Tapahtumatiedot

Lääkevahinkoilmoituksen 6.3.2018 mukaan A:lle (s. 1963) aloitettiin 6.2.2017 aivoinfarktin toteamisen jälkeen Rosuvastatin-lääkitys. Muutaman päivän kuluttua lääkkeen aloittamisesta A:lla ilmeni alaraajoissa kramppeja. Krampit pahenivat ja niitä ilmeni myös hartioissa ja yläraajoissa. Verikokeissa CK-arvo oli yli 600 U/l eli koholla, ja lääkitys tauotettiin 16.2.2017. Lihasoireilu ei kuitenkaan loppunut. Vauriot tuntuivat jääneen pysyviksi tai ainakin pitkäaikaisiksi. A:lla oli ollut myös näköhäiriöitä, joita ei kuitenkaan enää ollut ilmennyt. A:lle oli tehty muun muassa hermorata- ja magneettitutkimukset, joissa todettiin lihas- ja hermoratavaurioita, jotka sopivat statiinien aiheuttamiksi. A:lla oli ollut vastaava lääkitys myös vuoden 2010 paikkeilla, mutta lääkitys oli jouduttu lopettamaan lihaskramppien vuoksi.

Vakuutusyhtiö antoi asiassa korvauspäätöksen 29.1.2019. Yhtiö katsoi, että A:lla ilmenneet lihaskivut ja -krampit olivat todennäköisesti aiheutuneet Rosuvastatin-lääkkeen käytöstä. Yhtiö pyysi A:lta tilinumeroa tilapäisen haitan korvauksen maksamiseksi sekä selvitystä mahdollisista lääkevahingon aiheuttamista hoito-, tutkimus- ja muista kuluista.

Korvauspäätöksellään 9.9.2019 vakuutusyhtiö maksoi A:lle tilapäisen haitan korvausta 800 euroa haittaluokan 2 mukaisesti.

Vakuutusyhtiö totesi 25.1.2021 korvauspäätöksessään, että A oli hakenut pysyvän haitan korvausta Rosuvastatin-lääkityksen käytön jälkeen ilmenneistä lihaskrampeista ja -kivuista. Yhtiö katsoi, etteivät A:lla ilmenneet jatkuvat lihaskivut ja kramppituntemukset olleet todennäköisesti aiheutuneet kuuden päivän ajan kestäneestä Rosuvastatin-lääkityksestä. Yhtiö katsoi, ettei A:lle ollut aiheutunut lääkevahingon seurauksena pysyvää haittaa.

A haki uudelleen korvausta lääkevahingon aiheuttamasta pysyvästä haitasta 20.8.2024 päivätyllä vahinkoilmoituksella. A kertoi jatkuvasta kiputilasta, jonka takia hänen elämäänsä oli tullut enemmän epävarmuutta, stressiä, ahdistuneisuutta ja masennusta. Fyysiset rajoitteet estivät itsenäisen toimimisen arjessa. Liikkuminen oli hyvin rajoittunutta. Fyysinen kipu johti työkyvyttömyyteen.

Vakuutusyhtiö antoi asiassa korvauspäätöksen 11.9.2024. Yhtiö ei muuttanut aiemmin pysyvästä haitasta antamaansa korvauspäätöstä. Lisäksi yhtiö totesi, etteivät lihasoireista mahdollisesti aiheutuneet mielenterveyshaasteet olleet myöskään lääkevahinkona korvattavia.

Asiakkaan valitus

A on tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätöksiin ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta. A vaatii, että lääkevahingon aiheuttama pysyvä haitta sekä lääkevahingosta aiheutuneet menetykset korvataan lääkevahinkovakuutuksesta.

A toteaa, ettei hänen kävely- ja liikuntakykynsä ole palautunut normaaliksi. A katsoo, että Rosuvastatin-lääkitys teki jotain hänen lihaksistolleen, ja näin ovat katsoneet häntä hoitaneet lääkäritkin.

