Tapahtumatiedot
Vahinkotapahtuma sattui 25.2.2024, kun A kuljetti V Oy:n pysyvässä hallinnassa olevaa kuorma-autoa hiekoitustyössä maantiellä noin 40 km/h nopeudella. Oikealle kaartuvassa mutkassa vastaan oli tullut kovalla nopeudella henkilöauto, jota A oli väistänyt oikealle. Kuorma-auto oli käynyt penkereen puolella ja samanaikaisesti oli kuulunut kova pamahdus. Hiekoituksen takia ylhäällä olleen lavan retkahtamisen seurauksena kuorma-auton ns. housukippi oli vaurioitunut, ja lavan pudotessa alas kipin alaosa oli tippunut kuorma-auton kardaaniakselin päälle katkoen sen. Kardaaniakseliin kohdistuneesta vääntövoimasta aiheutui muun ohessa ajoneuvon voimansiirrolle laajat vauriot.
Vakuutusyhtiö kävi kaskovakuutusta koskevassa korvauspäätöksessään 19.6.2024 läpi vahinkotapahtumasta annettuja kertomuksia ja viittasi Suomen Vahinkotarkastus SVT Oy:n (jäljempänä SVT Oy) vahinkotarkastaja H:n lausuntoon, jonka mukaan kuorma-autossa ei ollut ulkopuolisen iskun aiheuttamia vaurioita. Vahingon korvattavuuden kannalta olennaista on, onko kuorma-auton näytetty vaurioituneen iskusta, törmäyksestä tai muusta äkillisestä ja ulkoapäin vaikuttaneesta syystä. V Oy:n vahinkoilmoituksen mukaan ajoneuvon vauriot olivat aiheutuneet äkillisen korjausliikkeen takia. Vahinkotarkastuksessa ajoneuvon vauriokohdissa ei kuitenkaan havaittu jälkiä ulkoapäin tulleesta osumasta, eikä vaurioiden muutoinkaan voitu todeta olleen ulkoisen iskun aiheuttamia. Vakuutusyhtiö ei korvannut ajoneuvon vaurioitumista kaskovakuutuksesta.
V Oy haki vahingosta korvausta myös yritysvakuutuksen perusteella. Korvauspäätöksessään 27.2.2025 vakuutusyhtiö totesi, että V Oy:n yritysvakuutuksessa irtaimen käyttöomaisuuden vakuutuksella vakuutettuina ovat koneet, laitteet ja kalusto. Rajoitusehtojen mukaan yritysvakuutuksen kohteena eivät kuitenkaan ole omalla konevoimalla kulkevat tai päältä ohjattavat koneet, laitteet ja kulkuneuvot tai niiden osat ja varusteet eräitä puhtaanapitoon tai tavaran siirtämiseen tarkoitettuja sähkö- ja kaasukäyttöisiä koneita ja laitteita, kuten sähkötrukkeja tai lattianhoitokoneita lukuun ottamatta. Tässä tapauksessa vaurioita on aiheutunut V Oy:n kuorma-autolle, joka on rajoitusehtojen tarkoittama omalla konevoimalla kulkeva kulkuneuvo, eikä se siten ole yritysvakuutuksen kohteena. Vakuutusyhtiö totesi lisäksi, ettei vahinkotapahtuma täyttänyt yritysvakuutuksen ulkoisesta rikkovakuutuksesta korvattavan tapahtuman edellytyksiä ulkoisen syyn puuttuessa. Vakuutusyhtiö ei korvannut vahinkoa myöskään yritysvakuutuksesta.
A oli yhteydessä FINEn Vakuutus- ja rahoitusneuvontaan. FINEn vakuutusyhtiölle tekemässä uudelleenkäsittelypyynnössä vakuutusyhtiötä pyydettiin arviomaan, voitaisiinko vahingon katsoa aiheutuneen vakuutuskohdetta äkillisesti ja ulkoapäin vahingoittaneesta syystä. Uudelleenkäsittelypyynnössä viitattiin Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositukseen VKL 406/12.
