Tapahtumatiedot

Vahingonkärsineet A ja B ovat kuntayhtymä X:lle osoittamassaan 28.6.2023 päivätyssä vahingonkorvausvaatimuksessa vaatineet korvausta viemärin rikkoontumisvahingosta. Vahingonkärsineet ovat katsoneet, että heidän omistamansa kiinteistön viemäri on rikkoontunut vuonna 2021 tapahtuneen X:n runkovesiputken rikkoontumisen yhteydessä suoritetuista korjaustoimenpiteistä. Vahingonkärsineet esittävät, että kiinteistössä alkoivat viemäriongelmat sen jälkeen, kun kiinteistön vieressä tapahtunut kuntayhtymä X:n runkovesiputken vuoto korjattiin. Tämän jälkeen vahingonkärsineiden kiinteistössä esiintyi ongelmia viemäreiden toiminnassa, ja lopulta viemärissä havaittiin rikkoutunut kohta 22.3.2022, josta viemäriin oli valunut hiekkaa aiheuttaen tukoksen. Vahingonkärsineet viittaavat myös vuonna 2023 otettuihin putkikuviin, joista ilmenee, että viemäriputkessa on kohta, joka on rikkoutunut ja että rikkoutumiseen on vaikuttanut jokin ulkopuolinen tekijä. Vahingonkärsineet ovat rikkoutumisen seurauksena joutuneet aloittamaan viemäriputkiremontin kiinteistöllään, jolle ei olisi ollut tarvetta ilman X:n toiminnasta aiheutunutta vahinkoa. Vahingonkärsineiden korvausvaatimus oli 70.347,60 euroa.

Korvausta kiinteistölle aiheutuneesta vahingosta haettiin kuntayhtymä X:n toiminnan vastuuvakuutuksesta.

X:n vastuuvakuutusyhtiö antoi asiassa korvauspäätöksen, jonka mukaan kuntayhtymä X:n tai sen alihankkijoiden ei ole näytetty toimineen huolimattomasti tai virheellisesti vuoden 2021 runkovesiputken vuodon korjaustöiden yhteydessä X ole korvausvastuussa viemärin rikkoontumisesta. Päätöksen mukaan tarkkaa syytä viemäriputken rikkoontumiselle ei ole voitu määritellä. Lisäksi päätöksessä on todettu, että rikkoontunut viemäriputki oli noin 50 vuotta vanha ja se on ollut jo käyttöikänsä päässä. Päätöksen mukaan putken lopullinen rikkoutuminen on siten voinut aiheutua alueella tehtyjen piikkaustöiden vuoksi tai pelkästään liikenteen aiheuttaman tärinän yhteydessä. Edellä todetun lisäksi yhtiö toteaa, että rikkoutunut viemäriputki olisi joka tapauksessa ollut käyttöikänsä päässä.

Vahingonkärsineet olivat tyytymättömiä vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyysivät asiassaan uudelleenkäsittelyä. A ja B katsovat muun muassa, ettei vakuutusyhtiö ole kyennyt osoittamaan, millä perusteella voidaan todetta, ettei heidän viemäriputkensa olisi rikkoutunut X:n runkovesiputken vuodon korjaustöiden vuoksi. Uudelleenkäsittelypyynnön mukaan pelkästään putken vanhuus ei ole sellainen peruste, jonka nojalla voidaan katsoa, että se on rikkoutunut itsekseen. A ja B kritisoivat myös päätöksen epämääräisyyttä sen osalta, ettei vakuutusyhtiö ole selvittänyt sitä, mikä taho on tosiasiallisesti suorittanut vuoden 2021 korjaustyöt X:n lukuun.

Vakuutusyhtiö antoi uudelleenkäsittelypyynnön johdosta uuden korvauspäätöksen, jossa se ensinnäkin korjasi erinäisiä aiemman päätöksen sisältämiä asiavirheitä. Edelleen yhtiö katsoo kuitenkin, ettei asiassa ole mitään viitteitä mihinkään X:n tai sen käyttämän urakoitsijan virheeseen tai huolimattomuuteen. Toiseksi yhtiö toteaa, ettei rikkoutuneella putkella olisi joka tapauksessa ollut enää arvoa jäljellä. Näin ollen yhtiö katsoo, ettei vahinko kuulu X:n korvausvastuulle.