Lisäkirjelmässään A toteaa, että löydökset näkyvät hänelle tehdyissä hermoratatutkimuksissa. Useimmiten kolesterolilääkitys aiheuttaa väliaikaisia lihaskiputiloja, mutta on myös todettu, että ne aiheuttavat pysyviä vaurioita. A:lle tehtiin vuonna 2017 liikuntatestit, joiden tulokset olivat normaaleja. Kivut alkoivat muutaman päivän kuluttua lääkkeen käytön aloittamisesta, eikä niille ole löytynyt selitystä. Monissa lääkäritutkimuksissa on todettu, että kipujen syy on kolesterolilääkkeen aiheuttama vaurio. Samoin kuntoutuksessa todettiin, että kiputila sopii siihen oirekuvaan. A pohti, olisiko ratkaisu asiaan se, että hän menisi lääkeaineallergioita tutkivaan geenitestiin.

Asiamiehen laatimassa lisäkirjelmässä A toteaa, ettei lihaskipujen ja -heikkouden sekä lihasten poikkeuksellisen kramppailutaipumuksen syy ole selvinnyt tutkimuksissa. Oireiden ei ole osoitettu olevan seurausta myöskään A:lla todetuista sairauksista. A katsoo, ettei jäljelle jää muuta vaihtoehtoa kuin se, että oireet ovat seurausta Rosuvastatin-lääkkeestä. A pitää oireiden ja lääkkeen välistä syy-yhteyttä ilmeisenä ja pysyvän haitan korvauksen maksamista perusteltuna. Lääketieteellisen statuksensa osalta A viittaa 29.4.2024 päivättyyn lääkärinlausuntoon, jossa todetaan, että A:n toimintakyky on alentunut edellä kerrottujen oireiden takia siinä määrin, että hän on ollut työkyvytön useamman vuoden ajan.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toteaa, että potilasasiakirjoista saadun selvityksen mukaan A käytti Rosuvastatin-lääkettä 8.—14.2.2017 eli noin viikon ajan. A ilmoitti oireiden alkaneen 11.2.2017. Laboratoriotutkimuksissa havaittiin koholla oleva kreatiinikinaasiarvo (600 U/l), joka oli kuitenkin normalisoitunut jo 17.2.2017 mennessä.

Rosuvastatin-lääkkeen valmisteyhteenvedon mukaan luustolihasvaikutuksia, kuten lihaskipua, myopatiaa (myosiitti mukaan lukien) ja harvoin rabdomyolyysiä on raportoitu rosuvastatiinia käyttävillä potilailla kaikkien annostusten yhteydessä, ja erityisesti yli 20 mg:n annoksilla. Valmisteyhteenvedon mukaan kyse oli useimmiten lievistä ja ohimenevistä tapauksista.

A:lle tehtiin kattavia tutkimuksia oireiden jatkuessa. CK-arvon normalisoiduttua tutkimuksissa ei havaittu objektiivisia oireita selittäviä löydöksiä. ENMG-tutkimuksessa elokuussa 2017 ei todettu aktiiviseen eikä krooniseen myopatiaan/myosiittiin viittaavaa löydöstä. Myöskään lihasten magneettitutkimuksessa ei todettu myosiittiin viittaavaa, kuten ei kattavissa laboratoriokokeissakaan. Potilasasiakirjamerkintöjen mukaan A koki verenpainetaudin hoitoon käytetyn amlodipiinin provosoineen lihaskipuja. Toisaalta A on ilmoittanut kramppailun ja liikkumisen jossain määrin helpottaneen sepelvaltimotaudin hoidoksi 12.11.2018 tehdyn ohitusleikkauksen jälkeen.

Yhtiö toteaa, että statiinilääkkeiden aiheuttamille lihaskipuoireille on tyypillistä, että ne poistuvat lääkkeiden lopettamisen myötä. A:n oirekuvassa korostuvat niska-hartiaseudun kireys sekä lihasten jäykkyys. Objektiivisten löydösten puuttuessa yhtiö katsoo, että A:n pitkittyneet lihasten jäykkyysoireet eivät sovi kuusi vuorokautta kestäneen statiinilääkityksen aiheuttamiksi.