Uudelleenkäsittelypyyntöön antamassaan vastauksessa vakuutusyhtiö totesi, että FINEn viittaamassa ratkaisusuosituksessa vahingon juurisyynä oli ollut kuoppaan ajaminen, josta tapahtumaketju oli käynnistynyt. Tässä tapauksessa A on kertonut vahingon sattuneen hänen tekemänsä liian hätäisen ohjausliikkeen takia. A ei ole kertonut routavaurioon ajamisesta ja sen, että tiessä olisi joitakin routavaurioita, ei vakuutusyhtiön mielestä ole osoitettu olleen vahingon juurisyy. Vahingon on kerrottu olleen väistöstä aiheutuneen lavan heilunnan seurausta. Lisäksi on mainittu routaheittojen johdosta aiheutuneesta lisäheilunnasta ja ajoneuvon käymisestä pientareen puolella sen verran, että se on meinannut kaatua. Vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan vakuutettu ei ole edelleenkään osoittanut, että vahinko olisi aiheutunut ulkoisen tekijän seurauksena. Päätöstä ei muutettu.
Asiakkaan valitus
V Oy vaatii, että vakuutusyhtiö korvaa kuorma-auton korjauskulut (noin 50.000 euroa ilman arvonlisäveron osuutta). Korvausta vaaditaan myös ajoneuvon leasingvuokrasta yhteensä viideltä kuukaudelta, jonka ajan V Oy odotti korvauspäätöstä. Korvaukset tulee maksaa laillisine viivästyskorkoineen.
V Oy katsoo, että korvauksen epääminen yksinomaan törmäysjälkien puuttumisen perusteella ei ole perusteltua. A on hiekoitustyötä tehdessään väistänyt vastaantulevaa autoa ja estänyt näin ulkopuoliselle tulevia henkilö- ja omaisuusvahinkoja. Ajoneuvo odotti helmikuusta kesäkuuhun 2024 vakuutusyhtiön vahinkotarkastusta ja korvauspäätöstä. Vielä korjauksen jälkeen ajoneuvoon on tullut korjaustarpeita, jotka kohdistuvat vahinkoon.
Vastaan tulevan auton väistämistä tulee pitää vakuutuskohdetta äkillisesti ja ulkoapäin vahingoittaneena syynä. Myös tien epätasaisuus on otettava huomioon. Vakuutusyhtiö ei voi tehokkaasti kiistää tiessä olleita routavaurioita. Vahinkotapahtuma sattui 25.2.2024, mutta vakuutusyhtiön edustaja kävi vahinkopaikalla vasta toukokuussa. Routavauriot ovat voineet elää kolmen kuukauden aikana.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö kiistää V Oy:n vaatimukset. Yhtiö viittaa vahinkotapahtuman sattumisesta esitettyihin kertomuksiin. Kuljettaja A on kertonut puhelimessa vain vastaan tulleen auton takia tehdystä käännöksestä oikealle sekä samaan aikaan kuuluneesta pamahduksesta ja kuorma-auton käymisestä pientareen puolella. A ei ole kertonut routatöyssystä. Vakuutusyhtiö on pyytänyt A:lta kirjallisen vahinkoilmoituksen tarkkoine kuvauksineen vahinkopaikasta. Ainoa kuvaus on ollut, että tiessä oli routavaurioita, mutta näitä ei ole tarkemmin yksilöity tai kuvailtu. Vakuutusyhtiön edustaja kävi vahinkopaikalla, mutta tiessä ei voitu havaita mitään yksilöitävää epätasaisuutta. Vakuutusyhtiö huomauttaa, että A ei ole nimenomaisesti kertonut ajaneensa tiellä mahdollisesti olleeseen routaheittoon. A ei ole myöskään väittänyt, että lavan kallistuminen olisi aiheutunut tien epätasaisuuden takia, vaan on nimenomaan kertonut, että lavan kallistuminen on aiheutunut hänen tekemänsä ohjausliikkeen vuoksi.