Asiaa käsiteltiin sittemmin myös vakuutusyhtiön sisäisessä muutoksenhakuelimessä, joka ei muuttanut asiassa annettuja korvauspäätöksiä. Muutoksenhakuelin toteaa, että vahingon ei ole näytetty aiheutuneen X:n vastuulle katsottavasta virheestä tai laiminlyönnistä ja koska X ei siten voimassa olevan oikeuden mukaan ole korvausvastuussa vahingosta ei sitä korvata myöskään X:n toiminnan vastuuvakuutuksesta.

Asiakkaan valitus

A ja B olivat tyytymättömiä vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyysivät asiassaan ratkaisusuositusta Vakuutuslautakunnasta.

Valituksessa käydään yksityiskohtaisesti läpi asian tapahtumatiedot ja asian käsittelyn kulun vakuutusyhtiössä. A ja B toteavat olevansa erittäin pettyneitä etenkin X:n toimintaan, koska sen kommunikaatio on ollut erittäin vajavaista ja myös vakuutusyhtiön päätökset ovat näin ollen tehty siten, etteivät A ja B ole voineet ottaa asioihin riittävästi kantaa. Vakuutusyhtiön päätöksessä on myös ollut virheitä ja puutteita, joita yhtiö on osittain myös korjannut. Valituksessa ihmetellään myös sitä, ettei vieläkään ole tiedossa, kuka on ollut korjaustyössä urakoitsijana ja jos tätä ei edes tiedetä, niin miten voidaan tietää, ettei urakoitsijan toiminnassa ole tapahtunut virhettä. Valituksessa vaaditaankin asian perinpohjaista selvittämistä.

A ja B toteavat valituksessaan, ettei heillä ollut suunnitelmissa viemäriputken uusiminen sen iästä huolimatta, koska he olivat ajatelleet myyvänsä talonsa muutaman vuoden sisään. Vahingon johdosta putket on ollut pakko uusia, ja tähän on liittynyt paljon oheiskuluja. A:n ja B:n vaatimus on 95 % remontin kuluista, eli 74.949,89 euroa.

Vakuutusyhtiön vastineen jälkeen toimittamassaan lisäkirjelmässä A ja B nostavat esiin useita vastineessa olevia virheellisyyksiä ja epätarkkuuksia. Ensinnäkin A:n ja B:n viemäriputkirikko todettiin maaliskuussa 2022. A ja B viittaavat myös alueesta toimitettuun karttaan ja siitä ilmenevään kuntayhtymä X:n väitetyn viemärivesiputken sijaintiin. A ja B toteavat, että alueella otetuista valokuvista ilmenee kuitenkin, että karttaan merkityssä paikassa ei tosiasiassa ole ollut piikkaus- ja kaivuutyökohtaa. Tämän tueksi kirjelmässä esitetään useita valokuvia alueelta, joista on A:n ja B:n mukaan selkeästi nähtävissä, että tosiasiallinen sijainti on eri kohdassa kuin, mitä karttaan on merkitty. Kuvista ilmenee niin ikään, että kaivanto on ollut juuri siinä kohtaa, jossa A:n ja B:n kiinteistön viemäriputki liittyy kaupungin verkkoon.

Lisäkirjelmässä tuodaan esiin myös yhtiön ja kuntayhtymä X:n esittämiä virheellisiä väitteitä, kuten se, että X:n tietojen mukaan kaivuutöitä ei ole tehty A:n ja B:n viemäriputken rikkoumakohdassa. Alueelta otetut kuvat osoittavat, että ainakin yksi kaivanto on ollut rikkoutuneen putken kohdalla. Kirjelmässään A ja B katsovat, että X:n on täytynyt olla myös tästä tietoinen, koska se on antanut asiassa toimeksiannon urakoitsijalle.