Vakuutusyhtiö toteaa lisävastineessaan, että selvitysten mukaan ENMG-tutkimuksissa ei ole todettu A:n oireita selittäviä löydöksiä. Yhtiö pyysi A:ta toimittamaan mahdolliset ENMG-tutkimuksia koskevat lausunnot, joita ei vielä ollut toimitettu yhtiön käyttöön.

Lääketieteellinen selvitys

Vakuutuslautakunnalla on käytössä A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 11.1.2017—29.4.2024.

5.2.2017 päivätyn päivystyksen tekstin mukaan A oli huomannut aamulla, että hänen oikea kätensä oli veltto ja heikko. Tilanne oli mennyt päivän aikana pahempaan suuntaan. A:ta kehotettiin hakeutumaan päivystykseen seuraavana päivänä uudestaan, jolloin hänelle pyrittäisiin järjestämään ENMG- ja magneettitutkimukset.

6.2.2017 päivättyjen päivystyksen tekstien mukaan A:lla oli taustalla korkea verenpaine, epäily sepelvaltimotaudista, refluksitauti ja huhtikuussa 2009 todettu vasemman kyynärhermon vaurio. Lääkityksinä oli Cardace 5 mg x 2, Amlodipin 10 mg, ASA 100 mg ja Ormox 10 mg. Pään tietokonetomografiatutkimuksessa todettiin vanhat infarktiarvet ja epäily tuoreesta infarktista. A siirrettiin aivoverenkiertohäiriöiden valvontaosastolle.

8.2.2017 päivätyn valvontaosaston tekstin mukaan A:lle tehdyssä pään magneettitutkimuksessa todettiin muun muassa tuoreeseen vasemmanpuoleiseen aivoinfarktiin sopivat löydökset. A:lle aloitettiin Rosuvastatin- ja Atacand-lääkitykset.

9.2.2017 päivätyn valvontaosaston loppulausunnon mukaan oikean yläraajan heikkousoire oli lähtenyt helpottamaan. Riskitekijöinä A:lla oli huonossa hoitotasapainossa oleva verenpainetauti, sepelvaltimotauti, koholla olevat veren kolesteroliarvot ja ylipaino. A siirtyi jatkohoitoon terveyskeskuksen vuodeosastolle.

10.2.2017 päivätyn terveyskeskusosaston tekstin mukaan A:lla oli pientä hienomotoriikan ongelmaa oikeassa yläraajassa sekä lievää heikkoutta alaraajassa.

13.2.2017 päivätyn terveyskeskusosaston loppuarvion mukaan oikean käden toiminta oli lähes normalisoitunut ja A pääsi kotiutumaan.

14.2.2017 päivätyn aivoverenkiertohäiriöiden vuodeosaston etäkontaktin mukaan A kertoi lauantaina 11.2.2017 alkaneista lihaskivuista. Jalat ja olkapää olivat kipeät, kankeat ja voimattomat.

14.2.2017 päivätyn terveyskeskuslääkärin tekstin mukaan A tuli vastaanotolle lihasten kramppaamisen takia. Krampeissa ei ollut toispuoleisuutta. Jalkojen ja käsivarsien lihaksissa oli kipuja. Kliinisessä tutkimuksessa todettiin, että tunnustelu aiheutti kipua reisiin ja olkavarsiin. Kuitenkin kaikki liikkeet ja voimat olivat hyvät. A:lla oli ollut jo aiemmin lihaskipuja Rosuvastatinista. Vastaanotolla A:sta tuntui, että selkäänkin tuli lihaskramppeja.

16.2.2017 päivätyn terveyskeskuslääkärin tekstin mukaan A:lle tehdyissä laboratoriokoetutkimuksissa todettiin, että CK-arvo oli yli 600 U/l eli koholla. Lääkäri arvioi, että kyse saattoi olla statiinilääkityksen aiheuttamasta oireesta. Statiinilääkitys tauotettiin.

17.2.2017 päivätyn terveyskeskuslääkärin tekstin mukaan CK-arvo oli normalisoitunut.

