeen, mutta vakuutusyhtiö kieltäytyi korvausten maksamisesta.

Saadun selvityksen perusteella A pitää mahdollisena, että laturin rikkoutumisen on aiheuttanut toimimaton rectifier -diodi, jonka tehtävänä on estää sähkövirran pääsy autosta takaisin alkuperäiseen lähteeseen eli taloon. Diodi muuttaa AC-sähkön DC-sähköksi. Koska diodi ei ole toiminut, sähkövirta on päässyt virtaamaan takaisin autosta taloon rikkoen talossa olevia laitteita ja kaapeleita.

A katsoo, että ajoneuvoon ja sen komponentteihin liittyneestä viasta aiheutunutta vahinkoa on pidettävä kuluttajan kannalta ennalta arvaamattomana tapahtumana. Laturi on alkanut piipata yöllä ja A on herännyt siihen aamulla. Vian olemassaolo on selvää, koska useat laturit eivät rikkoudu tyhjästä.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö kiistää A:n vaatimukset. Yhtiö toteaa, että se on antanut asiassa myönteisiä korvauspäätöksiä A:n kotivakuutuksesta rakennuksen sähkölaitteisiin liittyen. Latauslaitteen rikkoutumisten johdosta kaskovakuutuksesta annetut päätökset ovat kuitenkin olleet kielteisiä, eikä kaskovakuutuksesta ole latauslaitteen rikkoutumisten osalta korvattu mitään. Vakuutusyhtiö on lisäksi 7.3.2024 tapahtuneen törmäysvahingon osalta antanut 17.5.2024 autoliike P Oy:lle laskutusluvan oikean puolen takavanteen ja pyöränavan korjaustyöhön. Tätä korjausta ei ole laskutettu vakuutusyhtiöltä.

Ajoneuvon sisäinen latauslaite on rikkoutunut useaan otteeseen vielä senkin jälkeen, kun laite on vaihdettu toiseen. Vakuutusyhtiön mielestä vaikuttaa todennäköiseltä, että ajoneuvossa on jokin vika, joka toistuvasti rikkoo latauslaitteen kerta toisensa jälkeen. Eräs mahdollinen vian syy on A:n mukaan ajoneuvon toimimaton rectifier-diodi, joka oikein toimiessaan estäisi ajoneuvon vastaanottaman sähkövirran pääsyn takaisin sen alkuperäiseen lähteeseen. Vakuutusyhtiö katsoo, että tällainen vika on luonteeltaan tekninen vika. Kaskovakuutuksessa ei vakuutusehtojen mukaan ole turvaa teknisten vikojen varalta, eivätkä ne siten ole kaskovakuutuksesta korvattavia vahinkoja.

Vakuutusyhtiön kielteisessä korvauspäätöksessä on sovellettu törmäysturvaa koskevaa ehtokohtaa sen selventämiseksi, että vahinko ei ole korvattava esimerkiksi tästä turvasta. Ehtokohdasta ilmenee, että ollakseen vakuutuksesta korvattava tapahtuma, vahingon on oltava äkillinen, ennalta arvaamaton ja ulkoisen tapahtuman aiheuttama välitön esinevahinko, jonka syynä on törmäys, tieltä suistuminen, kaatuminen tai muu vastaava ulkoinen tapahtuma. Pelkästään se, että ajoneuvossa ilmennyt vika on ollut kuluttajalle ennalta arvaamaton, ei riitä täyttämään törmäysturvaa koskevan vakuutusehdon edellytyksiä. A ei ole osoittanut, että latauslaitteen vaurioituminen olisi aiheutunut mistään kaskovakuutuksesta korvattavasta tapahtumasta. Myös paloturvaa koskevaan ehtoon viittaamalla on pyritty tuomaan esille, että vahinko ei ole korvattava tästäkään turvasta, vaikka kotivakuutuksesta onkin korvattu sähkölaitteiden rikkoutumisia.

Yhteenvetona vakuutusyhtiö katsoo asiassa jäävän osoittamatta, että ajoneuvon latauslaitteen rikkoutuminen olisi johtunut vakuutuksenottajalla voimassa olleiden vakuutusturvien kattamasta tapahtumasta.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Kyse on siitä, ovatko A:n henkilöauton latauslaitteen toistuvat vaurioitumiset johtuneet jostakin kaskovakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta korvattavasta syystä.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 69 §:n (Korvauksen hakijan velvollisuus antaa selvityksiä) mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys.

Kaskovakuutusehtojen (voimassa 1.1.2021 alkaen) kohdan 3.1 (Törmäysturva) mukaan törmäysturvasta korvataan äkillisen, ennalta arvaamattoman, ulkoisen tapahtuman aiheuttama välitön esinevahinko, jonka syynä on törmäys, tieltä suistuminen, kaatuminen tai muu vastaava ulkoinen tapahtuma.
[…]

Ehtokohdan 3.3 (Paloturva) mukaan paloturvasta korvataan äkillinen ja ennalta arvaamaton välitön esinevahinko, jonka syynä on irti päässyt tuli tai ajoneuvoon suoraan kohdistunut salamanisku.