Vakuutusyhtiö katsoo, ettei vahingon ole osoitettu aiheutuneen mistään ajoneuvoa ulkoapäin vahingoittaneesta syystä. Tapahtumaketju on sen sijaan lähtenyt liikkeelle vahinkoilmoituksessa kerrotusti voimakkaasta väistöliikkeestä, jonka seurauksena ajoneuvo on osittain käynyt pientareen puolella niin paljon, että ajoneuvo on meinannut kaatua, mutta kuljettaja on saanut pidettyä sen voimakkaan vastaliikkeen avulla tiellä. Selvitykset eivät osoita, että tien epätasaisuus olisi ylipäätään vaikuttanut vahingon syntymiseen tai vaurioseurauksen aiheutumiseen. Vahinkotarkastuksessa ajoneuvon vauriokohdissa ei havaittu jälkiä ulkoapäin tulleesta osumasta. Pelkästään väistöliikkeen aiheuttama lavan heiluminen ei ole vakuutusehtojen tarkoittama ulkoapäin vahingon aiheuttava syy, jolloin vahinkoa ei korvata kaskovakuutuksesta. Vahingon juurisyy on ollut kuljettajan tekemä voimakas ajoneuvon sivusuunnassa siirtäminen ”edes taas”. Tämän vuoksi vahinko ei ole kaskovakuutuksesta korvattava.
Leasingvuokraa koskevan vaatimuksen osalta vakuutusyhtiö viittaa vakuutusehtoihin, joiden mukaan esinevakuutuksesta korvataan vakuutustapahtumasta aiheutunut suoranainen esinevahinko. Kaskovakuutuksen vakuutusehtojen mukaan esinevakuutuksesta ei korvata ajoneuvon käyttöhyödyn menetystä (seisonta-ajan korvausta) tai sijaisauton vuokrauskustannuksia. Ajoneuvon leasingvuokra ei ole suoranaista esinevahinkoa, joten kaskovakuutuksesta ei voida maksaa korvausta tällaisesta menetyksestä. Vakuutusyhtiö ei myöskään toimi työn tilaajana, vaan vastuu ajoneuvon korjaamisesta on vakuutetulla, joka on voinut korjauttaa ajoneuvonsa. Asiassa ei ole näytetty, että vakuutusyhtiön huolimattomuudesta tai muusta sen puolella olevasta menettelystä olisi aiheutunut vakuutetulle vahinkoa. Sillä seikalla, että vakuutettu ei ole saanut kirjallista korvauspäätöstä aikaisemmin kuin 09.06.2024, ei ole merkitystä asian arvioimisen kannalta.
Yritysvakuutuksen osalta vakuutusyhtiö viittaa aiempaan korvauspäätökseensä ja toistaa päätöksessä esitetyt seikat.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Kyse on siitä, onko V Oy:n kuorma-auton vaurioituminen aiheutunut jostakin kolarointivakuutusta koskevassa ehtokohdassa tarkoitetusta korvaukseen oikeuttavasta syystä. Kyse on myös saman vahinkotapahtuman korvattavuudesta yritysvakuutuksen perusteella.
Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot
Vakuutussopimuslain 69 §:n (Korvauksen hakijan velvollisuus antaa selvityksiä) mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys.
Vakuutussopimuslain 70 §:n (Korvauksen suorittaminen) 1 momentin mukaan vakuutuksenantajan on suoritettava vakuutustapahtumasta johtuva vakuutussopimuksen mukainen korvaus tai ilmoitettava, ettei korvausta suoriteta, joutuisasti ja viimeistään kuukauden kuluttua siitä, kun se on saanut 69 §:ssä tarkoitetut asiakirjat ja tiedot.
Saman pykälän 3 momentin mukaan viivästyneelle korvaukselle on maksettava korkolaissa (633/82) säädetty viivästyskorko.
Kaskovakuutusehtojen (voimassa 1.6.2023 alkaen) kohdan 3 (Esinevakuutukset) mukaan vakuutus korvaa suoranaiset esinevahingot näiden ehtojen mukaisesti.