20.3.2017 päivätyn terveyskeskuslääkärin etäkontaktimerkinnän mukaan A kertoi, että hänen vointinsa oli ollut ihan hyvä. Jalkojen lihaskunto oli paranemassa, mutta A ei ollut vielä pystynyt ottamaan kunnon juoksuaskeleita.

8.5.2017 neurologin tekstin mukaan kyse oli aivoinfarktin jälkeisestä kontrollikäynnistä. A oli kuntoutunut varsin hyvin, eikä jäännösoireita ollut juurikaan. Kliinisessä tutkimuksessa todettiin normaali neurologinen status, niska-hartiaseudun selkeää lihaskireyttä sekä kankeutta.

1.6.2017 päivätyn terveyskeskuslääkärin tekstin mukaan A hakeutui vastaanotolle B-lausunnon laatimista varten. A:n sairausloma oli loppumassa 5.6.2017. A oli käynyt fysioterapiassa. Lisäksi oli kokeiltu muun muassa MDS-hoitoa ja akupunktiota. A kertoi, että kun toisen paikan sai auki, niin toinen paikka meni jumiin. Tilanne oli kuitenkin mennyt selkeästi parempaan suuntaan puolen vuoden aikana. A ei kuitenkaan kokenut olevansa työkykyinen. A joutui lepäilemään parin tunnin liikkeellä olon jälkeen. A:lle tuli helposti lihasten kramppaamista. Kliinisessä tutkimuksessa todettiin, että A sai leuan juuri ja juuri rintaan, mutta tällöin tuntui pieni kramppi. Sivuliikkeissä käsiä ylös nostaessa tuntui aristusta ja niska-hartiaseudun kramppimaista tunnetta. Tunnusteltaessa ilmeni arkuutta niska-hartiaseudussa sekä lapaluiden välissä. Sairauslomaa jatkettiin heinäkuun 2017 loppuun. A pohti, voisiko Amlodipin-lääkityksen tauottaa. Amlodipin tilalle vaihdettiin Spesicor-lääkitys.

7.6.2017 päivätyn neurologin tekstin mukaan A kertoi, että hänellä oli jatkuvaa oiretta käsivarsissa, niskassa ja selässä. Liikkuessa oireita ilmeni myös jaloissa reisiin painottuen. Rasitus voimisti oireita kauttaaltaan. Vastaanotolla tehdyssä kliinisessä tutkimuksessa todettiin lievää tasapainon epävarmuutta ja lihasarkuutta muun muassa jäykkyyteen liittyen. Pään kierrot ja taivutukset olivat voimakkaasti rajoittuneet ja niskassa oli voimakasasteinen jännitystila. Hartioiden, niskan ja olkavarsien lihaksissa oli merkittävää aristusta. Selässä ja hartioissa oli jännitystila. Verenpainearvot olivat 211/100 mmHg. Jatkotutkimuksiksi määrättiin ENMG-hermoratatutkimus ja verikokeita.

7.6.2017 päivätyn päivystyksen etäasiointipalvelun tekstin mukaan A:n verenpainearvot olivat nousemassa. Spesicor-lääkityksen tilalle vaihdettiin Amlodipin-lääkitys.

13.6.2017 päivätyn terveyskeskuslääkärin tekstin mukaan Amlodipin-lääkitys vaihdettiin Zanidip-lääkitykseen lihaskipujen pahentumisen takia.

4.9.2017 päivätyn neurologin etäkontaktin mukaan A:lle oli tehty elokuussa 2017 ENMG-hermoratatutkimus, jossa ei ollut todettavissa krooniseen myopatiaan tai myosiittiin viittaavia löydöksiä. Ainoana poikkeavuutena todettiin, että oikean reiden ulkosivulla olevassa lihaksessa oli merkkejä kroonisesta lievästä hermovauriosta.

13.10.2017 päivätyn neurologin etäkontaktin mukaan A:lle oli tehty alaraajalihasten magneettitutkimus, jossa ei todettu poikkeavia löydöksiä.