Paloturvasta ei korvata vahinkoa sähkölaitteelle, johdolle, johtosarjalle tai ajoneuvon elektroniselle ohjausyksikölle silloin, kun vahinko on aiheutunut niiden tai niihin liittyvien johtojen tai johtosarjan ylikuumenemisesta, oikosulusta, ylijännitteestä tai muusta sisäisestä rikkoutumisesta. Paloturvasta ei myöskään korvata ajoneuvon moottorin tai pakoputkiston sisällä tapahtuneesta palosta tai räjähdyksestä niille itselleen aiheutunutta vahinkoa

Yleisten sopimusehtojen (voimassa 14.11.2020 alkaen) kohdan 9.1 (Korvausmenettely, Korvauksenhakijan velvollisuudet) mukaan korvauksen maksamisen perusteena on kirjallinen, korvauksenhakijan allekirjoittama hakemus. Korvauksenhakijan on annettava vakuutusyhtiölle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeellisia vakuutusyhtiön vastuun selvittämiseksi. Tällaisia tarpeellisia tietoja ovat esimerkiksi tiedot
- vakuutuksesta ja korvauksen hakijoista osoitteineen. Hakijan on tarvittaessa esitettävä selvitys oikeudestaan korvaukseen.
- vahinkotapahtumasta: mitä, miten, missä ja milloin sattunut
- vahingon määrästä. 

Asian arviointi

Vakuutuslautakunnan käytettävissä olevan muutosvakuutuskirjan 24.4.2021 mukaan A:n henkilöauto on vakuutettu kaskovakuutuksella, johon kuuluvat muun muassa törmäysturva ja paloturva sekä näiden lisäksi muina ajoneuvolle aiheutuvien esinevahinkojen korvaamista koskevina vakuutusosina varkausturva, eläinkolariturva, ilkivaltaturva, pysäköintiturva, lasiturva sekä rahoitusturva.

Osapuolten välillä on riidatonta, että vahinko ei ole paloturvasta korvattava. Lautakunta toteaa, että muistakaan edellä mainituista turvista ei korvata vahinkoja, jotka ovat aiheutuneet muista kuin vakuutusehdoissa nimenomaisesti mainituista syistä, jollaisista ei nyt ole väitettykään olevan kysymys. Lautakunnalle toimitettujen korvauspäätösten perusteella vakuutusyhtiö ei ole miltään osin hyväksynyt korvattavaksi ajoneuvon latauslaitteen vian tutkimus- ja korjauskuluja. Sillä, että A:n kotivakuutuksesta on tuota vakuutusta koskevien vakuutusehtojen perusteella korvattu samaan aikaan auton ensimmäisen vian kanssa ilmenneitä kodinkoneiden ja laitteiden vaurioitumisia, ei ole nyt kyseessä olevan korvauskysymyksen arvioimisen kannalta merkitystä.

Sovellettavien kaskovakuutusehtojen kohdan 3.1 mukaan vahingon törmäysturvasta korvaamisen edellytyksenä on, että kyse on äkillisen, ennalta arvaamattoman, ulkoisen tapahtuman aiheuttamasta välittömästä esinevahingosta, jonka syynä on törmäys, tieltä suistuminen, kaatuminen tai muu vastaava ulkoinen tapahtuma. Lautakunnalle on toimitettu selvityksenä vahinkotapahtumasta runsaasti ajoneuvolle korjausliikkeissä ja A:n toimesta tehtyjä tutkimuksia ja niiden tuloksia koskevia dokumentteja sekä korjaustöiden järjestämiseen liittyvää kirjeenvaihtoa. Näiden perusteella rakennusten välistä sähköjohtoa on aluksi pidetty mahdollisena ajoneuvon ja asuinrakennuksen sähkölaitteiden vaurioitumisen syynä. A:n lausuntopyynnön mukaan kyse on kuitenkin todennäköisesti ollut alusta saakka ajoneuvon laitteissa olleesta viasta. Vakuutuslautakunta toteaa, että tämän kaltainen vika, joka ei ole aiheutunut mistään ulkoisesta tapahtumasta, ei oikeuta korvaukseen törmäysturvasta. Tämän johdosta myöskään sillä, että vika on sinänsä ilmennyt äkillisesti, ei ole merkitystä vahingon korvattavuuden kannalta.  

A on vakuutusyhtiölle esittämässään oikaisupyynnössä pitänyt mahdollisena, että latauslaitteen vika on aiheutunut jostakin ulkoisesta syystä. A:n oikaisupyynnössä ja vakuutusyhtiön vastauksessa mainittu kolarointivahinko, jossa oli aiheutunut vaurioita oikeanpuoleiseen takapyörään, on kuitenkin tapahtunut 7.3.2024, jota ajankohtaa ennen latauslaite oli selvitysten mukaan jo ehtinyt rikkoutua toistuvasti. Lautakunnalle esitetystä selvityksestä ei ilmene muutakaan ulkoista tekijää, jota voitaisiin pitää latauslaitteen rikkoutumisen todennäköisenä syynä. Tämän vuoksi vahinko ei ole vakuutuksesta korvattava.

A on vaatinut korvausta asiamieskuluistaan. Vakuutuslautakunta toteaa, ettei se ohjesääntönsä 6 §:n mukaan käsittele sille osoitetun ratkaisupyynnön tekemisestä aiheutuneiden kustannusten korvaamista. Lautakunta voi käsitellä riitaa siitä, ovatko nämä kustannukset korvattavia oikeusturvavakuutuksesta. Koska tässä asiassa ei ole kyse oikeusturvavakuutuksesta, lautakunta ei käsittele esitettyä kuluvaatimusta.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita asiassa muutosta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Koponen
Sihteeri Siirala

Jäsenet:
Pynnönen Andersson
Rantala
Ståhlberg
Yrttiaho