Ehtokohdan 3.1 (Kolarointivakuutus, Törmäysvakuutus) mukaan kolarointivakuutuksesta korvataan esinevahinko, joka on välittömästi aiheutunut vakuutuksen kohteelle
1. tieltä suistumisesta tai kaatumisesta
2. iskusta, törmäyksestä, putoamisesta tai muusta sen kaltaisesta vakuutuskohdetta äkillisesti ja ulkoapäin vahingoittaneesta syystä
3. kuorma-auton äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta kaatumisesta kuormaa lastattaessa tai purettaessa.
Ehtokohdan 5.1 (Korvattavat vahingot) mukaan esinevakuutuksesta korvataan vakuutustapahtumasta aiheutunut suoranainen esinevahinko. Esinevahingolla tarkoitetaan sitä, että vakuutuksen kohde vaurioituu, tuhoutuu tai häviää.
Ehtokohdan 5.5.5 (Korvauksen maksaminen) mukaan vakuutusyhtiö täyttää korvausvelvollisuutensa
1. maksamalla vakuutustapahtumasta johtuvat välittömät korjauskustannukset tositteiden mukaisesti tai maksamalla arvioidun ja sovitun korjauskustannusten määrän
2. maksamalla vakuutuksen kohteella välittömästi ennen vahinkoa ja sillä sen jälkeen olleen käyvä arvon erotuksen
3. lunastamalla vakuutuksen kohteen käyvästä arvosta
4. lunastamalla vakuutuksen kohteen Lunastusedun mukaisesta arvosta tai
5. hankkimalla tilalle samanlaisen tai samanarvoisen ajoneuvon tai sen osan. Vakuutusyhtiöllä ei kuitenkaan ole velvollisuutta hankkia tilalle vastaavaa omaisuutta.
Jos vakuutuksen kohteen omistusoikeutta ei luovuteta vakuutusyhtiölle, korvaus maksetaan yllä olevan luettelon kohdan 2 mukaisesti. Korvauksesta vähennetään vakuutuskirjaan merkitty omavastuu.
Esinevakuutusehtojen (voimassa 1.1.2023 alkaen) kohdan 3.2.1 (Irtain käyttöomaisuus) mukaan vakuutuksen kohteena olevaan irtaimeen käyttöomaisuuteen kuuluvat
· vakuutettuun toimintaan käytettävät koneet, laitteet, työvälineet ja niitä palveleva LVISA-tekniikka
· koneisiin ja laitteisiin sisältyvät ohjelmistot
· kalusteet ja käyttötarvikkeet.
[…]
Ehtokohdan 3.2.3 (Irtainta käyttöomaisuutta koskevat rajoitukset) mukaan vakuutuksen kohteena ei ole seuraava omaisuus, ellei sitä ole erikseen vakuutettu ja vakuutuskirjaan merkitty
· omalla konevoimalla kulkevat tai päältä ohjattavat koneet, laitteet ja kulkuneuvot tai niiden osat ja varusteet lukuun ottamatta vakuutuksenottajan toimipaikassa puhtaanapitoon tai tavaran siirtämiseen tarkoitettuja sähkö- ja kaasukäyttöisiä koneita ja laitteita, kuten sähkötrukkeja tai lattianhoitokoneita
[…]
Asian arviointi
Vahinkotapahtuman korvattavuus yritysvakuutuksen perusteella
Tapauksessa on kyse V Oy:n kuorma-autolle sattuneesta vahinkotapahtumasta. Vakuutuslautakunnalle toimitetun vakuutuskirjan mukaan V Oy:n yritysvakuutuskokonaisuuteen kuuluvaan rikkovakuutukseen sovellettavien esinevakuutusehtojen kohdan 3.2.3 mukaan vakuutuksen kohteena olevaan irtaimeen käyttöomaisuuteen eivät kuulu muun muassa omalla konevoimalla kulkevat kulkuneuvot, ellei kyse ole vakuutuksenottajan toimipaikassa puhtaanapitoon tai tavaran siirtämiseen tarkoitetuista sähkö- ja kaasukäyttöisistä koneista ja laitteista.