Kirjelmässä kritisoidaan myös sitä, ettei A:lle ja B:lle ole koskaan selvitetty pyynnöistä huolimatta, mihin perustuu se, ettei aliurakoitsijalla katsota olevan tuottamusta. A:n ja B:n näkemyksen mukaan myös X on jättänyt tähän kysymykseen vastaamatta. Lisäksi todetaan edelleen, että miten asiassa on ylipäänsä voitu tehdä selvitystyötä, jos asiassa ei ole edes tietoa urakoitsijasta.

A ja B toteavat kirjelmässään myös sen, että vaikka piikkausporan piikki ei itsessään olisi ylettänyt rikkomaan viemäriputkea, niin sen aiheuttama hyvin voimakas tärinä on sen voinut tehdä. Myös putken alle muodostunut tyhjiö on voinut vaikuttaa siihen, että putki on päässyt vajoamaan. Tätä näkemystä tukee myös Z Oy:n kaivuumiehen mielipide siitä, että putkirikko ei vaikuttanut siltä, että se olisi rikkoontunut vanhuuttaan.

Kirjelmässä nostetaan esille myös virheellinen väite siitä, että kaivuutöiden yhteydessä olisi naapurikiinteistön pihalle kulkeutunut vain jonkin verran maamassaa. Tosiasiassa naapurin mukaan vettä oli tullut valtavasti, mikä jälleen kerran on osoitettavissa A kirjelmässä esitetyistä valokuvista. Lopuksi A ja B toteavat, että vaikka lopullista putkirikkoon johtaneiden tapahtumien kulkua ei pystytä täysin osoittamaan, niin ovat he kuitenkin kyenneet esittämään selkeää ja aiheellista selvitystä putkirikon syistä ja sen syy-yhteydestä X:n tilaamiin korjaus- ja kaivuutöihin.

Vakuutusyhtiön vastineen jälkeen toimittamassaan toisessa lisäkirjelmässä A ja B toistavat olennaisiltaan osin asiassa aiemmin lausumansa perusteen ja viittaavat edelleen toimittamiinsa valokuviin, joista ilmenee vuonna 2021 tehtyjen kaivuutöiden sijainti. Jos sijainti jää kuvista epäselväksi, pyytävät A ja B kuntayhtymä X:ää, vakuutusyhtiötä ja FINEä tulemaan paikanpäälle keskustelemaan vuodosta ja sen seurauksista sekä tutkimaan kuvia ja kuvakulmia. Lisäkirjelmässä todetaan kuitenkin, että kuvista ilmenee selvästi, että kuntayhtymä X:n autoja oli paikalla, kun kaivuutyötä tehtiin heidän viemäriputkensa kohdalla. A:n ja B:n näkemyksen mukaan X:n karttaan merkityille vuoto- ja työkohdille ei voi antaa suurempaa merkitystä kuin heidän esittämilleen valokuvatodisteille. Vielä kertaalleen A ja B pyytävät FINEä huomioimaan sen, että pyynnöistä huolimatta heille ei ole selvitetty, kuka on tehnyt piikkaustyön kuntayhtymä X:n lukuun. Lopuksi A ja B toteavat vielä, ettei asiassa ole kyetty näyttämään toteen, etteikö heille olisi tapahtunut esitettyä vahinkoa.

Vakuutusyhtiön vastine

Vastineessaan vakuutusyhtiö toistaa asian tapahtumatiedot sekä viittaa asiassa antamiinsa korvauspäätöksiin toistaen niissä lausutun kantansa perusteluineen. Yhtiö viittaa myös tapauksessa sovellettaviin vakuutusehtoihin sekä asiassa olennaisiin lainkohtiin.

Vastineessaan yhtiö toteaa lisäksi, että asiassa on haettu korvausta kuntayhtymä X:n vastuuvakuutuksen kautta ja että viemäriputken kunnostustyössä ei yhtiön näkemyksen mukaan ole ollut kysymys vesihuoltolain mukaisesta toiminnasta, jolloin korvausvastuuta tulee arvioida vahingonkorvauslain nojalla.