4.12.2017 päivätyn neurologian poliklinikan tekstin mukaan A:n verenpainearvot oli saatu normalisoitumaan endokrinologian puolella niin, että verenpainetaso oli 125/85 mmHg. A:lla oli edelleen lihaskipuja ja kramppituntemuksia. A:n vointi oli kuitenkin lähtenyt vähitellen kohentumaan. A venytteli säännöllisesti 15–20 minuuttia. Lisäksi A polki kuntopyörää ja harrasti koiran kanssa agilityä. A oli käynyt säännöllisesti kalevalaisella jäsenkorjaajalla hieronnassa, josta hän koki olleen apua. A:lla oli kuitenkin merkittävää oikealle painottuvaa niskan- ja olkavarren kireyttä ja liikerajoitteita lihaskireyden vuoksi. Myös alaselässä oli merkittävää kireyttä. Kädet puutuivat herkästi. Alaraajoissa oli välillä kramppituntemuksia. Vastaanotolla oli nähtävissä, että A:n liikkuminen oli varsin jäykkää. A koki, että hän tarvitsi venyttelyä kahden tunnin jaloilla olon jälkeen. Jaloilla olo provosoi alaraajojen kramppituntemusta. Sairauslomaa jatkettiin.

22.8.2018 päivätyn neurologian poliklinikan tekstin mukaan A:n lihaskipu ja -kramppailutilanne oli edelleen vaikea. Lihaskipu ilmeni erityisesti vasemmassa alaraajassa. A:lle tehtyjen laboratoriotutkimusten tulokset olivat olleet normaalit. Lannerangan magneettitutkimuksessa oli todettu rappeumaperäisiä löydöksiä. OMT-fysioterapia ei ollut auttanut alaraajaoireisiin, vaan oirekuva oli tuntunut provosoituvan. Pehmytkudoskäsittelyt olivat olleet erittäin kivuliaita. Sen sijaan OMT-fysioterapiasta oli ollut hyötyä olkapääoireisiin, ja olkapään liikkuvuus oli korjaantunut. A pystyi seisomaan ja tekemään erilaisia asioita enintään kaksi tuntia, minkä jälkeen hänellä ilmeni voimakasta väsyneisyyttä, lihasten väsymistä ja kipeytymistä, tasapaino-ongelmia ja askeleen epävakautta. Neurologi arvioi, että oirekuvan äkillinen ilmeneminen statiinilääkityksen aloituksen jälkeen viittasi todennäköiseen statiinin aiheuttamaan myopatiaan. Oirekuvaa korostivat rappeumamuutokset, joita oli todettu sekä kaula- että lannerangan alueella. A ei ollut edelleenkään työkykyinen. Sairauslomaa jatkettiin vuoden 2018 loppuun saakka.

11.1.2019 päivätyn sydänkeskuksen tekstin mukaan A tuli ohitusleikkauksen jälkeiseen jälkikontrolliin. A:lle oli tehty 8.11.2018 rasitusrintakipuoireiden vuoksi koronaariangiografia, jossa oli todettu kolmen suonen sepelvaltimotauti. A:lle oli tehty 12.11.2018 neljän suonen ohitusleikkaus. Lääkäri totesi, että ohitusleikkauksen jälkeinen tilanne oli hyvä.

22.1.2019 päivätyn fysiatrin tekstin mukaan A kertoi, että 12.11.2018 ohitusleikkauksen jälkeen kramppailu ja liikkuminen olivat jossain määrin helpottaneet, mutta hänellä oli ilmennyt rasitushengenahdistusta, yleistä heikkoutta ja väsyvyyttä. Nostelu ja kantaminen eivät onnistuneet. Kävelymatkat olivat noin 500–800 metriä.

12.11.2020 päivätyn B1-lääkärinlausunnon mukaan lihashaitat, mielialaongelmat ja uniongelmat yhdessä rajoittivat A:n toimintakykyä niin paljon, ettei hän ollut työkykyinen. A oli ollut moniammatillisessa yksilökuntoutuksessa syksyn 2019 ja kevään 2020 aikana. A koki hyötyneensä kuntoutuksesta. A:n lihasvoimat olivat parantuneet, mutta niska-hartiaseudun kivut vaivasivat edelleen. Sisätautilääkäri oli tehnyt elokuussa 2020 hoitokokeilun Etsetimibillä, joka oli provosoinut A:n lihasoireita hankalammiksi.