Puheena oleva kuorma-auto on rajoitusehtokohdassa tarkoitettu omalla konevoimalla kulkeva kulkuneuvo, joka ei vakuutusehtojen mukaan ole rikkovakuutuksen kohteena. Tämän vuoksi lautakunta katsoo, ettei kuorma-autolle aiheutunut vahinko voi tulla rikkovakuutuksesta korvattavaksi. Korvauskysymyksen ratketessa jo tällä perusteella, asiassa ei ole tarpeen arvioida, olisiko itse vahinkotapahtuma ollut rikkovakuutuksen ehtojen mukaan korvattava.
Vahinkotapahtuman korvattavuus kaskovakuutuksen perusteella
Vakuutuslautakunnalle on toimitettu vahinkotapahtumaa koskevina selvityksinä litteroinnit kahdesta V Oy:n toimitusjohtaja T:n ja vakuutusyhtiön edustajan välillä käydystä puhelusta, kuorma-auton kuljettaja A:n kirjallinen vahinkoilmoitus sekä 27.2.2025 päivätty asiakirja (omaisuusvahinkoilmoitus), jossa on käyty läpi vahinkotapahtuman kuvaus ja vahinkotarkastukseen liittyviä tapahtumia. Näiden eri aikoina annettujen vahinkoselvitysten sisältö on pääosin yhtenevä: V Oy:n puolelta vahinkotapahtuman on kerrottu aiheutuneen, kun A on mutkassa suurella nopeudella vastaan tulleen henkilöauton takia tehnyt nopean ohjausliikkeen oikealle. Tällöin kuorma-auto on siirtynyt hetkellisesti penkereen puolelle ollen vähällä kaatua. A on kuullut kovan pamahduksen ja nähnyt sivupeileistä ylhäällä olleen lavan heilahtaneen puolelta toiselle. Ajallisesti ensimmäisessä vahinkoilmoituspuhelussa on myös mainittu, että juuri ”pahimman mutkan kohdalla” on ollut routavaurioita, jotka ovat lisänneet ajoneuvon heilumista. Myöhemmin on kerrottu, että juuri kohtaamistilanteessa tiessä on ollut routatöyssy, jonka seurauksena lavan housukippi on ”räjähtänyt” lavan ja kipin retkahduksen aikana.
SVT Oy:n vahinkotarkastajan lausunnon mukaan lavan pudotessa alas kipin alaosa on tippunut kardaaniakselin päälle katkoen sen. Kardaaniakseliin kohdistunut vääntövoima on vaurioittanut auton voimansiirron totaalisesti. Moottorin takaosa, vaihteiston kuori ja vetopyörästö ovat vaurioituneet vaihtokuntoon. Korjaamon edustajan mukaan auton moottori on kääntynyt kiinnityksessä ja sen kannattimet murtuneet. Lisäksi alusterän hydrauliletkut ovat vaurioituneet ja alusterä on valunut alas. Vahingossa ei ole ulkopuolisen iskun aiheuttamia vaurioita.
Vakuutusehtojen mukaan kolarointivakuutuksesta korvataan vakuutuksen kohteelle tieltä suistumisesta tai kaatumisesta välittömästi vakuutuksen kohteella aiheutuneet esinevahingot. Edelleen vakuutuksesta korvataan vahingot, jotka ovat aiheutuneet iskusta, törmäyksestä, putoamisesta tai muusta sen kaltaisesta vakuutuskohdetta äkillisesti ja ulkoapäin vahingoittaneesta syystä.