Vastineessa vakuutusyhtiö käy läpi myös vahingonkorvausvelvollisuuden syntymisen edellytyksiä vahingonkorvauslain perusteella ja toteaa, että asiassa on vaadittu korvausta suoraan kuntayhtymä X:ltä. Vahingon korvaaminen edellyttää, että X olisi vahingosta korvausvastuussa, joka edellyttäisi X:n tahallisuutta, tuottamusta taikka muuta laiminlyöntiä. Yhtiö toteaa, että asiassa saadun selvityksen mukaan X ei ole suorittanut kaivuutöitä vuoden 2021 runkovesiputkivuodon seurauksena, vaan korjaustoimet on tehty X:n aliurakoitsijan toimesta. X:n vastuuvakuutuksessa ovat lisävakuutettuina myös vakuutuksenottajan käyttämät urakoitsijat ja aliurakoitsijat. Yhtiön näkemyksen mukaan myös aliurakoitsijan vastuuta tulee arvioida vahingonkorvauslain perusteella.

Vakuutusyhtiön mukaan A:n ja B:n kiinteistöllä sijaitseva viemäriputken rikkouma tai siirtymä on tapahtunut tuntemattomasta syystä ja tuntemattomana ajankohtana. Aiheutuneen vaurioin syyksi on esitetty jotakin ulkopuolista mekaanista iskua, kovaa painetta sekä maa-aineksen valumista viemäriputken alta. Mitään tarkempaa selvitystä iskun alkuperästä ei ole esitetty. Yhtiö toteaa tältä osin näyttövelvollisuuden olevan asiassa korvausta vaativalla. Edellä todetun lisäksi yhtiö toteaa, että korvauksen vaatijan tulee osoittaa myös syy-yhteys esitetyn teon ja aiheutuneen vahingon välillä. Syy-yhteyden tulee tällöin olla riittävän todennäköinen vastuun langettamiseksi.

Vastineessaan yhtiö viittaa A:n ja B:n toimittaan Z Oy:n 24.11.2023 päivättyyn selvitykseen, jossa on katsottu, että viemäriputken rikkoutuminen viittaa ensisijaisesti ulkopuolisen iskun aiheuttamaksi vaurioksi. Asiassa saatujen selvitysten mukaan kuntayhtymä X:n runkovesiputken vuoto on sattunut noin 10–20 metrin päässä A:n ja B:n viemäriputken rikkoumakohdasta eikä kaivuutöitä tai piikkaamista ole siten tehty kiinteistön liittymän kohdalla. Selvyyden vuoksi yhtiö toteaa vielä, että A:n ja B:n rikkoutunut putki on sijainnut noin metrin syvyydessä asfaltin alla, kun piikkausvasara rikkoo asfaltin pintaa noin 30 cm syvyydeltä. Näin ollen piikkaus ei olisi edes voinut aiheuttaa rikkoumaa valurautaiseen viemäriputkeen.

Siltä osin kuin on esitetty, että viemäriputken rikkoutumisen olisi aiheuttanut maamassan siirtyminen, yhtiö toteaa, että X:ltä 4.12.2024 saadun selvityksen mukaan maamassat huuhtoutuvat yleensä pois nimenomaan vuotokohdan läheisyydestä, kun nyt rikkoutumiskohta on 10–20 metrin päässä. Edelleen tässäkin tapauksessa korvausvastuun syntyminen edellyttäisi virhettä tai laiminlyöntiä, jota tapauksessa ei ole yhtiön näkemyksen mukaan osoitettu. Yhtiön näkemyksen mukaan voidaan pitää myös todennäköisenä, että 45 vuotta vanhan viemäriputken rikkoutuminen ja putkisiirtymä on voinut hyvin todennäköisesti aiheutua yhtä lailla liikenteestä aiheutuneesta tärinästä. Joka tapauksessa yhtiö katsoo, että käyttö- ja toimintakelpoisen viemäriputken tulisi kestää lähettyvillä tehtyjen piikkaustöiden ja liikenteen aiheuttama tärinä.