29.4.2024 päivätyn lääkärinlausunnon mukaan lihasoireissa ei ollut tapahtunut enää muutamaan vuoteen lievennystä. Useimmissa lihaksissa oli 40–60 % lihassurkastumaa, joka on aiheuttanut lihasvoimien voimakkaan heikkenemisen ja kramppailutaipumuksen. Lihasoireista oli aiheutunut vaihtelevia hermopinteitä eri puolille kehoa. Eniten lihasoireita oli ollut oikealla puolella niska-hartiaseudulla. Näitä oireita oli ollut alusta asti yhtäjaksoisesti jo yli kuuden vuoden ajan. Myös lanneselässä oli kipuja, voimattomuutta ja puutumista erityisesti vasenvoittoisesti. Kaikesta lihasvoiman käytöstä seurasi kovia kipuja. Oikean puolen hartialihasten kipuja oli yritetty hoitaa kaikilla mahdollisilla hoitokeinoilla. A ei voinut juosta selän ja alaraajojen lihasoireiden takia. Kävely oli vaikeaa jo 50 metrin matkalla. Polkupyörällä ajaessa tärähdykset aiheuttivat kovia kipuja yläselkään. Kävelykipujen lievittämiseksi oli otettu käyttöön erikoisselkätukivyö. Oikeanpuoleisissa hartialihaksissa ja vasemman alaraajan lihaksissa oli allodyniaa neuropatian merkkeinä. Statuksessa todettiin, että A käveli vastaanotolle varovasti, hieman huojuen ja välillä seinistä tukea ottaen. Oikeanpuoleinen epäkäslihas oli kireä ja kosketusarka. Oikeanpuoleinen päännyökkääjälihas oli kosketusarka. Kaularangan sivutaivutukset olivat 40/30 astetta, kierrot 50/50 astetta. Lääkäri totesi, että laaja-alaiset lihaskivut ja lihasheikkoudet sekä lihasten poikkeuksellinen kramppailutaipumus olivat tehneet A:n työkyvyttömäksi jo usean vuoden ajan. Erilaisia kuntoutusyrityksiä oli tehty paljon, mutta ne eivät olleet joko onnistuneet tai niistä ei ollut ollut hyötyä. Lääkäri arvioi, ettei A:n työkyky enää palautuisi. Jatkuvat kivut ja lihaskrampit aiheuttivat A:lle paljon kärsimystä.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse siitä, ovatko A:n pitkittyneet lihasoireet seurausta Rosuvastatin-lääkityksestä.

Sovellettavat vakuutusehdot

Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2017 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä, ehtojen kohdassa 2 tarkoitettu lääke on todennäköisesti aiheuttanut.

Asian arviointi

Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan henkilövahinko, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Tämä tarkoittaa, että vahingolla voi olla useita mahdollisia syitä, mutta lääkkeen käyttö on kaikki syyt kokonaisuutena huomioiden todennäköisin. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon lääkkeellä hoidettava sairaus tai vamma, korvauksen hakijan muut sairaudet ja kokonaisterveydentila, hänen saamansa hoito ja hoitotoimenpiteet sekä kyseinen lääke ja muu mahdollinen lääkitys. Syy-yhteys arvioidaan lääketieteellisen tietämyksen ja kokemuksen perusteella. Pelkästään ajallinen yhteys eli se seikka, että oireet ovat ilmaantuneet lääkkeen käytön aikana tai pian käytön jälkeen, ei riitä todistamaan lääkkeen käytön ja vahingon välistä todennäköistä syy-yhteyttä.