Lautakunnalle esitetyn selvityksen perusteella ajoneuvon vaurioitumisen syynä on ollut ylhäällä olleen lavan heilahtaminen, johon johtanut tapahtumainkulku on sinänsä saanut alkunsa ajoneuvon kuljettajan tekemän äkillisen ohjausliikkeen seurauksena. Selvitysten mukaan ajoneuvo on kuljettajan kuuleman, todennäköisesti kipin rikkoutumisesta kuuluneen pamahduksen tapahtuessa ollut osaksi ajautuneena tien pientareelle. Ajoneuvon äkillistä siirtymistä osaksi ajoradan ulkopuolelle, joka on A:n kertomuksen mukaan johtanut lähes ajoneuvon kaatumiseen, ja tämän myötä epäilyksittä myös lavan voimakkaaseen heilahtamiseen, voidaan lautakunnan näkemyksen mukaan pitää ajoneuvon tieltä suistumisena. Kun otetaan lisäksi huomioon, että kyse on valokuvien perusteella ollut normaalikuntoisesta kuorma-autosta, eikä myöskään vakuutusyhtiö ole väittänyt, saati osoittanut ajoneuvon vaurioiden johtuneen rakenteiden syöpymisestä tai niiden pettämisestä ajoneuvon tavanomaisen käytön yhteydessä, lautakunta päätyy siihen, että kuljettajan ohjausliikkeen seurauksena tapahtunutta ajoneuvon tieltä suistumista ja tästä aiheutunutta lavarakenteen hallitsematonta heilahtelua on tässä tapauksessa pidettävä kolarointivakuutuksesta korvaukseen oikeuttavana vahinkotapahtumana. Näin ollen lautakunta katsoo, että kuorma-auton korjauskulut kuuluvat kolarointivakuutuksesta korvattaviksi.
V Oy:n esittämän korkovaatimuksen osalta lautakunta toteaa, että asiassa esitetystä selvityksestä ei voida päätellä, milloin vakuutusyhtiö on saanut asiassa korvausvastuunsa ratkaisemiseksi tarvittavat selvitykset. Tämän takia viivästyskoron maksuvelvollisuus jää ensi vaiheessa vakuutusyhtiön selvitettäväksi.
V Oy on vielä vaatinut korvausta korvauspäätöksen odotusajalta maksamistaan leasingvuokrakuluista. Lautakunta toteaa, että vakuutusehtojen mukaan kaskovakuutuksesta korvataan vakuutustapahtumasta aiheutunut suoranainen esinevahinko. Esinevahingolla tarkoitetaan sitä, että vakuutuksen kohde vaurioituu, tuhoutuu tai häviää. Ehtojen mukaan korvattavaksi voivat tulla muun muassa esineen korjauskulut tai lunastustilanteessa käypä arvo. Kuorma-auton leasingvuokrassa on kyse leasingsopimukseen perustuvista toistuvista suorituksista, jotka vuokralle ottaja on sopimuksen perusteella velvollinen maksamaan. Nämä suoritukset voivat leasingsopimuksen sisällöstä riippuen olla luonteeltaan vuokravastikkeen tai kauppahinnan lyhentämisen kaltaisia, tai sisältää ominaisuuksia molemmista. Lautakunta katsoo, ettei korjauksen odotusajalta maksettuja leasingvuokria kaikesta huolimatta voida pitää vakuutusehdoissa tarkoitettuun suoranaiseen esinevahinkoon liittyvinä kustannuksina, eivätkä ne siten ole kaskovakuutuksesta korvattavia.
Vakuutuslautakunta toteaa lisäksi, että vakuutuksenantajan suorituksen viivästyessä vakuutussopimuslain 70 §:ssä säädetystä, seuraamuksena viivästyksestä on lain mukaan viivästyskoron maksuvelvollisuus. Vakuutetun vastuulla puolestaan on vaurioituneen omaisuuden omistajana tai haltijana järjestää omaisuuden korjaus. Tämä vastuu vakuutetulla on riippumatta siitä, onko vakuutusyhtiö antanut korvauspäätöstä korjauskulujen korvaamisesta. Lautakunta katsoo, ettei vakuutusyhtiö myöskään tällä perusteella ole viivästyksensä johdosta vastuussa V Oy:n liikennekelvottoman kuorma-auton korjauksen odotusajalta mahdollisesti maksamista vuokran luonteisista suorituksista.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö maksaa V Oy:lle kuorma-auton korjauskuluista vakuutusehtojen mukaisen korvauksen ja laskee korvaukselle mahdollisen viivästyskoron.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Häyhä
Sihteeri Siirala
Jäsenet
Finne
Nurmela
Mattsson
Rajamäki
Vyyryläinen
Wallin