Edellä todetuin perustein yhtiö toteaa edelleen, että A:n ja B:n putken rikkoutuminen on tapahtunut tuntemattomaksi jääneestä syystä eikä edes rikkoutumisen hetkeä ole pystytty osoittamaan. Asiassa ei ole siten tullut näytetyksi tuottamusta kuntayhtymä X:n käyttämän urakoitsijan toiminnassa eikä korvausvastuuta voida katsoa syntyneen. Lopuksi yhtiö toteaa, että mikäli Vakuutuslautakunta pitäisi vahinkoa vastuuvakuutuksesta korvattavana, varaa yhtiö mahdollisuuden arvioida aiheutuneen vahingon määrää erikseen, eikä ratkaisusuosituksessa tulisi siten ottaa kantaa mahdolliseen aiheutuneen vahingon määrään.

A:n ja B:n lisäkirjelmän jälkeen toimittamassaan lisävastineessa yhtiö toteaa, että kirjelmässä esitetyt valokuvat eivät ole omiaan näyttämään toteen sitä, että piikkaus- ja kaivuutöitä olisi tehty nyt rikkoutuneen putken kohdalla. Edelleen yhtiö viittaa kuntayhtymä X:n selvitykseen siitä, ettei töitä ollut tehty kiinteistön liittymän tai rikkoutuneen putken kohdalla. Yhtiö toteaa, että asiassa ei ole myöskään selvitetty, että tonttiviemärin liityntäkohdassa olisi ollut vuotokohtaa, vaan tämä kohta on merkitty X:n toimittamaan karttaan selkeästi. Niin ikään yhtiö toteaa edelleen, että vesi- ja maamassojen liikkumiseen on voinut vaikuttaa alueella tehtyjen töiden lisäksi myös monet korjaustöistä riippumattomat tekijät. Yhtiö pitää asiassa annettuja korvauspäätöksiä edelleen asianmukaisina.

Vakuutetun kuuleminen

Vakuutettu kuntayhtymä X:llä ei ollut lisättävää vakuutusyhtiön antamiin päätöksiin ja asiassa annettuun vastineeseen. Kuntayhtymä X pitää vakuutusyhtiön tulkintaa korvausvelvollisuudesta voimassa olevan oikeuden mukaisena.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse sen arvioimisesta, onko vakuutuksenottajana oleva kuntayhtymä korvausvastuussa A:n ja B:n kiinteistön viemäriputken rikkoutumisesta.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vahingonkorvauslain 1 luvun 1 §:n mukaan, joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen, jollei siitä, mitä tässä laissa säädetään muuta johdu.

Vesihuoltolain 28 §:m 1 momentin (119/2001) mukaan vesihuoltolaitos on velvollinen korvaamaan vesihuollossa olevasta virheestä henkilölle taikka yksityiseen käyttöön tai kulutukseen tarkoitetulle ja vahinkoa kärsineen pääasiassa sellaiseen tarkoitukseen käyttämälle omaisuudelle aiheutuneen vahingon. Ennen vahingon ilmenemistä tehdyn sopimuksen ehto, joka rajoittaa vahinkoa kärsineen oikeutta korvaukseen tämän momentin nojalla, on mitätön.

Vesihuoltolain 28 §:m 2 momentin (119/2001) vesihuoltolaitos on velvollinen korvaamaan vesihuollossa olevasta virheestä asiakkaalle aiheutuvan taloudellisen vahingon. Välillisen vahingon vesihuoltolaitos on velvollinen korvaamaan vain, jos virhe tai vahinko aiheutuu huolimattomuudesta laitoksen puolella.

Tapaukseen sovellettavien vakuutusehtojen kohdan 3.1 mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetussa toiminnassa vakuutuksen voimassaoloalueella toiselle aiheutettu henkilö- ja esinevahinko, joka todetaan vakuutuskauden aikana ja, josta vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.
--

Vakuutuskirjan erityisehdon, erityiskohta 2 mukaan vakuutuksessa ovat lisävakuutettuina myös vakuutuksenottajan käyttämät urakoitsijat ja aliurakoitsijat.