Vakuutuslautakunnan käytössä olevan selvityksen mukaan A:lla on perussairauksina verenpainetauti, sepelvaltimotauti, refluksitauti ja korkea kolesteroli. A hakeutui 5.2.2017 päivystykseen oikean käden velttouden ja heikkouden takia. Päivystyksessä 6.2.2017 tehdyssä pään tietokonetomografiatutkimuksessa todettujen löydösten perusteella heräsi epäily tuoreesta aivoinfarktista, ja A siirrettiin aivoverenkiertohäiriöiden valvontaosastolle. Osastolla tehtiin pään magneettitutkimus, jossa todettiin tuoreeseen vasemmanpuoleiseen aivoinfarktiin sopivat löydökset. A:lle aloitettiin muun muassa Rosuvastatin-lääkitys. Oikean käden toiminnan todettiin 13.2.2017 normalisoituneen.

A:lla ilmeni 11.2.2017 lähtien lihasoireita, jotka alkoivat jalkojen ja olkapäiden kivuilla, kankeudella ja voimattomuudella. Lisäksi lihaksissa oli kramppeja. Rosuvastatin-lääkitys tauotettiin 16.2.2017 koholla olleen CK-arvon takia. CK-arvo kuitenkin normalisoitui jo 17.2.2017. Maaliskuussa 2017 A kertoi jalkojen lihaskunnon olevan paranemassa. Toukokuussa 2017 ei todettu aivoinfarktiin liittyviä jäännösoireita, mutta niska-hartiaseudussa oli selkeää lihaskireyttä ja kankeutta. Kesäkuussa 2017 A kertoi, että hän joutui lepäilemään parin tunnin liikkeellä olon jälkeen. Lihakset kramppasivat helposti. Liikkuessa oireita ilmeni myös jaloissa reisiin painottuen. Rasitus voimisti oireita kauttaaltaan. Elokuussa 2017 A:lle tehtiin ENMG-hermoratatutkimus, jossa ei todettu aktiiviseen eikä krooniseen myopatiaan/myosiittiin viittavia löydöksiä. Tutkimuksessa kuitenkin todettiin merkkejä oikean reiden ulkosivun lievästä kroonisesta hermovauriosta.

Elokuussa 2018 lihasoireiden todettiin olevan edelleen vaikeita. Lihaskipua ilmeni erityisesti vasemmassa alaraajassa. A pystyi seisomaan ja tekemään asioita enintään kaksi tuntia. A:lla oli todettu sekä kaula- että lannerangassa rappeumamuutoksia, joiden arvioitiin korostavan oireita. Marraskuussa 2018 A:lla ilmeni rasitusrintakipuja. A:lle tehtiin koronaariangiografia, jossa todettiin kolmen suonen sepelvaltimotauti. A:lle tehtiin neljän suonen ohitusleikkaus.

Tammikuussa 2019 A kertoi fysiatrin vastaanotolla, että kramppailu ja liikuntavaikeudet olivat jossain määrin helpottaneet ohitusleikkauksen jälkeen. A:lla oli kuitenkin ilmennyt rasitushengenahdistusta, yleistä heikkoutta ja väsyvyyttä. Kävelymatkat olivat lyhentyneet noin 500–800 metriin.

Marraskuussa 2020 A:n työkyvyttömyyden syinä pidettiin lihashaittoja sekä mieliala- ja uniongelmia. Huhtikuussa 2024 lääkäri totesi, ettei A:n lihasoireissa ollut tapahtunut enää muutamaan vuoteen lievennystä.

Vakuutuslautakunta viittaa A:ta koskevaan lääketieteelliseen selvitykseen ja toteaa, että A:n lihasentsyymiarvo on ollut lyhyen ajan koholla, mutta arvo on korjaantunut nopeasti Rosuvastatin-lääkkeen käytön lopettamisen jälkeen. A:lle tehdyissä ENMG- ja magneettitutkimuksissa ei ole todettu statiinin aiheuttamiin lihasvaurioihin sopivia löydöksiä. Lautakunta katsoo, etteivät A:lla ilmenneet pitkäaikaiset lihasoireet ole todennäköisesti seurausta lyhytaikaisesta Rosuvastatin-lääkkeen käytöstä.
 

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norio 
Sihteeri Pippola

Jäsenet:
Jokelainen
Järvinen
Mervaala
Soinila