Asian arviointi

Vakuutuslautakunta katsoo, että nyt käsillä olevassa tapauksessa vahingon on esitetty aiheutuneen viemärinpitäjä kuntayhtymä X:n vuonna 2021 tilaamien runkoviemärivuodon korjaustöiden yhteydessä A:n ja B:n vastuulla olevalle viemäriputkelle. Koska vahingon on siten esitetty aiheutuneen kunnossapitotyön suorittamisesta siten, että urakoitsijan on esitetty vahingoittaneen kolmannen omaisuutta kaivuutöiden yhteydessä, arvioidaan korvausvastuuta vahingonkorvauslain perusteella. Lautakunnan näkemyksen mukaan kyse ei siten ole vesihuoltolain tarkoittamasta vesihuollon virheestä vaan tavanomaisesta tuottamusperusteisesta vahingonkorvausvastuusta.

Vahingon korvattavuus vastuuvakuutuksesta edellyttää, että vakuutettu on menetellyt vahingonkorvausvelvollisuuden perustavalla tavalla ja on siten voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa vahingosta. Käsillä olevassa tapauksessa korvausvastuun syntyminen edellyttää, että kuntayhtymä X tai sen lukuun toiminut urakoitsija on aiheuttanut kyseisen vahingon tuottamuksellaan. Tuottamuksella tarkoitetaan moitittavaa menettelyä eli huolimattomuutta, virhettä tai laiminlyöntiä.

Vakuutuslautakunnalla käytettävissä olevan selvityksen mukaan A:n ja B:n omistamalla kiinteistöllä oli alkanut esiintyä viemäriongelmia vähitellen vuoden 2021 aikana. Talossa havaittiin, että vessat, lavuaarit ja suihkun kaivo vetivät huonosti ja niistä kuului pulputtavaa ääntä. Ongelmaa pyrittiin selvittämään, mutta syytä ei heti löytynyt. A ja B olivat sittemmin yhteydessä kuntayhtymä X:ään 15.3.2022, jonka toimesta paikalle tuli 21.3.2022 kaksi työntekijää tutkimaan asiaa. Viemäriputkesta löydettiin tukos muutaman metrin päässä kaupungin liitännästä A:n ja B:n taloon päin. Asia jäi silleensä, koska työntekijät katsoivat, ettei asia kuulu kaupungille. Paikalle pyydettiin Y Oy 22.3.2022, joka havaitsi, että viemäreiden tarkastuskaivo oli täynnä sinne kuulumatonta ainesta. Putki ja viemäri tyhjennettiin ja putkesta löytyi rikkoutunut kohta, josta oli valunut hiekkaa sisään putken ympäriltä. Tyhjennyksen jälkeen putki kuvattiin ja siellä todettiin putkisiirtymä. Tämän johdosta putki oli korjattava. Korjauksen suoritti Z Oy ja korjaus alkoi lopulta toukokuussa 2023. Ennen korjaustöiden aloittamista viemäri kuvattiin SL Oy:n toimesta. Kuvausraportissa 14.2.2023 todetaan, että viemärilinjassa on havaittu putkisiirtymä, joka on paikannettu ennen kaupungin liitoskaivoa. Korjaustöiden yhteydessä syntyi epäilys siitä, että vuoden 2021 suoritetut korjaustyöt olisivat olleet syynä viemäriputken vaurioitumiselle, koska Z Oy:n kaivuumiesten näkemyksen mukaan vaikutti siltä, että putkeen oli osunut jotain tai paine on ollut sen verran kova, että putken alle on muodostunut tyhjiö ja putki on siksi rikkoutunut. Z Oy:n selvityksen 24.11.2023 mukaan valurautaputken katkeamisen on aiheuttanut mekaaninen isku.

Vakuutuslautakunta toteaa, että vahingonkorvausoikeudellisena lähtökohtana on, että korvausta vaativalla on näyttövelvollisuus niistä seikoista, joihin korvausvaatimus perustuu. Korvauksen hakijan tulee siten näyttää toteen vahingon syntyminen sekä se, että vahinko on riittävän todennäköisessä syy-yhteydessä vastapuolen menettelyyn. Vakuutuslautakunta toteaa, että tapauksessa on esitetty keskenään ristiriitaisia näkemyksiä siitä, onko vuonna 2021 jokin kaivannoista tai piikkauspaikoista sijainnut A:n ja B:n kiinteistön viemäriputken kohdalla. X:n puolesta on esitetty, että kaivanto oli noin 10–20 metrin päässä A:n ja B:n kiinteistön viemäriputken vauriokohdasta. Esittämänsä tueksi X on toimittanut kartan, josta ilmenee runkovesijohdon vuotokohta ja kiinteistön tonttiviemäriliittymän sijainti. A ja B ovat toimittaneet valokuvia, joista heidän käsityksensä mukaan ilmenee, että tämä väite ei pidä paikkaansa.

Vakuutuslautakunta antaa ratkaisusuosituksensa osapuolten toimittaman kirjallisen materiaalin perusteella ja selvitystä objektiivisesti arvioiden. Nyt käsillä olevassa tapauksessa on riidatonta, että A:n ja B:n kiinteistön viemäriputki on rikkoutunut ja että rikkoutumisen johdosta putki on tullut vaihtaa. A:n ja B:n esittämän selvityksen mukaan viemärin ongelmat olivat aiheutuneet vuonna 2021 suoritettujen runkoviemärin vuodon korjaustöiden seurauksena. A:n ja B:n viemäriputken rikkoutumisen on arveltu aiheutuneen mekaanisen iskun seurauksena. Riidatonta on myös, että putki oli ollut teknisen käyttöikänsä päässä.

Vakuutuslautakunnan näkemyksen mukaan tapauksessa jää osoittamatta, että A:n ja B:n viemäri olisi vaurioitunut nimenomaan X:n vastuulla olevan runkovesijohdon vuodon korjaustöiden yhteydessä tai niiden seurauksena. Lautakunta toteaa, että pelkästään se seikka, että viemäriongelmat ovat ilmenneet vuoden 2021 korjaus- ja kaivuutöiden jälkeen, ei vielä riitä osoittamaan, että viemäriputken rikkoutuminen olisi aiheutunut kyseisistä töistä. Asiassa esitetty selvitys osoittaa ajallisen yhteyden korjaustöiden ja myöhemmin havaitun putkirikon välillä, mutta ajallinen yhteys yksinään ei ole riittävä näyttö vahingon syy-yhteydestä.

Lautakunta toteaa lisäksi, että vahingonkorvausvastuun syntyminen edellyttää syy-yhteyden lisäksi näyttöä vahingon aiheuttaneen tahon huolimattomuudesta, virheestä tai laiminlyönnistä. Asiassa ei ole esitetty sellaista selvitystä, jonka perusteella kuntayhtymä X:n tai sen lukuun toimineen urakoitsijan voitaisiin katsoa menetelleen korjaustöiden yhteydessä huolimattomasti tai muutoin moitittavasti. Asiassa ei ole esimerkiksi esitetty näyttöä siitä, että kaivuu- tai piikkaustyöt olisi suoritettu virheellisellä työmenetelmällä, vastoin annettuja ohjeita tai muutoin alan tavanomaisista menettelytavoista poiketen. Kun asiassa jää näyttämättä sekä riittävän todennäköinen syy-yhteys vuoden 2021 korjaustöiden ja A:n ja B:n viemäriputken rikkoutumisen välillä että vahingonkorvausvastuun edellytyksenä oleva tuottamus, ei kuntayhtymä X:n voida katsoa olevan voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa esitetystä vahingosta.

Edellä selostamillaan perusteilla ja käytettävissään olevan selvityksen perusteella Vakuutuslautakunta katsoo, ettei esitetty vahinko tule korvattavaksi kuntayhtymä X:n vastuuvakuutuksen perusteella.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros
Sihteeri Hanén

Jäsenet:
Haapasaari
Kankkunen
Karimäki
Ryyminen